LIITE 1: Toimintasuunnitelma



Samankaltaiset tiedostot
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus vuosille

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari Helsingin messukeskus

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiantehokkuussopimus vuosille sopimuksen päivitys vuosiksi

Trafin julkaisuja Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Vuosiraportti Motiva Oy, Vesa Peltola

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiantehokkuussopimus vuosille

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta Hille Hyytiä

liikennejärjestelmäsuunnittelun keinot, vapaaehtoiset energian- säästöohjelmat ajoneuvoteknologiset keinot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

Miten osoittaa ympäristövastuullisuus kuljetuksen tilaajalle?

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiantuotannon toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Tekninen lautakunta 05/

Teollisuuden säästöpotentiaalit Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 1

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Kunta-alan energiatehokkuussopimus

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Metsäteollisuus ry

KETS yhdyshenkilöpäivät. Raportointi. Saara Elväs

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille

Joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006

KUORMA- JA PAKETTIAUTOLIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMA

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Maatilojen energiaohjelma Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh ,

Joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2005

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Kuljetusketjujen energiakatselmus

EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä. Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Autoalan toimenpideohjelmaan

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiatehokkuus on yrityksen kilpailutekijä

Vastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Kuntien energiaohjelma liittymisasiakirja

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Julkiset henkilökuljetuspalveluhankinnat

Energiatehokkuussopimukset Energiantuotannon toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Autoalan toimenpideohjelma

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (7) Kaupunginhallitus Ryj/

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Seuranta ja raportointi

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin

LIIKEVAIHTO 17 m PERHEYRITYS VUODESTA 1918 NOIN 90 AJONEUVOA NOIN 200 OSAAJAA

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelma

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat?

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto

EU:n energiaunioni ja liikenne

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Motiva Oy 1

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

HKL-LIIKELAITOS 1 TAVOITEOHJELMA

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiapalvelujen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

Rakennusten energiatalous Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

Puitesopimus elinkeinoelämän energiankäytön tehostamisesta

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Kalajoen kaupungin. energiatehokkuusohjelman. Toimintasuunnitelma vuosilla

Energiatehokkuuden ja ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen kuljetuspalvelujen hankinnoissa

ENERGIATEHOKKUUS ATT 1

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Ilmastonsuojelua KUUMA-seudulla

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Transkriptio:

LIITE 1: Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelman avulla täsmennetään edellä joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksessa esitettyjä tavoitteita. Toimintasuunnitelman painopisteiden valinnassa ja yksittäisten toimenpiteiden kartoituksessa on käytetty hyväksi aikaisemmilta sopimuskausilta (21 25 ja 25 28) saatuja kokemuksia. Linja-autoliikenne Linja-autoliikenteen energiankulutus on vähentynyt vuoden 2 jälkeen 9 prosenttia. Samalla ajanjaksolla joukkoliikenteen ajokilometrien määrä on kasvanut noin 1,5 prosenttia. Yleisten tilastojen perusteella voisi siten olettaa, että kuljetusten energiatehokkuus suoritetta kohden olisi kasvanut. Tilanne ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen, vaan samanaikaisesti ovat henkilökilometrit kasvaneet vain 1,8 %, joten kuljetettua matkustajaa kohden energiantehokkuus ei ole kovinkaan paljon kasvanut. Polttonesteen kulutus t/a 199-27 18 175 17 165 16 155 15 145 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Lähde: Liisa laskentajärjestelmä 26 / Suoritekuoppa 23 on tierekisterin tiedoissa. Kuva 1. Linja-autoliikenteen polttonesteen kulutus Rautatieliikenne Suomen rautatieliikenteessä sähköliikenteen kokonaisenergiankulutus oli vuonna 26 noin 619 MWh/a (noin 2 PJ), joka on,9 % koko liikenteen energiankulutuksesta. Rautateiden henkilöliikenteen energiankulutus oli vuonna 26 39 MWh/a, mistä lähiliikenteen osuus oli noin 17 % (65,7 MWh). Rautateiden sähkönkulutus on hienoisessa nousussa (2 %) lisääntyneen vuorotarjonnan johdosta. Henkilöliikenteen matkustajamäärän kasvu on pienentänyt energiankulutusta henkilökilometriä kohden. Rautateiden kaukoliikenne ei ole aikaisemmin kuuluneet joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen soveltamisalaan, vaan liikenne tulee vasta nyt alkavalla kaudella mukaan Koko rautatieliikenteen (mukaan luettuna tavaraliikenne)energiankulutus on kasvanut ajanjaksolla 199-26 noin 13 %. Samanaikaisesti junakilometrit ovat kasvaneet yli 19 prosenttia ja tavaraliikenteen tonnikilometrit yli 2 prosenttia. Tämä viittaisi siihen, että koko rautatieliikenteen kuljetusten energiatehokkuus on viime vuosina parantunut. 8

Rautatieliikenteen sähköenergiankulutus MWh/a 7 6 5 4 3 2 1 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Lähde: RAILI 26 laskentajärjestelmä Kuva 2. Suomen rautatieliikenteen sähköenergiankulutus 26 619 MWh/a Raitioliikenne Vuonna 26 raitioliikenteessä oli 52,8 miljoonaa matkustajaa. Sähköenergiankulutus koko raitioliikenteessä oli vuonna 26 23,2 GWh/a. Sähkön kulutus henkilökilometriä kohti on keskimäärin,21 kwh/km ja hiilidioksidipäästöt 57 g/hkm. Raitioliikenteen sähköenergiankulutus (GWh/a) 3 25 2 15 1 5 21 22 23 24 25 26 Lähde: HKL ympäristöraportti 26 Kuva 3. Raitioliikenteen sähköenergiankulutus (GWh/a) 9

Metroliikenne Vuonna 26 metroliikenteessä oli 56,8 miljoonaa matkustajaa. Sähköenergiankulutus metroliikenteessä oli vuonna 26 41,1 GWh/a, sähkön kulutus henkilökilometriä kohti,1 kwh/km ja hiilidioksidipäästöt 13 g/hkm keskimäärin. Metroliikenteen sähköenergiankulutus (GWh/a) 45 4 35 3 25 2 15 1 5 21 22 23 24 25 26 Lähde: HKL ympäristöraportti 26 Kuva 4. Metroliikenteen sähköenergiankulutus (GWh/a) Aikaisempien ohjelmakausien keskeisiä ongelmia ovat olleet: 1) seurantatietojen puutteellisuus; kulutustietoja ei ole raportoitu liikennetyypeittäin, ajoneuvotyypeittäin ja suoritteen mukaan rakennusten energiankulutustiedot ovat olleet puutteellisia 2) vähäinen sitoutuminen sopimukseen, sen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin; sekä 3) ohjelman puutteellinen kytkentä kuljetuspalvelujen hankintaorganisaatioiden energiansäästötyöhön (ostoliikenne ja kilpailuttamismenettely) Näihin ongelmakohtiin pyritään uudella ohjelmakaudella tarttumaan erityisesti seuraavalla tavalla: 1) Sopimuskaudella 28 216 otetaan käyttöön joukkoliikenteen energiasäästötietopankki. Uuden sopimuskauden keskeisenä haasteena on, että raportoinnin kattavuutta ja sisältöä voidaan laajentaa ja järjestelmää käyttää hyväksi sopimuksen seurannassa sekä muussa henkilökuljetusten energiatehokkuuden kehityksen raportoinnissa. 2) Sopimuskaudella pyritään aktivoimaan energiantehokkuussopimukseen liittyviä yrityksiä lisäämään niitä toimenpiteitä ja keinovalikoimia, joilla saavutetaan mahdollisimman suuri energiatehokkuuden lisäys. 3) Kannustimena sopimukseen liittymiselle on, että sopimuksen toimenpiteiden toteutus ja seuranta voidaan katsoa ansioksi henkilökuljetuspalvelujen hankinnan perusteena olevassa tarjouskilpailussa ja liikennöintisopimusten hinnoittelussa. 1

Edellä mainittujen ongelmakohtien lisäksi uuden sopimuskauden painopisteiden, tavoitteiden sekä toimenpiteiden määrittelyyn vaikuttavat lisäksi seuraavat puitetekijät: a) Toukokuussa 26 voimaan tullut EY:n energiapalveludirektiivi (26/32/EY), jonka keskeisenä tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla keskimäärin prosentti vuodessa ajanjaksolla 28 216. Suomi jätti Euroopan komissiolle kesäkuussa 27 ensimmäisen vuodet 28 21 kattavan kansallisen energiatehokkuuden toimintasuunnitelman. Tämä henkilökuljetusten energiatehokkuussopimus tukee osaltaan energiapalveludirektiivin sekä kansallisen energiatehokkuuden toimintasuunnitelman tavoitteiden toteutumista. b) Eurooppa-neuvosto hyväksyi haasteelliset pitkän aikavälin ilmastotavoitteet maaliskuussa 27. Vuoteen 22 mennessä Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 2 % (tai jopa 3 %, jos muu maailma sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä Kioton pöytäkirjan jälkeisellä kaudella) ja 5 % vuoteen 25 mennessä. Nämä haastavat tavoitteet edellyttävät, että myös henkilökuljetuksissa pyritään tehostamaan energiankulutusta ja vähentämään päästöjä. Edellä esitetyn perusteella joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus rakentuu seuraavien kolmen painopistealueen varaan: 1) Henkilöliikenteen matkaketjujen integrointi osaksi liikennejärjestelmän ja väylästön käytön energiantehokkuuden parantamista kuljetuspalvelujen ostajien, kuljetusyritysten sekä julkisen sektorin yhteistyöllä. 2) Henkilökuljetusten energiatehokkuuden parantaminen; ja 3) Seurannan ja raportoinnin kehittäminen. Nämä kolme painopistealuetta, niiden sisältö sekä eri toimijoille identifioidut tehtävät on esitetty tarkemmin jäljempänä tässä toimintasuunnitelmassa. Painopistealueita voidaan ohjelmakauden aikana tarvittaessa täydentää ja lisätä. Alueitten sisällä toiminta koostuu yhdestä tai useammasta projektiluonteisesta kokonaisuudesta, joista tehdään omat erilliset projektisuunnitelmat. Projektit suositellaan muodostettavaksi toimintapolku - periaatteella ("road map") niin, että projektit olisivat mahdollisimman konkreettisia ja tukisivat tämän ohjelman tavoitteita ja jokaiselle toimijalle määritellään selkeästi oma vastuualue, aikataulu ja panostustaso. Vastuutaho Tavoite Toimet Seuranta Kuljetuspalvelujen Kuljetusten hankinnat hankkijat Energiatehokkaat ja ympäristöystävälliset kuljetukset integroidaan osaksi kuljetuspalveluja tarvitsevien yritysten ja julkisyhteisöjen muuta energiansäästö- ja ympäristötyötä. ja julkisyhteisöt integroivat kuljetuspalvelujen hankinnan omiin laatu- ja ympäristöjärjestelmiinsä. ja julkisyhteisöt suosivat kuljetuspalvelujen hankinnoissa sellaisia kuljetusyrityksiä, jotka ovat liittyneet energiatehokkuussopimukseen ja toteuttamaan sen mukaisia toimenpiteitä. ja julkisyhteisöt kannustavat kuljetusyrityksiä raportoimaan niistä toimenpiteistä, joita kuljetusyritykset ovat toteuttaneet energiatehokkuuden parantamiseksi, energiansäästön toteuttamiseksi ja ympäristönäkökohtien huomioonottamiseksi. Samalla edellytetään tietoa myös energiakulutuksesta suhteessa tehtyihin kuljetuksiin. Auditoidut järjestelmät Koko logistiikkaketju osana laatu- ja ympäristöjärjestelmää Kuljetukset yritysten raporteissa 11

Kuljetusyritykset Kuljetusyritykset panostavat kuljetusten energiatehokkuuteen, energiansäästöön ja ympäristöystävällisyyteen. Kuljetusyritykset panostavat siihen, että kaikki kuljettajat ovat käyneet taloudellisen ajotavan koulutuksen. Kuljetusyritykset ottavat käyttöön ympäristö- ja laatujärjestelmiä. Taloudellisen ajotavan koulutuksen seuranta Järjestelmien käyttöönotto Kuljetusyritykset ottavat energiatehokkuuden huomioon auton, renkaiden, poltto- ja voiteluaineiden valinnoissa sekä huollossa (ks. liite 2a). Ministeriöt, muut viranomaiset ja muut sopimusosapuolet Ministeriöt ja muut viranomaiset luovat entistä parempia edellytyksiä kuljetusten energiasäästö- ja ympäristötyölle. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa ohjelmalle johtoryhmän. muut sopimusosapuolet seuraavat energiatehokkuussopimuksen ja tämän toimintasuunnitelman toteutumista. Liikenne- ja viestintäministeriö ylläpitää ja kehittää joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriö tukevat mahdollisuuksien mukaan kiinteistöjen energiankatselmuksien suorittamista ja kehittämistä. Johtoryhmä valvoo sopimuksen täytäntöönpanoa ja sen raportointia Ks. yllä. Katselmukset kytketään entistä tiiviimmin osaksi kuljetusyritysten muuta ympäristöja laatupalvelujärjestelmää (auditointi-, koulutus- ja raportointipalvelut). joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriö raportoivat komissiolle ohjelman toteutumisesta osana energiapalveludirektiivin mukaista raportointia. tuottamat raportit komissiolle muut sopimusosapuolet panostavat käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa tutkimus- ja kehittämistoiminnalla siihen, että ohjelman onnistumiselle luodaan edellytyksiä. Tutkimus- ja kehitystoiminta. 12