Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin
Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus, ostopalvelut julkiselle sektorille sekä sairaankuljetus Kuntien ja sairaanhoitopiirien yksityiseltä sektorilta ostetun palvelutuotannon osuus noin 5 %. Yksityislääkärikäyntien ja työterveyshuollon kautta yksityisen sektorin rooli merkittävä perusterveydenhuollon tuottajana: Kolmannes lääkärikäynneistä
Terveydenhuollon(kin) haaste
Suuri kuva Terveydenhuollon haasteet: Laatu, saatavuus, rahoitus Tavoitteena: Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Pragmaattinen lähestymistapa terveyspalveluiden tuotantoon Kysymyksen asettelu ei ole kuka tuottaa, vaan kuinka terveydenhuoltoa tuotetaan suomalaisille parhaiten? Läpinäkyvä vertailu Yksityisen sektorin rooli Yksityinen ja julkinen kumppaneita, eivät vihollisia Julkinen järjestää paras tuottaa Tavoitteena hallittu muutos
Valinnanvapaus terveydenhuollon trendinä Keskieurooppalaiset ja pohjoismaiset järjestelmät erilaisia valinnanvapauden ilmentymiä Potilaan vapaus valita ohjaa koko terveydenhuoltojärjestelmää kehittämään toimintaansa Kilpailu laadulla Potilasdirektiivin toimeenpano ohjaa Suomen järjestelmän kehittämistä Asiakkaan valinta toteutettu nykyisessä järjestelmässämme Kela-korvauksella
THLn esitys jonottamatta hoitoon Hyvä perusanalyysi tilanteesta Potilaan valinnanvapaus Tuottajakunnan monipuolistaminen ja laatuelementit Työterveyshuollon osalta vanhakantaista ajattelua Mitä tarkoitetaan monikanavarahoituksella? Työterveyshuolto, kuntoutus, lääkkeet, opiskelijaterveydenhuolto... Sisältää myös esityksen nopeasta Kela-korvausten siirrosta nykyiseen järjestelmään
Ruotsin malli Monta syytä, miksi Ruotsin mallista kannattaa keskustella Samantyyppiset yhteiskuntajärjestelmät Demografinen kehitys Vahva alueellinen päätösvalta Arvokeskustelu valinnanvapaudesta, oikeudenmukaisuudesta, terveyseroista Ruotsin malli ei kuitenkaan istu sellaisenaan Työterveyshuolto järjestelmämme toimiva osa Ruotsissa verorahoituksen osuus Suomea suurempi
Potilasdirektiivi ja Suomi Direktiivin tavoitteena asiakkaan valinnanvapaus Direktiivin voimaansaattamisen ongelmat osoittavat, että Suomi on muuhun Eurooppaan verrattuna jälkijunassa valinnanvapauden kehittämisessä Haaste: Kuinka lisätä valinnanvapautta direktiivin vaatimalla tavalla, mutta kuitenkin siten, että ei kannusteta hakeutumaan ulkomaille hoitoon pelkästään paremman korvauksen tähden? Toteuttamistapana niin sanottu viides malli Ei lisää merkittävästi valinnanvapautta, mutta ei myöskään aiheuta kannustimia siirtyä ulkomaille Kestääkö direktiivin vaatimusten tarkastelun? Väliaikainen ratkaisu potilasdirektiivi yhtenä taustatekijänä tulevissakin uudistuksissa
Kela-korvausten leikkaaminen vaikeuttaa perusterveydenhuollon tilannetta ellei tilalle tuoda mitään uutta Kela-korvauksen jälkeenjääneisyys vs. tavoite valinnanvapaudesta Kela-korvaus on erittäin kustannustehokas 3,7 milj. lääkärikäyntiä - 0,5 % terveydenhuollon kokonaismenoista Korvauksen poistamisen hinta 1 mrd Terveydenhuollon kustannuksia ei voida loputtomasti paisuttaa Korvaus on kannustin kotitalouksien oman rahan käyttöön terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon saatavuudessa julkisella sektorilla jo nyt merkittäviä ongelmia
Mistä keinoja Suomeen? Valinnanvapauden mahdollistava rahoitusjärjestelmä Reilut yhteiset pelisäännöt Järjestäjän ja tuottajan eriyttäminen tuottajat keskenään samalle viivalle Terveydenhuollon laatutyö ja mitattavat kriteerit (vrt. Ruotsi) Monipuolisuus palvelutuotannossa Kannustetaan innovaatioihin Ei pureta toimivaa
Tavoitteena laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee ja joihin meillä on varaa huomennakin