KILPAILU- VIRASTON UUTISLEHTI 1 2006 Kilpailututkimukselle on kysyntää Yrityksille toimintaedellytyksiä luova nykyaikainen elinkeino- ja kilpailupolitiikka vaatii syvällistä tietoa kilpailun toimivuudesta. Turussa kaksi vuotta toimineen Kilpailuinstituutin tutkimus kilpailun seurantamenetelmien kehittämisestä antaa uusia työkaluja kilpailuseurantaan. Tutkimus julkaistiin KTM:n ja EK:n Kilpailupäivässä 7. maaliskuuta. 3 JATKUU s. 2 Vihreä kirja vahingonkorvauskanteista Euroopan komissio haluaa vihreällä kirjallaan avata keskustelun siitä, miksi Euroopassa nostetaan niin vähän vahingonkorvauskanteita kilpailunrajoituksista aiheutuneista vahingoista. Kommenteille on varattu aikaa 21. huhtikuuta saakka. 3 JATKUU s. 4 KIVI ja EMV lisäävät yhteistyötään Kilpailuvirasto ja Energiamarkkinavirasto julkaisivat vuoden alussa muistion, jossa kuvataan sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvontaan liittyviä käytännön yhteistyömuotoja virastojen välillä. Tavoitteena on lisätä virastojen tehokkaan toiminnan edellytyksiä markkinoiden valvonnassa. 3 JATKUU s. 6 1
3 Jatkoa sivulta 1 TÄSSÄ NUMEROSSA: Kilpailututkimukselle on kysyntää Vihreä kirja vahingon - korvauskanteista Fortumin E.ON-kauppa jatkokäsittelyyn KIVI ja EMV lisäävät yhteistyötään Lääkeyhtiöt luopuivat kilpailua rajoittaneista alennuksista Nimityksiä KIVIssä Käytännön kilpailuoikeutta opiskelijoille Vuotta 2005 leimasivat uudet kilpailusäännöt KTM:n markkina osastolle uusi ylijohtaja Julkaisija: Kilpailuvirasto, Pitkänsillanranta 3 A, PL 332, 00531 Helsinki, (09) 731 41, www.kilpailuvirasto.fi Päätoimittaja: Päivi Kari, (09) 7314 3390 paivi.kari@kilpailuvirasto.fi Toimitus: Marketta Salin, (09) 7314 3331 marketta.salin@kilpailuvirasto.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sähköposti: tiedotus@kilpailuvirasto.fi Julkaisu on maksuton. Ulkoasu ja taitto: Harri Heikkilä Oy Paino: Pekan Offset 2006 ISSN 1795 2220 Uutta tuulta kilpailuseurannan purjeisiin Seurannan lähtökohdaksi koko kilpailuprosessi Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Elinkeinoelämän keskusliitto järjestivät maaliskuun alussa Kilpailupäivän, jossa julkistettiin Turun Kilpailuinstituutissa tehty tutkimus kilpailun seurantamenetelmien kehittämisestä. Tutkimushankkeessa tavoitellaan ensimmäistä kertaa koko kilpailuprosessin ottamista kilpailuseurannan lähtökohdaksi. Uutta lähestymistapaa ja sitä testaavia kolmea toimialatutkimusta olivat paikalla kommentoimassa myös ao. toimialojen yritysten edustajat. Kilpailupäivässä keskusteltiin myös yleisesti kilpailupolitiikan suuntaviivoista. EK:n erityisasiantuntija Antti Maijala linjasi liittonsa strategiaa kilpailupolitiikan uudeksi sisällöksi. Kilpailupolitiikan on EK:n mielestä tultava osaksi kilpailukykypolitiikkaa. Kilpailukykyä edistää avoimuuden lisääminen, paremman ja kevyemmän sääntelyn sekä kilpailututkimuksen kehittäminen ja osallistuminen kilpailusta käytävään keskusteluun. KTM:n markkinaosastoa edustanut hallitusneuvos Kristian Tammivuori kertoi ministeriön olleen aktiivisesti mukana ideoimassa ja synnyttämässä uutta kotimaista kilpailututkimusta. Lisätutkimukselle on kuitenkin hänen mielestään vielä sijaa. Esimerkkinä tästä on parhaillaan käynnissä oleva tutkimus sääntelyuudistusten kilpailuvaikutusten arvioinnista. KTM edistää kilpailututkimusta mm. rahoittamalla erilaisia tutkimushankkeita. Kilpailupäivässä esillä ollut tutkimus kilpailun seurantamenetelmien kehittämisestä tilattiin kilpailutuksen jälkeen Kilpailuinstituutilta. Uusi lähestymistapa Tilaisuudessa esitelty uusi seurantakehikko täydentää perinteistä, markkinarakenteen arvioinnista lähtevää tarkastelua ottamalla myös yrityksen kilpailuetujen tutkimisen osaksi kilpailuseurantaa. Seurannan tavoitteena on tunnistaa toimialoja, joilla kilpailun puute aiheuttaa yhteiskunnalle tehokkuus- ja hyvinvointitappioita. Samalla tunnistetaan niitä aloja, joilla kilpailu toimii esimerkillisen hyvin. Lähestymistapa yhdistää toimiala- ja yritystason ilmiöiden tarkastelun jäsentyneeksi kokonaisuudeksi. Toimiva seuranta paljastaa tärkeitä tehokkuutta lisäävien kilpailuetujen luomismekanismeja ja antaa samalla mahdollisuuden arvioida uudelleen eri tavoin syntyneitä ja syntyviä kilpailunrajoituksia. Työkalun testaaminen pilottitoimialoilla osoitti, että uusi analyysikehikko soveltuu monilta osin hyvin keskenään hyvinkin erilaisten markkinoiden tutkimiseen. Tutkimus on keskustelunavaus uusien, entistä parempien ajatus- ja lähestymistapojen systemaattiselle kehittämiselle. Menetelmän avulla saatava tieto on hallitusneuvos Tammivuoren mukaan avuksi myös kilpailupolitiikan suuntaamisessa.
Kolme pilottitoimialaa Arviointikehikkoa oli tutkimuksessa sovellettu kolmeen Suomen kansantalouden kannalta merkittävään toimialaan. Pilottitutkimusten kohteina olivat kuitupuumarkkinat, päivittäistavaramarkkinat ja talonrakennustoiminta. Raakapuun hinnassa todettiin kuitupuumarkkinoilla olevan suuriakin alueellisia hintaeroja. Ainakin eräillä seuduilla alhaisia hintatasoja voidaan selittää keskittyneellä ostotoiminnalla. Kuvaa toimialan dynamiikasta parantaa kuitenkin tuonnin kasvu ja eri toimijoiden hankinta-alueiden laajeneminen. Päivittäistavarakaupan markkinat ovat keskittyneet vuodesta 1998 alkaen. Markkinaosuuksien uusjako viittaa toimivaan kilpailuun, jossa tehokkaimmat toimijat kykenevät valtaamaan markkinoita. Lisäksi kaupan alan ryhmittymät ovat selkeästi pyrkineet parantamaan tehokkuuttaan. Alaan kohdistuva sääntely nähdään kuitenkin raportissa potentiaalisena kilpailuongelmana. Talonrakentamista koskevassa raportissa todetaan, että muutaman kansallisesti toimivan rakennuskonsernin muovaama markkinarakenne voi yhdessä julkisen sääntelyn kanssa aiheuttaa kilpailuongelmia. Markkinoiden innovatiivisuutta kuvaavat mittarit sekä toimijoiden kannattavuuden kehitys antavat kuitenkin myönteisen kuvan kilpailun toimivuudesta. Viranomaisen tiedon tarve on mittava Tarve tuntea markkinaolosuhteet on kilpailuviranomaiselle ikivihreä teema, totesi johtaja Martti Virtanen Kilpailuvirastosta. Kilpailuinstituutin tutkimuksella on haluttu edistää myös viranomaisten kykyä tuntea markkinoiden kilpailuolosuhteita kaikessa monimutkaisuudessaan. Monimutkaisuuden tunnustaminen on aina parempi kuin yksinkertainen, mutta väärä johtopäätös kilpailusta, painotti Virtanen. Kilpailuviranomaisten tiedon tarve markkina- ja kilpailuolosuhteista on mittava, ja järjestelmällinen tiedonhankinta on yhä tärkeämpää. Markkinamuutokset ovat nykymaailmassa nopealiikkeisiä, ja kilpailuviranomaisen on aina pyrittävä varmistamaan se, että sillä on käytettävissään kaikki päätöksenteon kannalta relevantti tieto. Kilpailuinstituutin tutkimus on Virtasen mukaan kansainvälisestikin katsoen kyntämätöntä sarkaa. On olemassa selkeä tarve ja jopa pakko yhdistää teoreettisilta perusteiltaan hyvinkin erilaisia lähestymistapoja, painotti Virtanen. Raportit Kilpailun seurantamenetelmien kehittäminen I ja II ovat ladattavissa pdf-muodossa KTM:n verkkosivuilta osoitteesta www.ktm.fi/julkaisurekisteri Yksi pilottitutkimuksen kohteista oli talonrakennustoiminta. Muita tutkittuja toimialoja olivat kuitupuu- ja päivittäistavaramarkkinat. 3
Komissiolta vihreä kirja v Kilpailunrajoitusten kohteiksi joutuneilla on useissa maissa mahdollisuus hakea vahingonkorvauskanteen avulla korvausta kilpailunrajoituksesta aiheutuneista vahingoista. Myös Suomen kilpailunrajoituslaissa on tästä erillinen säännös, minkä lisäksi vahingonkorvauksia voidaan hakea vahingonkorvauslain nojalla. Käytännössä vahingonkorvauskanteita ei kuitenkaan Euroopassa juurikaan nosteta. Euroopan komissio julkaisi joulukuussa ns. vihreän kirjan yhteisön kil pailuoikeuden rikkomiseen liittyvistä vahingonkorvauskanteista. Vihreän kirjan ja siihen liitetyn valmisteluaineiston tarkoituksena on avata keskustelua siitä, miksi kilpailunrajoituksista aiheutuneista vahingoista nostetaan Euroopassa vähän vahingonkorvauskanteita. Komission mukaan tämä saattaa johtua lainsäädännössä olevista esteistä. Kilpailunrajoituksiin liittyvät vahingonkorvauskanteet saatetaan vireille kansallisissa tuomioistuimissa, ja komissiolla ei ole tältä osin vahingonkorvausasioissa toimivaltaa. Myöskään vihreä kirja ei sisällä lainsäädäntöehdotuksia, jotka muuttaisivat tältä osin olemassa olevaa tilannetta. Kansalliset lait esteinä korvauskanteiden nostamiselle? EU:n jäsenvaltioiden kansalliset lait sisältävät kuitenkin komission mukaan esteitä vahingonkorvauskanteiden nostamiseen, kun yhteisön kilpailusääntöjen rikkomisella on aiheutettu vahinkoa kilpailunrajoitusten kohteena olleille. Komissio katsoo, että vahinkoa kärsineillä ei välttämättä ole todellisia mahdollisuuksia kanteiden nostamiseen ja että kilpailusääntöjen täytäntöönpano ei ole tästä syystä Euroopassa vielä riittävän tehokasta. Komissio tähtää siihen, että vahingonkorvauskanteiden esteitä tulisi pyrkiä poistamaan tehokkaasti, ja vihreä kirja on komission avaus tähän liittyvän keskustelun käynnistämiseksi. Komission näkemys kanteiden esteistä Vihreässä kirjassa esitetään lukuisia eri tekijöitä, jotka komission mukaan saattavat toimia esteenä kilpailunrajoituksiin liittyville vahingonkorvauskanteille. Komissio pitää esteenä ensinnäkin sitä, että vahingonkorvauskanteita harkitsevilla tahoilla ei ole riittävää pääsyä sellaiseen todistusaineistoon, jonka avulla kilpailunrajoitus ja siitä aiheutunut vahinko voitaisiin pätevästi osoittaa. Vihreässä kirjassa käsitellään myös sitä, missä määrin esimerkiksi ryhmäkanteilla voitaisiin edistää vahinkojen korvaamista. Arvioinnin kohteena ovat myös todistustaakan, tuottamusedellytyksen, oikeudenkäyntikulujen ja lainvalinnan vaikutukset vahingonkorvauskanteiden
vahingonkorvauskanteista nostamiseen. Komission mukaan myös vahingon määrän laskemiseen liittyy epävarmuustekijöitä, jotka saattavat johtaa siihen, ettei kanteita juurikaan nosteta. Ehkä kiistellyin kysymys kohdistuu ns. vaikutusten siirtoon, johon vahingonaiheuttajat voivat kilpailunrajoitustapauksissa vedota (passingon-defence). Vaikutusten siirrolla tarkoitetaan sitä, että kantaja on voinut siirtää esimerkiksi kartellin perimän ylihinnan eteenpäin omille asiakkailleen. Väitteenä on siis se, että kantaja ei ole itse kärsinyt lainkaan vahinkoa, koska se on voinut siirtää mahdollisen vahingon eteenpäin omille asiakkailleen. Kanteen nostajalle maksettaviin korvauksiin ei tästä syystä katsota olevan perusteita. Vaikutusten siirtoon vetoamisen salliminen voi komission mukaan käytännössä vaikeuttaa vahingonkorvausoikeudenkäyntejä siinä määrin, että kanteita jätetään kokonaan nostamatta. EU-maista esimerkiksi Saksan kilpailunrajoituslaissa kartelliosapuolilta on evätty vaikutusten siirtoon vetoaminen. Tilanne Suomessa Suomessa kilpailurikkomuksesta aiheutuneen vahingon korvaamisesta säädetään kilpailunrajoituslain 18 a :ssä. Lainkohdan mukaan elinkeinonharjoittaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo kilpailunrajoituslain 4 tai 6 :ssä tai EY:n perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklassa säädettyä kieltoa, on velvollinen korvaamaan toiselle elinkeinonharjoittajalle aiheuttamansa vahingon. Vahingonkorvaus käsittää korvauksen kuluista, hinnanerosta, saamatta jääneestä voitosta tai muusta välittömästä tai välillisestä taloudellisesta vahingosta, joka kilpailunrajoituksesta on aiheutunut. Vahingonkorvauskanne saatetaan vireille yleisissä alioikeuksissa. Suomessa ei kuitenkaan ole mainittavasti oikeuskäytäntöä kilpailurikkomuksista johtuvista vahingonkorvauskanteista. Ainakin osasyynä tähän voi olla se, että vahingonkorvauksia koskevia erimielisyyksiä voidaan ratkaista myös välimiesmenettelyssä. Kuuleminen käynnissä Komission vihreä kirja vahingonkorvauskanteista löytyy verkko-osoitteesta http://dy.fi/ivs. Mahdolliset kommentit kirjasta voi toimittaa 21.4.2006 mennessä komissiolle sähköpostiosoitteeseen: comp-damages-actions@ cec.eu.int kuva: jaanis kerkis Artikkelin kirjoittaja, apulaisjohtaja Rainer Lindberg toimii Kilpailuviraston kartelliryhmän päällikkönä. Fortumin E.ON -kauppa jatkokäsittelyyn Kilpailuvirasto päätti maaliskuun alussa aloittaa jatkokäsittelyn yrityskaupassa, jossa Fortum Oyj:n tytäryhtiö Fortum Power and Heat Oy hankkii määräysvallan E.ON Finland Oyj:ssä. Koska kaupan molemmat osapuolet toimivat sähkön tuottajina Suomessa, jatkokäsittelyssä selvitetään tarkemmin erityisesti sähkön tuotannon ja tukkumyynnin markkinoita ja järjestelyn kilpailuvaikutuksia näillä markkinoilla. Virasto voi jatkokäsittelyssä hyväksyä kaupan sellaisenaan, määrätä ehtoja sen hyväksymiselle tai esittää, että markkinaoikeus kieltää kaupan. Jatkokäsittely voi kestää kilpailunrajoituslain mukaan enintään kolme kuukautta. Julkinen versio viraston päätöksestä on luettavissa osoitteessa www.kilpailuvirasto.fi. 5
KIVIn ja EMV:n yhteistyö tiivistyy Kilpailuviraston ylijohtaja Juhani Jokinen ja Energiamarkkinaviraston johtaja Asta Sihvonen-Punkka allekirjoittivat tammikuussa muistion, jossa sovitaan virastojen välisen yhteistyön tiivistämisestä sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnassa. KUVA: JOAKIM NORDLING Tarkoitus on lisätä virastojen tehokkaan toiminnan edellytyksiä sähkö- ja maakaasumarkkinoiden kilpailun edistämiseksi. Maarit Taurula Yhteistoiminta on tärkeää muun muassa siksi, että virastot välttävät näin keskenään ristiriitaisten ratkaisujen tekemisen. Tässä tarkoituksessa virastot ylläpitävät säännöllistä tietojen ja kokemusten vaihtoa. Yhdessä pyritään myös löytämään ja ottamaan käyttöön parhaat mahdolliset tutkimusmenetelmät. Energiamarkkinoiden suhteen molemmilla viranomaisilla on omat tehtävänsä. Kilpailuvirasto valvoo energiamarkkinoita kilpailunrajoituslain perusteella, kun taas Energiamarkkinaviraston harjoittama sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonta perustuu keskeisiltä osin sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin. Virastot ovat tarvittaessa valmiita järjestämään neuvotteluja, joissa yritykset voivat keskustella samasta asiasta yhtä aikaa kummankin viraston edustajien kanssa. Yritykset neuvottelevat kuitenkin jatkossakin pääsääntöisesti erikseen kulloinkin toimivaltaisen viranomaisen kanssa kilpailunrajoituslain ja sähkö- ja maakaasumarkkinalakien soveltamisen yksityiskohdista. Energiamarkkinat ovat jo pitkään olleet Kilpailuvirastossa painopistealueena. KIVIn monopoliryhmässä energia-asiat ovat tutkimuspäällikkö Maarit Taurulan vastuulla. Yhteistyö KIVIn ja EMV:n välillä ei ole aivan uutta, mikä sisältö yhteistyöllä on ollut tätä ennen? Kilpailuviraston ja Energiamarkkinaviraston välillä on ollut toimiva yhteistyösuhde jo usean vuoden ajan. Tähänkin asti virastojen edustajat ovat pitäneet toisiinsa yhteyttä sekä kahdenvälisissä tapaamisissa että monenlaisen laajemman viranomaisyhteistyön puitteissa. Tapauskäsittelyssä virastot ovat tarpeen mukaan pyytäneet toisiltaan lausuntoja tai vaihtaneet tietoja epämuodollisempia reittejä. Mikä on muistion keskeinen merkitys? Keskeistä yhteistyössä on lisätä entisestään tiedonvaihtoa virastojen välillä ja hyödyntää tehokkaammin kummankin viraston erityisasiantuntemusta virastojen työssä. Tarkoitus on myös laatia jatkossa yhteisiä selvityksiä markkinoiden toimivuudesta. Muistiossa on lisäksi sovittu koulutusyhteistyöstä: virastojen työntekijät voivat tarvittaessa osallistua toistensa järjestämään koulutukseen ja myös yhteisiä koulutustilaisuuksia saatetaan järjestää. Mallia voidaan tarpeen mukaan ottaa myös muista Pohjoismaista, joissa kilpailu- ja energiamarkkinaviranomaisten yhteistyö on vanhastaan tiivistä. Esimerkiksi Norjan kilpailuviranomaisella ja energiamarkkinaviranomaisella on aktiivinen yhteistyösuhde ja niillä on muun muassa käytössään yhteinen sähkömarkkinoiden seurantamalli. KIVIn ja EMV:n yhteistyömuistio löytyy sekä osoitteesta www.kilpailuvirasto. fi että osoitteesta www.energiamarkkinavirasto.fi 6
Lääkeyhtiöt luopuivat kilpailua rajoittaneista alennuksista Kilpailuvirasto lopetti maaliskuussa tekemällään päätöksellä keväällä 2005 käynnistetyt lääkemarkkinoiden alennusjärjestelmiä koskeneet selvityksensä. Selvitykset koskivat eräiden lääkeyhtiöiden ja apteekkien välisiä lääkevalmisteiden hankinta- ja yhteistyösopimuksia. Sopimuksissa oli tyypillisesti määritelty kiinteä perusalennus ja mekanismi, jolla alennuksen suuruus määräytyi. Kiinteiden alennusehtojen lisäksi sopimukset sisälsivät ns. tavoite- ja uskollisuusalennusehtoja, joissa apteekki oli alennuksen saadakseen sitoutunut pyrkimään tietyn myyntimäärän saavuttamiseen. Lisäksi sopimukset sisälsivät ehtoja, joiden nojalla apteekeille myönnettiin edellisen vuoden ostomääriin tai erikseen määriteltyjen kokonaishankintavolyymista laskettujen ostotavoitteiden saavuttamiseen sidottuja alennuksia. Sopimukset vaikuttivat lääkevalikoimiin Sopimukset kannustivat näin ollen apteekkeja kasvattamaan tietyn lääkeyhtiön lääkevalmisteiden myyntimääriä niille myönnettäviä taloudellisia hyvityksiä vastaan. Apteekki sai tyypillisesti sitä suuremman hyvityksen, mitä korkeammaksi kyseisen lääkeyhtiön lääkevalmisteiden myynti nousi edelliseen sopimuskauteen verrattuna. Eräät lääkeyhtiöt olivat lisäksi tehneet apteekkien kanssa sopimuksia, joissa apteekki oli ylimääräistä alennusta vastaan sitoutunut tarjoamaan potilaalle aina ensisijaisesti kyseisen lääkeyhtiön lääkevalmisteita taikka pitämään lääkevalmisteita muutoin erityisasemassa, vaikka markkinoilla olisi ollut tarjolla myös vaihtoehtoisia ja korvaavia tuotteita. Saadut vastaukset viittasivat vahvasti siihen, että selvityksen kohteena olleilla sopimuksilla oli vahingollisia vaikutuksia alan kilpailuun. Sopimukset rajoittivat tai mahdollisesti estivät kokonaan kilpailevien lääkeyhtiöiden valmisteiden pääsyn markkinoille ja sen myötä asiakkaiden saataville, koska vaihtoehtoisia jakeluteitä ei ollut käytettävissä. Vaikka sopimusten täsmällinen sisältö vaihtelikin, yhteistä niille oli se, että apteekit saivat niiden nojalla tiettyjen lääkeyhtiöiden lääkevalmisteita suosiessaan ja asiakkaiden valintamahdollisuuksia näin rajoittaessaan hyvityksen ylimääräisten alennusten muodossa. Koska alennuksia ei voitu lääkelain perusteella siirtää vähittäishintoihin, niihin ei myöskään näyttänyt liittyvän markkinoiden toimintaa edistäviä eikä apteekkien asiakkaita hyödyttäviä piirteitä. Selvityspyyntö lääkeyhtiöille Joulukuussa 2005 virasto lähetti selvityspyynnön noin 30 lääkeyhtiölle, joiden kanssa apteekit olivat solmineet edellä mainittuja sopimuksia. Lääkeyhtiöitä pyydettiin ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin ne ryhtyisivät kilpailua rajoittavien sopimusten osalta tai vaihtoehtoisesti selvittämään, missä määrin sopimukset olivat esimerkiksi asiakkaiden etujen mukaisia tai muutoin kilpailuoikeudellisesti sallittuja. Suurin osa lääkeyhtiöistä ilmoitti vastauksissaan, että niiden ja apteekkien väliset alennussopimukset tulisivat päättymään vuoden 2005 lopussa tai että yhtiöt muuten luopuisivat alennuskäytännöstä. Osa lääkeyhtiöistä ilmoitti, että ne tulevat odottamaan Kilpailuviraston lopullisen kannan muodostumista ennen kuin ne ryhtyvät jatkotoimenpiteisiin. Kuitenkin nämäkin yhtiöt ilmoittivat luopuneensa selvityksen kohteena olleista alennuskäytännöistä viraston tiedustellessa asiaa uudelleen helmikuussa 2006. Lääkelaki uudistui Tilanne lääkemarkkinoilla muuttui, kun laki lääkelain muuttamisesta astui voimaan 1. helmikuuta 2006. Lääkelain uuden 37 a :n mukaan lääkkeen tukkuhinnan on oltava kaikille apteekeille ja sivuapteekeille sama niiden lääkevalmisteiden osalta, joita ei saa myydä muualla kuin apteekeissa. Tästä johtuen pelkästään apteekeissa myytävien lääkevalmisteiden tukkuhinnasta tulee yhtenäinen. Jos apteekeille myönnetään alennuksia, ostohyvityksiä tai muita etuuksia, nämä on otettava huomioon tukkuhinnassa ja annettava saman suuruisena kaikille apteekeille. Apteekkikohtaiset räätälöidyt alennusjärjestelmät, joilla vaikutetaan kilpailevien valmisteiden markkinoille pääsyyn, ovat jatkossa kiellettyjä. Uutta säädöstä sovelletaan apteekeille lain voimaantulon jälkeen toimitettaviin lääkkeisiin. Jos sopimus lääketoimituksesta on tehty ennen lain voimaan tuloa, säädöstä sovelletaan kuuden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta. Kilpailuviraston selvityksen kohteena olleiden kaltaisia haitallisia alennuksia ei siten enää 1.8.2006 lähtien voida lääkelainsäädännönkään perusteella myöntää apteekeille. Päätös kokonaisuudessaan: www.kilpailuvirasto.fi. Lisätietoja: erikoistutkija Charlotte Leskinen, p. (09) 7314 3617 ja apulaisjohtaja Rainer Lindberg, p. (09) 7314 3351 Viraston apteekeilta saamien tietojen mukaan lääkeyhtiöiden apteekeille antamat alennukset lääkkeiden tukkuhinnoista olivat aiemmin yleisiä. 7
Nimityksiä Kilpailuvirastossa Kilpailuviraston erikoistutkijaksi nimitettiin 1.1.2006 lukien oikeustieteen maisteri Maarit Taurula. Hän toimii tutkimuspäällikkönä monopoliryhmässä. Toiseen avoinna olleeseen erikoistutkijan virkaan nimitettiin 1.3.2006 lukien YTM Soile Tahvanainen. Molemmat tutkijat ovat työskennelleet virastossa jo useita vuosia. Vuotta 2005 leimasivat uudet kilpailusäännöt Määräaikaisia tutkijan virkoja vapautuu Kilpailuvirastossa säännöllisesti johtuen virkavapauksista sekä vanhempain- ja äitiyslomista. Lisäksi tutkijan tehtäviin otetaan joka kesä useita korkeakouluharjoittelijoita. Vuoden alussa avoinna olleisiin määräaikaisiin erikoistutkijan virkoihin nimitettiin VT, LL.M Sakari Airas, OTK Karoliina Koivunen, VT Johanna Nyländen, YTM Lasse Pöyry, VTM Sami Metsärinta, oik.yo Sanna Syrjälä ja OTK, LL.M Juha Vesala. Vuosi 2005 oli ylijohtaja Juhani Jokisen ensimmäinen Kilpailuviraston keulassa. Vuotta leimasivat myös edellisenä vuonna voimaan tulleet kilpailunrajoituslain uudet säännökset ja yhteisön kilpailusääntöjen täytäntöönpanouudistuksen käytännön toimeenpano. EU:n kilpailuviranomaisten verkoston eli ECN:n toiminta vakiintui vuoden kuluessa. Jäsenvaltioiden viranomaisten välinen yhteistyö kattaa sekä yksittäisiin kilpailunrajoitustapauksiin liittyvän tietojenvaihdon että erilaiset toimiala- ja muut työryhmät. Virastossa tuli vuoden aikana vireille 469 kotimaista ja 374 EU-asiaa. Kotimaisten asioiden määrä laski poikkeusluvista luopumisen ja yrityskauppojen ilmoittamisvelvollisuuden kynnysarvojen nostamisen myötä. Vapautuneet henkilöresurssit on siirretty kartellien ja muiden sopimuksellisten kilpailunrajoitusten sekä määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvontaan. Kilpailun edistämisessä toiminnan painopiste oli viime vuonna kunnallisten palvelujen markkinaehtoistamisessa ja niissä kysymyksissä, joissa virasto oli mukana virallisessa säädösvalmistelussa. Säädösvalmisteluun liittyviä työryhmäjäsenyyksiä oli vuoden kuluessa yhteensä 15. Kilpailuviraston toimintakertomus vuodelta 2005 on luettavissa osoitteessa www. kilpailuvirasto.fi -> Kilpailuvirasto -> Toiminnan suunnittelu ja seuranta Käytännön kilpailuoikeutta opiskelijoille Kilpailuvirasto järjestää toukokuussa Helsingin yliopiston pyynnöstä eurooppaoikeuden oppiaineeseen sisältyvän kurssin Kilpailuoikeus käytännössä. Yliopiston kurssilla luennoivat useat Kilpailuviraston virkamiehet. Opintojensa loppuvaiheessa olevat oikeustieteen opiskelijat perehtyvät kurssilla kilpailuviranomaisen työn arkeen. Kurssi valottaa kilpailuoikeudellisia kysymyksiä sekä substanssin että prosessuaalisten seikkojen osalta. Osana kurssia opiskelijat perehtyvät myös kilpailuoikeuden taloustieteellisiin perusteisiin. Seitsemän opintopisteen laajuinen kurssi käsittää luento-opetuksen lisäksi myös kirjallisen työn. Kurssi herätti opiskelijoiden mielenkiintoa niin paljon, että alunperin kaavailtu osallistujamäärä ylittyi, kertoi KIVIn osalta kurssia koordinoiva erikoistutkija Liisa Vuorio. Vastaava kurssi järjestetään myös vuonna 2007. KTM:n markkinaosastolle uusi ylijohtaja Asianajaja, oikeustieteen kandidaatti, LL.M. Raimo Luoma (47) on nimitetty 1.4. lukien kauppa- ja teollisuusministeriön markkinaosaston osastopäälliköksi. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat muun muassa kilpailuasiat. Luoma on työskennellyt KTM:n virkamiehenä useaan otteeseen vuodesta 1986 alkaen. Kilpailuasioihin hän on paneutunut mm. toimiessaan vuonna 1997 puheenjohtajana yrityskauppavalvontasäännöksiä valmistelleessa työryhmässä. Osaston edellinen päällikkö Bo-Göran Eriksson jätti markkinaosaston viime syksynä ja siirtyi teollisuusneuvokseksi Suomen OECD-edustustoon Pariisiin. Kilpailuvirasto onnittelee Raimo Luomaa nimityksen johdosta. 8