OSUUSPANKKI POPPIA TASEKIRJA 2013

OSUUSPANKKI POPPIA TASEKIRJA 2013 Yritys- ja yhteisötunnus: 0170869-2 Postiosoite: PL 39, 74701 KIURUVESI Käyntiosoite: Niemistenkatu 4, Kiuruvesi Kotipaikka: Kiuruvesi

SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2013 1 Pankin liiketoiminta 1 Tulos 2 Tase 4 Konsernitilinpäätös 7 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot 7 Vakavaraisuuden hallinta 7 Riskienhallinta 9 Hallinto ja henkilöstö 13 Yhteiskuntavastuu 16 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat 17 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2014 17 Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä 17 Tunnuslukujen laskentakaavat 18 Tilinpäätös 19 Osuuspankki Poppian tuloslaskelma 19 Osuuspankki Poppian tase 20 Osuuspankki Poppian rahoituslaskelma 22 Liitetiedot 23 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus 43 Hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä 43 Tilinpäätösmerkintä 44 Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 45

1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2013 Osuuspankki Poppia on itsenäinen osuuspankki, joka on perustettu vuonna 1906 Kiuruveden Osuuspankkina. Vuonna 2011 Kiuruveden Osuuspankkiin sulautui absorptiofuusiolla Lapinlahden Osuuspankki ja Vieremän Osuuspankki, samalla Kiuruveden Osuuspankin nimi muuttui Osuuspankki Poppiaksi. Vuosi 2013 oli pankin 107. toimintavuosi. Pankki toimii Ylä-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli 26 700. Pankilla on yhteensä 7 konttoria, Iisalmessa, Jyväskylässä, Kiuruvedellä, Lapinlahdella, Muhoksella, Oulussa ja Vieremällä. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät Internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2013 oli 95,0 prosenttia. Vuoden lopussa lähes 11 100 pankin asiakkaalla oli Internetpankkisopimus. Lapinlahden Osuuspankki ja Vieremän Osuuspankki sulautuivat absorptiofuusiolla Kiuruveden Osuuspankkiin, ja uuden pankin nimeksi muutettiin Osuuspankki Poppia. Paremman vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi Osuuspankki Poppia on laatinut epäviralliset yhdistelylaskelmat, joita käytetään toimintakertomuksessa vertailuvuoden 2011 keskeisissä tuloserissä. Pankin liiketoiminta Osuuspankki Poppian liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti parantamaan kannattavuuttaan ja jatkamaan toimintatapojen kehittämistä. Osuuspankki Poppia harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2013 lopussa oli 56 693 tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat yhteistyökumppaneiden, mm. Aktia Rahastoyhtiö Oy:n sijoitusrahastot. Arvopaperipalveluissa yhteistyökumppanina on Nordnet Bank Ab Suomen sivuliike Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa Aktia Henkivakuutus Oy. Yhteistyön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut paikallisosuuspankkien asiakkaille. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 13 551 tuhatta euroa. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n (entinen ACH Finland Oy) maksujenvälitys- ja clearingpalveluja.

2 Aktia Pankki ilmoitti tammikuussa päättävänsä POP Pankkien keskusluottolaitospalvelut vuoden 2015 alussa. POP Pankkiliitto osk päätti perustaa oman keskusluottolaitoksen ja osti 26.6.2013 Aktia Pankki Oyj:n, FIM Pankki Oy:n sekä Säästöpankkien Holding Oy:n omistusosuudet ACH Finland Oy:n osakekannasta, yhteensä 75,11 %. POP Pankkiliitto omistaa tämän jälkeen ACH Finland Oy:n koko osakekannan. ACH Finland Oy haki luottolaitoksen toimilupaa keskusluottolaitostoimintaa varten. Toimilupa myönnettiin 19.12.2013. Samalla yhtiön toiminimi on muutettu Bonum Pankki Oy:ksi. Tulos Osuuspankki Poppian liikevoitto oli 4 202 tuhatta euroa (3 401 tuhatta euroa vuonna 2012). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 23,5 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 1,04 prosenttia (0,88). Liiketuloksen hyvä kehitys johtui seuraavista syistä: korkokatteen kasvaminen, palkkiotuottojen kasvaminen, myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuoton kasvu ja luottojen arvonalentumistappioiden pienentyminen. Kulujen kasvukehitys oli samaa tasoa tuottojen kasvujen kanssa. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 63,8 prosenttia (63,8). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/2013 01-12/2012 Muutos- % *) 01-12/2011 Muutos- % **) Korkokate 8 502 7 981 6,5 8 792-9,2 Nettopalkkiotuotot 2 780 2 681 3,7 2 230 20,2 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -301 31 201-84,8 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 1 553 653 368 77,6 Suojauslaskennan nettotulos -18 5 5-8,6 Muut tuotot 291 243 19,6 269-9,4 Tuotot yhteensä 12 808 11 594 10,5 11 865-2,3 Henkilöstökulut -3 555-3 238 9,8-3 121 3,8 Muut hallintokulut -2 972-2 843 4,5-3 077-7,6 Muut kulut -1 650-1 316 25,4-1 183 11,2 Kulut yhteensä -8 176-7 397 10,5-7 380 0,2 Kulu-tuotto -suhde 63,84 63,80 62,20 Arvonalentumistappiot luotoista -430-795 -46,0 2 422 Liikevoitto 4 202 3 401 23,5 2 063 64,9 Tilikauden voitto 3 805 1 815 1 230 47,5 *) Muutos 2013-2012 **) Muutos 2012-2011 Pankin korkokatteeksi muodostui 8 502 tuhatta euroa (7 981). Korkokate kasvoi 6,5 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 1 780 tuhatta euroa (1 602).

3 Korkotuottojen määrä oli 9 797 tuhatta euroa (10 864), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 9,8 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat korot saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Korkokulut olivat 1 294 tuhatta euroa (2 883). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 55,1 prosenttia. Korkokulujen merkittävään vähenemiseen vaikutti sijoittamistilien korkojen hinnoittelu vastaamaan markkinoiden hinnoittelua, jonka johdosta sijoittamistilien korkokulut pienenivät 41,6 %. Lisäksi sijoittamistilien volyymi pienentyi 16,3 %. Pankki emittoi yhdessä 7 muun POP Pankissa joukkovelkakirjalainan, josta Pankin osuus oli 9 132 tuhatta euroa. Nettopalkkiotuotot olivat 2 780 tuhatta euroa (2 681). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 3 141 tuhatta euroa (3 037) ja palkkiokulujen 361 tuhatta euroa (356). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 366 tuhatta euroa (393), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 117 tuhatta euroa (130) ja muista välitetyistä tuotteista 249 tuhatta euroa (263). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 1 000 tuhatta euroa (972), palkkiot maksuliikenteestä 1 413 tuhatta euroa (1 355), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 201 tuhatta euroa (216) ja palkkiot takauksista 56 tuhatta euroa (51). Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 1,5 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui -301 tuhatta euroa (31). Erään sisältyi tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen myyntivoittoja ja tappioita - 138 tuhatta euroa (0) sekä näiden realisoitumattomia arvostusvoittoja ja tappioita -9 tuhatta euroa (37). Lisäksi tuloserä sisältää rahavirtaa suojaavista korko-optioista suoraan tulokseen kirjattavan aika-arvon muutoksen ja suojauksen tehottoman osuuden, joiden yhteismäärä tilikaudella oli -130 tuhatta euroa (-9), sekä valuuttatoiminnan nettotuotot -24 tuhatta euroa (2). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 1 553 tuhatta euroa (653). Tästä myyntivoitot- ja tappiot olivat 1 553 tuhatta euroa (653). Suojauslaskennan nettotulos oli -18 tuhatta euroa (5). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 291 tuhatta euroa (243). Saadut osingot olivat 264 tuhatta euroa (246), jossa kasvua edellisvuoteen oli 18 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui -68 tuhatta euroa (-137). Ero, 69 tuhatta euroa, johtui edellisen vuoden myyntitappiosta (69), kiinteistöjen hoitokulujen noususta sekä yhden ostetun vakuutena olleen liikekiinteistön tyhjänä olemisesta, josta ei ole tullut tuottoja. Liiketoiminnan muut tuotot vähenivät 29,1 prosentilla 95 tuhanteen euroon (134). Tuottojen väheneminen johtui eri tilikausille jaksotetuista maksujen palautuksista, jotka olivat syntyneet mm. Työterveyshuollon kustannusten Kela korvauksista ja henkilövakuutuksista. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 3 555 tuhatta euroa (3 238), mikä oli 9,8 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen kasvu johtui yleisestä palkkojen korotuksista ja henkilöstöjärjestelyistä, bonuspalkkioiden sekä eläkekulujen kasvusta. Muut hallintokulut kasvoivat 4,5 prosenttia, 2 972 tuhanteen euroon (2 843). Kulujen nousu johtui pääasiassa atk- kulujen kasvusta. Muut kulut, 1 650 tuhatta euroa (1 316), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 329 tuhatta euroa (349). Liiketoiminnan muut kulut

4 kasvoivat 36,7 prosenttia, 1 321 tuhanteen euroon (966). Liiketoiminnan muiden kulujen kasvun aiheutti alkuvuodesta voimaan astunut väliaikainen pankkivero. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 430 tuhatta euroa (795), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 366 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 849 tuhatta euroa (1 220). Arvonalentumisten peruutuksia kirjattiin 400 tuhatta euroa (160) ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 19 tuhatta euroa (264). Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät kohtuullisen vähäisinä. Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2013 aikana 0,9 prosenttia ja oli vuoden lopussa 405 621 tuhatta euroa (402 083). Taseessa olevien luottojen määrä oli 302 135 tuhatta euroa. Talletusten määrä oli 313 811 tuhatta euroa. Osuuspankki Poppian taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos- % **) 31.12.2011 Muutos- % ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 302 135 299 155 1,0 292 657 2,2 Luotot 302 135 299 155 1,0 292 657 2,2 Sijoitukset 94 719 91 816 3,2 73 875 24,3 Saamiset luottolaitoksilta 36 643 56 545-35,2 40 952 38,1 Saamistodistukset 4 182 4 517-7,4 4 719-4,3 Osakkeet ja osuudet 47 872 24 645 94,2 21 114 16,7 Kiinteistöt 6 021 6 110-1,5 7 091-13,8 Johdannaissopimukset 4 643 6 792-31,6 4 429 53,3 Johdannaissopimukset vastaavaa 4 643 6 792-31,6 4 429 53,3 Yleisön talletukset *) 313 809 313 371 0,1 304 942 2,8 Velat luottolaitoksille 9 713 15 237-36,3 3 484 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 9 132 0 0 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) 9 132 0 0 Oma pääoma 52 922 49 297 7,4 45 809 7,6 Tilinpäätössiirtojen kertymä 8 723 9 743-10,5 8 735 11,5 ROA % 0,7 0,7 0,4 ROE % 4,8 5,2 4,1 Omavaraisuusaste 14,6 14,1 13,9 Vakavaraisuussuhde 22,77 % 23,04 % 22,09 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos 2013-2012 ***) Muutos 2012-2011 Luotonanto Osuuspankki Poppian luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 358 828 tuhatta euroa (364 325). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 302 135 tuhatta euroa (299 155)

5 sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 56 693 tuhatta euroa (65 170). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 2 299 tuhatta euroa (2 970). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 73 746 tuhatta euroa. Luotonannon nettovähennys oli 5 497 tuhatta euroa eli 1,5 prosenttia. Luottojen kysyntä väheni yleisen taloudellisen tilanteen, maatalouden investointien vähenemisen sekä asuntomarkkinatilanteen vuoksi. Järjestämättömien saamisten määrä saatiin vuoden 2013 loppuun mennessä kohtuulliselle tasolle. Järjestämättömät saamiset olivat 4 089 tuhatta euroa (4 504) eli 416 tuhatta euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 1,3 prosenttia (1,5) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 7 936 tuhatta euroa (8 415) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden paikallisosuuspankkien puolesta, Aktia Pankki Oyj:lle liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 7 848 tuhatta euroa (8 351) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 36 643 tuhatta euroa (56 545). Määrä oli 19 901 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 4 182 tuhatta euroa (4 517), mikä on 7,4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 45 513 tuhatta euroa (24 645). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 4 766 tuhatta euroa (3 994) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 40 747 tuhatta euroa (20 651). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 6 021 tuhatta euroa (6 110). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 2 316 tuhatta euroa (2 489) ja sijoituskiinteistöjen arvo 3 705 tuhatta euroa (3 621). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 22 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2013 aikana pankki myi omistamiensa kiinteistöyhteisöjen osakkeita ja/tai kiinteistöjä 112 tuhannen euron arvosta ja osti 364 tuhannella eurolla. Kiinteistöomaisuuden myynnistä kertyi 13 tuhannen euron nettomääräinen myyntivoitto.

6 Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 4 643 tuhatta euroa (6 792), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 3 566 tuhatta euroa (5 091) ja rahavirtaa suojaavien johdannaisten 1 077 tuhatta euroa (1 700). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Rahavirran suojauksella pankki suojasi vaihtuvakorkoisen antolainauksen tulevaa korkovirtaa, jossa suojausinstrumenttina olivat korko-optiot. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 313 811 tuhatta euroa (313 372). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 439 tuhatta euroa eli 0,1 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 15 801 tuhatta euroa eli 7,2 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 234 203 tuhatta euroa (218 402). Sijoittamisja asuntosäästöpalkkiotilien vähennys oli 15 362 tuhatta euroa eli 16,2 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 79 608 tuhatta euroa (94 970). Talletusvaroja siirtyi sijoittamistileiltä käyttely- ja säästämistileille edellä mainittu noin 15 milj., koska talletusasiakkaat siirsivät varoja likvideille tileille odottamaan korkotason nousua. Käyttelytilien korkoehtoja muutettiin hallinnollisella päätöksellä 1.11.2013 lukien. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketusta joukkovelkakirjalainasta. Velat luottolaitoksille olivat 9 713 tuhatta euroa (15 237). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset. Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana yhdessä 7 muun pankin kanssa joukkovelkakirjalainan, josta pankin osuus oli 9 169 tuhatta euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 9 132 tuhatta euroa (0), josta joukkovelkakirjalainoja 9 132 tuhatta euroa. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 52 922 tuhatta euroa (49 297). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 3 625 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 712 tuhatta euroa (807). Määrä koostui rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksesta 424 tuhatta euroa (761) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 288 tuhatta euroa (47). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 8 723 tuhatta euroa (9 743), josta luottotappiovaraus oli 8 723 tuhatta euroa (9 743). Vuonna 2013 luottotappiovarausta purettiin -1 020 tuhatta euroa (kasvatettiin 1 008 tuhatta eu-

7 roa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 3,9 prosenttia saamisista. Varauksesta 4 176 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Konsernitilinpäätös Osuuspankki Poppia muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 58,67 %:sti omistama Talo Oy Jyväskylänkatu 40 ja pankin 100 %:sti omistama tytäryhtiö Pop Kodit ja Kiinteistöt Oy. Konsernitilinpäätöstä ei ole laadittu, koska edellä mainitut yhtiöt ovat luottolaitoslain 155 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Osuuspankki Poppia kuuluu jäsenenä POP Pankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on paikallisosuuspankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 12,3 milj. euroa (11,6). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Lisäksi pankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta 100 tuhanteen euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 159 tuhatta euroa. Osuuspankki Poppia kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Vakavaraisuuden hallinta Osuuspankki Poppia on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Osuuspankki Poppia julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Osuuspankki Poppian omat varat yhteensä olivat 59 170 tuhatta euroa (55 644), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 20 790 tuhatta euroa (19 324). Ensisijaisten omien varojen määrä oli 58 882 tuhatta euroa (55 597). Toissijaiset omat varat olivat 288 tuhatta euroa (47), josta

8 ylempien toissijaisten omien varojen osuus oli 288 tuhatta euroa (47) ja alempien toissijaisten omien varojen osuus 0 tuhatta euroa (0). Osuuspankki Poppian vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 0,27 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 22,77 prosenttia. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 22,66 % (23,02 %). VAKAVARAISUUSLASKELMA Omat varat Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä 59 165 55 827 Vähennykset ensisijaisista omista varoista -283-230 Ensisijaiset omat varat yhteensä 58 882 55 597 Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä 288 47 Ylemmät toissijaiset omat varat 288 47 Alemmat toissijaiset omat varat 0 0 Vähennykset toissijaisista omista varoista 0 0 Toissijaiset omat varat yhteensä 288 47 Omat varat yhteensä 59 170 55 644 Kokonaisvastuut yhteensä 421 708 419 669 Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski 231 464 216 750 Taseessa olevat erät 225 031 208 996 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 5 220 6 058 Johdannaiset 1 213 1 695 Operatiivinen riski 19 366 18 654 Markkinariski 9 051 6 144 Valuuttariski 9 051 6 144 Riskipainotetut vastuut yhteensä 259 881 241 548 Omien varojen vähimmäisvaatimus 20 790 19 324 Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä 38 379 36 320 Vakavaraisuussuhde (%) 22,77 % 23,04 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 22,66 % 23,02 % Osuuspankki Poppian vakavaraisuuden kehitykseen vaikutti hyvä tilikauden tulos. Riskipainotettujen vastuiden kasvaminen erityisesti sijoitusten vastapuoli- ja valuuttariskin osalta vaikutti omien varojen vaatimuksen lisääntymiseen. Euroopan Unionin uusi varavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin 27.6.2013. Uusi sääntely astuu voimaan 1.1.2014 ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, ja sen myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumotaan. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia.

9 Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkaa 31.3.2014 tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Paikallispankkien vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi 1.1.2015 otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Uusien likviditeettivaatimusten osalta vuonna 2014 toteutetaan seurantaraportointia ja vaatimukset tulevat sitovaksi vasta myöhemmässä vaiheessa. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkaa 60 %:n tasolla 1.1.2015, josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle 1.1.2018 mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna 2018. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa eri riskien kehittymistä ja keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Osuuspankki Poppian riskienhallintastrategia perustuu pankin riskinkantokykyyn ja riskinottohalukkuuteen. Pankin hallitus on vahvistanut ICAAP-prosessissa pääomatavoitteen ja keinot sen saavuttamiseksi. Pankin riskienhallintastrategia vaikuttaa vuotuiseen liiketoimintasuunnitelmaan, riskienhallintaohjeisiin ja valtuusjärjestelmään. Pankin riskiasemaa seurataan keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavan riski- ja poikkeamaraportoinnin avulla. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla, tavoitetaso on yli 20 % vakavaraisuus. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luottoja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Pankin hallitus on nimennyt liiketoiminnasta riippumattoman complience- ja sisäisen riskien valvonnan toiminnosta vastaavan henkilön.

10 Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama luottoriskistrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien osuus on noin 55 % (53 %). Yritysasiakkaiden osuus noin 12 % (11 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 34 % (35%). Puolet, 50,1 % (48,6 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu Samlinkin järjestelmästä saatavaan maksukyvyn riittävyyden laskelmaan, paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja niiden pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset, mikäli asiakaskokonaisuuden luottovastuiden määrä ylittää 10 % pankin omista varoista. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin luottotoimikunnalle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti 2 kertaa vuodessa kaikki yli 400 tuhannes euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Pankilla ei ole muiden luottolaitosten kuin Aktian kanssa suuria luottolaitosvastuita, jotka ylittävät 25 % pankin omista varoista. Pankin hallitus on rajannut Aktia Konsernin asiakasriskin enintään 100 %:iin pankin omista varoista, tämä raja ei ole ylittynyt tilinpäätöshetkellä. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuval-

11 miusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Osuuspankki Poppia hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli 23 800 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankin tavoitteena on sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 7,7 % (8,8 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2013 aikana pankin rahoitusasema pysyi hyvänä. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankki jatkaa tasetuotteiden suojaamista korkoehtojen asettamiselle merkittävimmille tuotteilleen. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli 31.12.2013 +4/- 3 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +6/- 5 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaiku-

12 tusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään -157 tuhatta euroa (33). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 712 tuhatta euroa (807), josta rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisten arvonmuutos oli 424 tuhatta euroa (761) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 288 tuhatta euroa (47). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 555 tuhatta euroa (841 mikä on 0,9 % (1,5 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan ja liiketoimintastrategiansa mukaisesti pankin tavoitteena on pienentää kiinteistösijoituksiin sitoutuneita pääomia. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu hankinta-arvoon. Maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on kohtuullisen pieni verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8.(pois lukien aineettomiin hyödykkeisiin kirjatut aktivoinnit). Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 2 325 tuhatta euroa (2 500). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma lisääntyi verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 3 754 (3 674) tuhatta euroa, mikä on alle 1 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto oli -68 tuhatta euroa (-136). Sijoituskiinteistöjen vuokra- ja muut tulot olivat yhteensä 355 (354) tuhatta euroa, myyntivoitot 13 (20) tuhatta euroa, poistot 183 (203) tuhatta euroa, hoito- ja käyttökulut 252 (238). Koko sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto oli negatiivinen. Pankille on tilikauden aikana hankittu yksi vakuutena ollut liikekiinteistö.

13 Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Paikallisosuuspankkiliiton analyyseja paikallisosuuspankkien tilasta ja kehityksestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Tilikauden lopulla aloitettiin operatiivisten riskien työpaja toiminta jossa kartoitetaan eri riskilajien todennäköisyyttä, merkittävyyttä ja taloudellisia vaikutuksia. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatiman tarkastusyhteenvedon kerran vuodessa. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin jäsenmäärä oli 31.12.2013 12 341 jäsentä (12 067 vuonna 2012).

14 Osuuskunnan kokouksia pidettiin yksi. Varsinaisessa osuuskuntakokouksessa vahvistettiin vuoden 2012 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin voitonjakokelpoisista varoista 33 386 789,21 euroa, päätettiin maksaa osuuspääoman korkoa lisäosuuspääomalle yhteensä 112 259,84 euroa, pankin vapaan oman pääoman rahastoon siirrettiin 1 702 368,51 euroa. Osuuskuntakokous valitsi hallintoneuvoston uusiksi jäseniksi Risto Kauppisen, Markku Ruotsalaisen, Tiina Kataisen, Jaana Hentilän ja Asko Juntusen. Erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen Eila Pennanen, Tuomo Tikka, Heikki Heikinmaa, Pertti Mantsinen, Ossi Martikainen, Harri Sakari Hurskainen, Alpo Kalevi Martikainen. Pankin tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tapio Raappana. Pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Ossi Martikainen ja varapuheenjohtajana Eija Åkerlund, sekä toisena varapuheenjohtajana Kalle Pietikäinen. Hallintoneuvosto kokoontui 3 kertaa. Osuuspankki Poppian hallitukseen kuuluu 7 jäsentä ja toimitusjohtaja. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Martti Heinonen ja varapuheenjohtajana Antti Valta sekä toimitusjohtajana Timo Niskanen. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Pekka Tiikkainen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Heinonen Martti Valta Antti Kauppinen Pekka Juntunen Asko Kumpulainen Ritva Piippo Eero Vatanen Päivi Vornanen Ahti-Pekka puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen, 4.11.2013 saakka jäsen, 4.11.2013 alkaen jäsen, jäsen, jäsen, jäsen, Hallintoneuvoston jäsenet: Halonen Hannu Heikinmaa Heikki Hentilä Jaana Hurskainen Harri Immonen Jouko Jaatinen Heidi Katainen Tiina Katainen Susanna Kauhanen Raisa Kauppinen Risto Mantsinen Pertti Martikainen Alpo Martikainen Ossi Mikkonen Pekka Mustonen Arja Mähönen Harri Paldanius Kalevi

15 Parviainen Eine Peltola Eija Pennanen Eila Pentikäinen Risto Pesonen Tanja Pietikäinen Kalle Piippo Seppo Ruotsalainen Markku Ryhänen Teemu Rytkönen Sirpa Strömberg Mika Suli Jaana Tikka Tuomo Åkerlund Eija Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 60 (59) henkilöä, joista kokoaikaisia oli 58 (57) ja osaaikaisia 2 (2) henkilöä. Määräaikaisia heistä oli 1 henkilö. Henkilöstön määrästä naisia oli 55 ja miehiä 5. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 46 vuotta. Henkilöstöstä oli yli 50- vuotiaita lähes 60 %, mikä asettaa haasteet eläköitymisiin liittyvälle seuraajasuunnittelulle. Sairauspoissaoloja kertyi vuoden aikana yhteensä 408 päivää. Työn ja vapaa-ajan yhdistämisen liittyviä vapaita käytti kolme henkilöä, joista vuorotteluvapaalla oli yksi henkilö ja kaksi henkilöä osa-aikaeläkkeellä. Osaamisen ja siihen liittyvään koulutukseen panostettiin 72 000 euroa. Merkittävin koulutus oli Valmennus 2013, jossa pääpaino oli johtamisen kehittämisessä (esimiehet, johtoryhmä) sekä strategian toteuttamiseen liittyvien kehittämiskohteiden määrittelyssä ja työstämisessä (toimihenkilöt, henkilöstö). Lisäksi osaamisen ja kyvykkyyden kehittämiseen on otettu käyttöön Talent Management, joka tarkoittaa osaamisen määrätietoista ja järjestelmällistä kehittämistä ja johtamista sisältäen mm. kehittymissuunnitelmat, seuraajasuunnitelmat, toimenkuvat jne. Rahoitusja vakuutusalan ammattitutkinnon suoritti kaksi henkilöä sekä sijoittamisen perustutkinnon APV 1 yksi henkilö. Pankin tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tapio Raappana. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut Audit Partners A&T Oy Helsinki. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Pankin toimintoja ohjaavat osuuskuntakokouksen päättämät säännöt. Osuuskuntakokous päättää pankin voitonjaosta ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvostolla on pankin sääntöjen mukaan kaksi päätehtävää: nimitystehtävä ja valvontatehtävä. Hallintoneuvosto toteuttaa nimitystehtäväänsä valitsemalla pankille hallituksen ja toimitusjohtajan, joka toimiaikanaan on hallituksen jäsen. Valvontatehtävänä on valvoa pankin hallituksen ja toimitusjohtajan johtamaa pankin toimintaa. Ohjaustehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa vahvistamalla pankille sääntöjen edellyttämät yleisohjeet ja ottamalla kantaa hallituksen esittämiin asioihin, jotka ovat osuuskunnan tulevaisuuden kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä. Tilinpäätöksestä hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon. Valvontatehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa valitsemalla tarkastustoimikunnan, jonka tehtävänä on pankin hallinnon valvominen hallintoneuvoston vahvistaman yleisohjeen mukaisesti. Tarkastustoimikunta kuulee pankin tilintarkastajaa ja sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunnan

16 laatima kertomus tarkastushavainnoistaan ja pankin hallinnosta käsitellään ainakin kerran vuodessa hallintoneuvoston kokouksessa. Osuuspankkia edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Pankin operatiiviset päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu pankin sääntöihin ja hallintoneuvoston päättämiin yleisohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Pankilla on 31.12.2010 voimaan tulleen Valtiovarainministeriön luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten palkitsemisjärjestelmiä koskevan asetuksen 1372 vaatimukset täyttävä palkitsemisjärjestelmä, jonka yleiset periaatteet hallitus hyväksyy johtoa ja koko henkilöstöä varten ja joiden noudattamista hallitus valvoo. Pankki noudattaa palkka- ja palkkiotietojen osalta Finanssivalvonnan antaman valvottavatiedotteen julkaisuvaatimuksia tavalla, joka on oikeassa suhteessa niiden kokoon, sisäiseen organisaatioon sekä toiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimutkaisuuteen. Toimitusjohtajan toimisopimuksen ja sen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallintoneuvosto valitessaan toimitusjohtajan tehtäväänsä. Pankin hallitus hyväksyy toimitusjohtajan palkan- ja palkkaukseen liittyvien etujen tarkistuksen vuosittain. Hallituksen sekä hallintoneuvoston jäsenille maksetaan kokouskohtainen palkkio. Hallituksen puheenjohtaja, hallintoneuvoston puheenjohtaja sekä hallintoneuvoston varapuheenjohtaja saavat kokouspalkkion lisäksi kuukausikohtaisen palkkion. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteet vahvistaa vuosittain pankin hallitus. Vuonna 2013 henkilökunnalle, pois lukien ns. toimiva johto, voitiin maksaa enintään kuukauden palkkaa vastaava määrä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Osalla pankin henkilökunnasta on lisäeläkkeitä, jotka mahdollistavat kyseisten henkilöiden siirtymisen eläkkeelle lakisääteistä eläkeikää nuorempana. Eläkkeellesiirtymisaika on näissä sopimuksissa 55-63 vuoden välillä. Lisäeläketurva perustuu työehtosopimuksen tai työsopimuksen määräyksiin. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta paikallisosuuspankit omistavat vähemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki oy:n (ACH Finland Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja) ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Yhteiskuntavastuu Osuuspankki Poppian yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Osuuspankki Poppialle on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta.

17 Osuuspankki Poppia huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2013 yhteisöjen tuloveroa 1 416 tuhatta euroa. Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä 30 tuhannella eurolla vuoden 2013 aikana. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa on POP Pankkiliitto Osk:n osuuskunnan kokous 24.4.2014, jossa käsitellään koko POP Pankkiryhmän strategisia, tulevaisuuteen suuntaavia valintoja. Koska POP Pankkiliitto Osk:n hallituksen päätösesitystä osuuskunnan kokoukselle ei vielä tilinpäätöksen hyväksymishetkellä ole olemassa, pankin hallituksella ei ole tiedossa kokouksessa mahdollisesti tehtävien päätösten mahdollisia vaikutuksia. Pankin hallituksella ei ole tiedossaan muita seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2014 Pankin liiketoiminnan arvioidaan kehittyvän edelleen vakaasti vuoden 2014 aikana. Pankin tuloskehityksen arvioidaan pysyvän vuoden 2013 tasolla. Pankki toteutti vuoden 2013 lopulla palveluhinnaston uudistamisen ja käyttely- ja talletustilien korkoehtomuutokset, joiden vaikutuksesta pankin palkkiotuotto- ja korkokateansainta on kehittymässä myönteisesti. Tehdyt muutokset parantavat pankin kannattavuutta, mutta voivat heikentää pankin asiakasmäärien ja liiketoiminnan volyymien kasvua. Mikäli korkotaso nousee lievästi, on tällä pankin tulokseen positiivinen vaikutus. Voimakas korkotason nousu voisi aiheuttaa arvonalentumistappioiden lisääntymisen. Kilpailutilanteen pysyessä kireänä pankin saamat marginaalit voivat laskea, jolla voi olla pankin tulosta heikentävä vaikutus. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Osuuspankki Poppian jakokelpoinen ylijäämä oli 37 079 645,67 euroa, josta tilikauden ylijäämä on 3 805 116,30 euroa. Hallitus ehdottaa osuuskunnan kokoukselle, että tilikauden ylijäämä käytetään seuraavasti: - Maksetaan korkoa osuuspääomalle 0,0 % 0,00 euroa - Maksetaan korkoa lisäosuuspääomalle 1,0 % 91 171,68 euroa - Siirretään vapaan oman pääoman rahastoon 3 713 944,62 euroa - Maksetaan ylijäämän palautusta 0,00 euroa - Jätetään omaan pääomaan 33 274 529,37 euroa Yhteensä 37 079 645,67 euroa Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu ylijäämän jako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.

18 Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin Ensisijaiset omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä