Itä-Suomi luo yhteistä erikoissairaanhoidon konseptia Jorma Penttinen Johtajaylilääkäri KYS/ PSSHP
Sairaanhoidon erityisvastuualueet Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit: HYKS erva Helsinki ja Uusimaa (HUS) Etelä-Karjala (EK) Kymenlaakso (KYM) L KYS erva Pohjois-Savo (PS) Etelä-Savo (ES) Itä-Savo (IS) Keski-Suomi (KS) Pohjois-Karjala (PK) OYS erva Pohjois-Pohjanmaa (PP) Länsi-Pohja (LP) Lappi (L) Kainuu (KAI) Keski-Pohjanmaa (KP) TAYS erva Pirkanmaa (P) Etelä-Pohjanmaa (EP) Kanta-Häme (KH) Päijät-Häme (PH) Vaasa (V) V KP KP EP LP PP PP PS KS KAI PK TYKS erva Varsinais-Suomi (VS) Satakunta (S) Keskussairaaloiden sijaintikunnat S VS P KH PH ES KYM IS EK HUS
KYS-Erva strategia ERVA -toimenpiteet ERVA -missio: Itä- ja Keski-Suomen terveydenhuollossa SOVITAAN MITÄ TEHDÄÄN JA TEHDÄÄN MITÄ SOVITAAN ERVA visio 2012: Yhteissuunnittelu Yhteiset toimintapolitiikat Yhdessä sovittu työnjako Yhteisyksiköt Terveyden edistämisen järjestelyt Hoitoon pääsyn yhteinen hoitaminen Valinnanvapauden järjestäminen Tutkimus- ja kehitt.politiikka Laatupolitiikka Hoitoketjumäärittelyt Tietohallintopolitiikka Tukipalvelupolitiikka ERVA- järjestämissopimus: -Työnjako erikoisaloilla -Työn jako diagn.palveluissa -Työnjako tietohallinnossa -Työnjako tukipalveluissa Selvitys Itä-Suomen shpiirin muodostamisen edellytyksistä Yhteisjärjestelyjen selvittäminen ja suunnittelu
Miksi Itä-Suomen shp valmisteluun on ryhdytty? Yhteiset haasteet Myönteiset kokemukset Islabista
ERVA-yhteistyö case ISLAB Kari Punnonen, toimitusjohtaja
ISLAB SUUNNITTELUTYÖN VAIHEITA 2005-2007-2008-2009-2010 tavoiteasettelu ja tilannekartoitus 2005-2006 palvelutuotannon suunnittelu taloudelliset tavoitteet toimintamalli ja tuotantoratkaisut 2007 yhteisorganisaatioksi liikelaitoskuntayhtymä laitteistoratkaisujen kilpailutus ja vaiheittainen käyttöönotto tuotannonohjauksen menettelyt, toimintajärjestelmä ja ohjeet päätöksenteko neljä sairaanhoitopiiriä, päätökset liittymisestä syksyllä 2006 lakiehdotus liikelaitoskuntayhtymistä 17.11. 2006 laki hyväksytty 13.02.2007 -> usean SHPn yhteisesti omistama liikelaitoskuntayhtymä on mahdollinen tietojärjestelmäratkaisut 2007-2008 yhteen tietojärjestelmään siirtyminen, tietoliikenneyhteydet yhteydet sähköisiin sairauskertomusjärjestelmiin ISLAB KÄYNNISTI TOIMINTANSA 1.1. 2008
ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ ITÄ-SAVO Kuopio ETELÄ-SAVO POHJOIS-KARJALA YHTYMÄ- KOKOUS JOHTO- KUNTA ISLAB LIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄ Joensuu Savonlinna Mikkeli POHJOIS-SAVO
TAVOITTEITA talouden säästöt suuremmat hankintakokonaisuudet yhdenmukaiset menettelytavat yhteisesti suunnitellut tietojärjestelmäratkaisut laadukkaiden palveluiden turvaaminen myös pienissä terveyskeskuksissa rajallisten asiantuntijaresurssien tehokas käyttö Itä-Suomessa
ISLAB 2010 työntekijöitä noin 550 talousarvio noin 50 000 000 tutkimustuloksia yli 6 000 000 ja lisäksi näytteenottotapahtumia yli 1 200 000 noin 90% julkisen terveydenhuollon laboratoriopalveluista Itä-Suomessa organisaation kasvu tulee hiljalleen tyrehtymään (ainakin Itä-Suomessa)
ISLAB OMINAISPIIRTEITÄ 2010 JOHTAMISJÄRJESTELMÄ JA TOIMINTA Keskushallinto on pieni (lukumäärältään) Johdon mahdollisuudet liikkua kentällä ovat melko rajalliset työnjako - delegointi toimitusjohtaja (uusi) hallintopäällikkö (uusi) tietohallintopäällikkö henkilöstöpäällikkö ei tiedotusjohtajaa ei avainasiakaspäällikköä ei markkinointijohtajaa ei ylihoitajaa
VUODET 2008-2009 ISLABIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KANNALTA ONNISTUNEITA!!!
EDELLYTYKSET TALOUDELLISEEN TEHOKKUUTEEN OVAT OLEMASSA - välittömiä hyötyjä Hankintatoimi Aiempaa suuremmat hankintakokonaisuudet Noin 500 000 e/vuosi Palveluvarmuus 2007: Tuotannon menettelytavat Oman tuotannon lisääminen Noin 500 000 e/vuosi Arvio kustannussäästöistä on noin 1-2 milj e/vuosi Niukkenevan asiantuntijaresurssin käyttö koko alueen hyödyksi Automaatioasteen kohotus ARVIOITU, ETTÄ JO ENSIMMÄINEN TOIMINTAVUOSI TUOTTAISI POSITIIVISEN TULOKSEN
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 2008-2010: EDELLYTYKSET TALOUDELLISEEN TEHOKKUUTEEN OVAT OLEMASSA Ensin säästöjen virallinen arviointi oli noin 3% Toisen toimintavuoden tulos on tasolla noin 5% Toimintojen Kustannussäästöiksi Tietojärjestelmien arvioitu 3-8 % yhdenmukaistamisella kustannukset - Erikseen on pohdittava mikä on merkittävä määrä rahaa? saavutettava aikana ennallaan työpanosten säästö -Vähemmän kuin kansallisen terveyshankkeen viralliset tavoitteet Saavutettavissa on ainakin noin 8% Ensimmäisten kustannussäästö vuosien entiseen toimintamalliin verrattaessa Jatkossa nykyisessä toiminnassa luokkaa 200 000 e säästö/ vuosi Kustannustehokkuus on monien pienten asioiden summa: osa toimintakulttuuria
ISLABIN MALLI YDINASIOITA Tuotantojärjestelmä ja työnjako menettelytapojen yhdenmukaistaminen työohjeet ja menettelytapaohjeistus tietojärjestelmässä (ns. aineistonhallinta), joka on käytettävissä kaikissa Itä-Suomen toimipisteissä toiminnan keskittämisen periaatteet Organisaatiorakenne Tiedon ja osaamisen hallinta ( knowledge management ) toimintajärjestelmä, osaamisaluerakenne työntekijöiden kommunikointi, yhteistyön tavat, johtamisjärjestelmä
Lääkärit, kemistit, mikrobiologit: 1. Voin käyttää kykyjäni, tietojani ja taitojani (26) (x=4, y=4.4) 2. Voin vaikuttaa oman työni suorittamistapaan (26) (x=3.8, y=4.4) 3. Tiedän työhöni kohdistuvat odotukset ja tavoitteet (26) (x=3.9, y=4.4) 3.9 7. Tiedän, kuka on työterveyshuollon palveluntuottaja yksikössäni, tai tiedän, mistä löydän sen yhteystiedot (26) (x=4.4, y=4.3) 8. Tunnen vastuuta oman työyhteisöni hyvinvoinnista ja ilmapiiristä, ja voin vaikuttaa siihen (26) (x=3.7, y=4.3) 9. Olen tyytyväinen nykyiseen tehtävääni (26) (x=3.9, y=4.5) 1 5
ISER Toimisiko Islabin malli myös erikoissairaanhoidossa? No eiku konsultti asialle!
Itä-Suomen mallin tavoitteet 1. Erikoissairaanhoidon (ja sosiaali- ja terveydenhuollon muiden erityispalvelujen) saatavuuden turvaaminen Potilaiden odotusaikojen lyhentäminen Valinnan vapauden takaaminen erityispalvelujen osalta Potilaiden palveluketjujen sujuvuuden parantaminen 2. Osaamisen ja henkilöstön varmistaminen Yliopistollisena sairaanhoitopiirinä toimiminen Työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden parantaminen Perus- ja erikoistumiskoulutukseen vaikuttamisen ja täydennyskoulutuksen tehostaminen Rekrytointien, sijaistamisen, urakehityksen ja työkierron edistäminen 3. Tuottavuuden parantaminen Työnjaon terävöittäminen, päällekkäisyyksien poistaminen Tuki- ja oheispalvelujen tehostaminen Uusien palvelukonseptien ja toimintatapojen kehittäminen
Selvitystyön organisointi Ohjausryhmä: Pekka Väänänen (pj.), hallituksen puheenjohtaja, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Matti Pulkkinen, sairaanhoitopiirin johtaja, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Maija-Liisa Paananen, hallituksen puheenjohtaja, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Matti Nupponen, sairaanhoitopiirin johtaja, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Pekka Nousiainen, valtuuston varapuheenjohtaja, Itä-Savon sairaanhoitopiiri Hemmo Pirhonen, sairaanhoitopiirin johtaja, Itä-Savon sairaanhoitopiiri Erkki Kanerva, hallituksen puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Pertti Palomäki, va. sairaanhoitopiirin johtaja, Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Raimo Tuomainen (siht.), suunnittelija, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Selvitysmies: Seppo Tuomola
Selvitystyön vaiheet JOHTO- PÄÄTÖKSET KEHITYS- LINJOISTA: Mihin Itä-Suomen erityispalveluissa tulee varautua? Väestön ja tarvekehitys Työvoimakehitys Teknologiakehitys Talouden kehitys (kustannukset, rahoitus, tuottavuus) Lainsäädännön kehitys VAIHTOEHDOT VARAUTUMISTA VARTEN: Viisi teoreettista vaihtoehtoa: Vaihtoehto 1: Tiivistetty ja laajennettu yhteistyö + yhteisiä yksiköitä Vaihtoehdot 2-5: Yhteinen kattoorganisaatio (kuntayhtymä/ liikelaitosyhtymä/ SOTE Yhtymä) yhtiö) VAIHTOEHTO- VERTAILUT: Poissulkumenettelyn jälkeen jäljellä kaksi vaihtoehtoa, joita vertaillaan: väestön ja asiakkaan, toiminnan ja prosessien, osaamisen ja henkilöstön sekä päätöksenteon, hallinnon ja talouden näkökulmasta VALITTAVAN VAIHTOEHDON/ VAIHTOEHTO- JEN KUVAUS: Suuntaa-antaen: Tavoitteet Periaatteet Päätöksenteko, hallinto ja ohjaus Organisaatio Vaihtoehdon vaikutukset TOIMENPIDE- EHDOTUKSET: Valmistelun jatkaminen kuvatun Itä- Suomen mallin pohjalta Lausuntokierroksen järjestäminen, määräaika 1.11.2010 Lausuntojen käsittely ja mahdollinen aiesopimus valmistelun jatkamiseksi
Vaihtoehdot erikoissairaanhoidon ja erityispalvelujen järjestämiseksi Teoreettiset vaihtoehdot Vaihtoehtojen vertailu
Teoreettiset vaihtoehdot VAIHTOEHTO I: YHTEISTOIMINTA- MALLI: VAIHTOEHTO II: ISER- KUNTAYHTYMÄ: VAIHTOEHTO III: LIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄ: VAIHTOEHTO IV: OSAKEYHTIÖ: VAIHTOEHTO V: SOTE YHTYMÄ ERVA strategian toteuttaminen Ei isoja hallinnollisia muutoksia Työnjakoa, koordinaatiota, yhteisyksiköitä ja -virkoja Keskittyminen erityispalveluihin 56 jäsenkuntaa Kuntayhtymähallinto Mahdollisuus liikelaitostamiseen ja tilaaja-tuottaja asetelmaan Omistajina sh piirit tai kunnat tai yt alueet tai kaikki tai osa näistä Tilaaja-tuottaja asetelma Tilaajina yt alueet tai vastaavat Osakeyhtiölain mukainen tuotantoorganisaatio Omistajina sh piirit tai kunnat tai yt alueet (+muut?) Puhdas tuotanto-organisaatio Toimialana terveydenhuolto ja siihen liittyvä Sosiaalitoimi Kaikki Itä-Suomen kunnat mukana Kuntayhtymä tai liikelaitoskuntayhtymä Jäsentyy palvelualueisiin NYKYTILANTEEN JATKAMINEN EHDOTETTU RATKAISU EI NYKYISEN LAIN- SÄÄDÄNNÖN MUKAINEN EI NYKYISEN LAIN- SÄÄDÄNNÖN MUKAINEN EI LIENE REALISTINEN
Ehdotukset Tavoitteet ja periaatteet Päätöksenteko ja ohjausjärjestelmä Organisaatiorakenne
EHDOTUS Itä-Suomen nykyiset kuntayhtymät: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä lakkautetaan Tilalle perustetaan uusi Itä-Suomen sosíaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen kuntayhtymä ISER Perustettavan ISER yhtymän ehdotetaan toimivan konsernimuotoisesti siten, että siihen kuuluvat liikelaitosmaisesti toimivat Etelä-Savon, Itä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelliset tuotantoyksiköt
Päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmä ISER YHTYMÄN VALTUUSTO EDUSTETTUNA 56 JÄSENKUNTAA POLIITTISET VOIMASUHTEET NORMAALIN KUNTAYHTYMÄKÄYTÄNNÖN MUKAISESTI ÄÄNIVALTASÄÄNNÖKSET VOIMASSA OLEVAN ERIKOISSAIRAANHOITOLAIN MUKAAN HALLITUS MAHDOLLISESTI 15 17 JÄSENTÄ MUODOSTETAAN NORMAALIN KUNTAYHTYMÄ- KÄYTÄNNÖN MUKAISESTI ALUEELLINEN EDUSTAVUUS KONSERNIOHJAUS STRATEGINEN OHJAUS JA JOHTAMINEN INVESTOINNIT OMISTAJA-OHJAUS KONSERNITALOUSARVIO (NS. KEHYS-BUDJETTI) KONSERNIHALLINTO JA KESKITETYT VIRANOMAISTEHTÄVÄT KONSERNIPALVELUT ESIM. 7-13 JÄSENTÄ ALUEEN KOOSTA RIIPPUEN JOHTO- KUNTA KUOPION LIIKE- LAITOS JOHTO- KUNTA JOEN- SUUN LIIKE- LAITOS JOHTO- KUNTA MIKKELIN LIIKE- LAITOS JOHTO- KUNTA SAVON- LINNAN LIIKE- LAITOS JOHTO- JOHTO- KUNTA KUNTA MUUT LIIKE- LAITOKSET TAI YHTIÖT TUOTANNON OHJAUS OPERATIIVINEN OHJAUS JA JOHTAMINEN YHTEISTOIMINTA PERUS- PALVELUJEN KANSSA TULOSBUDJETIT JA KÄYTTÖTALOUS HINNOITTELU LIIKELAITOSKOHTAISET HALLINTO- JA VIRANOMAISTEHTÄVÄT ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSAIRAALA
EHDOTUS ISER YHTYMÄN ORGANISAATIORAKENTEEKSI YHTYMÄN JOHTAJA KEHITTÄMISKESKUS OPETUS-, TUTKIMUS-, JA KOULUTUSASIAT LAADUN KOORDINOINTI ERVA YHTEISTYÖ MUU KEHITTÄMISTYÖ YHTYMÄHALLINTO YLEISHALLINTO, VIESTINTÄ HENKILÖSTÖHALLINTO TALOUSHALLINTO TIETOHALLINTO LIIKELAITOKSEN JOHTAJA LIIKELAITOKSEN JOHTAJA LIIKELAITOKSEN JOHTAJA LIIKELAITOKSEN JOHTAJA LIIKELAITOSTEN LIIKELAITOKSEN JOHTAJAT JOHTAJA : KUOPION LIIKELAITOS JOENSUUN LIIKELAITOS. MIKKELIN LIIKELAITOS SAVONLINNAN LIIKE- LAITOS MUUT LIIKE- LAITOKSET TULOSYKSIKÖT TULOSYKSIKÖT TULOSYKSIKÖT TULOSYKSIKÖT TULOSYKSIKÖT
Milj. euroa ISER yhtymän talouspohja Vuoden 2009 lukujen pohjalta Liikevaihto yht. 662,63 milj. euroa 400 300 303,52 200 176,21 100 115,54 67,35 KUOPIO JOENSUU MIKKELI SAVONLINNA
Lausuntokierros Raportti meni lausunnolle kuntayhtymiin ja niiden jäsenkuntiin Lausuntojen määräaika 01.11.2010 Lausunnoilla haettiin periaatelinjausta ISER yhtymän perustamisen valmistelutyön käynnistämistä varten (=aiesopimus)
Saadut lausunnot 55 kunnan kannanotto oli myönteinen 1 kielteinen 4 sairaanhoitopiirin kanta myönteinen Itä-Suomen yliopiston kanta myönteinen
Viiden kunnan lausunnossa oli toimialaa koskevia ehtoja, jotka täytyy selvittää
Jatkovalmistelutehtävät Koska lausunnot näyttivät vihreää valoa, keskeisiä tehtäviä jatkovalmistelussa ovat: -toimintajärjestelmän (työnjako; liikelaitoskohtaiset palvelut/keskitettävät palvelut, tukipalvelut) kuvaus, päätöksenteko- ja omistajaohjausjärjestelyjen määrittely, organisaation ja ohjausjärjestelmän suunnittelu, perussopimuksen valmistelu, henkilöstöjärjestelyjen suunnittelu sekä talouden, investointien, yms suunnittelu
Mikä voi kariuttaa hankkeen? Kunnat saattavat kokea, että päätöksenteko etäytyy liian kauaksi, vaikka tosiasiassa näin ei käy (vrt. johtokunnat). saadaanko uusissa liikelaitoksissa pidettyä alueita tyydyttävää erikoissairaanhoitoa (ml. päivystys) vai ei ja pelätään kaiken keskittymistä KYSiin
Miten edetään? Hankesuunnitelma ja saadut lausunnot käsitellään valmisteluryhmässä 10.12. 2010 Shp-hallitusten päätökset tämän vuoden puolella Tavoite toiminnan alkamisesta 2014 alusta