TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2014

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2014 Väliraportti nro 153-14-1463 1. YLEISTÄ Turun ympäristön merialueen vuoden 2014 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy otti lopputalven laajan tarkkailukerran näytteet (3. 5.3.2014). Tarkkailu jatkuu avovesikauden tutkimuksilla toukokuussa. Tässä väliraportissa esitellään lyhyesti talvikauden tilannetta, ja tuloksia käsitellään myös vuosiraportissa. Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun seudun yhdyskuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oil Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy, ExxonMobil Oil Oy Ab ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE Oy). Lisäksi tarkkailuun osallistuu Maskun kunta Lemun jätevedenpuhdistamon osalta n.s. jälkitarkkailuna, sillä puhdistamon toiminta päättyi vuoden 2014 alkupäivinä. Vuoden 2013 lopulla TSE Oy sai uuden ympäristölupapäätöksen. Turun seudun puhdistamo Oy:n vuonna 2013 tekemän lupahakemuksen muistutusten jättöaika päättyi vuoden 2014 alussa. Talvitutkimuksessa noudatettiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 hyväksymään tarkkailuohjelmaa (hyväksymispäätös (2.4.2007 Nro 20 YLO, Dnro LOS-2006-Y-1272-103, 10.8.2007, LSY-2007-Y-123) ja siihen vuosille 2010 2011 tehtyä, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymää täydennystä (17.6.2011, Dno VARELY/976/07.00/2010), mutta vuodesta 2012 lähtien Raision entinen jätevedenpurkupaikka voitiin jättää pois tarkkailusta. Tarkkailusuunnitelma päivitettiin vuonna 2012, mutta päätöstä ei ole vielä tullut. Veden laadun havaintopaikkoja on talvitarkkailussa merellä yhteensä 35 (kuva 1), sillä Rajakarin (220) ja Airismaan (225) näytteet ottaa kesän tutkimuksista poiketen Varsinais-Suomen ELY-keskus, ja tulokset liitetään velvoitetarkkailun vuosiyhteenvetoon. Lisäksi velvoitetarkkailussa näytteet otetaan laajojen tutkimusten yhteydessä Aurajoesta Halisista (58K) ja ravinnevirtaaman laskentaa varten ylempää Ravattulasta (AU54). Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) 238 1838 Y 1564941-9 vesi- ja ympäristötutkimus Oy 20360 TURKU *(02) 274 0200 enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro 774822

2

3 2. SÄÄ- JA JÄÄOLOT Talvi 2013/2014 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan hyvin lauhana. Joulukuu 2013 ja tammikuun 2014 alku olivat hyvin lauhoja ja sateisia, eikä vesistöjen jäätyminen päässyt alkuun. Tammikuun puolivälissä säätyyppi muuttui talviseksi hyvin nopeasti, mutta sademäärä oli pieni ja maa lumeton. Tammi-helmikuun vaihteessa ja helmikuun alkupuolella saatiin talven ainoat sankemmat lumisateet. Jo ennen helmikuun puoliväliä pakkaset väistyivät, ja vain ajoittain öisin lämpötila painui hieman pakkasen puolelle. Maaliskuun alkuun mennessä lumi oli pääosin sulanut. Ajankohtaan nähden sää oli hyvin keväinen, mutta kuun puolivälissä lämpötila painui pakkaselle ja ohut lumikerros peitti maan. Merialueiden jäätyminen alkoi pakkasten myötä vasta tammikuun puolivälissä. Vaikka pakkasjakso oli lyhyt, kireiden pakkasten ansiosta rannikon tuntumaan muodostui kohtalainen kerros teräsjäätä. Kuitenkin jo helmikuun alussa sään lauhduttua virta- ja selkäalueet avautuivat nopeasti, ja muuallakin jäät alkoivat heiketä altapäin. Helmi-maaliskuun taitteessa jäällä liikkuminen oli hyvin epävarmaa. Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla olleiden meriveden korkeustietojen mukaan Turussa tammikuussa 2014 vedenkorkeus laski hyvin jyrkästi, ja tammi-helmikuun vaihteessa vedenkorkeus oli noin -50 cm (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi). Helmikuun aikana vesi nousi takaisin 0-linjan tuntumaan ja kääntyi taas laskuun helmi-maaliskuun vaihteessa. Suomen ympäristökeskuksen kuukausittaisten vesitilannekatsausten mukaan alkuvuoden leuto sää kasvatti jokien virtaamia, mutta tammikuun puolivälin pakkaset käänsivät virtaamat laskuun. Ennen helmikuun puoliväliä lumen sulaminen nosti virtaamia ajankohtaan nähden korkeiksi mutta ei kuitenkaan tulvalukemiin. Ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun mukaan (tiedot haettu 17.3.2014) Aurajoen Halisissa loppuvuoden 2013 sateiden yhteydessä virtaamahuiput olivat noin 50 60 m 3 /s, mutta vuoden ensimmäisinä päivinä virtaama oli alimmillaan noin 10 m 3 /s. Tammikuun puolivälin edellä sateiden nostama virtaamahuippu oli noin 49 m 3 /s, mutta sen jälkeen virtaama painui hyvin pieneksi (<1 m 3 /s) helmikuun alkupuolelle saakka. Helmikuun aikana virtaama nousi sateiden johdosta lyhytaikaisesti kolme kertaa, jolloin huiput olivat 8 17 m 3 /s. Helmikuun viimeisinä päivinä virtaama laski, ja Turun merialueen näytteenoton aikaan virtaama oli noin 4 7 m 3 /s. 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Maaliskuun alussa Aurajoella Halisissa virtaama oli pieni, ja näytteet otettiin kalaportaasta. Merialueella jääpeite oli hyvin suppea, sillä virtapaikat ja Airisto olivat avoimia ja muualla jään vahvuus vaihteli paljon. Talvitutkimuksen näytteet haettiin 3. 5.3.2014 jäitse moottorikelkalla tai jalan mutta väyläalueilta hinaajalla, ja jään heik-

4 kouden vuoksi näyte jäi hakematta seitsemältä havaintopaikalta (taulukko 1). Lisäksi kolmessa paikassa näyte jouduttiin ottamaan muualta kuin varsinaiselta havaintopaikalta. Väylien ulkopuolella jään paksuus oli noin 15 30 cm (liite 1), mutta kiinteä kantava kerros oli vain noin 5 10 cm, ja sen alla jää oli jo puikkoontunut. Jään päällä ei ollut lunta. Vesinäytteet otettiin Limnos-noutimella. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa ja vuosiyhteenvedoissa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä. Talvitutkimuksessa otettiin näytteet myös jääkannen alta (0,5 m) paitsi murretuilta väyliltä, joissa liikuttiin hinaajalla. Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kuvat 2 6 on tehty siten, että kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Turun seudun puhdistamo Oy:n purkupaikan lähialueen tulokset näkyvät kuvien sisään upotetuissa pienemmissä kuvissa. Kokonaisfosforia ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. TAULUKKO 1. Turun merialueen maaliskuun 2014 näytteenottoon jääolojen aiheuttamat muutokset ja muut poikkeamat. Havaintopaikka Huomautus 135 Vapparin pohj. osa Ei näytteitä: heikko jäätilanne. 136 Loskarnäs pohj 136 Ei näytteitä: heikko jäätilanne. 143 Kruunukari 143 Ei näytteitä: sula. 148 Kirkkoselkä Näyte väylän reunasta, 11 m pisteeltä. 201 Haarlansalmi Ei näytteitä: sula. 235 Marjaniemi NW Ei näytteitä: rannat sulia, ei pääsyä pisteelle. 240 Pansion öljysatama Näyte avatulta väylältä. 265 Kukonpää 265 Jään reuna Kukonpäästä hieman länteen; väylä murrettiin pisteelle. 280 Ajonpää 280 Näyte avatulta väylältä (jäälauttoja, paksuus ~10 cm) 285 Naantalinsalmi 285 Näyte avatulta väylältä ( jäälauttoja, paksuus ~15 cm). 308 Lapila 308 Ei näytteitä: heikko jäätilanne. RUISS E n silta et Näyte Hevoskarintien päästä laiturilta (n telakan vierestä). PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Sula; näyte 50 m pisteeltä pohjoiseen. 308 Lapila Ei näytteitä: kulkuneuvoa ei saatavilla. 3.2. Veden lämpötila Meriveden lämpötila oli 0,2 4,0 ºC (liite 1), ja useimmissa paikoissa lämpötila oli noin 1 ºC. Alijäähtynyttä vettä ei tavattu missään. Lämpimintä vesi oli Askaistenlahdella Papinluodon edustalla, missä lämpötila oli koko vesipatsaassa yli 1 ºC, ja tilanne oli lähes sama myös Väskinsaaren edustalla. Syvänteissä alusvedessä Bläs-

5 näsinlahdella ja Kotkanaukolla sekä Kirkkoherransaaren ja Kuparivuoren edustalla vedenlämpötila oli yli 1 ºC. Naantalinsalmessa vesipatsaan lämpötila oli kuten Kotkanaukolla, mutta Viheriäistenaukolla vesi oli hieman lämpimämpää kuin lähimmillä havaintopaikoilla. 3.3. Suolaisuus ja sameus Sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli 3,1 6,3 paitsi jääkannen alla (0,5 m) Väskin ja Papinluodon edustalla 2 sekä Raisionlahden pohjukassa <1. Pinnassa (1 metri) veden suolaisuus oli 4,2 6,2, mutta matalassa Raisionlahden pohjukassa vesi oli siis lähes suolatonta (kuva 2). Suolaisuus oli voimakkaasti alentunut (<5 ) Pitkässäsalmessa ja Vapparilla sekä Linnaukon tietämillä. Suolaisuus oli pinnassa alentunut selvästi (suolaisuus 5,0 5,4 ) Askaistenlahdella, Raisionlahdella keskiosasta Kukonpäähän sekä Pukinsalmen sisäosassa ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Suolaisuuden alentuminen oli lievää (5,5 5,9 ) Airiston tuntumassa. Valumavesien vähäisen määrän vuoksi vaikutukset veden suolaisuuteen olivat vähäisiä. Sameus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 110 FNU. Sameusarvo oli Aurajoen Halisten havaintopaikan vuosien 2004 2013 helmikuun alun keskiarvoa hieman korkeampi mutta tavanomainen. Merialueella sameusarvoja mitattiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka, ja tulokset olivat 1,2 79 FNU ja korkeimpia Aurajokisuulla. Pinnassa sameus oli 2,2 59 FNU (kuva 2). Pinnassa vesi oli erittäin sameaa (>20 FNU) Linnanaukon tietämillä ja Pitkässäsalmessa Katariinanlaakson edustalle saakka sekä Raisionlahden pohjukassa. Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) Pukinsalmessa keskiosaan saakka ja Vapparin itäosassa. Sameusarvot olivat pienimmät Kotkanaukolla ja Paraisten Kirkkoselällä. Pinnassa sameusarvot eivät olleet Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan missään erinomaisia (<1,5 FNU). Intensiivihavaintopaikkojen (175, 180, 210, 240, 260, 275, 297 ja 300; talvella ei asemat 220 sekä 225 eikä v. 2014 asema 135) perusteella sameusarvo pinnassa oli Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla vuosien 2004 2013 saman ajankohdan keskiarvoa selvästi korkeampi mutta muualla vain lievästi kohonnut. 3.4. Happitilanne Pinnassa hapenvajaus ei ollut missään voimakasta (happikyllästys<40 %, kuva 3) eikä myöskään jääkannen alla niissä paikoissa, joista näyte saatiin. Happitilanne oli pinnassa hyvä. Pohjan lähellä (1 m pohjan yläpuolella) happikyllästys oli 50 94 % paitsi Bläsnäsin syvänteessä 6 % (kuva 3). Vain Bläsnäsinlahden syvänteessä hapenvajaus oli voimakasta, ja happi saattaa loppua ennen kevätkiertoa, mutta lämpötilan lisäksi ilmeisesti myös suolaisuuserot ylläpitävät kerrostuneisuutta. Myös Askaistenlahden sisäosassa happitilanne oli pohjan lähellä heikompi kuin muualla, mutta vaaraa hapen

6 loppumisesta ei vielä ollut. Vain näissä paikoissa pohjalla happimäärä oli alle 7 mg/l eikä enää riittävä lohensukuisten kalojen viihtymiseen. 5,1 Merimasku 5,7 5,2 Luonnonmaa Rymättylä 5,2 5,7 Naantali 5,9 5,6 Raisio <1 5,8 5,4 5,1 Satava 5,4 5,5 5,6 6,2 5,5 Kakskerta 5,1 4,7 4,9 4,4 Kaarina Kuusisto 4,5 4,7 4,7 5,5 5,5 5,4 Suolaisuus ( ), 1 m Maaliskuu 2014 4,9 4,8 5,1 3,8 4,7 4,9 Airismaa Parainen 4,2 4,7 5,6 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 >6 0 1 2 4 km 7,7 Merimasku 2,9 5,9 Luonnonmaa Rymättylä 5,5 3,9 Naantali 3,4 4,0 Raisio 51 3,7 6,4 7,1 Satava 14 15 5,9 3,5 8,9 Kakskerta 11 59 21 26 Kaarina Kuusisto 18 13 12 8,9 15 14 Sameus (FNU), 1 m Maaliskuu 2014 23 23 11 45 59 21 Airismaa Parainen 17 3,9 2,2 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU 0 1 2 4 km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2014. Raisionlahden pohjukassa näytesyvyys 0,5 m.

7 73 Merimasku 86 79 Luonnonmaa Rymättylä 92 90 Naantali 93 89 69 90 87 85 84 90 Raisio 98 92 93 87 100 Kaarina 95 Kuusisto Satava Kakskerta 84 89 89 87 90 98 100 Happikyllästys (%), 1 m Maaliskuu 2014 93 Airismaa Parainen 91 97 89 0 1 2 4 km 51 Merimasku 87 60 Luonnonmaa Rymättylä 72 89 Naantali 90 89 78 87 83 89 90 Raisio 92 89 94 90 91 Kaarina 91 Kuusisto Satava Kakskerta 81 65 65 87 90 92 91 94 Happikyllästys (%), pohja -1 m Maaliskuu 2014 Airismaa Parainen 84 6 85 0 1 2 4 km KUVA 3. Happikyllästys pinnassa (1 m) ja pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2014. Raisionlahden pohjukasta näytesyvyys vain 0,5 metriä.

8 3.5. Ravinnepitoisuudet Kokonaistyppipitoisuudet olivat Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 1 800 µg/l. Pitoisuus oli Aurajoen Halisten havaintopaikan vuosien 2004 2013 helmikuun tulosten keskiarvoa hieman korkeampi mutta tavanomainen. Merialueella kokonaistyppipitoisuudet olivat pinnassa 630 2 400 µg/l (kuva 4). Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmat (>2 000 µg/l) Turussa jäteveden purkupaikalla. Pitoisuudet olivat korkeita (>1 000 µg/l) Askaistenlahdella ja Raisionlahden perukassa sekä Turussa Linnanaukolla ja lähisalmien sisäosassa sekä Paraisilla jäteveden purkupaikalla. Pienimmät kokonaistyppimäärät (noin 650 µg/l) olivat Airiston tuntumassa ja Paraisten Kirkkoselällä. Jääkannen tuntumassa (0,5 m) kokonaistyppimäärä oli yleensä korkeampi kuin 1 metrin syvyydessä, mutta väyläalueilta ei otettu näytteitä rikotun jään alta. Suurimmat erot olivat Askaistenlahdella (Papinluoto 800 µg/l, Väski 400 µg/l, Kuparivuori 300 µg/l), ja Pitkässäsalmessa ero oli noin 200 µg/l. Kotkanaukolla, missä joki- ja jätevesien vaikutus ei suoranaisesti tunnu, eroa ei ollut. Pohjan lähellä Bläsnäsin syvänteessä typpipitoisuus oli korkea (>1 000 µg/l), ja sedimentti oli ilmeisesti hapeton. Muissa paikoissa pohjan lähellä typpipitoisuus oli selvästi pienempi kuin pinnassa. Ammoniumtyppeä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 130 µg/l, joten sen osuus kokonaistypestä oli noin 7 %. Pitoisuus oli selvästi pienempi kuin Halisten havaintopaikan vuosien 2004 2013 helmikuun tulosten keskiarvo. Merialueella ammoniumtyppeä oli pinnassa 8 440 µg/l (kuva 4), joten erittäin korkeita pitoisuuksia (>1 000 µg/l) ei siis tavattu missään. Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, ja myös Raisionlahden pohjukassa sekä Katariinanlaakson edustalla pitoisuudet olivat korkeita (>100 µg/l). Pienimmät pitoisuudet olivat Kuparivuoren edustalla ja Paraisten Kirkkoselällä. Pohjan lähellä ammoniumtypen määrät olivat varsin pieniä lukuun ottamatta Bläsnäsinlahden syvänteen pohjaa (600 µg/l). Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 1 100 µg/l, ja sen osuus kokonaistypestä oli noin 61 %. Merialueella nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärää ei tutkittu kaikilla paikoilla, mutta saatujen tulosten perusteella määrä oli pinnassa 310 840 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 1 900 µg/l. Purkupaikan tuntumassa Linnanaukolla ja Pitkänsalmen keski- ja eteläosassa sekä Väskin edustalla pitoisuus oli noin 700 850 µg/l. Airiston tuntumassa määrä oli noin 350 µg/l. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuosien 2004 2013 saman ajankohdan keskiarvoa selvästi pienempiä Pansion edustalla ja Uittamolla sekä Raisionlahdessa ja Viheriäistenaukolla. Kotkanaukolla typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat hieman ja Väskin edustalla selvästi tavallista korkeampia.

9 1100 Merimasku 640 1100 Luonnonmaa Rymättylä Airismaa 820 650 Naantali 640 640 Raisio 1800 630 770 790 Satava 1100 990 750 640 690 0 1 2 4 km Kakskerta 2700 1100 Kaarina Parainen 990 1200 Kuusisto 1100 940 900 1100 930 650 690 990 1100 Kokonaistyppi (µg/l), 1 m Maaliskuu 2014 1400 1300 <300-400 µg/l >400-500 µg/l >500-700 µg/l >700-1000 µg/l >1000 µg/l 2700 1200 1100 990 23 Merimasku 17 26 Luonnonmaa Rymättylä 8 19 Naantali 19 Raisio 270 19 42 40 Satava 82 68 38 15 28 Kakskerta 440 74 64 110 Kaarina Kuusisto 92 41 38 28 68 82 Ammoniumtyppi (µg/l), 1 m Maaliskuu 2014 120 110 440 86 74 64 Airismaa Parainen 73 20 8 <3-10 µg/l >10-50 µg/l >50-100 µg/l >100-700 µg/l >700 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2014. Raisionlahden pohjukasta näytesyvyys vain 0,5 metriä.

10 Kokonaisfosforipitoisuus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 210 µg/l. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli 35 140 µg/l (kuva 5). Suurimmat pitoisuudet olivat Aurajokisuulla ja siitä Latokarille sekä Pitkänsalmen keskiosassa ja Raisionlahden pohjukassa. Muualla salmi- ja lahtialueilla pitoisuudet olivat noin 50 70 µg/l ja Airiston tuntumassa noin 40 µg/l. Useimmilla paikoilla jään alla tai pinnassa fosforipitoisuus oli korkeampi kuin alempana vesipatsaassa. Bläsnäsin syvänteessä fosforipitoisuus oli pohjan lähellä 580 µg/l, sillä ravinteita liukeni hapettomasta sedimentistä. Fosfaattifosforin pitoisuus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 92 µg/l, ja sen osuus kokonaisfosforista oli noin 44 %. Merialueella pitoisuudet olivat pinnassa 8 77 µg/l. Aurajokisuulla pitoisuus oli hieman korkeampi kuin muualla lähisalmissa ja Vapparilla, missä pitoisuus oli noin 40 50 µg/l. Myös syvyyssuunnassa erot olivat kohtalaisen pieniä, mutta pitoisuudet pienenivät pohjaa kohti Bläsnäsin syvännettä lukuun ottamatta. Pääosa kokonaisfosforista oli fosfaattifosforina. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat lähellä vuosien 2004 2013 ajankohdan keskiarvoja Hahdenniemessä sekä Viheriäisten- ja Kotkanaukolla ja Väskin edustalla. Pohjois- ja Pitkässäsalmessa pitoisuudet olivat hieman keskimääräistä korkeampia mutta tavanomaisia. 40 Merimasku 36 36 Luonnonmaa Rymättylä 54 41 Naantali 40 39 Raisio 98 39 44 46 Satava 59 58 44 36 48 Kakskerta 70 140 71 91 Kaarina Kuusisto 69 59 58 48 72 70 110 59 140 58 75 Kokonaisfosfori (µg/l), 1 m Maaliskuu 2014 71 Airismaa Parainen 65 41 35 Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 5. Kokonaisfosforipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2013. Raisionlahden pohjukasta näytesyvyys vain 0,5 metriä. Luokittelu: veden yleinen käyttökelpoisuus.

11 3.6. Veden hygieeninen tila Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 96 kpl/100 ml. Merialueella lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli pinnassa 0 270 kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 1 700 kpl/100 ml (kuva 6). Hygieeninen tila oli Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) perusteella huono vain Turussa purkupaikalla. Tila oli välttävä Linnanaukon tuntumassa ja Pukinsalmessa keskiosaan asti sekä Raisionlahden pohjukassa. Tyydyttävään luokkaan kuuluvia alueita ei ollut, joten suurimmassa osassa merialuetta hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa hygieeninen tila oli vuosien 2004 2013 ajankohdan keskiarvoja parempi etenkin Raisionlahden Hahdenniemessä mutta myös Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla ja Uittamolla sekä Pansion edustalla ja Viheriäistenaukolla. Muissa intensiivipaikoissa tilanne oli talvikaudelle hyvin tyypillinen. Merimasku 1 0 <2 6 Naantali 3 Luonnonmaa <2 0 Rymättylä Raisio 180 4 6 6 Satava 120 210 16 2 10 Kakskerta 1700 160 20 20 Kaarina Kuusisto 10 <2 4 10 310 1700 30 120 160 210 270 20 Hygieeninen tila pinnassa (1 m) Maaliskuu 2014 Airismaa Parainen <2 <2 2 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) 0 1 2 4 km KUVA 6. Hygieeninen tila (lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella maaliskuussa 2014. Luokittelu: veden yleinen käyttökelpoisuus.

12 4. TIIVISTELMÄ JA ARVIO KUORMITUKSEN VAIKUTUKSISTA Turun ympäristön merialueen vuoden 2014 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy otti lopputalven laajan tarkkailukerran näytteet (3. 5.3.2014). Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oil Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy ja ExxonMobil Oil Oy Ab sekä Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE). Lisäksi tarkkailuun osallistuu Maskun kunta vuoden 2014 alussa lopetetun Lemun jätevedenpuhdistamon osalta n.s. jälkitarkkailuna. Talvi 2013/2014 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan hyvin lauhana, eikä vesistöjen jäätyminen päässyt alkuun ennen tammikuun puoliväliä. Tammi-helmikuun vaihteessa ja helmikuun alkupuolella saatiin talven ainoat sankemmat lumisateet. Jo ennen helmikuun puoliväliä pakkaset väistyivät, ja maaliskuun alkuun mennessä lumi oli pääosin sulanut. Ajankohtaan nähden sää oli talvinäytteenoton aikaan hyvin keväinen. Aurajoen Halisissa oli Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan tammikuun puolivälin edellä sateiden nostama virtaamahuippu (49 m 3 /s), mutta sen jälkeen virtaama painui hyvin pieneksi (<1 m 3 /s) helmikuun alkupuolelle saakka. Helmikuun aikana virtaama nousi sateiden johdosta lyhytaikaisesti kolme kertaa (max. 17 m 3 /s). Helmikuun viimeisinä päivinä virtaama laski, ja Turun merialueen näytteenoton aikaan virtaama oli noin 4 7 m 3 /s. Turun merialueen talvinäytteenoton aikaan jääpeite oli hyvin suppea, sillä virtapaikat ja Airisto olivat avoimia ja muualla jään vahvuus vaihteli paljon. Väylien ulkopuolella jään paksuus oli noin 15 30 cm, mutta kiinteä kantava kerros oli vain noin 5 10 cm, ja sen alla jää oli jo puikkoontunut. Jään heikkouden vuoksi näyte jäi hakematta seitsemältä havaintopaikalta, ja lisäksi kolmessa paikassa näyte jouduttiin ottamaan muualta kuin varsinaiselta havaintopaikalta. Veden laatu Aurajoesta Halistenkoskelta mereen virtaavasta vedestä otettiin talvitutkimuksen yhteydessä vesinäyte kalaportaista, ja virtaama oli pieni. Jokiveden sameus oli 110 FNU. Kokonaistyppimäärä oli 1 800 µg/l, josta noin 61 % nitraatti- tai nitriittityppenä ja noin 7 % oli ammoniumtyppenä. Kokonaisfosforipitoisuus oli 110 µg/l, ja fosfaattifosforin osuus oli 44 %. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli noin 96 kpl/100 ml, joten hygieeninen tila oli tyydyttävä. Sameusarvo oli hieman suurempi kuin Aurajoen Halisten havaintopaikan vuosien 2004 2013 helmikuun alun tulosten keskiarvo mutta tavanomainen. Kokonaistypen ja -fosforin määrät olivat lähellä keskimääräistä, mutta ammoniumtyppeä oli keskimääräistä vähemmän. Meriveden lämpötila oli 0,2 4,0 ºC, ja useimmissa paikoissa lämpötila oli noin 1 ºC. Alijäähtynyttä vettä ei tavattu missään. Lämpimintä vesi oli Askaistenlahdella Papinluodon edustalla, missä lämpötila oli koko vesipatsaassa yli 1 ºC.

13 Meriveden suolaisuus oli sähkönjohtavuudesta laskettuna noin 3,1 6,3 paitsi jääkannen alla (0,5 m) Väskin ja Papinluodon edustalla 2 sekä Raisionlahden pohjukassa <1. Pinnassa (1 metri) veden suolaisuus oli 4,2 6,2, mutta Raisionlahden pohjukassa vesi oli lähes suolatonta. Sameusarvot olivat pinnassa 2,2 59 FNU, ja vesi oli erittäin sameaa (>20 FNU) Linnanaukon tietämillä ja Pitkässäsalmessa Katariinanlaakson edustalle saakka sekä Raisionlahden pohjukassa. Lisäksi sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) Pukinsalmessa keskiosaan saakka ja Vapparin itäosassa. Intensiivipaikoilla sameusarvot pinnassa olivat Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla vuosien 2004 2013 saman ajankohdan keskiarvoa selvästi korkeampi mutta muualla vain lievästi kohonnut. Happitilanne oli kokonaisuutena hyvä. Hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) vain pohjan lähellä Bläsnäsinlahden syvänteessä, ja happi saattaa loppua ennen kevätkiertoa, mutta lämpötilan lisäksi ilmeisesti myös suolaisuuserot ylläpitävät kerrostuneisuutta. Myös Askaistenlahden sisäosassa happitilanne oli pohjan lähellä heikompi kuin muualla, mutta vaaraa hapen loppumisesta ei vielä ollut. Vain näissä paikoissa pohjalla happimäärä oli alle 7 mg/l eikä enää riittävä lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Kokonaistyppipitoisuudet veden pinnassa olivat selvästi korkeimmat (>2 000 µg/l) Turussa jäteveden purkupaikalla. Pitoisuudet olivat korkeita (>1 000 µg/l) Askaistenlahdella ja Raisionlahden perukassa sekä Turussa Linnanaukolla salmien sisäosassa sekä Paraisilla jäteveden purkupaikalla. Pienimmät kokonaistyppimäärät (noin 650 µg/l) olivat Airiston tuntumassa ja Paraisten Kirkkoselällä. Ammoniumtyppeä oli pinnassa 8 440 µg/l, joten erittäin korkeita pitoisuuksia (>1 000 µg/l) ei tavattu missään. Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, ja myös Raisionlahden pohjukassa sekä Katariinanlaakson edustalla pitoisuudet olivat korkeita (>100 µg/l). Kokonaisfosforipitoisuudet pinnassa olivat 35 140 µg/l. Suurimmat pitoisuudet olivat Aurajokisuulla ja siitä Latokarille sekä Pitkänsalmen keskiosassa ja Raisionlahden pohjukassa. Muualla salmi- ja lahtialueilla pitoisuudet olivat noin 50 70 µg/l ja Airiston tuntumassa noin 40 µg/l. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa maaliskuun alussa 2014 typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuosien 2004 2013 saman ajankohdan keskiarvoa selvästi pienempiä Pansion edustalla ja Uittamolla sekä Raisionlahdessa ja Viheriäistenaukolla. Kotkanaukolla typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat hieman ja Väskin edustalla selvästi tavallista korkeampia. Kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat lähellä vuosien 2004 2013 ajankohdan keskiarvoja Hahdenniemessä sekä Viheriäisten- ja Kotkanaukolla ja Väskin edustalla. Pohjois- ja Pitkässäsalmessa pitoisuudet olivat hieman keskimääräistä korkeampia mutta tavanomaisia. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli pinnassa 0 270 kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 1 700 kpl/100 ml. Hygieeninen

14 tila oli Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella huono vain Turussa purkupaikalla. Tila oli välttävä Linnanaukon tuntumassa ja Pukinsalmessa keskiosaan asti sekä Raisionlahden pohjukassa. Tyydyttävään luokkaan kuuluvia alueita ei ollut, joten suurimmassa osassa merialuetta hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa hygieeninen tila oli vuosien 2004 2013 ajankohdan keskiarvoja parempi etenkin Raisionlahden Hahdenniemessä mutta myös Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla ja Uittamolla sekä Pansion edustalla ja Viheriäistenaukolla. Muissa intensiivipaikoissa tilanne oli talvikaudelle hyvin tyypillinen. Arvio kuormituksen vaikutuksista Turun merialueen talvinäytteenoton aikaan Aurajoessa Halisista virtaava vesi oli selvästi kuormittamatonta merivettä ravinnepitoisempaa ja sameampaa. Hygieeninen laatu oli tyydyttävä. Joki- ja sulamisvesiä tuli virtaamatietojen perusteella merialueelle tammikuun virtaamahuipun jälkeen kohtalaisen vähän, joten valumavesien vaikutukset meriveden suolaisuuteen sekä sameus- ja ravinnetuloksiin olivat varsin pieniä myös alueen sisimmissä osissa. Turun Kaarinan salmialueilla jäte- ja jokiveden sekoittuminen ja laimeneminen oli heikkoa jääpeitteisille talville tyypilliseen tapaan. Turussa jätevedenpurkupaikalla veden laatua on tutkittu vuodesta 2005 lähtien, ja talvinäytteenotossa 2014 pinnassa typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat hieman keskimääräistä korkeampia. Myös kokonaisfosforin määrä oli hieman keskimääräistä korkeampi ja hygieeninen tila heikompi. Turun seudun puhdistamo Oy:n jätevesien vaikutukset laimenivat nopeasti satama-altaan ulkopuolella. Myös Aurajoki toi alueelle kuormitusta, eikä kuormituslähteiden vaikutusta voinut erottaa toisistaan selvästi satama-altaan ulkopuolella, mutta hygieenisen tilan perusteella vaikutus ulottui Pukinsalmen keskiosiin ja Pohjoissalmen sisäosiin. Paraisten jätevedenpurkupaikalla Vapparilla jätevesien vaikutus näkyi pinnassa typpiyhdisteiden määrässä ja mahdollisesti enintään lievästi hygieenisessä tilassa. Bläsnäsin edustan syvänteessä pohjan lähellä ravinnepitoisuudet olivat korkeita sedimentin hapettomuuden vuoksi. Naantalinsalmessa jätevesikuormitus ei nostanut veden ravinnepitoisuuksia tai heikentänyt veden hygieenistä laatua. Lämpökuorma ei havaittavasti vaikuttanut veden lämpötilaan, mutta Viheriäistenaukolla lämpötila oli hieman korkeampi kuin lähimmillä havaintopaikoilla. Samoin kuin vuosien 2010 2013 talvitutkimuksissa todettiin, jätevesikuormituksen päättyminen oli kohentanut Raisionlahdessa ja Pitkässäsalmessa vesialueen tilaa. Turussa 20. maaliskuuta 2014 Reetta Räisänen biologi

15 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Sami Soisalo Finnfeeds Finland Oy/Åsa Korsman Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Laaksonen Maskun kunta/tekninen osasto/marika Nurmikko Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo, Maarit Arpalo Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Oy/gunilla.hagman@dupont.com Kaarinan kaupunki/ympäristönsuojelu/jouni.saario@kaarina.fi Naantalin kaupunki/marjut.taipaleenmaki@naantali.fi Paraisten kaupunki/carl-sture.osterman@parainen.fi Paraisten kaupunki/ymparistolautakunta@parainen.fi Paraisten kaupunki/petri.huovila@pargas.fi Raision kaupunki/kirsi.anttila@raisio.fi Raision kaupunki/tekninen keskus/ympäristöpalvelut/tuija.lojander@raisio.fi Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto/olli-pekka.maki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/juha.m.nurmi@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/esa.malmikare@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/kaarlo.merikallio@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mika.makila@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jyrki.haapasaari@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mirva.levomaki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarno.arfman@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarkko.laanti@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jouko.tuomi@turku.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml 3.3.2014 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Näytt.ottaja RM; Ei näytteitä! 3.3.2014 TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Klo 12:30; Näytt.ottaja JS, VS; Ei näytteitä! 3.3.2014 TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 0,5 0,3 12,5 89 11 820 4,7 7,7 930 60 1 0,3 12,4 89 12 830 4,7 900 38 58 4 2 0,8 3,6 1010 5,8 5 0,7 2,0 1040 6,0 10 0,6 12,8 93 1,4 1090 6,3 470 6 31 19 2,4 8,5 65 1090 6,3 510 24 50 3.3.2014 TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0 cm; Jää 19 cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 0,5 1,0 13,9 101 4,7 740 4,1 1100 58 1 1,1 13,3 97 3,9 830 4,7 7,9 930 490 20 41 8 <2 2 0,9 2,7 1000 5,7 5 0,6 1,3 1050 6,1 10 0,7 12,4 90 1,2 1070 6,2 470 200 4 32 26 20 3,2 10,5 82 1080 6,3 25 3,2 6,8 53 1100 6,4 58 28 3,2 0,80 6 1100 6,3 1200 250 610 580 520 3.3.2014 TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Klo 09:40; Näytt.ottaja JS, VS; Ei näytteitä! 3.3.2014 TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 2,3 m; Lumi 0 cm; Jää 18 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja JS, VS; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 0.5 0,6 12,5 90 2,1 950 5,5 650 35 1 0,6 12,4 89 2,2 970 5,6 7,9 650 310 8 35 21 2 5,5 1,1 11,6 85 2,4 1010 5,8 600 280 11 34 22 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 1/7

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml 3.3.2014 TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Lumi 0 cm; Jää 23 cm; Klo 09:20; Näytt.ottaja RM; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 0,5 0,7 12,5 90 24 700 3,9 1200 92 1 0,5 12,5 89 13 820 4,7 7,7 940 540 41 59 39 <2 2 0,6 9,0 910 5,2 5 0,7 2,8 1080 6,2 10 0,9 11,6 85 1,9 1060 6,1 520 240 7 34 26 20 1,3 11,1 82 1070 6,2 30 1,5 8,7 65 1080 6,2 500 37 32 2,6 8,5 65 1070 6,2 510 190 11 40 29 3.3.2014 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 0 cm; Jää 31 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 0.5 0,5 12,7 90 31 610 3,4 1300 92 1 0,5 11,7 84 18 790 4,5 7,6 1100 700 92 69 44 10 2 0,7 12 920 5,3 5 0,8 4,1 1030 5,9 5,5 0,9 11,1 81 5,3 1040 6,0 630 290 27 40 28 3.3.2014 TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Lumi 0 cm; Jää 29 cm; Klo 10:35; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 0.5 0,5 12,9 91 42 570 3,1 1400 110 1 0,5 12,2 87 26 770 4,4 7,6 1200 740 110 91 48 20 2 0,6 12,4 90 11 960 5,5 860 470 51 54 34 3.3.2014 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Lumi 0 cm; Jää 10 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 0.5 0,2 12,8 91 30 720 4,0 1100 82 1 0,3 13,0 93 21 860 4,9 7,7 990 560 64 71 42 20 2 0,6 13,0 94 12 970 5,6 820 440 48 53 33 4.3.2014 TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:15; Näytt.ottaja JH,RR; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 P 12,5 98 59 830 4,7 7,8 1100 600 74 140 77 160 2 0,8 79 470 2,5 5 0,7 15 930 5,3 7 0,6 12,7 92 11 970 5,6 830 430 53 52 35 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 2/7

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml 4.3.2014 TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,8 14 940 5,4 1100 650 82 59 38 120 3.3.2014 TURM / 201 Haarlansalmi Klo 10:10; Näytt.ottaja JS, VS; Ei näytteitä! 4.3.2014 TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 P 12,6 100 15 950 5,5 7,8 990 570 68 58 41 ~210 2 0,6 10 980 5,6 5 0,6 8,1 1010 5,8 10 0,6 12,6 91 6,9 1030 6,0 630 290 18 44 32 4.3.2014 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja JH,RR; Ilm.lt. 1 C; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,7 13,2 95 5,9 980 5,6 7,9 750 390 38 44 31 16 2 0,6 5,8 980 5,6 5 0,6 5,6 990 5,7 10 0,6 13,0 94 3,2 1050 6,0 530 220 7 33 25 20 0,7 12,6 91 1090 6,3 460 160 9 39 31 4.3.2014 TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja JH,RR; Ilm.lt. 2 C; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,6 12,9 93 3,4 1020 5,9 7,8 640 310 19 40 27 <2 2 0,6 3,1 1040 6,0 5 0,6 2,8 1040 6,0 10 0,6 12,8 93 2,5 1050 6,0 560 250 9 36 27 20 0,7 12,4 91 1150 6,7 36 30 0,7 12,3 90 1110 6,5 38 40 0,8 12,2 89 1090 6,3 440 38 52 0,8 12,3 90 1140 6,6 450 160 <3 40 32 4.3.2014 TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Klo 15:00; Näytt.ottaja JH,RR; Ei näytteitä! Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 3/7

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml 4.3.2014 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 10,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JH,RR; Ilm.lt. 2 C; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,6 12,0 87 8,9 960 5,5 7,8 690 360 28 48 35 10 2 0,6 4,1 1020 5,9 5 0,6 6,0 1000 5,8 9,5 0,7 12,0 87 7,6 990 5,7 660 320 19 47 32 4.3.2014 TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja JH,RR; Ilm.lt. 2 C; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,7 12,4 90 3,5 1070 6,2 7,9 640 15 36 2 2 0,6 3,4 1020 5,9 5 0,6 2,9 1020 5,9 10 0,6 11,8 85 2,2 1040 6,0 580 9 34 14 0,7 10,7 78 1040 6,0 540 7 36 4.3.2014 TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 0,7 m; Näk.syv. 0,3 m; Lumi 0 cm; Jää 15 cm; Klo 14:30; Näytt.ottaja JS, SaKo; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 0,5 1,3 9,7 69 51 35 <1 7,1 1800 270 98 180 4.3.2014 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 0 cm; Jää 22 cm; Klo 13:30; Näytt.ottaja JS, SaKo; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.5 1,0 11,3 82 9,2 870 4,9 910 51 1 0,8 11,7 85 6,4 930 5,4 7,5 770 410 42 44 30 6 2,5 0,9 11,4 83 4,4 1000 5,7 660 330 25 41 30 4.3.2014 TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja JH,RR; Ilm.lt. 2 C; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,6 11,7 84 7,1 900 5,1 7,8 790 40 46 6 2 0,6 6,5 930 5,3 5 0,6 5,0 1020 5,9 9 0,6 12,3 89 1020 5,9 580 13 36 4.3.2014 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja JH,RR; Ilm.lt. 2 C; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 1,1 12,5 92 3,7 1000 5,8 7,9 630 310 19 39 27 4 2 1,1 3,6 990 5,7 5 1,0 3,5 1020 5,9 9 0,7 12,2 89 1060 6,2 570 260 11 36 28 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 4/7

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml 4.3.2014 TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 0 cm; Klo 13:25; Näytt.ottaja JH,RR; Ilm.lt. 2 C; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,6 12,3 89 4,0 980 5,6 7,8 640 39 3 2 0,6 3,7 1010 5,8 5 0,6 3,9 1000 5,8 10 0,6 12,5 91 3,7 1010 5,8 610 37 20 0,8 12,3 90 1070 6,2 480 35 32,5 0,8 12,2 89 1140 6,6 460 38 4.3.2014 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 0 cm; Klo 13:40; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 2 C; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,5 12,5 90 3,9 990 5,7 7,8 650 320 19 41 28 6 2 0,6 4,0 1010 5,8 5 0,6 4,1 1000 5,8 10 0,7 12,4 90 4,3 1010 5,8 600 290 13 39 28 20 0,7 12,2 89 1070 6,2 540 41 24,5 0,8 12,2 89 1090 6,3 500 190 6 38 29 4.3.2014 TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 0 cm; Jää 18 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja JS, SaKo; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.5 0,7 13,8 99 9,0 710 4,0 1100 100 1 0,9 12,6 92 5,5 910 5,2 6,5 820 400 8 54 17 <2 2 1,1 3,5 1000 5,8 5 1,6 2,7 1020 5,9 10 P 11,0 87 2,1 1030 6,0 580 270 8 36 27 20 3,7 9,2 73 3,6 1070 6,2 510 45 23 3,7 9,1 72 4,2 1090 6,3 520 220 7 45 36 5.3.2014 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 0 cm; Jää 12 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 0,9 12,2 89 2,9 980 5,7 630 35 1 0,7 11,9 86 2,9 990 5,7 7,9 640 320 17 36 23 0 2 0,6 3,1 1010 5,8 5 0,5 2,5 1070 6,2 10 1,2 11,1 82 1,8 1100 6,3 530 240 5 34 25 20 1,1 11,8 87 1040 6,0 530 36 28 1,3 11,7 87 1110 6,4 430 160 6 40 31 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 5/7

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml 4.3.2014 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 0 cm; Jää 25 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 0,9 11,0 79 36 410 2,2 1500 88 1 1,6 10,7 79 5,9 910 5,2 7,5 1100 740 26 36 14 0 2 1,5 3,1 990 5,7 5 1,6 2,5 1020 5,9 10 2,3 11,4 87 1,6 1030 5,9 550 270 4 33 26 15 3,9 9,0 71 1070 6,2 18 3,9 7,5 60 1060 6,1 550 250 18 40 31 4.3.2014 TURM / 304 Papinluoto 304 (L 304) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Lumi 0 cm; Jää 30 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 0.5 1,3 9,7 70 32 390 2,0 1900 78 1 1,7 9,8 73 7,7 890 5,1 7,4 1100 23 40 1 2 2,2 4,0 990 5,7 5 1,8 2,5 1030 5,9 10 3,4 9,8 76 2,1 1020 5,9 280 3 38 15 3,9 8,2 65 1060 6,1 19 4,0 6,4 51 1070 6,2 580 6 50 5.3.2014 TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Näytt.ottaja RM; Ei näytteitä! 4.3.2014 TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Näk.syv. 0,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,9 23 860 4,9 1400 840 120 75 46 270 4.3.2014 TURM / LATOK N Latokari po Näk.syv. 0,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:25; Näytt.ottaja JH,RR; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 P 45 680 3,8 1200 700 86 110 57 30 4.3.2014 TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 1,8 m; Näk.syv. 0,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 15:15; Näytt.ottaja JS, SaKo; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0,9 23 840 4,8 1300 780 110 72 44 310 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 6/7

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml 4.3.2014 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:40; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 1,4 12,2 90 11 890 5,1 7,4 2700 1900 440 70 44 1700 2 1,2 11 940 5,4 5 0,8 13 960 5,5 9 0,7 12,5 90 11 970 5,6 920 510 61 56 35 3.3.2014 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 0 cm; Jää 19 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 0,5 0,6 12,5 90 13 840 4,8 960 65 1 0,6 12,7 91 17 740 4,2 7,7 1100 600 73 76 37 <2 2 0,7 3,3 970 5,6 5 0,6 1,5 1060 6,1 10 0,7 12,2 89 1,3 1090 6,3 470 200 4 32 25 16 1,4 11,4 84 1080 6,3 480 190 4 33 27 4.3.2014 TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,1 m; Klo 15:55; Näytt.ottaja JS, SaKo; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 0,1 0,9 110 1800 1100 130 210 92 96 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 7/7