1. luku Taiteen perusopetuksen tehtävä, arvot ja yleiset tavoitte

PAIMION MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelma Paimion musiikkiopistossa 1.8.2011 alkaen. Toiminta-ajatus: Leikin avulla alkuun, pienten kappaleiden avulla eteenpäin ja vähitellen itselliseksi soittajaksi - laadukasta musiikinopetusta lähellä oppilaiden arkiympäristöä. 1. luku Taiteen perusopetuksen tehtävä, arvot ja yleiset tavoitteet Paimion musiikkiopisto antaa tämän opetussuunnitelman mukaista, taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetusta. Koulutuksen järjestäjä on Paimion kaupunki. Vuodesta 2006 musiikkiopisto ja kansalaisopisto liittyivät hallinnollisesti yhteen muodostaen Paimion opiston, jota johtaa rehtori. Apulaisrehtorin vastuualueena on musiikkiopisto. Paimion opisto kuuluu Paimion kaupungin sivistystyön lautakunnan alaisuuteen. 1.1. Musiikin laajan oppimäärän tehtävä, arvot ja yleiset tavoitteet Musiikkiopiston opetussuunnitelman mukaisen opetuksen avulla luodaan oppilaille edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen kehittymiselle. Opetuksella ohjataan oppilaita musiikin maailmaan siten, että musiikin elinikäinen, kehittyvä, aktiivinen ja monimuotoinen harrastaminen on mahdollista. Opetus antaa myös valmiuksia mahdollisille musiikkialan ammattiopinnoille. Oppilaan tarpeet huomioiva ja aikaansa seuraava opetus edistää yksilön, perheen ja yhteiskunnan henkistä hyvinvointia. Musiikkiopiston ydintehtävä on opettaa monipuolisesti soittamisen ja laulamisen perustaitoja ja tietoja. Soitto- ja laulutaidon omaksumisen avulla tuetaan ja rikastutetaan oppilaan henkistä kasvua ja persoonallisuuden lujittumista, lisätään itsetuntemusta sekä autetaan luovuuden ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Opetuksen avulla ohjataan oppilasta keskittyneeseen, tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan niin yksilönä kuin ryhmän jäsenenä. Musiikin opiskelu myös harrastusmielessä on tavoitteellista ja pitkäjänteistä työskentelyä, jonka myötä oppilas oppii asettamaan tavoitteita, kohtaamaan haasteita ja ottamaan vastaan palautetta. Musiikista on mahdollista löytää ilmaisukanava sisäiselle maailmalle ja omille tunteille. Musiikin myötä oppilaan itsetuntemus ja itseluottamus lisääntyvät, ja siten musiikin opetuksen avulla voidaan auttaa oppilasta monipuoliseen kasvuun ja kehitykseen. Paimion musiikkiopiston toiminnan arvot perustuvat yhtäältä suomalaisen kulttuuriperinnön ja länsimaisen musiikkikulttuurin säilyttämiseen, kehittämiseen ja välittämiseen sukupolvelta toiselle sekä toisaalta paikallisuuteen ja siihen, että korkeatasoinen, monipuolinen musiikin opetus toteutuu lähellä oppilaan ja hänen perheensä elinpiiriä. Paimion musiikkiopiston tehtävään kuuluu myös osaltaan elävöittää toiminta-alueensa kulttuurielämää. Tämä toteutuu järjestämällä erimuotoisia konsertteja ja tapahtumia sekä tuomalla elävää musiikkia paikallisiin tapahtumiin ja laitoksiin sekä kaupungin tilaisuuksiin. Hyvän ja

monipuolisen yhteistyön säilyttäminen ja kehittäminen Paimion kaupungin ja lähiympäristön muiden kulttuurialan toimijoiden kesken on tärkeää. Paimion musiikkiopisto pyrkii osaltaan edistämään vuorovaikutusta muiden, etenkin lähiseutujen musiikin- ja taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa. Tavoitteena on kehittää myös kansalliset rajat ylittävää vuorovaikutusta. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon musiikkialan ammattikoulutuksen ja työelämän asettamat vaatimukset. 2. luku Opetuksen toteuttaminen 2.1. Oppimiskäsitys Paimion musiikkiopiston opetuksen perustana olevan oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on aktiivinen ja tavoitteellinen prosessi, johon vaikuttavat yksilölliset ominaisuudet, motivaatio sekä opiskeluympäristö. Oppiminen on olennaisesti seurausta oppilaan omasta toiminnasta. Oppimisprosessissa oppilas valikoi ulkomaailmasta tulevaa informaatiota aiemman tietorakenteensa perustalta, jäsentää sitä aikaisempien taitojensa ja tietojensa pohjalta ja rakentaa näin kuvaa maailmasta ja itsestään tämän maailman osana. Opettajan merkitys on edesauttaa oppilaan opiskelutaitojen kehittymistä ja opiskeluympäristön muotoutumista suotuisaksi erilaisten oppijoiden edistymiselle. Musiikin ja musisoinnin oppiminen on tilannesidonnaista ja aina sekä vuorovaikutuksellista että itsenäistä oman opiskelun tarkkailemista, tiedostamista ja arviointia. 2.2. Opiskeluympäristö Koska oppimiskäsitys korostaa oppilaan aktiivista roolia, pyritään opiskeluympäristö Paimion musiikkiopistossa luomaan sellaiseksi, että se antaa oppilaalle opetussuunnitelman asettamissa puitteissa ja yhteistyössä opettajan kanssa mahdollisuuksia asettaa omia tavoitteitaan, oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä löytää itselleen sopivia työskentelytapoja. Tärkeää on vuorovaikutus niin opettajan ja oppilaan välillä kuin oppilaiden kesken sekä erilaisten oppimis-, työskentely- ja arviointitapojen huomioonottaminen. Tavoitteena on opiskeluympäristön avoin, rohkaiseva ja myönteinen ilmapiiri, joka mahdollistaa vuorovaikutustaitojen, aloitekyvyn ja pitkäjänteisyyden kehittymisen. Myönteinen ja rakentava ilmapiiri kannustaa oppilasta luovuuteen, aktiivisuuteen ja itsenäiseen ajatteluun, lisää oppimismotivaatiota ja edesauttaa turvallista kasvua ja kehitystä. Onnistumisen kokemukset, jotka musiikissa usein syntyvät pitkäjänteisen työskentelyn kautta, kasvattavat oppijan itsetuntemusta ja uskoa omiin kykyihinsä. Opiskeluympäristöstä pyritään rakentamaan sellainen, että oppilaalla on mahdollisuus kykyjensä ja musiikillisen ilmaisunsa tavoitteelliseen ja monipuoliseen kehittämiseen.

3. luku Opetuksen rakenne ja opintojen laajuus Musiikin laajan oppimäärän mukainen opetus koostuu musiikin perustasosta ja sille rakentuvasta musiikkiopistotasosta sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta. Perus- ja musiikkiopistotason opetus on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille. Varhaisiän musiikkikasvatusta annetaan alle kouluikäisille lapsille. Näiden lisäksi perustason opetusta voidaan Paimion musiikkiopistossa antaa rajoitetussa määrin myös aikuisille. Lisäksi Paimion musiikkiopistossa toimii avoin osasto, jonka tehtävänä on tarjota omakustannushintaan eri-ikäisille musiikista kiinnostuneille mahdollisuuksia taitojensa tavoitteelliseen kehittämiseen ja ylläpitämiseen ilman velvoitetta pääaineen tasosuorituksiin ja musiikin perusteiden opiskeluun. 3.1. Opintojen laajuus Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän perustason ja musiikkiopistotason laskennallinen laajuus on yhteensä 1 300 tuntia. Laskennan perusteena käytetään 45 minuutin pituista oppituntia. Näin ollen opintojen laajuus jakautuu seuraavasti: Musiikin perustaso Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi Musiikin perusteet Musiikkiopistotaso Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi Musiikin perusteet 385 tuntia 280 tuntia 390 tuntia 245 tuntia Instrumenttiopetus tarkoittaa soitin- ja lauluopetusta. Laajan oppimäärän mukainen musiikin opetus tarkoittaa soitin- ja lauluopetusta sekä musiikin perusteiden opetusta. Yhteismusisointi sisältyy opintoihin koko opiskelun ajan siitä lähtien, kun instrumentin käsittelytaito sen mahdollistaa. Opetusta järjestettäessä pyritään joustavuuteen siten, että oppilaan ikä, aikaisemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät otetaan huomioon. 3.2. Musiikin perustaso Musiikin perustason opetuksessa soitin- tai lauluopinnot, yhteismusisointi ja musiikin perusteiden opinnot muodostavat toisiaan tukevan ja täydentävän kokonaisuuden. 3.2.1. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Perustason opintojen tavoitteena on, että oppilas oppii musiikin esittämiseen ja yhteismusisointiin tarvittavia instrumenttitaitoja, oppii lukemaan, kirjoittamaan, kuuntelemaan ja tuntemaan

musiikkia sekä kehittää musiikillista ilmaisukykyään ja esiintymistaitoaan. Opintojen keskeisenä sisältönä on perehtyminen pääainesoittimen tai -laulun perustekniikkaan ja -ohjelmistoon sekä yhteismusisoinnin perusteisiin. Opetuksessa painotetaan musiikin omakohtaista kokemista sekä musiikillisen ilmaisun kehittymistä. Säännöllinen esiintyminen eri tavoin on tärkeä osa opintoja. Mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä. Yhteismusisoinnin opetuksessa ja järjestämisessä otetaan huomioon oppilaan ikä ja instrumenttitaitojen taso. Mahdollisuus soveltaa instrumenttitaitoja yhteismusisointiin opintojen alusta lähtien tuo opiskeluun iloa, vaihtelua ja lisämotivaatiota. Kuuluminen erilaisiin kokoonpanoihin ja tyylillisesti vaihteleva, vaikeusasteeltaan sopiva ohjelmisto tukee parhaiten oppilaan musiikillista kehitystä. Yhteismusisointi kehittää myös ryhmän jäsenten sosiaalista ja keskinäistä vuorovaikutusta. Opintojen eri vaiheissa yhteismusisointi voi tapahtua eri tavoin esim. tuntityöskentelynä, periodeina, työpajoina tai projekteina. Paimion musiikkiopiston kuorotoiminnan tarkoituksena on toimia pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti niin, että eri kuororyhmät muodostavat ikäkaudesta toiseen johtavan jatkumon, joka tukee eri taustoista tulevien oppijoiden instrumenttiopintojen, yhdessä laulamisen ja oman äänenkäytön oppimisprosesseja myös musiikkiopisto-opintojen jälkeen. Musiikin perusteiden sisältöalueet ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä musiikin historian ja tyylien tuntemus. Opetus etenee rinnakkain instrumenttiopintojen kanssa niitä tukien. Opetus pyritään toteuttamaan vuorovaikutuksessa instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opetuksen kanssa. Perustason musiikin perusteiden kursseilla tavoitteena on oppia laulamaan ja kirjoittamaan duuri-molli -tonaalisia melodioita, lukemaan ja kirjoittamaan erilaisia rytmejä, tunnistamaan ja tuottamaan tavallisimpia lopuketyyppejä ja harmonioita, hallitsemaan monipuolista ohjelmistoa, tuntemaan oman musiikkilajinsa keskeisiä tyylisuuntauksia, ilmiöitä ja soittimistoa sekä tekemään itse säestyksiä ja sävellyksiä. Näiden opintojen myötä oppilas saa monenlaisia perusvalmiuksia käytännön muusikkouteen. Musiikkiopisto ratkaisee lukuvuosittain tarpeiden ja resurssien mukaan musiikin perusteiden osaalueiden ryhmittelyn, jaksottelun ja jakamisen eri oppiaineiksi. Sisältöalueet noudattavat kuitenkin Suomen musiikkioppilaitosten liiton vaatimuksia. Musiikkiopisto voi soveltaa musiikin perusteiden sisältöjä musiikillisten suuntautumistensa kehityksen mukaisesti. Opetusryhmien muodostamisessa otetaan huomioon pedagoginen tarkoituksenmukaisuus ja oppilaiden ikä. 3.2.2. Oppilaaksi ottaminen Paimion musiikkiopiston perusasteella voivat opiskella ne, jotka musiikillisia valmiuksia testaavan pääsykokeen perusteella on hyväksytty oppilaiksi. Toiseen musiikkiopistoon hyväksytty, opintonsa jo aloittanut henkilö voidaan hyväksyä Paimion musiikkiopiston oppilaaksi myös ilman pääsykoetta. Niillä pyrkijöillä, jotka eivät pääsykokeen kautta saa opiskelupaikkaa, on pääsykokeissa saadun pistemäärän mukaan määräytynyt jonotuspaikka voimassa koko seuraavan lukuvuoden ajan.

Musiikin perusteet -kursseille, musiikin tuntemukseen ja yhteissoittoon voidaan ottaa oppilaita myös musiikkiopiston ulkopuolelta, mikäli ryhmissä on tilaa ja mikäli ko. aineen opettaja ja rehtori ovat arvioineet oppilaan kykenevän osallistumaan opetukseen. Musiikkiopiston kuoroon otetaan oppilaita koelaulun kautta sekä musiikkiopistosta että sen ulkopuolelta. 3.2.3. Opetusjärjestelyt Musiikin perustasolla jokaisella oppilaalla on solistinen pääaine, joka Paimion musiikkiopistossa voi olla viulu, sello, piano, huilu, klarinetti, saksofoni, kitara, harmonikka tai laulu. Lisäksi opintoihin kuuluvat musiikin perusteet eli teoria- ja historiakurssit. Pääaineen perustaso 1 -kurssin suoritettuaan oppilas voi hakea solistista sivuainetta. Sivuaineopintojen toteutuminen vaihtelee vuosittain ja riippuu musiikkiopiston talouteen, tuntimääriin ym. liittyvistä resursseista. Halutessaan oppilas voi osallistua musiikkiopiston kuoroon. Pääaineessaan oppilas saa opintojensa vaiheesta riippuen opetusta 30-45 minuuttia viikossa. Solistisessa sivuaineessa opetusta annetaan pääsääntöisesti 30 minuuttia viikossa. Musiikin perusteiden opinnot on Paimion musiikkiopistossa jaettu niin, että musiikin perusteet -nimisiä kokonaisuuksia on kolme, ja jokainen niistä on jaettu erikseen opiskeltaviksi teorian ja säveltapailun kursseiksi. Näiden lisäksi käydään vuoden kestävä musiikin historiaa ja tyylikausia käsittelevä musiikin tuntemus -kurssi. Vuoden mittaisia teoriakursseja ja puolen vuoden mittaisia säveltapailukursseja on kolme. Nämä suoritetaan lomittain niin, että teoria 1 ja säveltapailu 1 suoritetaan joko samana vuonna tai peräkkäisinä vuosina, ja kun kumpikin on suoritettu, oppilas voi siirtyä opiskelemaan teoria 2 - ja säveltapailu 2 -kurssia. Näiden jälkeen oppilas voi jatkaa teoria 3 - ja säveltapailu 3 -kurssille. Myös 2- ja 3-tason musiikin perusteiden kurssit voidaan suorittaa joko yhtä aikaa tai peräkkäisinä vuosina. Musiikin perusteet 1 -kurssille oppilas tulee noin kymmenvuotiaana. Musiikin tuntemus -kurssille oppilas voi osallistua musiikin perusteet 2 suoritettuaan, kuitenkin viimeistään musiikin perusteet 3:n suoritettuaan. Musiikin perusteet 3 ja musiikin tuntemus on mahdollista suorittaa myös samana vuonna. Perustason musiikin perusteiden teoria 1 - ja teoria 2 -kurssissa opetusta annetaan 45 minuuttia viikossa, teoria 3 -kurssissa 90 minuuttia viikossa. Säveltapailukurssissa opiskelijat on jaettu tyttöjen ja poikien pienryhmiin, ja opetusta annetaan 30 minuuttia viikossa. Yhteismusisoinnin opetuksen tuntimäärät vaihtelevat vuosittain toteuttamistavoista ja musiikkiopiston käytössä olevista resursseista riippuen. Luontevin tapa on integroida yhteismusisointi oppituntityöskentelyyn. Yhteistyöprojektit muiden alueen musiikkioppilaitosten

kanssa mahdollistavat oppilaan osallistumisen isompiinkin kokoonpanoihin. Kuorolaiset jaetaan ryhmiin iän perusteella. Kuororyhmien määrä ja koko voi vaihdella lukuvuosittain. Musiikin perustason opintoja voi opiskella 18-vuotiaaksi. Sen jälkeen oppilas voi siirtyä aikuisosastolle enintään neljäksi vuodeksi. Tarvittaessa musiikkiopisto voi perustellusta syystä myöntää opintoihin lisävuoden. 18 vuotta täyttäneet laulu- ja soitinopinnoista kiinnostuneet voivat pyrkiä oppilaaksi aikuisosastolle, jossa voi opiskella enintään viiden vuoden ajan. 3.2.4. Opintosuoritukset Solististen aineiden opinnot musiikin perustasolla jakaantuvat kolmeen, laulussa kahteen, tasokokonaisuuteen, joiden päätteeksi suoritetaan tasosuoritus. Musiikin perusteiden opinnot rakentuvat edellisessä luvussa kuvatulla tavalla. Musiikin perustasolla noudatetaan sekä solistissa aineissa että musiikin perusteissa Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n vahvistamia tasosuoritusohjeita, opintojen sisältöä sekä arvioinnin perusteita. Oppiaineissa, joihin em. ohjeita ei ole olemassa, sovelletaan harkinnan mukaan muita käytössä olevia ohjeistuksia. 3.3. Musiikkiopistotaso Paimion kaupunki ei järjestä taiteen perusopetuksen musiikin laajaan oppimäärään kuuluvaa musiikkiopistotason opetusta itse vaan on tätä tarkoitusta varten tehnyt Turun konservatorion kanssa sopimuksen yhden musiikkiopistotason oppilaspaikan ostamisesta vuosittain. Turun konservatorio vastaa siten musiikkiopistotason opintojen tavoitteista, sisällöstä, arvioinnista ja järjestämisestä sekä musiikkiopistotason päättötodistuksen antamisesta. 3.4. Varhaisiän musiikkikasvatus Paimion musiikkiopistossa annetaan musiikin varhaiskasvatusta ensisijaisesti musiikkileikkikoulun muodossa musiikkileikkikouluryhmissä ja perheryhmissä. Lisäksi voidaan tarpeen ja resurssien mukaan antaa soitinvalmennusopetusta. 3.4.1. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Varhaisiän musiikkikasvatuksen tavoitteena on antaa lapselle musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja mahdolliselle myöhemmälle musiikkiharrastukselle. Tavoitteena on, että lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokemaan musiikkia

sekä ilmaisemaan itseään musiikin keinoin. Varhaisiän musiikkikasvatuksella pyritään lapsen koko persoonallisuuden kasvattamiseen ja rikastuttamiseen. Musiikkileikkikoulun perheryhmissä tavoitteena on lisäksi antaa aikuiselle ja lapselle yhteisiä, myönteisiä musiikillisia elämyksiä, jotka vahvistavat heidän vuorovaikutustaan ja yhteenkuuluvuuttaan. Opetuksen keskeisen sisällön muodostavat musiikin elementit rytmi, tempo, muoto, harmonia, melodia, dynamiikka ja sointiväri. Tärkeitä ovat myös hiljaisuus ja odottaminen, niiden kokeminen osana musiikkia ja ylipäätään niiden sietäminen. Opetus on vuorovaikutuksellista ja etenee lapsen kehitystason mukaan. Musiikin varhaiskasvatus tarjoaa onnistumisen ja oppimisen kokemuksia niin taidollisilla kuin tunne-elämän osa-alueilla. Elämysten avulla ja leikin keinoin harjaannutetaan lapsen musiikillista muistia ja musiikin kuunteluvalmiuksia sekä tuetaan hänen kognitiivista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystään. Ryhmässä soittaminen ja liikkuminen harjoittaa motoriikkaa ja koordinaatiota, yhdessä tekeminen kehittää keskittymiskykyä, yhteistyökykyä ja sosiaalisia taitoja. Myönteinen yhdessä toimiminen tukee itseilmaisua ja eläytymiskykyä. Itseluottamus ja minäkäsitys vahvistuvat onnistumisen myötä. Työtapoja ovat laulaminen (helposti opittavat laulut, äänileikit, laululeikit, kuuntelu- ja tunnelmalaulut), soittaminen (rytmisoittimet, kehosoittimet, melodiasoittimet esim. soivat palat ja 5-kielinen kantele), loruileminen, musiikkiliikunta (sekä vapaasti, improvisoiden että ohjatusti: liikuntaleikit, perinneleikit, tanssit) ja kuunteleminen (niin elävää kuin äänitettyä musiikkia). Keskeisiä periaatteita ovat musiikin kokonaisvaltainen kokeminen, elämyksellisyys ja leikinomaisuus. Varhaisiän musiikkikasvatuksessa lapsi oppii hahmottamaan musiikin peruskäsitteistöä vastakohtaparien, kuten hidas-nopea, korkea-matala, hiljainen-voimakas, kautta. Opetus on prosessiin painottuvaa ja vastavuoroista, ja etenee lapsen omista lähtökohdista tavoitteellisesti tasolta toiselle. Opetuksessa hyödynnetään myös muita taidemuotoja, kuten kuvataidetta, sanataidetta ja liikuntaa musiikkiin yhdistämällä. 3.4.2. Oppilaaksi ottaminen Musiikkileikkikouluryhmiin otetaan lapsia ilmoittautumisjärjestyksessä lukuvuoden alussa ilmoittautumispäivänä. Edellisenä lukuvuotena ryhmissä olleet lapset voivat ilmoittaa jatkamisestaan jo toukokuussa. Tammikuussa voidaan ottaa uusia oppilaita ilmoittautumisjärjestyksessä mahdollisesti vapautuville paikoille. Soitinvalmennusoppilaaksi voidaan ohjata musiikkileikkikouluryhmien 5-6 -vuotiaita, joita kiinnostaa jonkin soittimen opiskelun kokeileminen ja joiden musiikkileikkikoulun opettaja yhdessä ko. soittimen opettajan kanssa katsoo sopivaksi kokeilemiseen, perusteina sekä lapsen ja hänen perheensä motivaatio että lapsen motoriset, sosiaaliset, kognitiiviset, vuorovaikutukselliset ym. taidot ja kehitysvaihe.

3.4.3. Opetuksen järjestäminen Varhaisiän musiikkikasvatus on ryhmäopetusta. Ryhmien muodostamiseen vaikuttavat pedagoginen tarkoituksenmukaisuus, oppilasryhmän ikärakenne sekä tilan antamat mahdollisuudet. Ryhmän enimmäiskokona pyritään pitämään 10 lasta tai lapsi-aikuinen -paria. Opetusta annetaan 30-45 minuuttia viikossa. Soitinvalmennusopetuksen järjestämisestä ja sen muodoista päätetään vuosittain tarpeen ja resurssien mukaan. Soitinvalmennus voidaan järjestää oppilaat ja pedagoginen tarkoituksenmukaisuus huomioiden yksilö- tai pienryhmäopetuksena. Viikoittain annettava opetus on 30-45 minuuttia. Varhaisiän musiikkikasvatuksen piirissä opiskelevat alle kouluikäiset lapset. Musiikkileikkikouluryhmiin voidaan ottaa yksittäisiä kouluiän saavuttaneita oppilaita, mikäli kokonaisuus ryhmän ikärakenne huomioiden muodostuu toimivaksi. Perheryhmissä käyvät alle kolmivuotiaat, ja mukana on aina aikuinen. Noin kolmivuotiaana siirrytään käymään musiikkileikkikouluryhmässä ilman aikuista. 3.5. Aikuisten opetus Paimion musiikkiopistossa annetaan opetusta myös aikuisosastolla. Opetuksen tavoitteena on kehittää musiikinharrastajien musiikillisia valmiuksia sekä antaa mahdollisuus musiikin perusteiden opiskeluun ja yhteissoittoon. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt, opetuksen järjestäminen ja arvioinnin perusteet ovat samat kuin musiikin perustason opetuksessa. Aikuisosastolle voivat pyrkiä 18 vuotta täyttäneet. Oppilaat valitaan musiikkiopiston pääsykokeiden yhteydessä. Koska Paimion musiikkiopiston järjestämässä opetuksessa pääpaino on lasten ja nuorten musiikkikasvatuksessa, aikuisosastolle voidaan hyväksyä vuosittain vain rajallinen määrä oppilaita. Aikuisosastolla voi opiskella enintään neljän vuoden ajan. Perustelluista syistä musiikkiopisto voi myöntää opintoihin lisäaikaa. 3.6. Avoin osasto Paimion musiikkiopistossa toimii myös avoin osasto, johon oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Avoin osasto toimii omakustannusperiaatteella, ja siksi lukukausimaksut ovat huomattavasti korkeammat kuin julkisin varoin tuetussa musiikin laajan oppimäärän perusasteen opetuksessa. Avoimen osaston oppilaat eivät ole musiikkiopiston varsinaisia oppilaita. Avoimen osaston tarkoituksena on tarjota vaihtoehto yksityisopetukselle sekä mahdollisuus taiteen perusopintoihin musiikissa myös niille, jotka eivät mahdu varsinaisille perusasteen

oppilaspaikoille. Avoimen osaston opetuksen tavoitteena on tarjota eri-ikäisille musiikista ja soittamisesta kiinnostuneille mahdollisuuksia taitojensa tavoitteelliseen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Avoin osasto voi tarjota myös perustasolla oleville ja sen suorittaneille oppilaille vaihtoehtoja opintojensa jatkamiseen ja soittotaitonsa ylläpitämiseen ilman velvoitteita suorittaa tasosuorituksia ja musiikin perusteita. Avoimen osaston opetuksen sisällön ja tavoitteet laativat oppilas ja opettaja yhdessä. Halutessaan avoimen osaston oppilas voi opiskella myös musiikin laajan oppimäärän mukaan ja suorittaa Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n laatimien ohjeiden mukaisia tasosuorituksia sekä osallistua musiikin perusteiden opetukseen ja yhteissoittoon. Velvollisuutta näihin ei kuitenkaan ole. Avoimella osastolla ei voi saada musiikin perustason päättötodistusta. Mahdollisesti suoritetuista tutkinnoista musiikkiopiston oppilas saa matrikkeliotteen. Pyynnöstä oppilas saa myös todistuksen siitä, että on opiskellut Paimion musiikkiopiston avoimella osastolla. Avoimen osaston opetusta pyritään järjestämään kysynnän mukaan ja musiikkiopiston vuosittain käytössä olevien resurssien puitteissa. Oppitunnin pituus on 30 minuuttia. 3.7. Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely. Opetusta järjestettäessä on otettava huomioon, että opintojen tavoitteet ovat musiikkikasvatuksellisia. Oppilaalta edellytetään kykyä vastaanottaa ja käyttää hyväkseen annettavaa opetusta. Tavoitteissa painottuvat oppilaan musiikillisten kykyjen ja taitojen kehittäminen hänen omista lähtökohdistaan käsin sekä musiikin elämyksellinen kokeminen. Opetusta voidaan toteuttaa sekä yksilö- että ryhmäopetuksena. 4. luku Arviointi 4.1. Arvioinnin tehtävät Arvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttaa oppilasta niiden saavuttamisessa. Arvioinnin tarkoitus on edesauttaa oppilaan hyvän itsetunnon ja itsetuntemuksen kehittymistä. Monipuoliseen, jatkuvaan ja rakentavaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin. Arviointimenetelmät tulee valita siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat oppimista. Musiikkioppilaitoksessa tehtävän työn varsinainen ja tärkein tulos eli oppilaan suhde musiikkiin on vaikeasti mitattavissa. Opetussuunnitelman antamat puitteet kuitenkin jäsentävät sekä oppilaan että opettajan työtä. Puitteet täydentyvät jokaisen kohdalla ainutkertaisesti. Monipuolinen arviointi ja sen opettelu on koko ajan läsnä musiikinopetuksessa, sekä vuorovaikutustilanteissa että yksin omaa harjoittelutyötä tehdessä. Pedagogiset näkökohdat ja

oppilaan persoonallisuuden kasvun kokonaisvaltainen tukeminen ovat arvioinnin peruslähtökohtia. 4.2. Oppilasarviointi Opettaja ja oppilas tekevät jatkuvaa arviointia oppitunnilla. Arvioinnin kohteita ovat - soittimen hallinta - ilmaisulliset taidot - esiintymistaidot - ohjelmiston hallintaan ja viimeistelyyn liittyvät seikat - tavoitteellisen opiskelun taidot ja keinot. Opintokirjaan kirjataan opettajan lukuvuosittainen arvio oppilaan kokonaisvaltaisesta edistymisestä mukaan lukien tunti- ja kotityöskentely. Vähintään kerran vuodessa oppilas esiintyy, ja saa siitä suullisen palautteen. Esiintymisten arviointi kohdistuu samoihin seikkoihin kuin oppituntiarviointi. Esiintymisten muoto vaihtelee sekä pedagogiset että yksilökehitykselliset seikat huomioon ottaen. Musiikki on tarkoitettu myös esitettäväksi, siksi esiintyminen on erottamaton osa musiikinopiskelua. Esiintymiskoulutus alkaa samalla hetkellä kuin koko opiskelu ja etenee taitojen karttumisen myötä yhä vaativampiin yhteyksiin. Paimion musiikkiopisto pyrkii järjestämään oppilailleen riittävästi kunkin taidoille sopivia esiintymistilaisuuksia ja monipuolisia, palkitsevia tehtäviä. Tavoitteena on luonteva, vapautunut suhde musiikin esittämiseen ja hyvä itsetunto, joten erityistä huomiota pyritään kiinnittämään esiintymisjännityksen ja esiintymiseen mahdollisesti liittyvien muiden ongelmien hallintaan ja käsittelyyn. Tasosuoritusten yhteydessä oppilas saa arvioinnin tehneeltä lautakunnalta sanallisen palautteen. Oppilas voi jäädä kuulemaan arviointia tai saa sen halutessaan jälkeenpäin opettajan välityksellä. Tasosuoritusten instrumenttikohtaiset sisältö- ja suoritusvaatimukset sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit noudattavat Suomen Suomen musiikkioppilaitosten liiton vaatimuksia Paimion musiikkiopiston käytäntöihin hieman sovellettuina. Tasosuoritusten yhteydessä annettavat arvosanat ovat: Perustaso 1 hyväksytty/uusittava Perustaso 2 ja 3 erinomainen 5 kiitettävä 4 hyvä 3 tyydyttävä 2 hyväksytty 1 Instrumenttiopintojen tasosuoritus 3:n arvioinnissa voidaan lisäksi käyttää tarkennettua asteikkoa 1-25. Perustason 2- suoritukseen sisältyvästä prima vista -näytteestä annetaan erillinen arviointi asteikolla hyväksytty/uusittava, perustaso 3 -suorituksen prima vista -näyte arvioidaan asteikolla 1-5. Perustaso 2:n ja 3:n tasosuorituksissa lautakunta voi tarvittaessa jättää suorituksen myös arvioimatta.

Tasosuorituksia arvioivassa lautakunnassa tulee olla vähintään kaksi jäsentä. Tasosuoritus 1:ssä ja 2:ssa oppilaan oma opettaja voi olla lautakunnan jäsen. Tasosuoritus 3:ssa lautakuntaan pyritään kutsumaan lisäksi yksi musiikkiopiston ulkopuolinen asiantuntija. Musiikin perusteet 1 ja 2 sekä musiikin tuntemus arvioidaan asteikolla hyväksytty/uusittava, arvioijana toimii oma opettaja. Musiikin perusteet 3 arvioidaan asteikolla 1-5 ja arvioitsijoita on kaksi. Oppilaan edistyminen musiikin perusteiden opinnoissa arvioidaan ja kirjataan vuosittain. Perustasolla eteneminen edellyttää tasosuoritusten hyväksyttyä arvosanaa. Tasosuoritus voidaan tehdä myös konserttitilanteessa tai vastaavassa niin, että esiintymistilanne on oppilaan kannalta mahdollisimman luonteva. Mikäli oppilas ei saavuta hyväksytyn tasosuorituksen kriteerejä, suorituksen voi uusia. Oppilaalla on myös mahdollisuus uusinnalla korottaa tasosuorituksensa arvosanaa. Uusintasuorituksen on sisällettävä vähintään puolet uutta ohjelmaa ja se on suoritettava viimeistään seuraavan lukukauden aikana. Uusintaohjelma voidaan koota entisestä ohjelmistosta. Musiikin perusteiden kohdalla oppilas voi kahdesti uusia sen osion/ne osiot, joita hän ei ole saanut hyväksytysti suoritettua. Mikäli uusinnatkaan eivät tuota hyväksyttyä tulosta, oppilaan tulee osallistua ko. musiikin perusteet -kurssille kokonaisuudessaan uudestaan. Yhteismusisoinnista, kuorosta ja sivuaineista annetaan osallistumismerkintä. Oppilaan muualla suorittamat musiikin perustason opintosuoritukset hyväksytään Paimion musiikkiopiston musiikin perustason päättötodistukseen, mikäli ne on suoritettu toisessa musiikkioppilaitoksessa tai erillisellä kurssilla Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n julkaisemien tasosuoritusohjeiden mukaisesti. 4.2. Oppilaitoksen itsearviointi Paimion musiikkiopiston opetuksen ja muun toiminnan sekä opetussuunnitelman kehittämistyössä itsearvioinnilla on tärkeä osa. Arviointi on luonteeltaan jatkuvaa, ja realisoituu tarkoituksenmukaisin väliajoin tiiviimpään ja perusteellisempaan oman toiminnan arviointiprosessiin. Yksi arvioinnin muoto on jatkuva palaute, jota musiikkiopisto saa vaikutuspiirissään olevilta tahoilta eli opettajilta, oppilailta, oppilaitosyhteisöltä ja sidosryhmiltä. Musiikkiopiston työn varsinainen tulos eli oppilaan suhde musiikkiin on vaikeasti mitattavissa. Lisäksi työn tulokset ilmenevät konkreettisesti usein vasta myöhemmin oppilaiden elämässä. Musiikkiopiston toiminnan kokonaisuutta voidaan kuitenkin arvioida punnitsemalla keskeisten toimintaperiaatteiden toteutumista käytännössä. Arvioinnin apuna voidaan käyttää mm. seuraavia näkökulmia: - miten musiikkiopisto palvelee toiminta-alueellaan, toteutuvako sen ydintehtävät, vastaako opetuksen tarjonta kysyntää, toteutuuko alueellinen tasa-arvoisuus

- miten musiikkikasvatustyön laaja-alaisuus ja toiminnan monipuolisuus ovat kehittyneet -millaista opiston konserttitoiminta on laadullisesti ja määrällisesti -miten oppilaat ovat sijoittuneet jatko-opintoihin ja ammattikoulutukseen - millainen on oppilaiden opiskelumotivaatio, minkä verran tapahtuu opintojen keskeyttämistä ja mistä syistä, onko opetussuunnitelmaa sovellettu riittävän joustavasti. Arviointi toimii lähtökohtana myös opetussuunnitelman jatkuvalle kehittämiselle. Opetussuunnitelman muutokset valmistelee musiikkiopiston opettajakunta ja hyväksyy sivistystyön lautakunta. 5. luku Todistukset Suoritettuaan solistisessa pääaineessaan ja musiikin perusteissa 3 -suorituksen sekä musiikin tuntemus -kurssin oppilas saa musiikin perustason päättötodistuksen. Päättötodistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä tulee noudattaa opetussuunnitelman perusteita. Pyydettäessä oppilas saa opintojensa missä vaiheessa tahansa matrikkeliotteen, jossa näkyvät siihen mennessä suoritetut opinnot sekä opintojen aloitusaika. 5.1. Todistuksen sisältö Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän musiikin perustason päättötodistus sisältää seuraavat asiat: - koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi - opinnot, joista päättötodistus annetaan - oppilaan nimi ja henkilötunnus - opiskeluaika - oppilaan pääaineen päättösuoritus Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n tasosuoritusten sisältöjen ja arvioinnin perusteiden mukaisesti, arvosana ja suorituksen ajankohta - musiikin perusteiden päättösuoritus Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n musiikin perusteiden tasosuoritusten sisältöjen ja arvioinnin perusteiden mukaisesti, arvosana ja suorituksen ajankohta - osallistuminen yhteismusisointiin, yhtyekokoonpanot ja osallistumisajat - muut mahdolliset opintosuoritukset - rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima - opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä - lainsäädäntö, johon koulutus perustuu - maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti - maininta, että musiikin laaja oppimäärä sisältää musiikin perustason ja musiikkiopistotason opinnot - arvosana-asteikko. Pyydettäessä oppilaalle annetaan todistus suoritetuista opinnoista arvosanoineen. Musiikkiopistotason päättötodistus on samalla todistus koko musiikin perusopetuksen laajan

oppimäärän suorittamisesta. 6. luku Opetussuunnitelma 6.1. Opetussuunnitelman laadinta Koulutuksen järjestäjän on laadittava ja hyväksyttävä omalle toiminnalleen opetussuunnitelma, jonka perustana ovat Opetushallituksen vahvistamat taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet. Opetussuunnitelma on keskeisin ja tärkein väline oppilaitoksen opetustyön kehittämisessä. Opetussuunnitelman kehittäminen on jatkuva prosessi. Opetussuunnitelmassa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet ja valmiudet, musiikillisen kulttuuriperinnön siirtäminen, musiikkielämän kansalliset ja kansainväliset muutokset ja kehittämistarpeet, musiikkialan ammattikoulutuksen lähtötasovaatimukset sekä oppilaitoksen ja sen toimintaympäristön omaleimaisuus. 6.2. Opetussuunnitelman sisältö Vuonna 2002 voimaantulleissa taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteissa luetellaan asiat, jotka opetussuunnitelman tulee sisältää. Ne ovat oppilaitoksen toiminta-ajatus, arvot, oppimiskäsitys, oppimisympäristö ja työtavat, opetuksen tarjonta, tavoitteet ja sisällöt, opetusjärjestelyt, opiskeluaika, suoritettavat kurssit ja niiden tavoitteet ja sisällöt, oppilasarviointi, muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen, todistusten sisältö, oppilaaksi ottaminen, yhteistyö huoltajien ja muiden tahojen kanssa, oman alueen kulttuuripalvelujen tuottaminen sekä oppilaitoksen itsearviointi. 6.3. Opetussuunnitelman voimaantulo ja siirtymäsäännökset Tämä opetussuunnitelma astuu Paimion kaupungin sivistystyön lautakunnan hyväksymänä voimaan 1.8.2011 alkaen. Aikaisemmin Paimion musiikkiopistossa suoritetut opintosuoritukset ovat pätevät myös tämän jälkeen. Siirtymävaiheessa noudatetaan joustavuutta aiempien opintojen ja tämän opetussuunnitelman mukaisten opintojen sisältöjen yhteensovittamisessa. 7. luku Yhteistyö huoltajien kanssa Musiikkiopiston, oppilaiden ja vanhempien välinen vuorovaikutus on olennaisen tärkeää, jotta musiikkiopinnot voisivat onnistua parhaalla mahdollisella tavalla. Paimion musiikkiopisto pyrkii toiminnassaan hyvään vuorovaikutukseen ja rakentavaan yhteistyöhön oppilaidensa ja heidän vanhempiensa kanssa. Tavoitteena on, että yhteydenotto puolin ja toisin olisi helppoa ja joustavaa. Sekä käytäntöön liittyvissä että periaatteellisissa asioissa on luontevinta keskustella ensin oman opettajan ja apulaisrehtorin kanssa. Musiikkiopiston toiminnasta tiedotetaan tarpeen mukaan ja eri kanavia hyödyntäen. Oppilaat ja vanhemmat otetaan mukaan keskusteluun toiminnan kehittämiseksi edelleen. Hyviä

mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen tarjoaa musiikkiopiston tuki ry:n toiminta.