SVUL:n TortUNTA VV. 1969-1971 _e Marraskuun 17 päivänä 1958 pidetystä SVUL:n varsinaisesta vuosikokouksesta alkoi liiton uusi keh itysvaihe. Silloin valittiin ensimnäisen kerran liit tovaltuusto. Sen toimikaus i päättyy nyt 1971 marraskuun 19 pnä pidettävässä liittokokouksessa. Uusi-. en sääntöjen mukaan muuttui keskusliiton liittohallitu s edeltäj ästään 66-jäsenisestä t oimeenpanoelimestä 14-jäseniseksi. Tämän sääntökohdan. vaikutuksesta varsinaiset toimintaratka isut nopeutuiva t ja toimenpiteet tehostuivat. Lii ttohalli t ksen ens irnmäisiin toimenpi teis iin v. 1969 kuului piirien toimintasääntöjen tarkistaminen. Liittovaltuusto hyväksyi yksimie li ses ~i sääntömuutossuor ituksen piireille ja jo 1970 kaikki piirit olivat muuttaneet sääntönsä. Piir in johtokunn a t muuttuivat aikaisemmasta jaostojen puheenjohtajista muodostane ista 25 ~35 -jä se ni sistä 12-14-jäsenisiksi johtokunniksi. Tällä muutoksella oli sama vaikutus toimintaan kuin vastaavalla keskusliit on sääntömuutoksella. Samanaikaisesti liiton ja piirien johtoelimi ä kehitettiin uusien valiokuntien perustamisella. SVUL:n ensimmäis en. liittovaltuustokauden 1969-1971 huomattavimmiksi koko j ärjestön tapah tumiksi nousevat laaja- ja monipuolinen SVUL-70-ohjelma, Nuorten Suurkisat 1971 ja koko 3-vuotiskauden a ika na merkittävän kehitysvaiheen kokenut SVUL:n koulutusohjelma. Monin uud istuksin, suunnitelmin ja ratkaisuin on toteutettu palvelutoimia liittojen, piirien ja seurojen toiminnan edistämiseksi.
- 2. Jäsenmäärä Jäsenlaskenta on toimitettu kunakin vuonna huhtikuun 1. päivänä: 1969 37 18 2.389 693.501 1970 37 18 2.563 744.336 1971 38 18 2.467 760.161 Suomen Maahockeyliitto liittyi SVUL:oon 1.1.1971. Ylimääräiset liittokokoukset Kolmivuotiskaut ena 1969-1~71 on pidetty vain kerran ylimääräinen liittokokous. Se pidettiin liittovaltuuston syyskokouk sen päivänä 12. 12. 1969. Tällöin vahvis tettiin jäsenliittojen ja -piirien vuo t uisen toimintamäärärahan jakoperusteet, käsiteltiin alustavasti SVUL :n periaateohjelma ja toimitettiin liittovaltuuston täydennysvaali sekä käsiteltiin SVUL- 70-ohjelma. Liittovaltuuston kokoukset.. Uuden j ärjestelmän ensimmäinen liittovaltuuston syyskokous pidettiin 16.12. 1968. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsiteltiin lisätalousarvio v:lle 1968 ja piirien toimintasääntösuositus. Vuoden 1969 kevätkokous pidettiin 31.5., jossa käsiteltiin Liikunta-7Q-suunnitelma, v ahv istettii~ 11 piirin uudet toimintasäännöt j a jätettiin liittoha llituksen laaditta vaksi liittojen ja piirien toimintamäärärahan jakoperusteet. Ylimääräinen liittova ltuuston kokous pidettiin 29.9.1969 Tällöin päätettiin noudattaa lisätalousarvioratkaisuissa liitto- -hallituksen esittämiä määrärahan uusia jakoper usteita, jotka samalla päätettiin esittää ylimääräisen liittokoj(ouksen vahvistettavaksi, hyväksyttiin lisätalousarvio vuode lle 1969, hyväksyt tiin kahden piirin uudet toimintasäännöt. Seuraava sääntömääräinen syyskokous pidettiin 12.12.1969. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsiteltiin SVUL:n periaate-
- 3..; -. oh j e lmaa, määrärahan jakqperusteita j a SVUL-70-ohjelmaa. Vu oden 1970 aikana pidettiin liittovaltuuston sääntömääräiset kokoukset, kevätkoko us 28.5. ja syyskokous 29.12. Näistä, 'edellisessä oli esillä sääntömääräisten asioiden lisäksi periaateohjelma, SVUL-70-ohjelma ja siihen liittyvänä Suomen Ur heilulehden kehittämissuunnitelma. LisäJ<:si vahvistettiin viiden piirin uudet toimintasäännöt. Syyskokouksessa kutsuttiin seuraa-. vat 10 uutta SVUL:n kunniajäsentä: Heikki Savolainen, Erkki Mer inen, Ali Koskimaa, J\Jkka Lehtinen, Aaro La i ne, Erkki Sorakuru, Aatos Vuolle-Apiala, Tauno Salonen, Elna Kopponen ja Valle Resko. Vuode n 197 1 sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 26.5. Sääntömäärä.isten asioiden lisäksi vahviste ttiin SVUL:n ja Suomen. sotilasurheiluliiton välinen Yleissopimus ja sitä koskeva suosi tus jäsenliitoille sekä SVUL:n ja Ruotsin Suomalaisseurojen Kes- - kusliiton välinen yleissopimus ja sitä koskeva suositus jäsenliitoilie. samoin päätettiin, että liittovaltuuston ylimääräinen kokous ~idetään lähinnä lisätalousarvion käsittelyä varten elosyyskuussa. Ylimääräinen liittovaltuuston kokous pidettiin 27.9. ja siinä.käsiteltiin keskusliiton, jäsenliittojen ja piirien henkil ökuntaa koskevaa työehtosopimusta sekä vahvistettiin lisätalousarvio v : lle 197 1 0 Varsinainen toiminta SVUL on julkaissut vuosittai n SVUL-vuosikirj~ jossa esit etään yksityiskohtainen vuosikertomus SVUL:n toiminnasta. Samalla o n esitelty jäsenli ittojen ja piirien toimintaa ja julkaist u niiden j äsenmäärä-, jäsenjakaantuma-, koulutus-, toiminta-, k i lpailu-, toimitsi j a-, f i 1mipalvelu- ja julkaisutoimintatilast oja. Yleistä ja yhteistä vuosina 1969-197 1 on ollut pyrkimys eri tavoin tehostaa SVUL:n kaikkien toimintatasojen - keskusliit on, liittojen, piiri~n ja seurojen - toimintaa. Keskusliiton
- 4. osalta se on tapahtunut keskustoimiston osastojen palvelujen kehittämisenä ja nopeutt~misena, SVUL:n koulutustoiminnan, järjestötoiminnan, tiedotustoiminnan, julkaisutoiminnan, taloudellisen toiminnan, tutkimuksien, selvityksien, kansainvälisten yhteyksien boitamisena lausunnoin j a esityksin julkisen halli!lnon edustajille ja muiden toimenpiteitten kautta. Erillisohjelmista mainittakoon SVUL-70-ohjelma, joka 1970 pyrki toisaalta selvittämään seuratoiminnan ongelmia ja toisaalta kehit tämään seuratoiminnan suunnittelua ja toimintaohjelmia. Vuotta vietettiin samalla SVUL:n 70-v. juhlavuotena, perustettiin juhlamerkki, jota jaettiin 15.000 kpl tunnuksen ja kiitol lisuuden osoituksena järjestön omassa piirissä ansioituneille henkilöille samoin kuin liiton" toimintaa tukeneille' ja liiton kehitystä koskeviin ratkaisuihin osallistuneille julkisen hallinnon, talous- ja kulttuurielämän sekä julkisen sanan henkilöille. Nuorten Suurkisat 1971 pidettiin Tampereella. Ne onnistuivat erinomaisesti ja osoittivat SVUL:n ja sen liittojen, piirien j a seurojen yhteisesityksenä maamme nuorison kiinnostuksen urheiluun ja SVUL:n suuren tehtävän sekä osuuden siinä. SVUL-:viik.~oa on vietetty joka vuosi. Viikon suojelijana on ollut perinteiseen tapaan tasavallan presidentti. V. 1969 viikko omistettiin j okaisen henkilökohtaisen liikunnan tähdentämiselle. Viikon tunnuksena oli LIIKUNrA - KUNNON PERUSTA! 1970 SVUL-viikko omistettiin SVUL-70-ohj elmalle ja liiton juhlavuodelle. Tunnuksena käytettiin koko vuoden SVUL-70-ohjelma n tunnusta: HYVÄ ~lieli LITKKUMALL..z\ ~ 1971 SVUL-viikko on omistettu nuorten urheilulle j a tunnuksena on: LEII<E I STÄ KUNTOON, KILPAAN, VOITTOON!
SVUL:N TALOUS VV. 1969-1971 Seinäjoella pidetty varsinainen liittokokous 17.11. 1968 päätti yksimielisesti: että SVUL: n talousarvioissa vv. 1969-1971 tulee SVUL: n saama toimintamääräraha ja muut vast~avat tulot j akaa siten, että keskusliitto saa 20 %, jäsepliitot 60 % ja piirit 20 % j aettava sta ko~onaismäärästä. Tätä liittokokouksen päätöstä on liittovaltuusto vv. 1969 1971 noudattanut seuraavasti: vuoden 1969 talousarviossa jaettiin SVUL:n käyttövarat keskusliiton, erikoisliittojen j a piirien toinintamäärärahoina suhteessa 20-60 - 20 % ja ~uosina 1970 ja 1971 siten, että ensin on hyväksyt ty määräraha SVUL:n koulutustoimintaan ja sen jälkeen on toimintamääräraha jaettu suht eessa 20-60 - 20 %. Vuoden 1971 lisätalousarviossa myönnettiin 50.000 1k Nuorten Suurkisat 1971:n menoihin, samoin 50. 000 mk Suomen Urheilulehden menoihin v. 1971, 25.000 mk SVUL:n koulutustoimi ntaan ja näiden jälkeen jaettiin lisämääräraha suh teessa 20-60 - 20 %. Kaikissa määrärahan 3-jaon päätöksissään liittovaltuusto on ollut yksimielinen. Vuosien 1969 ja 1970 tilinpäätöstaseet verrattuna vuoden 1971 talousarvioon ovat seuraavat: l.
- 6. Tililpäätös 3l.12.~1=9~6~9-4~3~~.12.l970 Tilinpäätös Talousarvio 1~9~7_1.~. Tulo'c I Toimintamääräraha valtiolta J.<'el1es 3.463.300,- 8.000,- 4.260. 000, II Opetusministeriön avustus Suurkisoja varten III Nuorten Suurkisat 1971 IV Urheiluhallit V VI SUO!l,en Urheilulehti Koulutustoiminnan tuotot VII l-1uut tuotot Korkotuotot, Suomen Urheilusäätiön avustus Perityt muilta yksiköiltä l'.lijäämä 697.283,27 755.646, 65 1 261.377,59 294 7 93, 691 18.244,56 274. 839,91 301.812,64 7.213,50 142.904,42 290.000, 800.000, 696.500, 484.000, 72.400, 210.000, 4.712.01Il,27 14.508.401,961 6.812.900,' -------------r-----.. -------------~------------------------- -----------_. I M en o t Youlutustoiminta 191. 273,70 226.996,10 397.400, II Keskustoimisto III Piirien määräraha IV Erikoisliittojen määräraha 584.540,25 725.023,34 809.000, 715. 460,- 614.600, 809.000" 2.146.380,- 1. 853.094,97 2 i12 7. 0 0 0,, V VI Urheiluhallit Suomen Urheilulehti 695.?7 S, 28 754.178,15 696.500, 303.581,04 334.509,40 534.000,' VII Nuorten Suurkisat 1971 Varattu koulutukseen ja SVUL-70 kuluihin - 1.140.000, 75.000-4.712.014, 27 4.508.401,96 6.812.900," ==========================-===========
- "f. Opetusministeriön myöntämän toimintamäärärahan suuruus on vaihdellut huo mttavasti. Kun se v. 1969 oli 21 % suure!"npi kuin edellisenä v onna, pieneni se 13,5 %:lla v. 1970. TämUn epätasais1lliden '.1aihte lut 0'.1 t,~atkctisevasti vaikuttaneet ~VUL:n, sen liittojen ja piirien toim'ntatalouteen. NiinLli J:eskusliitto pystyi 1969 s2::is'tämään 67.786, 50 mk ja rara..:i seuraavan vuoden koulutusbuojejc'~iin ja SVUL-70-ohjelmaclD yh Jceensä 75.000 mk. Sen sijaan vuoden 1970:n tappio toimint~ menoissa oli väistämätön. Toiminn~n tehostamiseen tarvittavicta toim3npiteistä ei voitu luopua, SVUL-70-ohjelma oli toteutt~va ja lis!'j'si ~uomen Urheilulehdon uudistussuunnijcclman tuot'tolas "elm.at eivät totelj\,uneet.. Tän~' vuonne 1971 ovat urheilun toimintara!loituksen r:,ai - dollisuucjet ratkaisevast.i muuttuneet. Sen on aiheuttanu'c uuden veilckausmuodon, loton, tuotto. SVUL:n aloitteest.:, ovat mac! :r.:e urheilun Jcskusliitot esittäneet opetusministeri611e ja va1- tiovaraimninisteriölle veikkatls'ioittovaroilla tue'tlln urheilun toimintara~oituksen jälkeenjääneisyys toiminnan ja siitä aiheutuvien toimintamenojen kasvusta. Samalla keskus liitot ovat esittäneet toimintasuunnittelunsa. Valtion määrär~lapäätök~en v~lfuistelusta ja määrära~~n maksatusmenetelmästä on johtunut, että SVUL on saanut alkuvuodesta määrära11aa pienemmissä kuu];:aus icr issä kuin vuoden loppupuolella. l~äärärahan lopullinen suuruus on selvinnyt vas'ta syksypuolella. Kun lisäksi ffi2ksatus tapahtuu jälkikäteen l~uukausittain, kaikei:a tästä on ai:.eutunut.svul:n kassan,.1aksuva 1- miudcn häiriii"jcyminen ja toimin t"~:,ahoib,lskuluja korkoina. iteuvotteluissa opetusministeriön j a altiovarainministeriön kanssa on jo sovit-c.u käsittely- ja pää,tösmencttelyn muuttumisesta niin, että ratkaisut saadaan aikaan jo vuoden alkupuolella. Toimintasuunni ttelun ja -rahoi tujcsen kunnalta tilanne on siis r.1uuttumassa hu0mu.-ttavasti paremmaksi.
Toi~intamäärä~uh~n jakoperusteet Liittokokous kiinnitti k~rouksessaan 17.11.1968 huomiota mm. siihen t että lii ttojen keskeisissä määrärahojen jaoss;) olisi pyr it tiivä uu -een, nykyistä tarkempien jakoperusteiden määr ittclyyn sekä siihen t että jaettavasta liittojen mdtil'ärahasta olisi j~i.tettävä osa liitto11allituksen jaettav<. ksi vuosittain erikoistukena niille liitoille, joilla sillfi hetkelli on liiton toiminnalle erikoisen ti.irkcä ohjelma toteu'-ettavanij.. Liittovaltuusto jättikin kevätkokouksessaan 31.5.1969 liittohalli tuksen laa.di ttavakc'i esityksen liittojen jw piirien toimintamäarärahan jakoparusteista. Liittohallitus esitti 29.9.1959 liittovaltuuston ylimäärfiisessä kokouksessa ehdotuksen uusiks i juj:operusteiksi. Samas:-;a kokouksessa es illäolleell lisätalousarvion määrärahat jaettiinkin ehdotusta noudattaen ja sama.lla liittoval tuus to päätti esittää jakoperus tec t käsiteltäväks i ylim~' dräisessä liit tokokouksessu. JakoperusteeJc vahvistettiin ylimääräisessä liit tokokouksessa 12.12.1969. Liittohallitus esittää 19.11.1971 liittokokouksen vahvistettav""ksi toimintamäärärahan uusit.u'c jakoperusteet.
~. SVUL:n toiminncln kehittäminen Keskusliiton toiminta jakaantuu kahteen periaatteessa varsin huomattavasti toisistaan poik.keavaan osaan, nim. suoraan jäsenjär j estöjcn l::~tivi t täiscen käytännölliseen työhön er ila is ina ralveluksina kohdistuvaan osaan ja toisel'si niihin toi'"".enpiteisiin ja toimin taohjelmiin, joioen avulla välillisesti autet?=:ln ja edis i:.etään SVUL:n kaikkien organisaatiotasojen toit.1intaed~ll:' tysten parantamista ja itse toimintaa. Ensir.uuäistä tehtäväalu8'ctaan 8VUL hoitaa keskustoimistonsa erilais~en palveluyksikköjen kautta, toiseen alueeseen liittyvät keskusliiton koulutus-, nuoriso-, nais-, tutkimus-, suunnittelu-, tiedotus- ja PR- ja taloustoiminnan ohjelmat, ja niitä,toteuttava t organisaation y;<;:si"ö ' Viimeisen kymmenen vuoden aikana on SVUL:n lii,t tynyt 18 uutt~ eri' oisliittoa, joiden mukana seuroj en lukumäärä on l~sä~~tynyt 881:llä. Kun uusista jäsen liitoista monet ovat va_sin suuria ja aktiivispsti koko valta' unnanlaajuudella toimivia, tkn~ j äsenlii ttojen määrän lähes kaksinke:r:taisturninen on saloalla lisi:.:nnyt keskusliiton palvelutoiminnan määrää erittäin mittavasti. Paine eri palveluyksikköihin on lisääntynyt ja kehitys näyttää l ähivuosina jatkuvan sadaan suuntaan nyt lisääntrvän jäsenliittojen aktiivisuuden johdosta. Tämän vuoksi on seuraavina vuosina kiinnitattävä vakavaa huomiota käytännön palvelutoimenpiteitten määrän ja laadun jatkuvaan parantamiseen ja niiden käytön rationalisoimiseen niin, että jäsenjärjestöt voisivat yhä suurenevassa määrin keskittyä suo::::ittamaan varsinaisen toimintaohjelnansa mukaisia tehtäviä. Eräänä rationalisoimistoinen~iteenä voidaan todeta keskusliiton kirjanpito-osaston siirtyminen toiminnassaan l\tk-jä:,::,jestelti'äl1 käyttöön vuoden 1972 alusjca lukien. Samalla suunnitellz:nn menetelmää, jolla piirijärje:.tnlmä voi''-aisiin mit.ä pikimmin myös liittää käyttämään samoja kirjanpidon JlTK-palveluks i a. Koko palvelutoiminnan tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen kehittänisen edellytyksenä on selvitys- ja tutkimustyöhön perus~uvien rationaalisten ratraisujen suunnittelu siten, että käytct-
- to.. e tävissä olevat niukat varat tulevat parhaalla mahdollisella tavalla hyödyttämään jäsenjärjes'töjcn ja keskusliiton omia tarpeit a. rähän perusteelliseen suunnittelutyöhön tullaan lähimpien vuosien aikana perusteellisesti pnneutumaan. SVUL:n toiminnan keskeisenä tavoitteena on saada kaikki ihmiset liikunnan pariin tarjoamalla heille erilaista liikuntatoimintna heidän kyk~jcnsät edellytystensä ja toi eittensa mukaan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi SVUL suunnittelee oman toimintaohjelmensa pääperia<.tteet sekä sen eri osa-alueiden toimintaohjelmat. Tärkeimpänä kaikkia,3vul-organisaation toimintatasoja ja -elimiä, niin jäsenliittoja kuin piirejäkin koskettavana suunnittelutoiminnan kohteena on pidettävä koko urheilutoiminnan perustan luovan seurat yön suunnittelua siten, että sen kautta luodaan perusta järjestön toiminnan päätavoitteen, yksityisen jäsene; parhaan toteutumiselle. Seuratoiminnan suunnitm l ussa kiinnitet ään huomiota seuraaviin ptläperiaatteisiin: 1. SVUL:n toimintatavoitteiden pohjalle laadittavan SVUL:n perustoimintaoh :je'lman tulee rakentua laajapohjaiseen, aktiivisen, uudenaikais i n ohjelmin työskentelevälle seuratyölle. 2. Seuran ohjelman tulee tarjota jokaiselle seuran jäsenelle tietty liikunta-annos ja muita htlnelle tarpeellisia ja hänen' haluamiaan palvelu~sia. Ohjelmalla on pyrittävä siihen, että seuroissa on vain aktiivisia jäserliä. 3. Liikunta-annos on suunniteltava siten, että jäsenist6n ikä ja sukupuoli ot8taan huomioon ja että heidän henkilökohtaiset ominaisuutensa ja toiveensa pääsp.vät parhaalla mahdollisella tavalla toteutumaan. Nuorten ohjelmaan on kiinnitettävä erityisen vakavaa huomiota. " 4. Jotta 'seura nykyistä paremmin muodostuisi jäsenistölle vapaa-ajan aktiiviseksi toimintakeskukseksi tulee seuran laajentaa toimintaansa koskemaan myös muita kuin varsinaisia liikuntapa l ve lul<s ia. 5. SVUL:n koulutustoiminnan alueen,tulee laajentua siten', että se pystyy tehokkaasti auttamaan seuratoimintaa ja sen suunnitelmanmukaista aktivoitumista ja sitä kautta snmalla luomaan mahdollisimman hyvän perustan erikoisliittojen omien erityistavoitteiden toteutumi3elle. 6. Järjestön organi s ~atiota on kehitet,tävä kaikilla tnsoil-
tullaan suurcnevassa määrin käyttämään eri alueiden asiantuntijoita ja tutkimuslaitoksia. Haan eri " la niin, että se pystyy parhaalla Tllahdollis01la tavalla toteuttamaan tehtävät päätökset ja laadittavat toiminnan tehostamissuunnitelmat. 7. SVUL:n kaikkien tasoj~n taloudellisia edellytyksiä on kehitettäv8. vastaamaan lisääntyvän toiminnan niheuttamaa tarvetta. T\1tkimus- ju suunnitteju_toj_minm~n alue tulee SVUL:ssa seuraaviel. vuosien aikana yhä keoskciscmmäks i j a tärkeämmäksi. Yhteiskunnan muuttumisen heijc"\stusvaikutukset urhcilu- ja liikunt~. toiminnan alueelle on tulevaa SVUJJ:n toimintaa ajatellen mrkoin selvitettävä. Tässä työss~ yliopis toihin jo nyt olemassaolevat suhteet muodostavat SVUL:n tutkimus- ja suunnittelutyö~ Nuorten leiritoiminta vankan perustan. SVUL:n keskitettyä koulutu~toiminnan ohjelmaa on nyt toteutettu runsaat kolme vuotta. jona aikana on pääpaino tällä alu-, eella pantu eritasoiseen valmentajakoulutukseen. saatujen myönteisten kokemusten perusteella on koulutustoiminnan aluetta päatetty laajentaa koskemaan myös muita kaikille jäsenjärjgstöil1 e yhteisiä toimintoja ja tehtäviä. Vuoden 1972 alusta lähtien aloitetaan laaja nuorten leiritoiminnan kokonaisohjelma. Sen puittei.s sa tullaan seuraavien vuosien aikana kouluttamaan nuoria valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla järjestetyillä leireillä ni;n, että.colmen vuoden kuluttua pyritään seuraleireillä tavoittamaan n. 150.000 nuorta ikävuosien 7-15 välillä, p.i..iritasolla ja vihdoin valtakunnallisella tasolla samanikäisiä leiriläisid tulee olemaan edelleen tuhansia. Piiri- ja seuratasolla leirien tavoitteena on jokapojan ja -tytön liikuntaharrastuksen lisääminen, valtakunnallisella tasolla tavoitteeksi on otettu kilpa- ja huippu-urheilun tasoon vaikuttaminen nuorien sekä heidän valmentajiensa keskuudessa. Rinnan valmentajakoulutuksen jatkuvan kehittämisen ja nuorten koulutuksen aloittamisen kanssa on lähiajan tehtävänä laatia pitkäjänteinen koulutllssuunnitelmr h...llinnollisia ja orqa.nisatoc=. risj..a te]1täviä ya.:tcll-.. IJv.llin to ' oul11tuksen linjan perustrullinen nähdään SVUL : ssa välttämättömänä järjes tön 1~01;::onaistoiminnan
ohjelmoimiscksi kai~ ill a tasoilla noudattamaan landittuja uusia suunnitelmia ja tulevia uusia ohjelmia. Samalla hallintokoulutus muodostaa välttämät,tömän tuki toiillenpi teen muulle kou lu,tustoiminnalle. Uuden koulutus linjan ohjelman suunnittelussa tullaan l'äyttämään eri alueiden korkeinta asiantuntemusta. Yhteiskunnan _muutok_ct vaikuttavat ehkä J a ikkein voimakkal, min sen nuorison toimint olosuhteisiin ja edellytyksiin. Tarjotessaan uusia ja houkuttelevia vapaa--ajanviettomahdollisuuks1.a, ohjaa yhi:eigl:unta monasti saraz1ll<:l nuorisoa-öt valitscttlaa n sell, isia 1 Clrraste i ta, jojcka vaikutt2va t nega tii ise::;ti nuorten keh; ~:y~:seell ja koko yhteiskunn":)n toiminta,-~n. Urheilu ja liij-;:unta on, aina ollut eräs keskeisimrrlistä nuorison harrasteista j a on sitä edelleenkin. Urheilun on kuitenkin oltava a l ati valmiina muuttamaan oman ' to':'mir: tansa muotoja ja sisältöä vastaamaan uudis tuvan yhteiskunnan olosuhteita ja vaatimuksia. SVUL tuntee erittäin vakavana sen vastuun, jo n~ -a sen on kannettava macln urhej lutoiminnan pääjärjestäj2.nt: myöskin ja varsinkin nuorison suhteen. SVUL:n nuorisotoininta elää tällä hetkellä toiminnan tarkastelun ja analysoinnin vaihetta. Onnistuneet nuorison suurkatselmukset, eri jäsenliittojen viime vunsina aloittamat nuoriso-ohjelmat ja niiden tulokset osoittavat, että urheilutoiminnan on edelleenkin helppo Jcavoittaa maan nuoriso. SVUL: n nuor iso-ohjelman on luotava se llaiset puittee J.;, että ne ta::- joavat -vuoenaikaisin keinoin nykyaikaista ohjelmaa, joka kiinnos~': c:42 nuorisoa ja suo mahdollisuuksia aktiiviseen osallistu~iseen. SVUL:n tärj~eänä tehtävänä on edistää urheilun ja lii~unnan yhtel:: kunnassa nauttim2a arvostusta, jonka mukaan suurelta o~in mää ä3- tyvät yksityisten ihmisten ja koko yhteiskunnan asen'ccet ja mielipite~t liikunnan suhtee~. Kun urheilua arvostetaan sille kuuluvalla tavalla, vallitsee yhteiskunnassa l.1rheilumyönt:einen ilmapii- ri, jossa urheilun ja liikunnan erilaiset -:~n-oitteet voivat parhaiten toteutua.. 8ialli sella ja oikealla,tiedot1 s- ja F::~-oiJldnn21'r1 onra~kaiseva vaikutus koko urleiluelärllämr'c kehi'ctyl i '811e. :::;Vli-:L py.::.ii laa j entalllaan j2::ehos::2r~uaj 4 t~.-::ä i::c-'tti".!äa 1 Dettaan. Urh~ i lu le~.c.c:!_ :.:' Dyrit~~n tekemään asiallisesti ja moni~uo~is~s~i urheilua ja Sih~ s ivuav ia elä _'lna loja käs:;"jc-colevä laclja levik'ci en urheilun er ij"'o~.~julk~i:::;" jo -a t~voittaa j ')kuisen svullilaisen ja udtj:in U"I.: eilt'::: ta kiiti> s-cuncet.
yudct ;,uunnitcjl"!1at~a toiminnan kchittämincn ko]~onaisuudessaankin ol}jcl.ltiu,t cri osa-ij.lucilla niinkuin jiiti ratkaisl3vasti rii.jpumaan taloudellisten toimintaedellytysten,kehittymisestä. Se lyhytjänteisyys, joka nyt vallitsee toimintamätirtirahojen jaossa, heijastuu tällä hetkellä eritttiin suoraviivaisesti '"}VUL :n, sen jäsenliittojcn ja piirien toiminta~n. Kun koe vustus edustaa keski~~~r in n. 46 % kaikkien ks il~öic18n,toimintarahoi tuj:sesta, pie'lii ",if" sä yksikö.'... sä ja csim. pii::eissä jo]?" huomatta Cio,ti suuxempaa 1... 08... -, on oc... va.a, i~tää ainovstaan vuosi k~r,~.::' llaan jc- silloin};::in pitl::äli.:i jälkihl, t.. een, ei ' i's-suunni+-cblille Sc< ele. :cec1alista Uih,tökohtaa. Läl1ia jan ]"eskeisenti tc:loude llisen toit"linl1ij.l1 te> voi'cteena on SVUL: CSiJ. pidettävä entistä vu} aar.lr:lan jo pi,t}"tijä teisemt lin varmuu Cen saaminen erilaisten toinintaruunnitelmien perustaksi. Tässä t e11tävässä SVUL tulec pyrkimgin ~""aitsi jäsenliitt0jen ja piirien taloudellisten toimintaedellytysten kehittämiseen ja pitkäjänteisyy~en aikaansaamiscen rny6s Ecurojensa toimintaedellytysten para,, tamiseen tällä' alueella.