METSÄN MONIKÄYTTÖHYÖDYT JOENSUU 13.9.2012 Timo Pukkala
Sisältö 1. Metsien hyötyvaikutuksia 2. Metsätalouden suuntauksia 3. Esimerkkejä ei-puuainesten tuotteiden vaikutuksesta metsänhoitoon Mustikka Sienet Hunaja Piñon (Pinjamännyn siemen)
Kuva: Olavi Laiho Metsien hyötyvaikutuksia
Metsien tehtävät ( hyödyt ) Taloudelliset Mm. Puuntuotanto Ekologiset Monimuotoisuuden ylläpito, geeniperimän säilytys Sosiaaliset Perinteiset käyttömuodot: keräily, metsästys, virkistäytyminen Kulttuuriset Pyhät paikat, kansallismaisemat Suoja- ja ympäristövaikutukset Hiilen sidonta Eroosion, tuulen, melun, pölyn vähentäminen Vesivarojen säätely ja ylläpito
Ei-puuaineisia tuotteita Suomessa marjat, sienet, jäkälä Bambu ja rottinki Pihka ja lateksi Aromaattiset kasvit, yrtit Lääkekasvit Juuret ja muut syötävät osat Hunaja Koristeet
Hyötyvaikutusten arvostus vaihtelee Suomessa taloudelliset hyödyt olleet etusijalla Muut loivassa nousussa Monikäyttö > Monimuotoisuus > Hiilensidonta Vuoristoisilla alueilla eroosion ehkäisy tärkeää Vesivarojen hoito tulossa ensisijaiseksi tehtäväksi Paikoin Etelä-Euroopassa Suurten kaupunkien ympäristöt Keski-Euroopassa Maksimaalisesti vettä pohjaveteen Hiilen sidonta kasvattaa merkitystään Hiilikauppa vaikuttaa asiaan (se, hyväksytäänkö metsät hiilikaupan piiriin)
Taloudellista arviointia Puusto tuottaa nettoa 150 /ha vuodessa Jos 1000 puuta/ha, yksi puu tuottaa 0.15 /v Mustikkaa parhaimmillaan (v. 2012) 200 kg/ha 3 :n kilohinnalla mustikan tuotannon arvo on 600 /ha Nelinkertaisesti puuston vuotuinen tuotto Yksi hyvä herkkutatti on euron arvoinen Yksi tatti tuottaa saman verran kuin 6 7 puuta Hiilensidonnan arvo päästökaupassa voi olla 50 /tonni Puukuutiometrin sisältämän hiilen arvo 12 Hiilen sitominen puustoon ja maaperään voi olla taloudellisesti mielekästä (jos metsät tulevat päästökaupan piiriin)
Suomessa puuntuotantoa (yli)korostetaan Ei-puuaineiset tuotteet ja hyödyt ovat usein markkinattomia Metsänomistaja ei voi myydä niitä Omistajan ei kannata satsata niihin Julkisissa metsissä pitäisi tuottaa kaikkia hyötyjä Yksityismetsissä valtio voisi tukea markkinattomien hyödykkeiden ja palvelujen tuottamista Perustellumpaa kuin puuntuotannon tukeminen Vapaaehtoinen suojelu, METSO-ohjelma
Suomessa puuntuotantoa (yli)korostetaan Historiallisesti puuntuotanto ollut tärkeää Metsäteollisuus työllistää ja tuottaa vientituloja Merkitys pienenemässä Metsäteollisuuden laajeneminen pysähtyi 10 v sitten Ollut laskussa runsaat 5 vuotta Lasku jatkuu, ainakin perinteisissä tuotteissa Korostetaan puuntuotantoa vanhasta muistista Metsät tuottavat puuta tarvetta enemmän Puuntuotanto on riittävää korostamattakin Olisi varaa edistää muita hyötyjä
Metsätalouden suuntauksia Kuva: Tommi Taipale
Voimaperäisestä laajaperäiseen Voimaperäinen: tehdään voimallisia toimenpiteitä Avohakkuu, maanmuokkaus, ojitus, taimikon perkaus Tuloksena luonnottomia hoitometsiä Metsäammattilaiset koulutettu ihannoimaan niitä Voimaperäistä nimitetty virheellisesti tehometsätaloudeksi Se ei kuitenkaan ole taloudellisesti tehokasta Puuta tuotetaan periaatteella maksoi mitä maksoi Laajaperäinen: ei puututa yhtä paljon metsikön luontaiseen kehitykseen Luontainen uudistaminen, yläharvennus, jatkuva kasvatus Minimoidaan kustannuksia
Historiaa Yläharvennus (suurten puiden poisto) Johti metsän rauhoitukseen tai sakkoihin 2 3 vuosikymmentä sitten Nyt melkein suositellaan viimeisenä kasvatushakkuuna Kohta suositellaan päämenetelmäksi Jatkuva kasvatus (kasvatus ilman avohakkuuta) Ollut ankarasti kiellettyä Pian siedettyä Sen jälkeen suositeltavaa
Jatkuva kasvatus (JK) kiinnostaa Tuore METLAn tutkimus (Kumela & Hänninen) Siirryn kaikissa metsissä JK:een: 12% Siirryn osassa metsiä JK:een: 15% Saatan kokeilla JK: 25% Otan selvää ja päätän sitten: 28% En tule käyttämään JK: 10% En osaa sanoa: 10% Halutaan vähemmän avohakkuita ja monipuolisempaa metsänhoitoa
Reagoitu virallisesti Uusi metsälaki valmisteilla Esitys ministerille 17.8.2012 Sallii jatkuvan kasvatuksen Puita saa harventaa miten haluaa Minimipuusto kuitenkin jätettävä Metsänhoito-ohjeiden uudistaminen käynnistetty
Metsätalouteen liittyy uusia riskejä Ilmaston muutos Heikentää puiden vastuskykyä Voimistaa joitakin tuhonaiheuttajia (juurikääpä, kirjanpainaja) Tulokaslajit uusi uhka (mäntyankeroinen ym.) Lisää myrskytuhoja? Taloudelliset muutokset nopeita Tulevia puutavaralajeja ja puun käyttötapoja ei tiedetä Bioenergia, biodiesel Liukosellu, synteettiset kuidut Biohiili Puun menekkiä ja hintoja ei tiedetä Kuusikuitupuun hinta ja menekki laskussa? Energiapuun hinta nousussa?
Tuore esimerkki Uimaharjussa siirryttiin liukoselluun Liukosellu on tekstiilien raaka-ainetta Kannattaa paremmin kuin paperisellu Puuvilla alamäessä, liukosellun kysyntä nousee Uimaharjussa liukosellua tehdään koivusta ja haavasta Lehtikuidun hinta nousee? Lehtipuita vieroksuva metsänhoito ei tuota lehtikuitua Raaka-aine joudutaan tuomaan Venäjältä! Tilanne seurausta ennakoinnin puutteesta ja yksipuolisesta metsänhoidosta
Miten tulisi toimia Metsissä tulisi olla jatkuvasti eri puulajeja ja puuston eri kokoluokkia Mahdollistaa sopeutuvan puunmyynnin ja metsän hoidon Samallakin metsänomistajalla tulisi olla erilaisia metsiköitä Hakkuukertymät tulisi jakaa tasaisemmin eri hakkuiden välille Yksi päätehakkuu voidaan korvata usealla voimakkaalla yläharvennuksella Periaate: Hakkuilla ja hoitotoimilla ei pidä kaventaa tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia
Miten tulisi toimia Epävarmassa nykymaailmassa on suositeltava monen puulajin kasvatusta Monipuoliset metsiköt ja metsänhoitomenetelmät ovat puuhuollon kannalta varmimmat Kaavamaisuus lisää riskejä ja on haitaksi valtakunnan puuhuollon joustavuudelle Vain äärimmäinen riskin suosija kasvattaa yhtä puulajia tasarakenteisissa metsiköissä Metsänhoitomenetelmien vaihtelun lisääminen tulisi ottaa metsänhoidon tavoitteeksi Hyvän (ja kaavamaisen) metsänhoidon sijasta tulee opiskella monipuolista metsänhoitoa
Metsien luontainen kehitys Luultu ja opetettu seuraavaa: Häiriön (myrsky, palo) jälkeen syntyy tasaikäinen puusto Itseharveneminen poistaa eniten pieniä puita Puusto rappeutuu ja tuhoutuu kerralla myrskyssä tai metsäpalossa (ellei sitä hakata kiireesti) Luonnontilainen metsä on keloutuvaa itsemurhametsää Alaharvennus Avohakkuu malli seurailee tätä kehitystä Vihreä väittämä: oikein Punainen väittämä: väärin
Metsän kehitys oikea malli Vaiheet suurtuhon, esim. avohakkuun jälkeen: 1. Syntymisvaihe 2. Itseharvenemisvaihe 3. Alikasvoksen muodostumisvaihe 4. Vanhan metsän vaihe Vaiheessa 2 metsikkö alaharvenee Vaiheissa 3 ja 4 yläharvenee Vaiheet 3 ja 4 kestävät usein 200 400 vuotta
Luonnontilainen metsä =? Kuva: Tommi Taipale Useimmiten erirakenteista sekametsää, joka elää ja voi hyvin
Luonnontilaisen metsän tuho Vastaa useimmiten voimakasta yläharvennusta Avohakkuun kaltaista täystuhoa on harvemmin Hoitometsä tuhoutuu helposti kokonaan
Avohakkuu Ei vastaa luonnossa tapahtuvia häiriöitä Kuva: Olavi Laiho
Hoitometsät Alikasvoksen syntymisvaihe ja vanhan metsän vaihe sivuutetaan Alikasvoksia ei hyödynnetä Vanhan metsän vaihetta ei jäljitellä Jäljitellään vain syntymis- ja alaharvenemisvaiheita Avohakkuita on monta kertaa enemmän kuin avoaloja olisi luonnonmetsissä Luonnonmetsissä suurin osa metsiköistä olisi erirakenteisia Hoitometsät ovat paljon yksinkertaisempia kuin luonnonmetsät tai luonnonmukaisesti käsitellyt hoitometsät Avohakkuun tilalle ja rinnalle tarvitaan uusia vaihtoehtoja Yläharvennus Harvennus vaihtelevaan tiheyteen Väljennyshakkuu (varttuneen metsän harvennus) Alikasvoksen vapautus Pienaukkohakkuu, kaistalehakkuu, suojuspuuhakkuu Tasapäistävien hakkuiden sijasta kaivataan vaihtelua ylläpitäviä hakkuutapoja
Jatkuva kasvatus Kaikki menetelmät, joissa ei ole avohakkuuta eikä viljelyä Eri-ikäismetsätalous (säännöllisen eri-ikäiset metsät) Luontainen uudistaminen - ylispuiden poisto Pienaukkohakkuut Toistuvat yläharvennukset Puulajivuorottelu Lehtipuuvaihe (luontainen) Kuusialikasvos Sekametsä > kuusikko Yläharvennuksia Luontainen uudistaminen lehtipuulle Uusi kierros Kuva: Olavi Laiho
Eri-ikäismetsätalous Laskeva läpimittajakauma pieniä puita paljon, isoja vähän Tasapainotilanne hakkuussa palautetaan aina sama rakenne Hakkuu määrävälein 15 50 v Onko mahdollista? Viljavat kosteat kuusikot Karut männiköt
Eri-ikäistä männikköä Kuva: Jussi Saarinen
Eri-ikäistä hieskoivikkoa
Eri-ikäismetsätaloutta
Jaksollinen kasvatus eli tasaikäismetsätalous
Nuorena harvassa kasvanut, alaharvennettu sahatavaran arvo 120 /m 3 Kuva: Matti Arvio Nuorena tiheässä kasvanut, sitten vapautettu sahatavaran arvo 400 /m 3 Kuva: Matti Arvio
Hoitamattomassa männikössä kasvaa laatupuuta! Nykymetsänhoidolla saadaan huonolaatuista puuta kalliilla Tähdätään nopeaan alkukehitykseen kustannuksista piittaamatta Monesti olisi mahdollista tuottaa hyvälaatuista puuta halvalla Pitäisi tähdätä hitaaseen alkukehitykseen ja kustannusten minimointiin
Kuva: Tommi Taipale Esimerkkejä monikäytöstä
Mustikkaesimerkki (MT-männikkö) Optimipohjapinta-ala mustikan kannalta 15 25 m 2 /ha Harvennus suurentaa mustikkasatoa Varttuneessa metsässä hyvä sato Mustikkaa, kg/ha Mustikkasadon kehitys tasaikäisessä metsikössä 120 Skenaario 10 100 Skenaario 50 80 Keskisato 60 40 20 0 0 20 40 60 80 100 Metsikön ikä
Mustikkaesimerkki (MT-männikkö) Optimikäsittely, kun mustikat otetaan huomioon NPV = nettotulojen nykyarvo, mittaa taloudellista hyötyä Mustikan hinta 0 kg -1 2 kg -1 4 kg -1 8 kg -1 NPV ( ha -1 ) 1794 2668 3721 5815 NPV puut ha -1 ) 1794 1712 1654 1412 NPV marjat ( ha -1 ) 0 957 2067 4403 Kiertoaika (v) 64 76 84 106 Kerätty mustikka (kg ha -1 a -1 ) 17.1 19.3 22.7 27.0
Mustikkaesimerkki (MT-männikkö) Stand basal area (m 2 ha -1 ) 45 40 35 30 25 20 15 10 Pine stand 0 /kg 2 /kg 4 /kg 8 /kg 5 0 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 Stand age (years) Kun mustikan hinta on hyvä, metsää kannattaa kasvattaa vanhaksi, pohjapinta-ala 15 30 m 2 /ha
Sieniesimerkki Kataloniasta Katalonian mäntymetsien sienisatomalli Edible = exp( 26.232 + 4.2742 ln( G ) 2.376 G + 3.824 ln( Ele) + 0.435 ln( Slo + 1) cos( Asp) + PF Edible ) 1.926 35 350 Fresh mass, kg/ha 30 25 20 15 10 Total Edible Marketed Fresh mass, kg/ha Total Edible Marketed 300 250 200 150 100 5 50 0 0 10 20 30 40 Basal area, m2/ha 0-1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 cos(aspect) "Northness"
Sieniesimerkki Kataloniasta Optimikäsittely, kun sienet huomioon NPV = nettotulojen nykyarvo, mittaa taloudellista hyötyä Sienten hinta, /kg, (kauppasienet/muut syötävät) 0/0 5/0 10/0 10/5 SEV, /ha 432 2022 3704 6461 NPV puut, /ha 432 385 193-267 NPV sienet, /ha 0 1637 3511 6728 Kiertoaika, v 105 95 107 121 Puuntuotos, m 3 ha -1 a -1 3.6 3.7 3.4 2.9 Sienisato, kg ha -1 a -1 5.6 5.9 6.9 20.3 (7.7)
Sieniesimerkki Kataloniasta 60 Basal area, m2/ha 50 40 30 20 0 / 0 5 / 0 10 / 0 10 / 5 10 0 0 20 40 60 80 100 120 140 Stand age, year Kun sienten hinta on hyvä, metsää kannattaa hoitaa sienten näkökulmasta. Sienistä saatava hyöty selvästi suurempi kuin puuntuotannon hyöty.
Mäntyhunajaa Turkista Pinus brutia mäntyyn iskeytyy hyönteinen (Marchalina hellenica) Imee rungosta yhteyttämistuotteita Saadakseen tarpeeksi proteiinia erittää runsaasti sokeripitoista ylijäämänestettä Mehiläiset tekevät ylijäämänesteestä hunajaa Mehiläisten hoito tärkeä elinkeino metsässä asuville ihmisille
Mäntyhunajaa Turkista
Mäntyhunajaa Turkista Vaikuttaa kasvuun Tilavuus, m3/ha 600 500 400 300 200 100 0 Terve metsikkö (ei hunajaa) Saastunut (hunajaa) 0 20 40 60 80 100 Metsikön ikä, v
Mäntyhunajaa Turkista Optimaalinen käsittelyohjelma tuottaa eri tapauksissa: Heikko Hyvä kasvupaikka kasvupaikka Saastunut metsikkö (hunajaa) NPV puut, /ha (3%) 952 7319 NPV hunaja 4325 2740 NPV yhteensä 5277 10459 Puuntuotos, m3/ha vuodessa 3.5 9.5 Terve metsikkö (ei hunajaa) NPV puut, /ha (3%) 3158 10433 Puuntuotos, m3/ha vuodessa 5.8 11.7 Heikolla kasvupaikalla hunajan tuotanto parantaa selvästi kannattavuutta. Hyvällä kasvupaikalla kasvutappiot ja hunaja kumoavat toisensa.
Mäntyhunajaa Turkista Hunajan huomioonottaminen vaikuttaa optimaaliseen käsittelyyn. Optimaalista on kasvattaa metsä vanhaksi ja tuottaa siinä hunajaa. Optimikäsittely heikolla kasvupaikalla 250 Tilavuus, m 3 /ha 200 150 100 50 0 Ei hunajaa Hunajaa 0 20 40 60 80 100 Ikä, v
Piñoneita Espanjasta Pinus pinea männyn siemenet arvostettua syötävää
Piñoneita Espanjasta Siementen arvo suurempi kuin puuntuotannon arvo Nykykäytännön mukainen puuntuotanto tappiollista Sisältää mm. 3 pystykarsintakäsittelyä Kävynkeruu kääntää tuotannon voitolliseksi Kävyt 0 /kg Kävyt 0.3 /kg Kävyt 0.6 /kg NPV puut, /ha (2%) -1437-2021 -3154 NPV piñon, /ha (2%) 0 5791 14978 Puuntuotos, m3/ha vuodessa 2.1 2.5 2.5 Kiertoaika, v 93 137 194
Piñoneita Espanjasta Optimikiertoaika pitenee, kun kävyt otetaan mukaan Tilavuus, m 3 /ha 600 500 400 300 200 100 0 Kävyt 0 /kg Kävyt 0.3 /kg Kävyt 0.6 /kg 0 50 100 150 200 Ikä, v
Yhteenvetoa Nykyinen metsänhoitokäytäntö palvelee lähinnä puuntuotantoa Ei kuitenkaan kannattavaa puuntuotantoa, sillä metsän kasvatus nykymenetelmin kannattaa huonosti Puun laatukin on usein heikko Ei-puuaineisten tuotteiden ja palvelujen huomioonottaminen pidentää kiertoaikaa Hiilitase paranee Maisemaa ja virkistysarvot lisääntyvät Elinympäristöt paranevat (pirstoutuneisuus vähenee) Marjat ja sienet lisääntyvät Avohakattu metsä on pitkään huono monikäytön kannalta Kannattavuus ja aukottomuus (avohakkuuvälin pidennys) voidaan saavuttaa laajaperäisemmällä ja luonnonmukaisemmalla metsänhoidolla
Suppilovahverosesonki on käsillä! Kuva: Tommi Taipale