RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 27.9.2005 Dnro 1267/731/02 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RAMOn osan 16 Laiturit kohdan 16.2.6.5 Laituripolut siirtymäkautta jatketaan yhdellä vuodella eli 31.12.2006 saakka. Pyydämme korvaamaan RAMOn osan 16 "Laiturit" (23.9.2002) sivun 14 oheisella uudella sivulla. Rataverkko-osaston johtaja Markku Nummelin Korvaa: RAMOn osa 16 "Laiturit" (23.9.2002) sivut 13 14

RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 4.9.2002 1267/731/02 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt RAMOn osan 16 Laiturit. Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Turvallisuusyksikön päällikkö Kari Alppivuori Esitetään hyväksyttäväksi Kunnossapitoyksikön päällikkö Markku Nummelin Korvaa edellisen RAMOn osan 16 Laiturit 26.1.1998. Voimassa 23.9.2002 lukien.

1 RAMO 16 Sisältö Sisältö 16 LAITURIT... 5 16.1 Johdanto... 5 16.1.1 Yleistä... 5 16.1.2 Laiturijärjestelyt ja arvohierarkia... 5 16.2 Henkilölaiturit... 7 16.2.1 Laituripituus... 7 16.2.2 Laiturin sijoitus suoralle... 7 16.2.3 Laiturin sijoitus kaarteeseen... 8 16.2.4 Vaihteen sijoitus laituriin nähden... 9 16.2.5 Laiturin leveys... 10 16.2.5.1 Laiturin leveyteen vaikuttavat tekijät... 10 16.2.5.2 Nopeus ja suojavyöhyke... 10 16.2.5.3 Matkustajatila... 11 16.2.5.4 Matkustajien vaatima lisätila... 11 16.2.5.5 Huoltoliikenteen vaatima tila... 11 16.2.5.6 Kiinteät rakenteet... 12 16.2.5.7 Esimerkkejä normaalimitoituksesta... 12 16.2.5.8 Poikkeava mitoitus... 12 16.2.6 Kulkuyhteydet laitureille... 12 16.2.6.1 Lähtökohta... 12 16.2.6.2 Portaat sekä ali- ja ylikulkukäytävät... 12 16.2.6.3 Luiskat... 14 16.2.6.4 Hissit... 14 16.2.6.5 Laituripolut... 14 16.2.6.6 Varoituslaitteet... 15 16.2.6.7 Askelma laiturielementissä... 15 16.2.7 Suojavarusteet... 16 16.2.7.1 Valaistus... 16 16.2.7.2 Laiturin varoituskilpi... 16 16.2.7.3 Junailmoitin... 16 16.2.8 Laiturin rakennetyypit... 17 16.2.8.1 Reunarakenne ja päällyste... 17 16.2.8.2 Laiturin mitoituskuormat... 20 16.2.8.3 Laiturin perustukset... 20 16.2.8.4 Sivukaltevuus ja kuivatus... 21 16.2.8.5 Päätyluiskat ja päätylaiturit... 21 16.2.8.6 Rakenteiden suojaukset... 21 16.2.8.7 Vähäliikenteisten ratojen laiturit... 22 16.2.8.8 Matalat henkilölaiturit... 22 16.2.9 Laiturikatokset... 24 16.2.10 Pysähdyspaikkamerkit... 24 16.2.11 Yleisöinfolaitteet ja muu varustus... 25 16.3 Kuormauslaiturit... 27 16.3.1 Suunnitteluperusteet... 27 16.3.2 Laiturin mitoitus... 28 16.3.3 Laiturin mitoituskuormat ja rakenne... 28 16.3.4 Erikoiskuormauslaiturit... 29

2 RAMO 16 Sisältö 16.4 Tilapäislaiturit... 31 16.4.1 Henkilölaiturit... 31 16.4.2 Kuormauslaiturit... 31 16.4.3 Apusiltalaiturit... 31 16.4.4 Lupa... 31 16.5 Kunnossapito... 33 16.5.1 Yleistä... 33 16.5.2 Hoito... 33 16.5.3 Vika- ja huoltokorjaus... 33 16.5.4 Katselmukset, toimenpiderajat ja dokumentointi... 34 16.5.5 Korjaus... 35 Viitteet... 37

3 RAMO 16 Liiteluettelo Liiteluettelo 1 Suojavyöhykkeen toteuttamistapoja 2 Laiturin leveyden muodostuminen (4 sivua) 3 Laituripolku korkealle välilaiturille (luvanvarainen) 4 Laiturirakenne A-elementti 5 Laiturirakenne B-elementti 6 Laiturirakenne luonnonkivestä Laiturirakenne betonipalkkikorotuksella 7 Kantava laiturirakenne Puinen laiturirakenne 8 Toispuoleinen välilaituri 9 Valaisinpylvään ja sähköistyspylvään alaosan suojaus 10 Väliaikaislaituri radan apusiltaan kytkettynä Väliaikaislaituri radan apusillan kohdalla erillisenä laituriapusiltana

4 RAMO 16

5 RAMO 16.1 Johdanto 16 LAITURIT Ratatekniset määräykset ja ohjeet (RAMO) osassa Laiturit esitetään perusteet rautateiden laitureiden ja niihin liittyvien rakenteiden mitoitusta, suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa varten. Ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, muut. 98/48/EY mukaisesti. Ratahallintokeskus (RHK) seuraa alan eurooppalaista standardisointia ja muuttaa määräykset ja ohjeet eurooppalaisten standardien mukaisiksi niiden valmistuttua 16.1 Johdanto 16.1.1 Yleistä Laiturit rakennuksineen ja rakenteineen ovat osa koko liikennejärjestelmän vaatimaa infrastruktuuria, minkä johdosta niiden mitoituksessa ja suunnittelussa on otettava huomioon raideliikenteen, muiden liikennemuotojen ja yhteiskunnan tarpeet sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteena. Laitureiden tulee olla kaikkina vuodenaikoina turvallisessa kunnossa. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota liikennepaikan matkustajamäärän sekä laituriraiteen henkilö- ja tavarajunien nopeuden ja määrän oleelliseen muutokseen, jolloin on todettava, vastaavatko laiturijärjestelyt turvallisuus- ja palveluvaatimuksia. Laitureiden suunnittelussa pitää ottaa huomioon liikennepaikan palvelutaso ja merkitys siten, että suurehkojen risteys- tai pääteliikennepaikkojen suunnittelutavoite on 30 40 vuotta ja pienehköjen vähäliikenteisten liikennepaikkojen suunnittelutavoite on noin 10 15 vuotta. 16.1.2 Laiturijärjestelyt ja arvohierarkia Käyttötarkoituksensa mukaan laiturit jaetaan henkilölaitureihin ja tavaralaitureihin. Tavaralaitureita kutsutaan kuormauslaitureiksi. Molemmissa laiturityypeissä on lisäksi erikoislaitureita ja tilapäislaitureita. Henkilölaiturit jaetaan neljään tyyppiin seuraavasti: Reunalaiturilla tarkoitetaan laituria, jonka vain toisella puolella on raide ja joka palvelee kyseisellä raiteella liikennöiviä matkustajajunia. Välilaiturilla tarkoitetaan laituria, joka palvelee laiturin molemmilla puolilla olevilla raiteilla liikennöiviä matkustajajunia. Toispuoleisella välilaiturilla tarkoitetaan laituria, joka sijaitsee raiteiden välissä, mutta palvelee vain toisella raiteella liikennöiviä matkustajajunia.

6 RAMO 16.1 Johdanto Päätylaiturilla tarkoitetaan reuna- ja/tai välilaiturin yhdistävää laituria laituriraiteen päättyessä kyseiselle liikennepaikalle. Tavaralaiturit jaetaan neljään tyyppiin seuraavasti: Sivulaiturilla tarkoitetaan laituria, jolla kuormaus vaunuihin tapahtuu vain toiselta sivulta. Keskilaiturilla tarkoitetaan laituria, jolla kuormaus vaunuihin tapahtuu laiturin molemmilta sivuilta. Päätylaiturilla tarkoitetaan laituria, jolla kuormaus tapahtuu raiteen päästä. Yhdistelmälaiturilla tarkoitetaan laituria, jolla kuormaus voi tapahtua sekä sivulta tai sivuilta että päädystä. Erikoislaiturit ovat edellä mainituista poikkeavia rakenteensa ja käyttötarkoituksensa perusteella. Niihin eivät päde yleiset laiturien mitoitusperusteet. Tällaisia ovat esim. autojen kuormauslaiturit. Tilapäislaitureilla tarkoitetaan henkilö- tai tavaraliikenteen käyttöön tarkoitettuja laitureita, joilla on käyttörajoitus (esim. vain ratatöiden ajan). Käytettävä arvohierarkia: Suositeltavalla arvolla varmistetaan hyväksyttävä matkustusmukavuus ja mahdollistetaan kohtuulliset kunnossapitokustannukset lukuun ottamatta erityisolosuhteita, joissa em. tavoitteita ei saavuteta. Maksimi- ja minimiarvot ovat äärimmäisiä mutta hyväksyttäviä arvoja. Näiden arvojen käyttö ei tarvitse lupaa, mutta niitä tulisi käyttää mahdollisimman vähän. Ne eivät aiheuta rajoituksia. Lupa-arvolla tarkoitetaan maksimi- ja minimiarvojen ylittäviä tai alittavia arvoja ja niitä saa käyttää vain RHK:n luvalla. Niiden käyttö saattaa aiheuttaa erikoisvaatimuksia radan rakenteelta tai liikenteeltä. Lupa-arvoa ei saa missään olosuhteissa ylittää tai alittaa.

7 RAMO 16.2 Henkilölaiturit 16.2 Henkilölaiturit 16.2.1 Laituripituus Määräys: Laituripituuden on vastattava liikenteen vaatimuksia. Laituripituus johdetaan aina liikenteen vaatimuksista. Henkilöliikenne koostuu kaukoliikenteestä, taajamaliikenteestä ja kaupunkien lähiliikenteestä. Näillä on eri vaatimukset laituripituuteen ottaen huomioon käytettävä kalusto ja junapituus. Kaukoliikenteen laituripituudet normaalilla pysähtymiskäyttäytymisellä ovat: 250 m, joka palvelee enintään 8 vaunun junaa 350 m, joka palvelee enintään 12 vaunun junaa 450 m, joka palvelee enintään 16 vaunun junaa. Suurnopeusradoilla on laituripituuden oltava nopeiden junien pysähdyspaikoilla vähintään 350 m. Muiden junien pysähdyspaikoilla voidaan edellä mainittuja pienempiä laituripituuksia sallia RHK:n luvalla. /1/ Mitoittava vaunun pituus on 26,5 m. Liikennepaikkakohtainen laitureiden lukumäärä johdetaan liikenteen rakenteesta. Taajamaliikenteen laituripituudet ovat: 120 m, joka palvelee enintään 4 vaunun junaa 170 m, joka palvelee enintään 6 vaunun junaa 270 m, joka palvelee enintään 10 vaunun junaa. Kaupunkiradoilla laituripituudet määritellään erikseen, jolloin otetaan huomioon paikalliset olosuhteet ja kalusto. Esim. pääkaupunkiseudun kaupunkiradoilla laituripituus on normaalisti 270 m, joka palvelee enintään viiden yksikön (10 vaunun) junarunkoa. Kaupunkiradoilla voi liikennöidä myös veturivetoisia taajamajunia, joiden vaatimukset niin pituuden kuin mm. opastinnäkyvyyden suhteen voivat olla erilaiset kuin runkojunilla. Laituripituudet ratkaistaan yleensä rataosittain, mutta liikenteen luonteesta johtuen voi samalla liikennepaikalla olla useita eri laituripituuksia. Laituripituudet määritetään hankkeiden suunnitteluperusteissa RAMOn periaatteiden pohjalta. Maaston muotoilussa on tapauskohtaisesti otettava huomioon mitoituspituutta pidempien junien mahdollinen pysähtyminen. 16.2.2 Laiturin sijoitus suoralle Määräys: Laiturit on sijoitettava siten, että matkustajilla on helppo ja turvallinen kulku junaan ja junasta pois. Määräys: Laiturin sijoitus ei saa haitata opastinten havaittavuutta.

8 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Määräys: Suurnopeusradoilla laiturin nimelliskorkeus kiskon selästä on 550 mm ja nimellisetäisyys raiteen keskilinjasta 1800 mm. /1/ Yleistavoitteena on, että laiturit sijoitetaan radan suoralle osuudelle. Tällöin on otettava huomioon mm. yhteydet yleiseen katu- ja tieverkkoon, pysäköintipaikkojen ja polkupyörätelineiden sijoitus, liityntäliikenne sekä kunnossapitonäkökohdat. Laiturin pituuskaltevuudessa on noudatettava RAMOn osan 7 Liikennepaikat määräyksiä ja ohjeita. /2/ Laiturin etäisyys suoran raiteen keskiviivasta ja korkeus laiturin rakentamisessa on esitetty taulukossa 16.2:1. Taulukko 16.2:1 Henkilölaiturin sijainti ja asennustoleranssit suoralla raiteella. Normaali arvo Etäisyys suoran raiteen keskiviivasta [mm] 1800 Korkeus kiskon selästä [mm] 550 *) Lupa-arvo + 30 mm Asennustoleranssi +20-0 +10 *) -20 Laiturin reuna voidaan normaalisti asentaa 10 mm korkeammalle kuin nimelliskorkeus. Luvanvaraisesti voidaan käyttää ennakkokorotusta +30 mm:iin saakka perustamisolosuhteista johtuen. Edellä mainittu menettely on sallittu, vaikka korkeus menee tällöin RAMOn osan 2 Radan geometria aukean tilan ulottuman (ATU) sisään. /2/ 16.2.3 Laiturin sijoitus kaarteeseen Määräys: Laituri on sijoitettava kaarteeseen siten, että noudatetaan aukean tilan ulottuman määräyksiä ja siirtyminen junaan tai junasta on turvallista. Määräys: Laiturin sijoitus ei saa haitata opastinten havaittavuutta. Laituri sijoitetaan kaarteeseen kuvan 16.2:1, siinä olevien merkintöjen ja siihen liittyvien kaavojen 16.2:1 4 perusteella. Kaarresäteen minimiarvo on sisäkaarteessa 600 m ja ulkokaarteessa 1200 m. Lupa-arvona sallitaan sisäkaarteessa minimisäde 550 m tai laiturin reunan ja kaluston rapun maksimietäisyytenä 200 mm. Raiteen maksimikallistus laiturin kohdalla on 60 mm ja kallistuksen lupa-arvo 100 mm. Laiturin pituuskaltevuudessa on noudatettava RAMOn osan 7 Liikennepaikat määräyksiä ja ohjeita. /2/ Laiturin etäisyydet D s ja D u mitataan raiteen pystysuorasta keskiviivasta ja korkeudet H s ja H u sisäkiskon selästä lukien.

9 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Kuva 16.2:1 Henkilölaiturin sijoitus kaarteeseen. D s = D + 36 000/R + H h/1600 (16.2:1) D u = D + 36 000/R - H h/1600 (16.2:2) H s = H - D h/1600 + h/2 (16.2:3) H u = H + D h/1600 + h/2 (16.2:4) D = laiturin etäisyys suoran raiteen pystysuorasta keskiviivasta [mm] D s = laiturin etäisyys kaarteen sisäpuolella [mm] D u = laiturin etäisyys kaarteen ulkopuolella [mm] H = laiturin korkeus suoralla [mm] H s = kaarteen sisäpuolella olevan laiturin korkeus [mm] H u = kaarteen ulkopuolella olevan laiturin korkeus [mm] R = kaarteen säde [m] h = raiteen kallistus [mm] Siirtymäkaaren osuudella levitys kasvaa suoraviivaisesti maksimiarvoonsa RAMOn osan 2 Radan geometria mukaan. /2/ Kaarteissa, joissa ei ole siirtymäkaarta, sekä vaihdealueilla noudatetaan ATUn mukaista menettelyä. Laituria kaarteeseen sijoitettaessa on erikseen varmistettava, ettei laiturin reunan ja liikkuvan kaluston ulottuman (puolileveys 1700 mm) väli tule liian suureksi. Maksimiväli on 150 mm, mutta lupa-arvona voidaan tapauskohtaisesti sallia enintään 200 mm. 16.2.4 Vaihteen sijoitus laituriin nähden Määräys: Laiturialueella vaihteet on suunniteltava siten, että noudatetaan aukean tilan ulottuman määräyksiä ja siirtyminen junaan tai junasta on turvallista. Laiturin viereen saa sijoittaa vain pitkiä vaihteita. Kahden junan reunalaiturimallissa laiturin viereen voidaan kuitenkin sijoittaa lyhyitä vaihteita kuvan 16.2:2 mukaan. Kuvan malli soveltuu yleensä enintään 250 m:n junapituuksille. Tällöin ATUn levitys on otettava huomioon RAMOn osan 2 Radan geometria mukaan. Tällöin laituri ei ole normaalisti vaihteiden kohdalla matkustajien käytössä. Matkustajien turvallisuudesta on huolehdittava rakentamalla kaideaita vaihteiden matkalle ohiajonopeuden edellyttämälle suojavyöhyke-etäisyydelle laiturin reunasta. Määräykset ja ohjeet vaihteiden edellä mainitusta pituussuuntaisesta etäisyydestä laiturin päästä annetaan RAMOn osassa 7 Liikennepaikat. /2/

10 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Suojavyöhyke Kaideaita Kuva 16.2:2 Kahden junan reunalaituri lyhyillä vaihteilla. 16.2.5 Laiturin leveys Määräys: Laiturin reuna on varustettava erottuvalla suojavyöhykkeellä, jonka leveys on sovitettava viereisen raiteen suurimman paikallisen nopeuden mukaan. Määräys: Laiturin pinta-alan on oltava niin suuri, että mitoituksena oleva käyttäjämäärä mahtuu laiturille ongelmitta. 16.2.5.1 Laiturin leveyteen vaikuttavat tekijät Laiturin leveys määräytyy seuraavien tekijöiden perusteella: junan suurin sallittu nopeus matkustajien kulkuväylät / eritasoratkaisut matkustajien samanaikainen lukumäärä laiturilla huoltoliikenne laiturille tulevat kiinteät rakenteet. Kaukoliikenteen radoilla laiturille määrätyn mitoittavan leveyden tulee ulottua vähintään 150 m:n matkalle. Laitureiden päässä voidaan leveyttä pienentää enintään leveyteen 2,0 m + suojavyöhyke/suojavyöhykkeet, ei kuitenkaan laituripolkujen, tasoristeyksien eikä porraskäytävien yhteydessä. Vaadittava laiturin leveys määritetään eri osatekijöiden mukaan ja kokonaisleveys saadaan niiden tilantarpeen summana. 16.2.5.2 Nopeus ja suojavyöhyke Junien ohiajonopeus otetaan huomioon laiturin reunaan rajatulla suojavyöhykkeellä, jossa ei oleskella tai liikuta muulloin kuin junaan noustessa ja siitä poistuttaessa. Suojavyöhykkeen leveys riippuu junan suurimmasta sallitusta nopeudesta taulukon 16.2:2 mukaan.

11 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Taulukko 16.2:2 Nopeuden vaikutus suojavyöhykkeen leveyteen. Nopeus [km/h] 0 60 61 120 121 200 201 220 Suoja-vyöhyke [m] 0,5 1,0 1,5 2,0 Suojavyöhyke on erotettava muusta laiturialueesta siten, että sen pinnoite ja muusta laiturialueesta rajaava erotinviiva poikkeaa väriltään ja pinnaltaan selvästi muusta laituripinnoitteesta. Suojavyöhykkeen pintamateriaaliin on kiinnitettävä erityistä huomiota toteuttamalla se esim. selvästi muuta pinnoitetta karkeammalla pinnoitteella. Etenkin liikuntaesteisten kannalta suojavyöhykkeen toimintavarmuuteen on kiinnitettävä huomiota. Erotinviivan leveyden on oltava vähintään 100 mm. Erotinviiva kuuluu suojavyöhykkeen leveyteen. Erotinviiva ei ole pakollinen, mikäli pinnoite-erot muuten ovat riittävät. Suojavyöhykkeen leveys määritetään sen maksiminopeuden mukaan, mikä kyseisellä laituriraiteella sallitaan. Suojavyöhykettä ei saa valita taulukkoa 16.2:2 pienemmäksi sillä perusteella, että kaikki normaaliliikenteen junat pysähtyvät kyseisellä laituriraiteella. Suojavyöhykkeen toteuttamistapoja on esitetty liitteessä 1. 16.2.5.3 Matkustajatila Matkustajatila on tarkoitettu matkustajien siirtymiseen laiturin pituussuunnassa ja junien odottamiseen samanaikaisen matkustajamäärän ollessa alle 100 matkustajaa. Sen perusmitta on 2,0 m. Tätä mittaa ei voi jakaa osiin. Se koostuu matkustajien 1,5 m:n kulkukäytävästä ja matkustajille junien odotusta varten varatusta 0,5 m:n minimitilasta. 16.2.5.4 Matkustajien vaatima lisätila Matkustajien vaatima lisätila on tarkoitettu junien odottamista varten. Matkustajamäärän ollessa yli 100 matkustajaa leveyttä on lisättävä laiturin koko pituudella 0,5 m:llä jokaiselta alkavalta 100 matkustajalta, joiden arvioidaan olevan samanaikaisesti laiturilla. Lupa-arvona lisäys voidaan jättää pois porrashuoneen kohdalla. 16.2.5.5 Huoltoliikenteen vaatima tila Huoltoliikenteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä hälytys- ja kunnossapitoajoneuvoille sekä laituriajoneuvoille varattua tilaa. Sen leveyden on täytettävä kaavan 16.2:5 ehto. Suojavyöhyke + 2,0 $ 3,0 [m] (16.2:5) Huoltoliikenteelle on oltava edellä mainittu leveys vähintään laituripituuteen kuuluvan porrashuoneen sekä muun kiinteän esteen esim. pylvään toisella puolella.

12 RAMO 16.2 Henkilölaiturit 16.2.5.6 Kiinteät rakenteet Kiinteitä rakenteita, joiden raiteensuuntainen pituus on > 0,7 m, ei saa olla kaavan 16.2:6 levyisellä alueella. Tällaisia rakenteita ovat mm. penkit ja infotaulut. Yksittäisiä pylväitä, joiden raiteensuuntainen pituus on # 0,7 m, ei saa olla kaavan 16.2:7 levyisellä alueella. Esteiden vaatima tila laiturin poikkisuunnassa on lisättävä laiturin leveyttä mitoitettaessa esteen raiteensuuntaisen pituuden ollessa > 0,7 m. Suojavyöhyke + 2,0 $ 2,5 [m] (16.2:6) Suojavyöhyke + 0,5 $ 1,5 [m] (16.2:7) 16.2.5.7 Esimerkkejä normaalimitoituksesta Liitteissä 2/1 2/3 on esimerkkejä leveyden muodostumisesta erilaisilla laitureilla ja matkustajamäärillä. 16.2.5.8 Poikkeava mitoitus Liitteessä 2/4 esitetty mitoitus on edellä esitetystä leveydenmuodostuksesta poikkeava ja ehdollinen. Siinä esitetty ratkaisu on mahdollinen, jos raide on suora, ohiajonopeus on # 80 km/h ja esteen pituus on # 20 m. Esteen kohdalla oleva mitta 1,5 m on oltava pienemmän ohiajonopeuden puolella. Ratkaisu on tarkoitettu pienehköille paikoille sallimalla normaalia pienempi tilavaraus. Tällöin on mahdollista rakentaa turvallinen ja matkustajaystävällinen ratkaisu verrattuna päätyjen kautta kiertämiseen tasossa tai eritasossa. Liitteen 2/4 mitoitusta ei saa käyttää kaupunkiradoilla. 16.2.6 Kulkuyhteydet laitureille Määräys: Kulkuyhteydet laiturille on järjestettävä Suomen rakentamismääräyskokoelman osien F1 ja F2 määräysten ja ohjeiden mukaan. /3/ Määräys: Kulkuyhteydet laiturille on järjestettävä siten, ettei matkustajille eikä pelastuspalvelulle muodostu kohtuutonta kiertomatkaa. 16.2.6.1 Lähtökohta Kulkuyhteys laitureille järjestetään joko tunnelin, ylikulkusillan, luiskan tai tasossa olevan laituripolun kautta. Liikuntaesteisille on aina osoitettava kulkureitti Suomen rakentamismääräyskokoelman osien F1 ja F2 mukaisesti. Kulkuyhteyksissä on otettava huomioon matkustajien palvelutaso, sillä pääty-yhteydet aiheuttavat usein kohtuuttomia kiertomatkoja. /3/ 16.2.6.2 Portaat sekä ali- ja ylikulkukäytävät Portaat ali- ja ylikulkukäytäviltä reunalaiturille on pyrittävä sijoittamaan laiturileveyden ulkopuolelle. Minimimittana on pidettävä laiturileveyden mitoituksessa eri osatekijöistä kohdassa 16.2.5 annettuja määräyksiä.

13 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Ali- ja ylikulut on pyrittävä sijoittamaan siten, ettei matkustajien kulkumatka asemalle ja/tai pysäköintialueelle tule kohtuuttoman pitkäksi. Yleisenä tavoitteena voidaan pitää keskeistä sijaintia laiturin pituussuunnassa. Sijoituksessa on otettava huomioon yleiset kulkuväylät ja mahdollisuudet yhdistää laiturien vaatimat väylät niihin. Portaat on sijoitettava siten, että kulkuväylä ei johda avoimesti suojavyöhykkeelle. Asemarakennuksesta laiturille raidetta vastaan kohtisuorassa alaspäin johtavat portaat tulee sijoittaa vähintään lasketun laiturileveyden ulkopuolelle. Minimimitta on 4,0 m suojavyöhykkeen reunasta. Ylikulkuportaiden suunnittelussa on noudatettava vapaan aukon minimikorkeutta 3,6 m. Portaat on aina varustettava kaiteilla ja kaiteiden on ulotuttava n. 0,5 m porrastasanteelle. Portaiden yläpäässä lattiarakenne on selkeästi erotettava muusta lattiapinnasta esim. ritilällä. Tämä on suositeltavaa myös portaiden alapäässä. Porrasleveyden minimimitta on 3,0 m. Portaiden leveyden mitoitusperusteena poistumisteiden osalta käytetään Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1. Tällöin määritetään pelastusviranomaisten kanssa se käyttäjämäärä, jolle portaat poistumistienä on mitoitettava ottaen huomioon muut poistumistiet ja koko junan matkustajamäärä. Porrasleveyden minimimitta on yleensä riittävä, mutta esim. maanalaisten asemien suhteen voi poistumistiemitoitus olla määräävä. /3/ Sellaisilla paikoilla, joilla ei ole hissiä, portaat on varustettava seinän puolelta kaiteellisella lastenvaunukaistalla kuvan 16.2:3 mitoitusta noudattaen. Muulloinkin lastenvaunukaistan käyttö on suositeltavaa. Vähäliikenteisillä paikoilla voidaan lastenvaunukaista jättää luvanvaraisesti pois ja käyttää porrasleveyttä 2,0 m ilman hissiä, koska lastenvaunuilla voidaan aina käyttää liikuntaesteisille osoitettua reittiä. Poikkileikkaus Tasokuva Kaide Ohjauskaide 1000 300 180 Rihlattu pinta 770 150 260 30 360 Kumiointi tai rihlattu pinta Kaide Ritilä Kaide 4 mm sinkitty teräs Porrasnousu Kuva 16.2:3 Lastenvaunukaistan mitoitus. Ylikulkuportaiden suunnittelussa on varmistettava suojaetäisyydet sähköistysrakenteisiin.

14 RAMO 16.2 Henkilölaiturit 16.2.6.3 Luiskat Tasonvaihto laiturin ja tunnelin välillä sekä laitureiden päässä voidaan toteuttaa luiskalla, mikäli se on mahdollista teknisesti ja ilman kohtuutonta kiertomatkaa. Luiskakaltevuuksissa on noudatettava Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa F1. /3/ Mikäli luiskan kautta osoitetaan kulku myös liikuntaesteisille, luiskan rakenteen on oltava joko sellainen, että pituuskaltevuus # 1:12,5 enintään 6 metrin matkalla, jonka jälkeen 2 metrin välitasanne tai pituuskaltevuus koko matkalla # 1:20. 16.2.6.4 Hissit Tasonvaihto laiturin ja tunnelin tai sillan välillä voidaan toteuttaa hissillä. Hissejä suositellaan käytettäväksi liikennepaikoilla, joissa on paljon matkustajia. Hissit eivät ole pakollisia, mikäli liikuntaesteisille on järjestetty kulkumahdollisuus kohdan 16.2.6.3 mukaan ilman kohtuutonta kiertohaittaa. Hisseihin on perusteltua varautua, jos rakentaminen on myöhemmin todennäköistä. Hissit on sijoitettava siten, että kulku voi tapahtua käyttämättä suojavyöhykettä. Hisseihin kulku on turvallisinta järjestää laiturin suunnassa. Hissin valinnassa on otettava huomioon pyörätuolin käyttö. Hissien mitoituksessa on otettava huomioon paarikuljetukset, kun ambulanssilla ei pääse riittävän lähelle kohdetta. Tarve on selvitettävä yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa. 16.2.6.5 Laituripolut Laituripolku voidaan sijoittaa korkeilla laitureilla normaalisti vain laiturin päähän. Laituripolkua ei saa sijoittaa laiturin reunaosuudelle, koska se johtaa liian jyrkkiin luiskauksiin. Jokaiselle laiturille on aina oltava hälytys- ja kunnossapitoajoneuvoille osoitettu reitti, esim. laiturin päässä oleva huoltotasoristeys. Samoin on sellaisilla välilaituripaikoilla, joilla ei ole eritasoyhteyttä, oltava vähintään toisessa päässä matkustajille osoitettu laituripolku. Tämä laituripolku edellytetään myös, jos tunnelissa tai ylikulussa ei ole hissiä eikä kohdan 16.2.6.3 mukaista luiskaa. Luvanvaraisesti laituripolku voidaan sallia laiturin reunaosuudelle korkeilla laitureilla liitteen 3 mukaisena rakenteena. Se voi tulla kysymykseen, jos päätyjen kautta kiertäminen oleellisesti huonontaa palvelutasoa ja kohdan 16.2.5.8 mitoitus ei ole mahdollinen. Matkustajien käyttöön tarkoitettuja laituripolkuja voidaan luvanvaraisesti sallia siirtymäkauden päättymisen 31.12.2006 jälkeen vain, jos raiteella kulkevien junien suurin sallittu nopeus on # 80 km/h. Tämä edellyttää pääraiteilla yleensä nopeusrajoituksen. RAMO 2005-09

15 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Laituripolkujen leveyden on oltava vähintään 3 m ja tasoristeysten RAMOn osan 9 Tasoristeykset mukaisia, jolloin huoltoliikenne voi kulkea laiturilta toiselle. Leveyden määrityksessä on otettava huomioon myös kiskoille kääntyvä kalusto. Kiskojen ulkopuolella laituripolut on suunniteltava siten, että huoltoliikenne ja kunnossapitokalusto pääsevät turvallisesti kääntymään laiturille ja laiturilta. Puisille laitureille johtavien laituripolkujen leveyden on oltava vähintään 2 m. /2/ Laituripolkujen tieosuuden rakenne mitoitetaan huoltoliikenteen 10 tonnin akselipainolle ja rakennetaan kestopäällysteiseksi. 16.2.6.6 Varoituslaitteet Yleiset tavoitteet laituripolkujen tasoristeysten suojaamisessa ovat samat kuin teiden tasoristeyksiä koskevissa ohjeissa. Tällöin on painotettava tasoristeyksen käyttäjämäärää ohiajonopeuden lisäksi sekä paikallisia olosuhteita, esim. näkemiä. Matkustajien käyttöön tarkoitettuja laituripolkuja voidaan varustaa puomilaitoksilla tapauskohtaisesti. Uusia valo- ja äänivaroituslaitoksia ei rakenneta. 16.2.6.7 Askelma laiturielementissä Laitureilta on joissain tapauksissa tarpeen päästä turvallisesti suoraan reunan kohdalta radalle. Tällainen tarve voi olla esimerkiksi silloin, kun vaunuja tai veturi irrotetaan tai kytketään laiturin kohdalla. Askelmat eivät missään olosuhteissa ole tarkoitettu matkustajien käyttöön. Kuvassa 16.2:4 on esitetty periaatekuva metalliaskelmasta elementtiin kiinnitettynä. Askelma voi olla aukiasennossa, mutta se voidaan rakenteen salliessa kääntää pystyasentoon. Askelma maalataan keltaisella turvavärillä. Askelman viereen on merkittävä riittävän suurella tekstillä Raiteen ylitys kielletty ja kaksikielisillä paikoilla myös Tillträde över spår förbjudet, mikäli vastakkaisella puolella on askelma eikä raiteiden välissä ole aitaa. Askelmaa ei saa asentaa matalaan laituriin. Askelmat rakennetaan ja asennetaan hyväksyttyjen tyyppipiirustusten mukaan. Askelmien rakentaminen edellyttää RHK:n luvan. /4/

16 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Lukitus yläasennossa Kuva 16.2:4 Periaatekuva laiturielementtiin asennettavasta askelmasta. 16.2.7 Suojavarusteet Määräys: Laitureilla on oltava riittävä valaistus. Määräys: Laiturilla olevia matkustajia on varoitettava ohi kulkevasta tai saapuvasta junasta tarkoituksenmukaisella tavalla. 16.2.7.1 Valaistus Laitureille on rakennettava valaistus erillisen suunnitelman mukaan noudattaen RHK:n julkaisua Ratapiha- ja matkustaja-aluevalaistussuositukset. /5/ 16.2.7.2 Laiturin varoituskilpi RAMOn osan 17 Radan merkit mukainen Laiturin varoituskilpi (T-332) on asennettava laitureille sopivin välein (esim. 30 70 m), kun ohiajavan junan nopeus voi olla > 140 km/h. Merkkejä suositellaan käytettäväksi myös, kun ohiajavan junan nopeus on # 140 km/h. /2/ 16.2.7.3 Junailmoitin Laituriraiteen mitoitusnopeuden ollessa > 160 km/h laiturit on varustettava kaikista ohittavista junista varoittavilla automaattisilla kuulutuslaitteilla ja näyttötauluilla, joissa oleva suomeksi ja ruotsiksi kirjoitettu varoitusteksti on valaistu ja vilkkuu. Kuulutuksen tai merkinannon on oltava selkeä sekä yksiselitteinen eikä se saa tarpeettomasti häiritä ympäristöä. Kuulutusten tulee olla sekä suomeksi että ruotsiksi. Laiturit, joilla junan näkyvyys tai muut turvallisuutta vaarantavat seikat sitä vaativat, on varustettava näillä laitteilla nopeudesta riippumatta. Junailmoitin on yhteisnimitys edellä mainitulle kuulutus- ja näyttötauluyhdistelmälle. Kyseessä on varoituslaite, joka ei vaikuta turvalaitteiden tavoin junan kulkuun.

17 RAMO 16.2 Henkilölaiturit 16.2.8 Laiturin rakennetyypit Määräys: Laiturit on rakennettava Suomen rakentamismääräyskokoelman osan B1 vaatimusten ja ohjeiden mukaan. /6/ Määräys: Laitureiden reunojen on oltava sellaiset, että aukean tilan ulottuman määräyksiä noudatetaan ja kulku junaan ja junasta on turvallista. /2/ 16.2.8.1 Reunarakenne ja päällyste Reunarakenteena henkilölaitureilla käytetään seuraavia ratkaisuja: Betonielementti (A-elementti) Voimassa olevan tyyppipiirustuksen mukainen A-elementti on reunarakenteena päävaihtoehto ja sitä on käytettävä laituriraiteilla, joiden tavoitenopeus on $ 140 km/h. Rakenne on tarkemmin kuvattu liitteessä 4 ja julkaisussa Henkilölaiturielementtien tekniset toimitusehdot. A-elementtiä on käytettävä aina, kun kaapelikouru on tarpeellinen laiturin reunassa. Kaapelikouru toteutetaan liitteen 4/1 mukaisella betonilankulla, joka kiinnitetään pultilla elementin jalkaan. Kaapelikourun kannen on oltava betonia, kun junan ohiajonopeus on $ 160 km/h. Muulloin se voi olla painekyllästettyä puuta (paksuus 38 mm). /7/ Kuva 16.2:5 A-elementin periaatekuva. Betonielementti (B-elementti) Voimassa olevan tyyppipiirustuksen mukaista B-elementtiä voidaan käyttää laituriraiteilla, joiden tavoitenopeus on # 120 km/h. Rakenne on tarkemmin kuvattu liitteessä 5 ja julkaisussa Henkilölaiturielementtien tekniset toimitusehdot. /7/

18 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Kuva 16.2:6 B-elementin periaatekuva. Luonnonkivi Voidaan käyttää taajamaliikenteen radoilla. Rakenne on kuvattu liitteessä 6. Kuva 16.2:7 Laiturin reuna luonnonkivestä. Laiturin korotus betonipalkilla Voidaan käyttää taajamaliikenteen radoilla. Rakenne on kuvattu liitteessä 6.

19 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Kuva 16.2:8 Laiturin reuna betonipalkista. Puulaituri Voidaan käyttää taajamaliikenteen radoilla. Rakenne on kuvattu liitteessä 7. Kuva 16.2:9 Puulaiturin periaatekuva. Välilaiturin poikkileikkaus voidaan toteuttaa myös toispuoleisena. Tällainen rakenne on kuvattu liitteessä 8. Reunarakenteena voidaan luvanvaraisesti käyttää ns. säädettävää elementtiä. Se on tyypiltään A-elementin kaltainen, mutta betonista otsalevyä voidaan säätää korkeussuunnassa. Tällöin elementin painuessa voidaan etureuna nostaa takaisin oikeaan korkeuteen koskematta elementin asemaan. Käyttökohteet valitaan aina tapauskohtaisesti, kun on oletettavissa, että painuminen yli kunnossapitotoleranssin on todennäköistä. Säädettäessä elementin reunaa ylöspäin kaapelikanavaa ei saa vakiokorkeudelle elementin reunasta. Säädettävää elementtiä ei voi käyttää B-elementin kanssa. Laiturien päällystemateriaalin on vähäliikenteisiä ratoja lukuun ottamatta oltava aina kiinteää ja mahdollisimman hyvin kunnossapitoa kestävää. Suojavyöhykkeen pintamateriaalin on selvästi erotuttava muusta laituripinnoitteesta toteuttamalla se esim. muuta pinnoitetta karkeammalla materiaalilla. Erotinviivan on sekä pinnan että värin suhteen selkeästi erotettava suojavyöhyke muusta laiturialueesta. Erotinviiva voidaan toteuttaa esim. luonnonkiveyksellä tai pintamassauksella. Suositeltavia laituripäällys-

20 RAMO 16.2 Henkilölaiturit teitä ovat normaalit katukivet ja asfaltti. Betonilaattoja käytettäessä paksuuden on oltava vähintään 50 mm ja maksimikoon 300 300 mm 2. Vähäliikenteisillä radoilla voidaan laituripinnoitteena käyttää soraa tai mursketta ja sallia puiset laiturit. Soran ja murskeen on oltava hienoainesta sisältävää ja maksimiraekoon korkeintaan 12 mm. Näille laitureille on aina asennettava kohdan 16.2.7.2 mukainen Laiturin varoituskilpi (T-332) määrävälein (esim. 30 70 m), koska suojavyöhykettä ei voida muulla tavalla merkitä. Puisiin laitureihin suojavyöhyke voidaan merkitä maalaamalla. 16.2.8.2 Laiturin mitoituskuormat Henkilölaituri on mitoitettava vähintään tungoskuormalle 4 kn/m 2. Laitureiden, joiden huolto tehdään koneellisesti ja joita laituriajoneuvot sekä hälytysajoneuvot tulevat käyttämään, mitoituskuormana on käytettävä Suomen rakentamismääräyskokoelman osan B1 mukaisesti (henkilö-, paketti- tai kuorma-autot, joiden kokonaispaino # 15 tonnia) pintakuormaa 10 kn/m 2, pistekuormaa 50+50 kn (kuorma-ala 0,3 0,3 m 2 ja pistekuormien väli 1,7 m) sekä vaakasuoraa jarrukuormaa 75 kn. /6/ Laiturilla olevat pystyrakenteet mm. porras- ja hissihuoneiden seinät sekä katosten kannatinpilarit on mitoitettava 25 kn:n törmäyskuormalle. Törmäyskuorman oletetaan vaikuttavan 0 1 m:n korkeudella laituritasosta. Rakenne voidaan suojata erillisellä 0,5 m:n korkeudella olevalla maantiekaiteella, jonka murtolujuus on vähintään 0,5 MN. Tällöin rakennetta ei tarvitse erikseen mitoittaa törmäykselle. Tapauskohtaisesti on tarkistettava, onko laituri mitoitettava normaalin tieliikenteen tai pelastuslaitoksen nosturiajoneuvon kuormille esim. korkeiden rakennusten vierellä. 16.2.8.3 Laiturin perustukset Laiturin suunnittelun yhteydessä on tehtävä geotekninen selvitys maapohjan kantavuudesta ja routivuudesta. Laituri voidaan tehdä maanvaraisena, mikäli pitkäaikaiset painumat (30 v.) eivät ylitä 70 mm eikä kulmakiertymän raja-arvo ylitä 1/800. Painuma-arvojen ylittyessä geoteknisissä laskelmissa laituri on rakennettava joko vahvistetun maaperän varaan maanvaraisena tai laiturirakenteesta on tehtävä kantava. Painumalaskelmassa käytettävät parametrit on selvitettävä ödömetri- tai muilla luotettavilla kokeilla. Laituri voidaan tehdä kantavana joko kokonaan (paalutettu rakenne) tai osittain, jolloin vain laiturin reunan tukimuuri sekä suojavyöhyke ovat kantavia ja muu osa maanvaraisena asfalttipäällysteisenä (helposti uudelleen lisätäytöillä päällystettävissä). Kantavasta rakenteesta on periaatekuva liitteessä 7. Laiturin rakenteet on perustettava routimattomalle maalle, routarajalle tehdylle routimattomalle massanvaihdolle tai laiturin rakenteet on routaeristettävä. Routaeristeen ja routarajan mitoituksen lähtökohtana on käytettävä julkaisun Pohjarakennusohjeet (RIL121) mukaista kerran 50 vuodessa esiintyvää pakkasmäärää. /8/

21 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Routaeristeenä voidaan käyttää suulakepuristettua, tyyppihyväksyttyä solupolystyreenilevyä (XPS) tai kevytsoraa. Routaeristeen määrä on mitoitettava paikallisten olosuhteiden mukaan. Täyttökerrokset on tiivistettävä vähintään 92 %:n tiiveyteen parannetulla Proctor-kokeella mitattuna tai kantavuusarvoon E2 > 90 MN/m 2 ja E2/E1 < 2,2. 16.2.8.4 Sivukaltevuus ja kuivatus Laiturin sivukaltevuutena on käytettävä puulaitureita lukuun ottamatta 2,5 %. Kaltevuus on oltava reunalaitureilla ja toispuoleisilla välilaitureilla aina käyttöraiteesta poispäin. Kaksipuoleisilla välilaitureilla kallistus suositellaan turvallisuussyistä tehtäväksi käyttöraiteista poispäin (keskelle kallistus). Keskelle kallistus edellyttää aina erillisen kuivatusjärjestelmän. Viettokaltevuuden minimiarvoksi suositellaan n. 1,5 %. Sadevesiviemäröinti tehdään paikkakohtaisen erillisen suunnitelman mukaan. Puulaiturit rakennetaan poikkisuunnassa vaakatasoon ja lankutus varustetaan aina noin 10 mm:n ilmaraoilla. Puulaitureita ei yleensä mitoiteta kunnossapitokoneille. 16.2.8.5 Päätyluiskat ja päätylaiturit Laiturin päätyluiska rakennetaan normaalisti kaltevuuteen 1:12,5 (viisi reunaelementtiä). Huoltoajoneuvoille luiskan leveyden on oltava $ 3 m. Päätyluiska rakennetaan kohdan 16.2.6.3 mukaan, mikäli se on tarkoitettu liikuntaesteisten matkustajien käyttöön ainoaksi yhteydeksi. Päätylaitureiden nurkat ja päädyt rakennetaan käyttäen nurkka- ja päätyelementtejä. Elementtien on oltava julkaisun Henkilölaiturielementtien tekniset toimitusehdot mukaisia. Paikalla valettuihin ratkaisuihin on haettava RHK:n lupa. /7/ 16.2.8.6 Rakenteiden suojaukset Laitureilla olevat tai laitureille sijoitettavat rakenteet on tarvittaessa suojattava mm. kunnossapitokoneiden aiheuttamilta vaurioilta. Valaisin- ja muiden vastaavien pylväiden suojaus tehdään kuvan 16.2:10 ja liitteen 9 mukaan. Sähköistyspylväiden kiinnitysperustus on esim. vanhan laiturin korotuksen yhteydessä suojattava liitteen 9 mukaan, jotta kiinnityspultteihin päästään tarvittaessa käsiksi.

22 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Uusi laituri Korotettava laituri 100..150 100..150 Kuva 16.2:10 Valaisinpylvään suojaus. 16.2.8.7 Vähäliikenteisten ratojen laiturit Pääraiteen vieressä reunalaiturin leveys mitoitetaan pääsääntöisesti kohdan 16.2.5 mukaan. Vähäliikenteisillä radoilla voidaan tapauskohtaisesti rakentaa puinen liitteen 7 mukainen reunalaituri, jonka leveyden on oltava suojavyöhykkeen leveys + 2,0 m (matkustajien kulkuväylä + matkustajien minimilisätila). Taajamajunien kohtausta varten voidaan rakentaa toispuoleinen välilaituri sivuraiteiden väliin, jolloin laiturin leveyden on oltava $ 1,5 m. Laituri rakennetaan liitteen 7 mukaan puusta kaiteella varustettuna, jolloin raidevälin on oltava $ 5,6 m. 16.2.8.8 Matalat henkilölaiturit Määräys: Matalaa henkilölaituria käytettäessä suurin sallittu paikallinen nopeus on 140 km/h. Määräys: Uusia koko pituudeltaan matalia henkilölaitureita ei rakenneta. Matalalla henkilölaiturilla tarkoitetaan oheisen periaatekuvan 16:2.11 mukaisia laitureita, joiden reunamateriaali on yleensä betonielementti, luonnonkivi tai puu. Matalia henkilölaitureita saa käyttää rataverkolla, mikäli laituriraiteen nopeus on # 140 km/h. Suojavyöhykkeen on oltava 0,7 m (vastaa korkeiden laitureiden 0,5 m) nopeuden ollessa # 60 km/h, 1,2 m (vastaa korkeiden laitureiden 1,0 m) nopeuden ollessa # 120 km/h ja 1,5 m nopeuden ollessa # 140 km/h.

23 RAMO 16.2 Henkilölaiturit 1600 ksk 265 Kuva 16.2:11 Matala henkilölaituri. Koko pituudeltaan matalia henkilölaitureita ei rakenneta, vaan ne pyritään korvaamaan kohdan 16.2.2 mukaisella laiturimitoituksella. Matala laituri voidaan poikkeuksellisesti rakentaa rajoitetulle matkalle, kun korkealle laiturille rakennetaan luvanvarainen laituripolku laiturin reunan kohdalle liitteen 3 mukaan. Samoin voidaan luvanvaraisesti kaarresäteestä johtuen rakentaa laiturin pää matalana käyttäen muutoskohdassa vähintään luiskakaltevuutta 1:12,5. Vaikka koko pituudeltaan matalia henkilölaitureita ei rakenneta, on olemassa olevat pidettävä kunnossa. Tällöin joudutaan mm. vaihtamaan laiturielementtejä, jolloin yleensä käytetään muualta vapautuneita, mutta hyväkuntoisia elementtejä tai luonnonkiviä. Oheista taulukkoa 16.2:3 käytetään, kun esim. vanhan matalan henkilölaiturin reuna koko matkalta asennetaan takaisin. Muissa tapauksissa asennus joudutaan tekemään ympäröiviin elementteihin soveltaen. RAMOn osan 2 Radan geometria aukean tilan mitoista saa poiketa asennustoleranssin sallimissa rajoissa kuten korkeiden laitureidenkin suhteen. /2/ Taulukko 16.2:3 Matalan henkilölaiturin sijainti ja asennustoleranssit. Normaali arvo Etäisyys suoran raiteen keskiviivasta (mm) 1600 Korkeus kiskon selästä (mm) 265 Asennustoleranssi +20-0 +10-20

24 RAMO 16.2 Henkilölaiturit 16.2.9 Laiturikatokset Laiturille tai laituriin välittömästi liittyvänä voidaan suunnitella sadekatos tai sadekatosryhmiä. Ne sijoitetaan laiturin osalle tai koko pituudelle olosuhteiden mukaan. Välilaiturilla katos voidaan sijoittaa myös laiturin päähän läpikuljettavaksi ja laituripituuteen kuulumattomaksi, jolloin päästään pienemmällä laiturileveydellä. Katos voidaan suunnitella myös siten, että se toimii tuulensuojana. Tuulensuojien tulisi olla mahdollisimman läpinäkyviä ja niiden yhteyteen voidaan sijoittaa istuinpenkkejä. Massiivisten paikkakohtaisten katosrakenteiden ohella ovat ns. pysäkkikatokset toimiva ratkaisu. Liikennepaikan luonteesta riippuen pysäkkikatoksina voidaan käyttää joko lasiseinillä tai verkkoseinillä varustettuja katoksia. Laiturikatokset on rakennettava ensisijaisesti palamattomista tai lähes palamattomista materiaaleista. Pysäkkikatoksia voidaan kuitenkin rakentaa ympäristösyistä esim. puusta. Massiivisten laiturikatosten rakentaminen puusta tai muusta palavasta materiaalista edellyttää RHK:n luvan. Valaistus on pyrittävä suunnittelemaan siten, ettei matkustaja junaan noustessaan varjostaisi portaita. Valaisimia ei kuitenkaan saa sijoittaa ATUn sisään. Tehtävään opastetun henkilön työskentelyalueen vähimmäisetäisyys 25 kv:n jännitteisen raiteen keskilinjasta on 3,0 m. Osa laiturikatoksen reunasta on tämän rajan sisällä. Katoksen päälle johtavat reitit on lukittava ja oltava avattavissa vain avaimella. Lisäksi työskentelystä on oltava turvaohjeet. Katoksiin kiinnitettävät ja huoltoa vaativat varusteet on pyrittävä sijoittamaan vähintään 3,0 m:n etäisyydelle sähköistetyn raiteen keskilinjasta. Tämä koskee myös laiturilla olevia kohteita. Edellä mainittua lähemmäksi sijoitettujen laitteiden ja varusteiden huolto- ja kunnossapito edellyttää turvaohjeet. Laiturikatoksen pituus tai pysäkkikatosten lukumäärä määritetään matkustajamäärien, junapituuksien, palvelutason ja paikallisten olosuhteiden mukaan. Laiturikatoksen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon junaliikenteen opastimien, laiturikilpien yms. opasteiden näkyvyys ja sijoitus sekä huoltoliikenteen, kunnossapitokaluston ja ATUn vaatimukset. Vapaan aukon minimikorkeus on 2,8 m (liitteet 2/2 ja 2/4). Vaatimus ei koske pysäkkikatoksia. Pelastusyksiköille ei edellä mainittu 2,8 metrin korkeus riitä. Niille on turvattava pääsy vähintään 100 metrin päähän (esim. poikkisuunnassa) sitä laituriosuutta, jolle katoksen alta ei pääse. Laiturikatosten rakenteen mitoituksessa on otettava huomioon lumi- ja tuulikuormien lisäksi ohiajavien junien paineiskut. /10/ 16.2.10 Pysähdyspaikkamerkit Pysähdyspaikkamerkeillä ilmoitetaan, mihin junan on pituudesta riippuen pysähdyttävä, jotta matkustajapalvelu olisi mahdollisimman hyvää ja turvallista. Merkit on tarkemmin kuvattu RAMOn osassa 17 Radan merkit. /2/

25 RAMO 16.2 Henkilölaiturit 16.2.11 Yleisöinfolaitteet ja muu varustus Määräys: Asemat ja pysähdyspaikat on merkittävä nimikyltein. Opastuksen on noudatettava RHK:n Opastusjärjestelmä -julkaisua. Opastimilla tarkoitetaan tässä matkustajille tarkoitettuja kiinteitä opastimia. Opastimien sijainti on suunniteltava siten, että niiden havaittavuus on hyvä ilman, että käydään suojavyöhykkeellä. Opastimet voidaan sijoittaa mm. pylväisiin ja tarkoitusta varten rakennettuihin rakenteisiin (esim. infotaulut). Opastusteksteissä kaksikielisyys on otettava huomioon samalla tavalla kuin paikkakunnan muussa opastuksessa. Opastimien sijoituksessa on otettava huomioon kunnossapitokaluston ja huoltoliikenteen vaatimukset. /9/ Asemien nimikyltit on asennettava jokaiselle laiturille seuraavasti: 1 kyltti laituria kohden, mikäli laituripituus on 120 m muuten 35 m laiturin päistä, vähintään 100 m:n välein. Matkustajien odotusta ja levähdystä varten tarkoitetut istuimet on sijoitettava laiturille vähintään kahden metrin etäisyydelle suojavyöhykkeen sisäreunasta tai laiturialueen ulkopuolelle. Istuimien on oltava joko kiinteitä tai kiinnitettäviä/irrotettavia, jolloin ne voidaan esim. poistaa talveksi. Laiturit on aina varustettava roskakoreilla ja harkinnan mukaan tuhka-astioilla. Kaupunkiratojen laiturit ja suurehkojen liikennepaikkojen laiturit on aina varustettava tuhka-astioilla. Roskakorit ja tuhka-astiat on kiinnitettävä esim. pylväisiin tai muihin rakenteisiin. Suurehkojen asemien laitureille on suositeltavaa järjestää jätteiden lajittelu. Kiinteitä yleisiä puhelimia, automaatteja tai vastaavia kiinteitä rakenteita ei saa sijoittaa suojavyöhykkeelle, matkustajien jalankulkukäytävälle eikä matkustajien lisätilalle. Ne voidaan sijoittaa muulle laiturialueelle siten, että ne palvelevat hyvin mahdollisimman suurta käyttäjämäärää. Valaistus sekä kaiuttimien, valvontakameroiden ja infolaitteiden sijoitus tehdään erillisten suunnitelmien mukaan. Kuulutusjärjestelmä on suunniteltava erikseen. Kuulutukset eivät saa aiheuttaa häiriötä ympäristöön. Kaiuttimet on asennettava siten, että kuulutuksien taso on hyvä laiturin koko alueella. Laitureiden välittömään läheisyyteen on suositeltavaa asentaa kiinteät polkupyörätelineet.

26 RAMO 16

27 RAMO 16.3 Kuormauslaiturit 16.3 Kuormauslaiturit Määräys: Kuormauslaiturin on oltava sellainen, että tavaroiden kuormaaminen vaunuun ja purkaminen vaunusta voi tapahtua turvallisesti. Määräys: Laiturit on rakennettava siten, että ne kantavat niille suunnitellut kuormitukset. 16.3.1 Suunnitteluperusteet Liikenteen vaatimukset määrittelevät laiturin sijoituksen, pituuden, leveyden ja rakenteen. Tavoitteena on kuormauksen tapahtuminen mahdollisimman sujuvasti ja turvallisesti ottaen huomioon rautatiekaluston vaatimukset ja radan kunnossapito. Tavaravaunujen lattian korkeus on yleensä 1240 1340 mm kiskon selän korkeudesta. Lukuun ottamatta erikoislaitureita laiturin korkeus on 1200 mm kiskon selästä ja leveyden on oltava vähintään 3,0 m. Tapauskohtaisesti on selvitettävä kuormauslaitureita käyttävän rautatiekaluston ominaisuudet sekä kuljetettavan tavaran vaatimukset. Erikoisvaunuja lukuun ottamatta kuormauslaitureita käyttävien tavaravaunujen kokonaispituus on yleensä 9 22 m. Sivulaituri tulee yleensä sijoittaa kuormausraiteen puoliväliin ensisijaisesti suoralle osuudelle. Laiturin etäisyys kuormausraiteen keskiviivasta on 1920 mm +40/-60. Kaarteeseen kallistamattoman raiteen viereen sijoitettuna laiturin etäisyys kaarteen sisä- ja ulkopuolella lasketaan likimääräisen kaavan 16.3:1 avulla. D = 1920 + 36000/R (16.3:1) D = laiturin etäisyys raiteen keskiviivasta [mm] R = kaarteen säde [m] Kaarrealueen ulkopuolelle levitystä jatketaan ATUn mukaan. Sivulaituri voidaan poikkeuksellisesti sijoittaa kuormausraiteen viereen 1750 mm:n etäisyydelle raiteen keskilinjasta. Tällöin on noudatettava seuraavia ehtoja: laituri on sijoitettava raiteen suoralle osuudelle raiteen toisella puolella ei saa olla sivulaituria laiturin reunan sivupoikkeama saa olla +100/-0 mm laiturin korkeuspoikkeama saa olla ± 30 mm laiturin molempiin päihin asennetaan ilmoitustaulut, joissa kielletään vaunujen astimilla seisominen ja ilmoitetaan laiturin poikkeava etäisyys raiteen keskilinjasta RAMOn osan 17 Radan merkit mukaan laiturin ulkoreuna pidetään vapaana tavaroista kelta/musta varoitusviiva maalataan ATUn alueella olevalle reunaosuudelle. /2/

28 RAMO 16.3 Kuormauslaiturit Laituriin liittyvän raiteen pituuskaltevuuden normaali maksimiarvo on 0,002 ja lupaarvo 0,0025. 16.3.2 Laiturin mitoitus. Laiturin kokonaispituus ja leveys määräytyy käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuormauslaituri liittyy rakennukseen ja sen yhteyteen rakennetaan katos, suositellaan kuvan 16.3:1 mukaista ratkaisua. Jos kuormauslaiturit sijaitsevat raiteen molemmilla puolilla, tai kuormattavien vaunujen toisella puolella on raide ja laiturin reunan etäisyys raiteen keskeltä on # 1920 mm, laiturin (molemminpuolisessa toisen) alla tulee olla 500 mm syvyinen ja 800 mm korkuinen suojatila koko laiturin pituudella kuvan 16.3:1 mukaan. 2500 2500 1200 800 1700 1920 5600 1920 suojatila 800 500 1920 4200 4200 1920 Raideväleissä on noudatettava RAMO:n osaa 7 'Liikennepaikat'. 500 Kuva 16.3:1 Rakennukseen liittyvä kuormauslaituri. Laiturille johtavan luiskan leveyden tulee olla vähintään 3,0 m, jolloin huoltoliikenne pääsee laiturille. Katoksien korkeus kiskon selästä on oltava $ 5,6 m. Muuten on noudatettava ATUn ovi- ja porttiaukoista annettuja määräyksiä. Kuormauslaituri voidaan sijoittaa kahden raiteen väliin keskilaituriksi. Laiturin leveys määräytyy kuormausmenetelmän ja kuormattavan tavaran mukaan (puutavara, kappaletavara). 16.3.3 Laiturin mitoituskuormat ja rakenne Laiturit on mitoitettava kuten henkilölaiturit vähintään kuormaluokka II mukaisille pinta-, piste- ja vaakasuoralle jarrukuormalle Suomen rakentamismääräyskokoelman B1 mukaan. Tällaista kuormauslaituria voi kuormittaa paketti- ja kuorma-autolla, jonka kokonaispaino # 15 tonnia, sekä haarukkatrukilla, jonka suurin kuljetettava kuorma # 1,5 tonnia. /6/

29 RAMO 16.3 Kuormauslaiturit Mikäli laituria kuormitetaan edellä mainittua suuremmilla kuormilla, on käytettävä Suomen rakentamismääräyskokoelman B1 mukaisia tieliikenne- tai työkonekuormia. /6/ Ajoneuvojen kuormaukseen tarkoitetut päätylaiturit on aina varustettava puskinelementeillä. Elementtien keskiviivan korkeus kiskon selästä on 1020 ± 50 mm. Kuormaus tapahtuu kuormaussiltojen avulla puskinten yli. Puskinelementteihin junan aiheuttaman törmäyskuorman minimi on 200 kn. Päätylaiturin vaunujen kiinnityskoukun mitoituskuorman on oltava vähintään 15 % vaunuissa kerralla kulkevan lastausaikaisen ajoneuvon painosta, mutta vähintään 100 kn. Luiskakaltevuuden on oltava enintään 1:12,5. Lastaussillat on mitoitettava vähintään 5 tonnin pyöräkuormalle. Rakennemateriaalin vaihtoehdot ovat seuraavat: betoninen reunaelementti + routimaton maa-aines paikalleen valettu betoninen laiturin reunaelementti + routimaton maa-aines luonnonkivireuna paikalleen valettu betoninen laituri teräksestä betoniperustuksille tehty laituri puulaituri rakennusten yhteyteen tehty puu-, teräs- tai betonilaituri. Kuormauslaitureiden ratkaisut riippuvat paikallisista olosuhteista ja käyttötarkoituksesta. Laiturin reuna tehdään yleensä valmiista betonielementeistä tai paikalleen valetusta betonista. Laituri voidaan mitoituksen salliessa tehdä kokonaan puusta. Pinnoitteena käytetään asfalttia, betonia, soraa tai puuta. Aidat ja kaiteet on rakennettava työturvallisuusmääräysten ja katselmuksen perusteella. Jos kuormauslaituri sijaitsee pistoraiteen vieressä, raide on varustettava kiinteällä tai liikkuvalla raidepuskimella. Tarvittaessa puskimet on varustettava keskuspuskimen lisälaitteella. Laitureille on rakennettava valaistus erillisen suunnitelman mukaan noudattaen RHK:n julkaisua Ratapiha- ja matkustaja-aluevalaistussuositukset. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työturvallisuuteen ja kuormauksen sujumiseen. /5/ 16.3.4 Erikoiskuormauslaiturit Erikoisvaunut ja kuormausmenetelmät vaativat normaaleista kuormauslaitureista poikkeavat ratkaisut. Tällaisia ovat mm. autojenkuormauslaiturit sekä rekkojen ja puoliperävaunujen kuormauslaiturit. Henkilöautojen kuormaukseen käytettävät laiturit ovat pääsääntöisesti päätylaitureita. Kuormauslaitureilta on voitava ajaa kuormaussiltojen kautta sekä ylä- että alatasanteelle. Ajoramppien leveyden on oltava vähintään 3,0 m ja nousujen 6 10 %.

30 RAMO 16.3 Kuormauslaiturit Sotilaslaiturit mitoitetaan ja rakennetaan soveltaen näitä määräyksiä ja ohjeita puolustusvoimien lähtöarvojen (mitat ja kuormat) pohjalta.

31 RAMO 16.4 Tilapäislaiturit 16.4 Tilapäislaiturit Tilapäislaiturit on tarkoitettu ajallisesti rajoitettuun käyttöön. Tämän jälkeen ne on suljettava pois käytöstä tai purettava. 16.4.1 Henkilölaiturit Laiturin pituus määritetään käyttötarpeen mukaan. Tilapäislaiturin mitoituksessa otetaan huomioon myös ajalliset olosuhteet (esim. käyttö vain kesällä). Laiturin sijainti ja asennustoleranssit on esitetty taulukossa 16.4:1. Suluissa on esitetty matalan laiturin mitat. Taulukko 16.4:1 Tilapäislaiturin sijainti ja asennustoleranssit. Normaali arvo Etäisyys suoran raiteen keskiviivasta [mm] 1800 (1600) Korkeus kiskon selästä [mm] 550 (265) Asennustoleranssi +30-0 +30-30 Laiturin leveys määritetään kohdassa 16.2.5 esitetyllä tavalla. Laskennallisesta leveydestä voidaan luvalla poiketa. Suojavyöhyke on merkittävä pinnoitteeseen tai kilvillä. Laiturin rakenteena voidaan myös kaukoliikenteelle käyttää puulaituria tai puuelementtiä ja soraa. Laiturin rakenteellinen kestävyys mitoitetaan normaalilla tavalla. Pinnoitteena voidaan käyttää soraa tai mursketta. Tilapäislaiturista on informoitava matkustajia ja liikennöitsijöitä. 16.4.2 Kuormauslaiturit Tilapäisen kuormauslaiturin mitoitusperusteet vaihtelevat kuormauskaluston, kuormattavan tavaran ja raiteen käyttötarkoituksen mukaan. Pää- ja sivuraiteen viereen kuormauslaituri rakennetaan kohdan 16.3.1 mukaan. 16.4.3 Apusiltalaiturit Apusiltojen kohdalla laiturit toteutetaan liitteen 10 periaateratkaisua noudattaen. 16.4.4 Lupa Tilapäislaiturin rakentamiselle vaaditaan RHK:n kirjallinen lupa.