Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev
Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset 177 vastaajaa, vähän yli puolet osallistujista vastasi kyselyyn Tuloksissa vertailtu työterveyslääkäreiden (42 henkilöä) vastauksia muuhun ryhmään
Työterveyslääkärin tekemä sairauslomatarpeen arviointi osana työkyvyn arviointia ja siitä kirjallisen todistuksen kirjoittaminen on oleellinen osa asiakasorganisaation työkykyjohtamisen toimintaa 84 % muista vastaajista Neljäsosa työterveyslääkäreistä:
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja käytännön toiminta antavat lääkäreille hyvät mahdollisuudet kirjoittaa laadukkaita B-lausuntoja Kelan ja n etuuksien hakemiseen. 84 % kaikista vastaajista
Sairauslomakäytäntö asiakasorganisaatio(i)ssa, jossa toimin / jonka työterveyshuollosta vastaan toimii hyvin eikä meillä ole tarvetta sen kehittämiseen 53 % muista vastaajista 56 % työterveyslääkäreistä:
30-60-90 säännön aiheuttama muutos teidän vastauksissa 2012 / 2014 2012: Meillä toimintamalleja ja yhteistyötä työkyvyn arvioinnissa tulisi kehittää lain edellyttämälle tasolle, mutta tällä hetkellä meillä ei ole siihen resursseja. Olemme rakentaneet lakiuudistusten myötä täysin uuden toimintamallin työkyvyn arviointiin ja yhteistyö on tiivistynyt. Meillä lain edellyttämät toimintamallit ovat jo aiemmin olleet olemassa, mutta yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä on tiivistynyt Meillä toimintamallit ja yhteistyö työkyvyn arvioinnissa on jo aiemmin ollut lain edellyttämällä tasolla. 4,7 11,0 23,6 60,6 2014: Sääntö toteutuu toiminnassamme tavoitteiden mukaisesti 78% 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0
Aktiivisen tuen toimintatapa, eli miten näkee että tuodaan ratkaisuja sujuvaan työhön -
Yhteenveto kustannuksista kuntasektorin tasolla kesällä 2014 38 kuntaorganisaation kustannukset laskettu. Koskien 250 000 vakuutettua työntekijää. Tutkittujen organisaatioiden kokonaiskustannukset 1,1 miljardia euroa. Muilla oletettavasti keskimäärin samankaltainen kustannusrakenne, joten koko kunta-alan kustannukset 2,2 miljardia euroa. Tehokkaimmasta kulurakenteesta voi päätellä, että säästöpotentiaali kokonaiskustannuksissa on ainakin 410 miljoonaa euroa.
Työkyvyttömyyden aiheuttamien välittömien kustannusten jakautuminen suurissa kaupungeissa, %. Sairauspoissaolokustannukset 25 Työterveyshuollon kustannukset 6 7 61 Työtapaturmavakuutusmaksut Työkyvyttömyyseläkemaksut
Pieni määrä henkilöitä on pitkillä sairauspoissaoloilla mutta kustannuksista lähes kolmannes muodostuu näistä poissaoloista Sairauspoissaolojen määrä keston mukaan Kustannusten jakautuminen sairauspoissaolojen keston mukaan 7 26 29 24 67 47 1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv 1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv
Työterveyshuollon kustannusten vertailua Aineisto: n asiakaskannassa olevien organisaatioiden Kela korvaushakemusten tiedot vuosilta 2011-2012
Keskustelu työterveyshuollon vaikuttavuudesta on vilkasta
Haetut KELA-korvaukset Kela korvauksien osuus palkkasummasta Pieni < 300 Keskikokoinen 300-1300 Suuri > 1300 1,19% 1,24% 1,05% 1,05% 1,09% 1,03% Kunnat Kuntayhtymät
Haetut KELA-korvaukset Kela korvausluokkien osuus palkkasummasta KELA-I KELA-II 0,54% 0,71% 0,77% 0,61% 0,68% 0,59% 0,51% 0,48% 0,48% 0,43% 0,42% 0,44% Kunnat, pienet Kunnat, keskisuuret Kunnat, suuret Kuntayhtymät, pienet Kuntayhtymät, keskisuuret Kuntayhtymät, suuret
Lääkäreiden käyttö, Kela I vs. Kela II KELA-I KELA-II 0,36% 0,38% 0,29% 0,31% 0,31% 0,27% 0,07% 0,08% 0,08% 0,08% 0,07% 0,09% Kunnat, pienet Kunnat, keskisuuret Kunnat, suuret Kuntayhtymät, pienet Kuntayhtymät, keskisuuret Kuntayhtymät, suuret
Terveydenhoitajien käyttö, Kela I vs. Kela II KELA-I KELA-II 0,06% 0,08% 0,08% 0,04% 0,05% 0,07% 0,17% 0,16% 0,14% 0,13% 0,12% 0,13% Kunnat, pienet Kunnat, keskisuuret Kunnat, suuret Kuntayhtymät, pienet Kuntayhtymät, keskisuuret Kuntayhtymät, suuret
KELA-I kustannusten jakautuminen lajittain Työpaikkaselvitykset Neuvonta ja ohjaus Seuranta 0,19% 0,15% 0,10% 0,11% 0,05% 0,06% Kunnat Kuntayhtymät
Yhteenveto Toimintatavat vaikuttaa pitkittyviin poissaoloihin ovat kehittyneet viime vuosina Suurin työkykyjohtamisen kustannus muodostuu pitkittyvistä poissaoloista Paluun tukeen tulisi panostaa Nyt tehdyn kustannusanalyysin perusteella työterveyshuollon toiminta ei vaikuta riittävästi painottuvan ennakoivaan ja työkykyä ylläpitävään työhön ainakaan kunta-organisaatioissa