Rakennusalan sähköiset tuotetiedot Suunnittelutuotepilotti Ymmerstan päiväkoti Espoon kaupunki Loppuraportti 10.11.2009 Rakennusalan sähköisten materiaali-, tarvike- ja tuotetietojen pilottihanke
2 Tausta Rakennusteollisuus RT:n KETJU -tutkimusohjelmassa kehitetään rakentamisen toimitusketjun hallintaa kuten hankintatoiminnan ja toimitusten ohjauksen uusia menettelytapoja. Yksi kehityskohde on toimitusketjussa käsiteltävien tietojen siirtyminen osapuolen välillä. Rakennusalalla ei ole olemassa yhtä yhtenäistä ja vakiintunutta tapaa rakennusmateriaalien, -tarvikkeiden ja -tuotteiden käsittelylle eri tietojärjestelmissä. Käytännössä suunnittelijan tekemät tuotemäärittelyt ja vaatimukset suunnitelma-asiakirjoissa edellyttävät henkilötyötä niiden tulkitsemiseksi. Kun suunnittelussa siirrytään parhaillaan tietomallipohjaiseen suunnitteluun, voitaisiin tuotemäärittelyjä tehdä suoraan tietomalliin ja osin automatisoida näiden tietojen kokoamista ja käsittelyä tuotannon eri tarpeisiin. KETJU -hankkeessa toteutettiin 2008 aikana Yleistuote-osaprojekti, jossa määriteltiin tuotenimikkeitä, joiden avulla voidaan tehostaa tuotetiedon hallintaa toimitusketjussa. Yleistuotteella tarkoitetaan ominaisuuksiltaan määriteltyä rakennustuotetta, -tarviketta tai -materiaalia, jota ei kuitenkaan vielä ole yksilöity minkään valmistajan kauppatuotteeksi. Kehitysprojektissa laadittiin luettelo tärkeimmiksi arvioiduista yleistuotenimikkeistä ja ne löytyvät osoitteesta: www.mittaviiva.fi/yleistuote. Tarkoitus on, että suunnittelusovelluksissa määriteltäisiin tuotemäärittelyt näiden yleistuotenimikkeiden avulla sekä niille annettujen ominaisuusvaatimusten avulla. Yleistuotenimikkeiden määrä pystytään pitämään rajoitettuna, kun yleistuote tarkennetaan ominaisuusvaatimuksilla. Esimerkiksi yleistuotenimike betonilämpöharkko, voidaan tarkentaa ominaisuustiedoilla, joita ovat tässä tapauksessa U-arvo ja puristuslujuus sekä pituus, paksuus ja korkeus. Yleistuote-projektin aikana ehdotettiin toteutettavaksi pilottihanke, jossa kokeillaan menettelyn toimivuutta todellisessa rakennushankkeessa. Yleistuotemenettely vaikuttaa sekä toimintaprosessiin että suunnitelmien tietosisältöön sekä niiden tekniseen sähköiseen esitystapaan. Nimikkeiden perusmäärittely oli tehty ja niiden käyttöä ja sovellusalueita oli tarkoitus kehittää todellisessa hankkeessa. Tämän hankkeen taustalla ovat mm. seuraavat aikaisemmat hankkeet: Pro IT -hanke - tietomallinnusohjeet (2006...08) - tyyppirakenneprototyyppi (2005) - tyyppirakenteet (2004...07) > RT-julkaisu 2008 Rasi-tuotetietopankin kehittäminen (2006...) - tuotetiedot (Rasi-tuotetietopankki) http://www.rasi-tieto.fi/ Stadian projektityö yleistuotteista (2008) - opiskelijatyönä tehty esiselvitys, n. 200 nimikkeen alustava määrittely Rakennustiedon pitkäaikainen kehitystyö - tyyppirakenteiden kehittäminen ja validointi - tarviketiedot (TarviketietoNet) http://www.tarviketieto.net/ Rakennusalan yleistuotemäärittely (2008) - yleistuoteluettelo ominaisuustietoineen
3 Pilottihanke Yleistuotteiden pilottihankkeeksi valittiin Espoon kaupungin Ymmerstan päiväkodin rakennushanke. Kohteen arkkitehtinä toimii Tarmo Peltonen. Pilotoinnin alussa todettiin, että yleistuote -nimike on ollut hankala ymmärtää, jolloin siirryttiin käyttämään arkkitehti Tarmo Peltosen ehdottamaa suunnittelutuote -nimikettä, koska tuotteet liittyvät keskeisesti juuri suunnittelijoiden tekemiin yleisiin tuotemäärittelyihin. Vastaavasti sovittiin, että kun suunnittelutuotteet siirtyvät rakentajille ja niiden tiedot tarkentuvat, ne muuttuvat hankintatuotteiksi sekä lopulta kauppatuotteiksi. Pilottihankkeessa käytettiin Autodesk Revit -arkkitehtisuunnitteluohjelmaa, jossa määritettiin suunnittelutuotteet ja niiden ominaisuudet. Lisäksi testattiin näiden tietojen kokoamista määrälaskentaan sekä suunnittelutuotteita vastaavien kauppatuotteiden hakua Rasi-Tiedon tuotetietopankista. Projekti toteutettiin helmi-marraskuu 2009 välisenä aikana ja tulokset on koottu osoitteeseen www.mittaviiva.fi/suunnittelutuotepilotti Pilotoinnin tavoitteena on ollut testata Mittaviivan laatimaa suunnittelutuotemäärittelyä käytännössä: Laatia Revit-ohjelman aloituspohja, jossa on valituista rakennusosista määrämuotoiset rakennusosaluettelot jaoteltuna suunnittelutuotelistauksen mukaisesti Tuottaa Ymmerstan päiväkoti rakennushankkeen määräluettelot niistä rakennusosista, jotka on mallinnettu Mittaviivan Oy:n laatiman suunnittelutuotelistauksen mukaisesti Antaa ehdotuksia siitä, miten suunnittelutuotteita koskevat tiedot saadaan siirrettyä rakennushankkeen muille toimijoille kuten urakoitsijoille tai hankinnoista vastaaville Miettiä keinoja, miten hankkeissa syntynyttä dataa voidaan hyödyntää rakennuksen elinkaaren aikana. Projektin seurantaryhmä koostui Rakennusteollisuus RT:n nimeämistä henkilöistä ja edustajista sekä Rasi ry:n ja Espoon kaupungin edustajista. Seurantaryhmä Jani Kemppainen, Rakennusteollisuus RT Jussi Niemi, Espoon kaupunki tilakeskus Kari Kulmala, Rasi ry Petri Hartikainen, Rasi ry Janne Vesa, NCC Rakennus Oy Ari Törrönen, NCC Rakennus Oy Pilotoinnin tekivät arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy:stä Tarmo Peltonen, Jarkko Rauvanlahti, Arto Aho ja Artturi Björk. Projektinjohtajana toimi Mittaviiva Oy:stä Hannu Penttilä ja Tuomas Palolahti. Tarmo Peltonen, tarmo.peltonen@lpv.fi, www.lpv.fi Tuomas Palolahti, tuomas.palolahti@mittaviiva.fi, www.mittaviiva.fi Kaikki Ymmerstan päiväkoti -pilottihankkeen seurantaryhmälle tuotetut tiedot ovat julkisia. Seurantaryhmän kokouksien pöytäkirjat ja pilotoinnin loppuraportti julkaistaan pilottihankkeen websivulla: http://www.mittaviiva.fi/suunnittelutuotepilotti. Myös julkisten hankintojen sähköisessä Hilmailmoituskanavassa (http://www.hankintailmoitukset.fi/) ja urakkatarjouspyynnöissä on linkki pilottihankkeen sivustolle.
4 Suunnittelutuote (ent. yleistuote) on ominaisuuksiltaan määritelty rakennustuote, -tarvike tai -materiaali, jota ei vielä ole yksilöity kauppatuotteeksi Rakennushankkeen määrälaskennasta tai tietomallista kootaan suunnittelutuotteita koskevat tiedot. RaSi ry:n tuotetietopankista www.rasi-tieto.fi tai Rakennustiedon RT Tarviketieto Netistä http://www.tarviketieto.net/ selvitetään, mitkä kauppatuotenimikkeet vastaavat asetettuja vaatimuksia. Kun hankintatietoon yhdistetään kauppatuotteen tunnisteet, voidaan tilaus tehdä sähköisenä ja näin tehostaa rakennusyrityksen hankintatoimen sekä materiaalivalmistajan ja -myyjän yhteistoimintaa sekä toimitusten hallintaa ja laskutusta. Laajempana tavoitteena on hyödyntää tietomallin sisältämää tietoa tehokkaasti sähköisessä muodossa suunnittelusta, hankintaan ja aina materiaalien vastaanottoon saakka työmaalla ja edelleen rakennuksen elinkaaren aikaiseen huoltoon ja ylläpitoon. Eri alojen suunnittelijat tarkentavat omalta osaltaan suunnitteluprosessin aikana suunnittelutuotteiden ominaisuuksia. Viimeistään hankintavaiheessa ominaisuuksien tulee olla tarkennettu sille tasolle, että työmaan hankinnoista vastaava voi tilata tilaajan vaatimusten mukaiset tuotteet ja löytää niitä vastaavat kauppanimikkeet. Kuva: www.mittaviiva.fi/yleistuote
5 Suunnittelutuotteesta kauppatuotteeksi Talo 2000 koodi Talo 2000 nimike Suunnittelutuote 23.21 Kevytsoraharkot Kevytsoraharkko Määräävät ominaisuudet Esimerkit paksuus 100 mm, puristuslujuus 3 MN/m 2 paksuus: 75/100/125/150/200/240/ 290/340/390 mm puristuslujuus: 3 MN/m 2 Talo 2000 koodi Talo 2000 nimike 23.21 Kevytsoraharkot Hankintatuote Lujabetoni Oy UH-100 kevytsoraharkko Ominaisuudet leveys 100 mm, korkeus 190 mm, pituus 590 mm, kuivumiskutistuma <0,6 mm/m, menekki 8,33 kpl/m 2, puristuslujuus 3 MN/m 2, lavakoko 132 kpl Tarve 10 lavaa = 1320 kpl Kauppatuotteen tilaus
6 Suunnittelutuotteen haku Haku talokoodilla Tuoteryhmän valinta - harkot - kevytsoraharkot Tuotehaku tuoteryhmästä Haku ominaisuuksilla Kauppatuotteet
7 Suunnittelutuotepilotissa mallinnetut ja testatut rakenteet 1 Yleisiä huomioita Eri tietomalliohjelmissa on monenlaisia tapoja liittää rakennusosiin ominaisuusparametrejä, ja niillä on myös mahdollista tuottaa monilla eri tavoilla järjestettyjä ja ryhmiteltyjä luetteloita erilaisiin tarpeisiin. Suunnittelutuotemäärittelyn tavoitteena on luoda yhtenäinen Talo 2000 nimikkeistöön perustuva suunnittelutuotenimikkeistö ja näille tuotenimikkeille yhtenäiset ominaisuusparametrit. Tietomalliohjelmissa parametrilla tarkoitetaan mallinnetun objektin jotakin ominaisuutta ja sille annettavaa arvoa (esim. Lämmönläpäisykerroin 0,18 W/(K m ). Tässä hankkeessa testattiin suunnittelutuotemäärittelyn mukaisten ominaisuusparametrien luomista ja soveltuvuutta Autodesk Revit ohjelmalla luotuun todellisen kohteen tietomalliin. Mallista laaditut rakennusosaluettelot ovat olleet urakoitsijoiden käytettävissä urakkalaskennassa, mutta aikataulusyistä niistä ei ole vielä voitu saada palautetta (suunnitelmat lähtivät urakkalaskentaan vasta lokakuun 2009 lopussa). Maanalaisia rakenteita, jotka ovat rakennesuunnittelijan vastuualueella, ei mallinnettu. LVI-tuotteiden osalta arkkitehti määrittelee vain kalusteen toimintatarkoituksen sekä värin ja LVI-suunnittelija muut ominaisuudet. Suunnittelutuoteparametrit Testauksessa päädyttiin luomaan Revit-ohjelmaan em. määrittelyn mukainen, ns. jaettujen suunnittelutuoteparametrien joukko. Revitin jaettu parametri on tietylle objektikategorialle (esim. ovet) luotu parametri, joka aloituspohjan kautta kytkeytyy automaattisesti kaikkiin ko. kategoriaan kuuluviin objekteihin projektissa. Näin esim. ulkomaisesta kirjastosta projektiin tuotu ovi saa automaattisesti nämä suunnittelutuoteparametrit. Tietomallipohjaisessa suunnittelussa käytetään usein ulkomaisista kirjastoista ladattuja ja muokattuja objekteja. Parametrejä määritettäessä todettiin, että yhdeksi parametriksi tarvitaan huomautuskenttä, johon voi kirjoittaa kohdekohtaisia tietoja. Ikkunoiden osalta tähän huomautuskenttään on lisätty mm. saranoinnin suunta, varatiepainikkeet ja maininta, että ikkuna on ulkovarastossa. Samaan kenttään voidaan lisätä viite tai linkki rakennusselostukseen. Nimikkeistöt ja rakennetyyppikirjastot Tietomallissa käytettiin yhteistyössä rakennesuunnittelijan kanssa määriteltyjä rakennetyyppejä, jotka eivät ole suoraan ProIT rakenteita eikä RT- ja ProIT-rakennetyyppejä. Hankkeessa todettiin, että RT- ja ProIT-rakenteet tulisikin määritellä joustavammin, koska esimerkiksi lämmöneristeen paksuus voi tulevaisuudessa vaihdella kohteittain paljon energiatehokkaan ja kustannustehokkaan ratkaisun välillä. Rakennetyyppikirjastoissa olisi myös pidettävä tiloihin liittyvät pinnat ja pintarakenteet (paneloinnit, laatoitukset, ym.) erillään varsinaisista seinärakenteista, jolloin variaatioiden määrää ei tarpeettomasti kasvatettaisi. RT- ja ProIT-rakennetyypit on koodattu TALO 2000 Rakennusosa- ja Rakennustuote-nimikkeistöjen 1 ks. liite Päiväkoti Ymmersta Tietomallikuvaus
8 mukaisesti. TALO 2000 Rakennustuotenimikkeistö ja Rasi tietokanta noudattavat samaa nimikkeistöä. Rasi tietokannasta voidaan hakea tuotteita ominaisuuksien mukaan. Tietojärjestelmien kehittämisen kannalta tulevaisuudessa on oleellisen tärkeätä, että sekä rakennusselostus että tietomalli on järjestetty saman Talo 2000 Hankenimikkeistön mukaisesti. Pilottihankkeessa testatut rakennusosat Pilottihankkeessa luotiin Revit -tietomallin aloituspohja, jossa on määrämuotoiset rakennusosaluettelot seuraaville rakennusosille: ulkoseinät ulko-ovet ikkunat sisäovet sisäseinien pintarakenteita pesulalaitteita Ulkoseinät Päiväkodin ulkoseinätyyppi US1 mallinnettiin siten, että ulkoseinärakenteen kaikki kerrokset nimettiin suunnittelutuotemäärittelyn mukaisesti ja niihin tehtiin määrittelyn mukaiset parametrit eli suunnittelutuoteominaisuudet. Tietomallista saadaan kaikkien rakennekerrosten vaaditut ominaisuudet (parametrit) sekä niiden määrät esim. Excel-taulukkoina määrä- ja tarjouslaskentaa varten. Taulukoiden tyhjät kentät viittaavat muiden kuin arkkitehtisuunnittelijan määrittämiin ominaisuuksiin. Esimerkki: US1 Talo 2000 koodi Talo 2000 nimike Yleis / -suunnittelutuote 28.1 Ulkoseinäelementit Ulkoseinäelementti 28.11 Väliseinäelementit, betonia Runkobetonielementti 23.121 Julkisivutiilet julkisivutiili, poltettu 27.111 Pehmeät eristeet lämmöneriste, pehmeä, mineraalipohjainen 27.322 Tuulensuojalevyt tuulensuojalevy, kuitulevy 44.22 Rappauslaastit Rappauslaasti Monikerroksisissa rakenteissa, kuten edellä kuvatussa seinärakenteessa, suunnittelutuotteiden parametrejä kertyy suuri määrä. Tätä hallitaan parhaiten tarkastelemalla kutakin kerrosta ja sen ominaisuuksia erikseen. Parametrit tulisi voida määritellä pääsääntöisesti rakenne- ja materiaalikirjastojen kautta, joissa eri tyyppisten rakenteiden ominaisuudet (parametrien arvot) ovat valmiina. Jatkossa suunnittelutuotemäärittelyn mukaiset parametrit voitaisiin viedä esimerkiksi Rakennustieto Oy:n julkaisemiin tietomallirakennetyyppeihin. Suunnittelutuotteiden ja parametrien määrittely on helpompaa yksinkertaisemmissa rakenteissa ja rakennnusosissa, jotka koostuvat pääasiassa yhdestä tai muutamasta materiaalista. Tällaisia ovat mm. muuratut harkko- ja tiiliseinät, kipsilevyväliseinät, betonirakenteet ja ikkunat sekä ovet.
9 Ikkunat Pilottikohteen ikkunaobjektina käytettiin ulkomaisesta objektikirjastosta tuotua objektia, joka on modifioitu Revitissä LPV:n toimesta vastaamaan päiväkodin ikkunoita. Ikkunoiden suunnittelutuoteparametrit luotiin projektin alussa jaettuina parametreinä, joten ne kytkeytyivät automaattisesti myös näihin ikkunoihin. Ikkunoiden parametrien määrittelyssä ja tietojen eksportoinnissa ei havaittu ongelmia. Ikkunoista laaditaan arkkitehtisuunnitelmiin yleensä vastaavantyyppisiä luetteloita, joissa ikkunoiden tyypit on ryhmitelty niiden ominaisuuksien mukaan. Sisä- ja ulko-ovet Sisä- ja ulko-ovet ovat arkkitehtitoimistossa itse luotuja ja lokalisoinnissa olleista ovista muokattuja yleisovia (puuovi, teräsovi, ikkunallinen ovi, liukuovi, jne). Sisä- ja ulko-ovien määräluettelo muodostuu tietomallista automaattisesti. Tietomallissa muutettu ulkoovia määrä ja parametrit päivittyvät automaattisesti Revit -ohjelman tekemään listaan, joka voidaan avata esim. Excel -ohjelmassa. Jokainen ovi on omana rivinään tietomallissa. Taulukko muistuttaa perinteistä oviluetteloa, mutta suunnittelutuotemäärittelyssä heloitusta ja lukitusta ei ole määritetty. Käytännössä oviluetteloiden sisältö on jo nykyään huomattavasti suunnittelutuotemäärittelyä tarkempaa ja täsmällisempää. Pesulalaitteet Yhdeksi testattavista rakennusosista valittiin pesulalaitteet, jotka suunnittelussa sijoittuvat arkkitehdin ja LVI-suunnittelijan vastuualueiden välimaastoon. Päiväkodin vaatehuoltotilan pesulalaitteet ja märkäeteisten kuivauskaapit mallinnettiin ja luetteloitiin. Näiden osalta voitiin todeta, että suunnittelutuotemäärittely on varsin niukka. Käytännössä laitteille annetaan tietomallissa yksilöivä tunniste, ja täsmällinen ominaisuuksien määrittely tehdään arkkitehdin rakennusselostuksessa. Viemäröinti ja sähkönsyöttö taas määritellään LVIS suunnitelmissa. Pinnat Päiväkodin märkätilojen pinnat mallinnettiin seinärakenteesta erillisenä kerroksena kuten pintarakenteet. Pinnat sisälsivät vesieristyksen, kiinnityslaastin, keraamiset laatat sekä saumalaastin, ja ne mallinnettiin todelliseen korkeuteen (n. 1 laattarivi alakattopinnan yläpuolelle). Mallinnettujen pintojen parametrien määrittelyssä ja tietojen eksportoinnissa ei havaittu ongelmia. Pinnat (esim. tasoitus, maalaus, matto) käsitellään tietomalleissa yleensä tilaan liittyvinä taulukoitavina ominaisuuksina, eikä niillä ei välttämättä ole tietomallissa geometrista vastinetta. Toistaiseksi onkin tehokkaampaa siirtää huonetilojen pintoja koskeva tieto urakoitsijoille huonekorttina tai huoneselostustaulukkona kuin suunnittelutuotteena nykyisillä tietomalliohjelmilla. Tilanne muuttunee, kun tietomallinnusohjelmien huoneselostusominaisuudet kehittyvät. Mallinnusohjelmien kyky eritellä eri rakennekerroksia kehittyy koko ajan. Periaatteessa kaikki seinät voidaan mallintaa kerroksittain, mutta käytännössä sitä tehdään vain erityiskohdissa kuten sokkeleissa ja märkätilojen pintarakenteissa. Seinärakenne käsitellään yleensä yhtenä kokonaisuutena (kuten ulkoseinäelementti), koska se on mallintamisen kannalta nopeampaa.
10 Ajatuksia tietojen siirtämisestä rakentajille Huolellisesti mallinnetusta tietomallista saatavan tiedon tarkkuus (pinta-alat, tilavuudet, lukumäärät) on jo tällä hetkellä erittäin hyvä. Tietomallissa olevan määrätiedon tehokkaampi hyödyntäminen on siksi järkevää ja siitä on hyötyä sekä rakennuttajille että urakoitsijoille. Jatkossa tulisi määritellä yhtenäinen formaatti tietomalleista ulos vietäville rakennusosaluetteloille jotta sähköisen tiedon hyödyntämistä rakennusprosessissa voitaisiin parantaa ja määrälaskenta saisi enemmän apua tietomallista. Luetteloinnin sisällön ja muodon määrittelyyn tarvitaan yhteistyötä suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välillä. Luetteloiden käytössä on myös oltava tiedossa säännöt, joiden mukaan luettelot on luotu, esimerkiksi pilottihankkeen luetteloissa seinien määrissä kaikki aukot on vähennetty. Kerroksellisia rakennusosia (tässä testissä ulkoseiniä) voidaan Revit ohjelmassa käsitellä sekä rakennetyyppikokonaisuuksina että yksittäisinä rakennekerroksina tai -materiaaleina. Pilotin websivuston taulukoihin koottiin ulkoseinien eri materiaalien määrät rakennetyypeittäin ryhmiteltyinä. Materiaalien määrät voidaan tarvittaessa listata myös kokonaismäärinä ilman rakennetyypin mukaista ryhmittelyä. Monikerroksisten ulkoseinien luetteloinnissa todettiin, että erilaisia luettelointitapoja on useita. Toisaalta myös urakkalaskennassa, hankinnoissa ja työmaalla on tarpeita erilaisille luetteloille. Suunnitelutuoteparametrien käyttö ja määrittely Suunnittelutuoteparametrien käyttöä tulisi alkuvaiheessa soveltaa niihin rakennusosiin, joissa luetteloinnilla on jo pitkät perinteet (ovet, ikkunat, kiintokalusteet), ja tarpeellisten parametrien sisältö on jo vakiintunut. Näiden rakennusosien tietomalliluetteloinnista tulisi laatia RT kortit. Pilottihankkeen suppeankin rakennusosavalikoiman perusteella vaikuttaa siltä, että rakentamisen kaikkien eri osapuolten (rakennusmateriaali- ja rakennusosavalmistus, suunnittelu, kauppa, urakointi, käyttö, ylläpito) tietotarpeiden tyydyttäminen suunnittelutuotemäärittelyn kautta voi johtaa informaatioähkyyn. Tietomallissa rakennusosille määriteltävät ominaisuudet (suunnittelutuoteparametrit) tulisi rajoittaa oleellisimpiin ja välttää saman asian moninkertainen määrittely, joka johtaa väistämättä ristiriitaisuuksiin. Rakennusselostuksen ja tietomallin integraatiota on parannettava. Ihannetilanteessa tietomalli ja rakennusselostus olisivat saman tietokannan kaksi erilaista käyttöliittymää. Osa suunnittelutuotteen ominaisuuksista voisi olla tehokkaampaa määritellä rakennusselostuksen kuin tietomallin käyttöliittymän kautta. Suunnittelijoiden työnjako Suunnittelijoiden vastuualueen rajaukset mallinnuksessa ja tietomallin vaatima yhteistyö ovat keskeisiä tekijöitä suunnittelutuotteen ominaisuuksien määrittelyssä. Huomattava osa esim. rakennuksen vaipan rakenteiden ominaisuuksista on määriteltävä yhteistyössä arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan kanssa. Pääsääntöisesti arkkitehti ja rakennesuunnittelija käyttävät eri tietomalliohjelmaa. Yleensä tietomalli arkkitehdilta rakennesuunnittelijalle ja takaisin siirretään IFC tiedostona, jolloin mukana kulkee vain IFC standardin mukainen tietosisältö. Tältä osin tietomallintamisen käytäntö ei vielä nykyään tarjoa suunnittelutuotemäärittelyyn toimivia ratkaisuja.
11 Suunnittelutuotetiedon hyödyntäminen rakennuksen elinkaaren aikana Tietomalliin tallennettu suunnittelutuotetieto tulisi huoltokirjan laatimisen kautta päivittää as built tiedoksi. Tämä tieto sisältäisi mm. rakennusosien käyttö- ja huolto-ohjeet, elinkaaritiedot ym. Tässä vaiheessa rakennuksen tietomalli muuttuisi ylläpitomalliksi. Yhteenveto pilotoinnin tuloksista ja kehitysehdotuksista tietomallissa rakennusosille määriteltävät ominaisuudet (suunnittelutuoteparametrit) tulee rajoittaa oleellisimpiin ja välttää saman asian moninkertainen määrittely. Yhdeksi parametriksi tarvitaan huomautuskenttä, johon voi kirjoittaa kohdekohtaisia tietoja. RT- ja ProIT-rakenteet tulee määritellä joustavammaksi esimerkiksi lämmöneristeen paksuuden osalta rakennusselostus ja tietomalli tulee olla järjestetty Talo 2000 nimikkeistön mukaisesti monikerroksisissa rakenteissa tarkastellaan kutakin kerrosta ja sen ominaisuuksia erikseen. Parametrit määritetään rakenne- ja materiaalikirjastojen kautta. suunnittelutuotemäärittelyn mukaiset parametrit viedään Rakennustieto Oy:n julkaisemiin tietomallirakennetyyppeihin tietomallista saatavan tiedon tarkkuus on hyvä, mutta tiedon tehokkaampaa hyödyntämistä tulee kehittää tietomalleista tuotettaville rakennusosaluetteloille tulee kehittää yhteinen formaatti, jotta tiedon hyödyntämistä voidaan parantaa. Luetteloihin liitetään tieto laskentaperusteista. Luettelointitapa ja järjestys valitaan käyttäjän tarpeiden mukaan rakennusselostuksen ja tietomallin yhdenmukaisuutta on parannettava. Tiedon esitystapa tulee valita käyttäjän tarpeiden mukaan Tietomallin, huone- ja rakennusselostuksen, oviluetteloiden yms. välille on suunnittelun alussa luotava säännöt, missä tieto sijaitsee, jotta päällekkäistä ja ristiriitaista tietoa ei ole. Toistaiseksi on tehokkaampaa siirtää huonetilojen pintoja koskeva tieto urakoitsijoille huonekorttina tai huoneselostustaulukkona kuin suunnittelutuotteena nykyisillä tietomalliohjelmilla. Tilanne muuttunee, kun tietomallinnusohjelmien huoneselostusominaisuudet kehittyvät. rakenteiden ominaisuuksia pitää määritellä yhteistyössä eri suunnittelijoiden, kuten arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan kesken Pääsääntöisesti arkkitehti ja rakennesuunnittelija käyttävät eri tietomalliohjelmaa. Yleensä tietomalli arkkitehdilta rakennesuunnittelijalle ja takaisin siirretään IFC tiedostona, jolloin mukana kulkee vain IFC standardin mukainen tietosisältö. Tämä tulee ottaa huomioon suunnittelutuotemäärittelyn kannalta. Tietomalliin tallennettu suunnittelutuotetieto tulisi huoltokirjan laatimisen kautta päivittää as built tiedoksi. Tämä tieto sisältäisi mm. rakennusosien käyttö- ja huolto-ohjeet, elinkaaritiedot ym. Tässä vaiheessa rakennuksen tietomalli muuttuu ylläpitomalliksi.
Liite 1 12