SUOMEN RAVITSEMUSTIETEEN YHDISTYS RY FÖRENINGEN FÖR NÄRINGSLÄRA I FINLAND RF Ehdotus sääntömuutokseksi

Transkriptio

1 SUOMEN RAVITSEMUSTIETEEN YHDISTYS RY FÖRENINGEN FÖR NÄRINGSLÄRA I FINLAND RF Ehdotus sääntömuutokseksi Voimassa olevat säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Ravitsemustieteen Yhdistys Föreningen för Näringslära i Finland ja sen kotikunta on Helsinki. Yhdistyksen kielinä ovat suomi ja ruotsi, mutta yhdistyksen pöytäkirjakieli on suomi. Muilla paikkakunnilla asuvat ja toimivat yhdistyksen jäsenet voivat perustaa paikallisia rekisteröimättömiä alayhdistyksiä, jotka toimivat yhdistyksen tarkoitusta toteuttaen sen johdon ja valvonnan alaisena. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ravitsemusalan tieteellistä tutkimusta. Tämän toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia, kursseja ja seminaareja, tukee ravitsemusalan tutkimustyötä, harjoittaa julkaisutoimintaa, antaa lausuntoja ravitsemuskysymyksissä sekä ylläpitää suhteita ulkomaisiin alan järjestöihin. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton eikä muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille. 3 Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka suorittamallaan korkeakoulututkinnolla tai muulla tavalla on osoittanut pätevyytensä yhdistyksen alalla. Yhdistyksen nuoreksi jäseneksi voidaan hyväksyä alan perustutkintoa suorittava korkeakouluopiskelija. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. Yhdistyksen kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka toiminnallaan haluaa edistää yhdistyksen tarkoitusta. Lisäksi yhdistys voi vähintään kolmen jäsenen ehdotuksesta kutsua kunniajäsenekseen koti- tai ulkomaalaisen henkilön. Perusteltu esitys kunniajäseneksi kutsumisesta on jätettävä kirjallisesti Uusi sääntöehdotus Yhdistyksen nimi on Suomen Ravitsemustieteen Yhdistys Föreningen för Näringslära i Finland ry ja sen kotikunta on Helsinki. Yhdistyksen kielinä ovat suomi ja ruotsi, mutta yhdistyksen pöytäkirjakieli on suomi. Muilla paikkakunnilla asuvat ja toimivat yhdistyksen jäsenet voivat perustaa paikallisia rekisteröimättömiä alayhdistyksiä, jotka toimivat yhdistyksen tarkoitusta toteuttaen sen johdon ja valvonnan alaisena. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ravitsemusalan tieteellistä tutkimusta. Tämän toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia, kursseja ja seminaareja, tukee ravitsemusalan tutkimustyötä, harjoittaa julkaisutoimintaa, antaa lausuntoja ravitsemuskysymyksissä sekä ylläpitää suhteita ulkomaisiin alan järjestöihin. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton eikä muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka suorittamallaan korkeakoulututkinnolla tai muulla tavalla on osoittanut pätevyytensä yhdistyksen alalla. Yhdistyksen nuoreksi jäseneksi voidaan hyväksyä alan perustutkintoa suorittava korkeakouluopiskelija. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. Yhdistyksen kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka toiminnallaan haluaa edistää yhdistyksen tarkoitusta. Yhdistys voi vähintään kolmen jäsenen ehdotuksesta kutsua kunniajäsenekseen kotitai ulkomaalaisen henkilön. Perusteltu esitys

2 yhdistyksen hallitukselle, joka antaa asiasta lausunnon yhdistyksen kokoukselle. Yhdistyksen kokous päättää lopullisesti kunniajäsenen hyväksymisestä. Yhdistyksen jäsenet hyväksyy hallitus. Yhdistyksestä erotessa ja erotettaessa toimitaan kuten yhdistyslaissa on sanottu. Jos jäsen muistutuksesta huolimatta jättää jäsenmaksunsa suorittamatta kahtena peräkkäisenä vuotena, voi hallitus katsoa hänet päätöksellään erotetuksi. Vuotuisten jäsenmaksujen suuruudesta päättää syyskokous. Kunniajäsenet ovat vapautettuja näistä maksuista. 4 Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä. Hallituksen kaikkien jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voivat toimia tehtävässään enintään kaksi ja muut jäsenet enintään kolme peräkkäistä toimikautta. Hallituksen jäsenistä, lukuunottamatta puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa, on vuosittain puolet erovuorossa. Aluksi erovuoroisuus ratkaistaan arvalla, sitten vuoroittain. Hallitus ottaa sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä kunniajäseneksi kutsumisesta on jätettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle, joka antaa asiasta lausunnon yhdistyksen kokoukselle. Yhdistyksen kokous päättää lopullisesti kunniajäsenen hyväksymisestä. Yhdistyksen jäsenet hyväksyy hallitus. Yhdistyksestä erotessa ja erotettaessa toimitaan kuten yhdistyslaissa on sanottu. Jos jäsen muistutuksesta huolimatta jättää jäsenmaksunsa suorittamatta kahtena peräkkäisenä vuotena, voi hallitus katsoa hänet päätöksellään erotetuksi. Vuotuisten jäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosikokous. Kunniajäsenet ovat vapautettuja näistä maksuista. Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi toimikaudeksi kerrallaan. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voivat toimia tehtävässään enintään neljä ja muut jäsenet enintään kuusi peräkkäistä toimikautta. Hallituksen jäsenistä, lukuunottamatta puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa, on vuosittain puolet erovuorossa. Aluksi erovuoroisuus ratkaistaan arvalla, sitten vuoroittain. Jos hallituksen jäsen eroaa kesken kaksivuotiskautensa, valitaan hänen seuraajansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi yhdistyksen seuraavassa kokouksessa. Hallitus ottaa sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä

3 vähintään kolme sen jäsentä ovat läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, mutta vaaleissa tasatilanne ratkaistaan arvalla. 5 Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä yhdistyksen sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa. 6 Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. vähintään kolme sen jäsentä ovat läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, mutta vaaleissa tasatilanne ratkaistaan arvalla. Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä yhdistyksen sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa. Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. 7 Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvissä yhdistyksen syyskokouksen määräämissä sanomalehdissä. 8 Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä ennen maaliskuun loppua. Syyskokous pidetään syys-marraskuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä 30 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella ja kunniajäsenellä yksi ääni. Muilla jäsenillä ei ole äänioikeutta. Päätökset tehdään, ellei näissä säännöissä toisin määrätä, yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi kokouksen puheenjohtajan mielipide. Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvissä yhdistyksen vuosikokouksen määräämissä sanomalehdissä. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä ennen maaliskuun loppua. Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä 30 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella ja kunniajäsenellä yksi ääni. Muilla jäsenillä ei ole äänioikeutta. Päätökset tehdään, ellei näissä säännöissä toisin määrätä, yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi kokouksen puheenjohtajan mielipide.

4 9 Kevätkokous Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus, 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa, 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys, 5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto, 6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle, 7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Syyskokous Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus, 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkistajaa ja kaksi ääntenlaskijaa, 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys, 5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus, 6. valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä jäsenet erovuoroisten tilalle, Vuosikokous Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus, 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa, 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys, 5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto, 6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle, 7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus, 8. valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vuosittain hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle, 9. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä, 10. päätetään sanomalehdistä, joissa kokouskutsut julkaistaan silloin kun ei käytetä kirjeellistä kutsutapaa, 11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 7. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille

5 kaksi varamiestä, 8. päätetään sanomalehdistä, joissa kokouskutsut julkaistaan silloin kun ei käytetä kirjeellistä kutsutapaa, 9. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 10 Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmeneljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen. Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmeneljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.

6