1 Sosiaalitoimen päivitetty talouden tasapainotussuunnitelma vuodelle 2016 Kunnanhallituksen 14.9.2015, 219 päätöksen mukaan lautakuntien on annettava alustavat esitykset edellisen talousarvion yhteydessä käsitellyn talouden tasapainottamissuunnitelman päivittämiseksi kunnanhallitukselle viimeistään 12.10.2015. Tässä päivityksessä on käsitelty kunnanvaltuuston päättämä kunnan talouden tasapainottamissuunnitelma ja sosiaalilautakunnan hyväksymä sosiaalitoimen talouden tasapinottamissuunnitelma. Ensimmäiseksi käsitellään kunnanvaltuuston suunnitelma ja toiseksi sosiaalilautakunnan hyväksymä suunnitelma. Sosiaalitoimen tasapainotussuunnitelman päivityksen pohjaksi on otettu sosiaalilautakunnan kesäkuun 2015 kokouksessaan käsittelemä arvio talven ja kevään toteumasta koskien vuoden 2015 talouden tasapinottamissuunnitelmaa. 1. Kunnan talouden tasapainottaminen, valtuuston päätökset 24.11.2014 Suunnitelma Kunnan talouden tasapainottaminen, kunnanvaltuusto 24.11.2014 Tavoitteena on löytää sellaisia rakenteellisia ja toiminnallisia ratkaisuja, jotka alentavat toimintamenoja pysyvästi. Muun muassa taloushallinnon ja kiinteistönhoidon vaihtoehtoiset tuotantotavat selvitetään (ulkoistaminen). Toteutuminen talvi-kevät 2015. Kunnan talouden tasapainottaminen, sosiaalilautakunnan toimialalla, 2.6.2015 Sosiaalitoimen rakenteelliset ja toiminnalliset ratkaisut, jotka alentavat toimintamenoja pysyvästi, ilmenevät liitteestä 1. Sosiaalilautakunnan hyväksymän talouden tasapainotusohjelman seuranta talvikevätkaudelta 2015. Tasapainotussuunnitelman päivitys vuodelle 2016 Sosiaalitoimen päivitetyt rakenteelliset ja toiminnalliset ratkaisut, jotka alentavat toimintamenoja pysyvästi, ilmenevät luvusta 2. Sosiaalitoimen talouden tasapinotusohjelman päivitys vuodelle 2016
2 Palvelutuotannon maksuja ja taksoja tarkastellaan säännöllisesti. Elinkeinostrategian sisältämiä toimenpiteitä toteutetaan tulopohjan vahvistamiseksi. Henkilöstömenoja supistetaan noin 3 % vuodessa. Se toteutetaan ensisijaisesti eläkkeelle jäämisten ja muiden muutostilanteiden yhteydessä ja myös sairauspoissaolojen ja sijaisten vähentämistoimenpiteillä. Palkatonta virka- ja työvapaata suositellaan. Muut mahdolliset henkilöstömenojen säästöt, kuten lomautus, harkitaan vuosittain taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä. Harkinnanvaraisiin palkantarkistuksiin suhtaudutaan kriittisesti. Virkojen ja toimien täyttämiseen ja yli kuukauden mittaisiin sijaisuuksiin tarvitaan kunnanhallituksen lupa. Sosiaalilautakunta on 3.12.2014 tarkistanut kotipalvelusta perittävät maksut ja siivouspalvelusetelin tulorajat. Esitys kunnanhallitukselle 29.1.2015 Ojusniityn vuokrien määrityksestä, kh. hyväksynyt esityksen. Yhteiskunnallisen tehtäväjaon mukaisesti sosiaalitoimi tuottaa elinkeinoelämää turvaavia ja tukevia sosiaalisen tuen ja hoivan palveluita. Sosiaalitoimi on palveluissa saavuttanut lakisääteisen palvelutason 1.1.2015 Lapin aluehallintoviraston valvontapäätösten velvoittamana niiden palveluiden osalta, joilla velvoittava tai ohjaava normi on olemassa. Kotipalvelussa ohjaavaa tai velvoittavaa normia ei ole. Kotipalvelun aliresursointi on johtanut muita kuntia korkeampiin kustannuksiin laitos- ja ympärivuorokautisessa hoidossa. Sosiaalitoimi ei ole esittänyt eikä sen henkilöstölle ole myönnetty harkinnanvaraisia palkantarkistuksia. Täyttölupahakemuksia kunnanhallitukselle on tehty 12, joista 11 hyväksytty ja yhden käsittely kunnanhallituksessa kesken. Täyttöprosessit hidastuneet ja perättäisten työsopimusten ja hallintotyön määrä lisääntynyt. Maksut ja taksat on tarkistettu vuoden 2016 talousarvioon. Vuoden vaihteessa tulevat lakiin perustuvat indeksikorotukset. Yhteiskunnallisen tehtäväjaon mukaisesti sosiaalitoimi tuottaa elinkeinoelämää turvaavia ja tukevia sosiaalisen tuen ja hoivan palveluita. Sosiaalitoimi on palveluissa saavuttanut lakisääteisen palvelutason 1.1.2015 Lapin aluehallintoviraston valvontapäätösten velvoittamana niiden palveluiden osalta, joilla velvoittava tai ohjaava normi on olemassa. Kotipalvelussa ohjaavaa tai velvoittavaa normia ei ole. Kotipalvelun aliresursointi on johtanut muita kuntia korkeampiin kustannuksiin laitos- ja ympärivuorokautisessa hoidossa. Noudatetaan työkyvyn tukemisen periaatteita esimiestyöskentelyssä. Sosiaalitoimen palkkatason tulee olla tasolla, joka vastaa tehtävien vaativuutta ja kunnan yleistä palkkatasoa. Lupamenettely on epätarkoituksenmukainen koska täyttöprosessit hidastuneet ja perättäisten työsopimusten ja hallintotyön määrä lisääntynyt. Lakisääteiselle minimitasolle vakiintuneen henkilöstön vähentämisen toistuva uudelleen pohdinta on resurssien hukkakäyttöä.
3 Palvelutason mahdollinen heikentyminen hyväksytään, mikä voi tarkoittaa mm. aukioloaikojen supistamista, avustus- ja tukitasojen asteittaista alentamista, maksujen korotuksia ja matkustamiskustannusten alentamista (leasing-autojen hankinta, videoneuvottelujen lisääminen). Myös pienissä asioissa säästetään pienet purot (kokoustarjoilut, kaksipuolinen kopiointi) Kuntayhteistyötä lisätään. Edellytetään myös terveydenhuollon kuntayhtymän laativan talouden tasapainottamisohjelman. Sosiaalitoimen palvelu-, avustus- ja tukitaso ovat suurelta osin lakisääteistä. Palveluiden tuottaminen omana toimintana on yleensä edullisempaa kuin ostopalvelut. Tarpeenmukaisen palvelun järjestäminen oikeaan aikaan ehkäisee kalliimpien kustannusten syntymistä. Koulutuksiin ja kokouksiin osallistutaan videovälitteisesti aina kun se on mahdollista. Kokoustarjoiluja ei ole lopetettu koska ne kuuluvat hyviin tapoihin ja niiden taloudellinen merkitys on pieni (200-250 /vuosi, sosiaalitoimen toimintakate 3,1 milj). Kopiointi on harkinnan mukaan kaksipuolista. Sosiaalitoimella on vakiintuneita yhteistyökäytäntöjä Tunturi-Lapin kuntien kanssa, esim. sosiaalipäivystys. Resurssien puute ei mahdollista työajan vaihtoon perustuvaa vastavuoroisuutta. --- Terveystoimen toimintakate v. 2015 6,4 milj. eur. Sosiaalitoimen palvelu-, avustus- ja tukitaso ovat lakisääteistä. Palveluiden tuottaminen omana toimintana on edullisempaa kuin ostopalvelut. Tarpeenmukaisen palvelun järjestäminen oikeaan aikaan ehkäisee kalliimpien kustannusten syntymistä. Koulutuksiin ja kokouksiin osallistutaan videovälitteisesti aina kun se on mahdollista. Kokoustarjoiluja ei ole lopetettu koska ne kuuluvat hyviin tapoihin ja niiden taloudellinen merkitys on muutamia satoja euroja. Kopiointi on harkinnan mukaan kaksipuolista. Kotipalvelun matkakuluja alennetaan hankkimalla omat autot. Sosiaalitoimella on vakiintuneita yhteistyökäytäntöjä Tunturi-Lapin kuntien kanssa, esim. sosiaalipäivystys. Resurssien puute ei mahdollista työajan vaihtoon perustuvaa vastavuoroisuutta. Sosiaali- ja terveystoimen palveluprosesseja ja kustannuksia tulisi kunnan tasolla ryhtyä tarkastelemaan kokonaisuutena. Erityisesti vanhusten kotiin annettavien palveluiden aliresursointi on johtanut kalliisiin vuodeosastokustannuksiin. Tilastokeskuksen taloustilaston 2013 mukaan Muoniossa kotipalvelun nettokustannukset /asukas olivat 77% Lapin kuntien keskiarvosta (Lappi 176 /asukas, Muonio 136 /asukas). Vuodeosaston kustannukset /asukas olivat Muoniossa 188% korkeammat kuin Lapissa kesimäärin (Lappi 254 /asukas, Muonio 478 /asukas).
4 Valtuuston hyväksymässä Talouden tasapainotussuunnitelman kohdassa neljä todetaan vuoden 2015 osalta seuraavaa: Taseen alijäämän kattamistavoitteen saavuttamiseksi käyttötalousmenoja karsitaan vielä noin 250 000 eurolla. Mikäli siihen ei päästä, kunta varautuu lomauttamaan henkilöstön kahden viikon ajaksi. Tässä vaiheessa tasapainottamisen euromäärät ovat toimialoittain seuraavat: yleishallinto 45 000 sivistystoimi 58 000 sosiaalitoimi 152 000 tekninen toimi 209 000. Arvioitaessa sosiaalitoimen mahdollisuutta tasapainottaa talouttaan tulee huomioida hallintokunnan lähtötaso suhteessa muihin kuntiin ja Muonion kunnan palveluihin. Seuraavassa taulukossa on vertailtu Muonion, Enontekiön, Kolarin ja koko Lapin kuntien käyttötalousmenoja euroa/asukas palvelualoittain. Taulukossa on merkitty punaisella menot, jotka Muoniossa ylittävät Lapin kuntien keskitason ja sinisellä menot, jotka Muoniossa alittavat Lapin kuntien keskitason. Enontekiö Kolari Muonio Lappi Muonion kustannukset verrattuna Lapin keskitasoon Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /asukas 4067 3643 3868 3542 109 % Sosiaalitoimi.... Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon nettokustannukset, /asukas 78 99 46 43 107 % Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset, /asukas 4 66 52 102 51 % Muiden lasten ja perheiden palvelujen nettokustannukset, /asukas 69 44 65 59 110 % Vanhusten laitospalvelujen nettokustannukset, /asukas 502 0 232 89 261 % Vammaishuollon laitospalvelujen nettokustannukset, 16 36 162 59 275 %
5 /asukas Vammaisten työllistämistoiminnan sekä muiden vanhusten ja vammaisten palvelujen nettokustannukset, /asukas 583 833 551 665 83 % Kotipalvelujen nettokustannukset, /asukas 195 232 136 176 77 % Muita menoja päihdehuolto, toimeentuloturva ym, /asukas 126 80 76 209 36 % Sosiaalitoimen nettokustannukset yhteensä, /asukas 1573 1390 1320 1402 94 % Terveystoimi Perusterveydenhuollon avohoidon (pl. hammashuolto) nettokustannukset, /asukas 859 594 709 506 140 % Hammashuollon nettokustannukset, /asukas 106 90 116 83 140 % Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon nettokustannukset, /asukas 325 407 478 254 188 % Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, /asukas 1155 1109 1180 1271 93 % Ympäristöterveydenhuollon nettokustannukset, /asukas 49 53 65 26 250 % Terveystoimen nettokustannukset yhteensä, /asukas 2494 2253 248 2140 119 % Kuntien käyttötalous /asukas Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /asukas 4067 3643 3868 3542 109 % Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset, /asukas 1856 1387 1633 1452 112 % Lasten päivähoidon nettokustannukset, /asukas 531 435 456 460 99 % Yleishallinnon nettokustannukset, /asukas 269 245 319 196 163 % Muiden palvelujen nettokustannukset, /asukas 795 544 664 382 174 % Käyttötalouden nettokustannukset yhteensä, /asukas 7517 6254 6940 6032 115 % Taulukko 2. Käyttötalouden nettokustannukset /asukas (Enontekiö, Kolari, Muonio, Lappi). Lähde Tilastokeskuksen taloustilasto 2013.
6 Edellä olevasta taulukosta ilmenee että sosiaalitoimen käyttötalouden nettokustannukset (päivähoito pois lukien) olivat 94 % verrattuna Lapin kuntien sosiaalimenojen keskitasoon. Muonion koko kunnan käyttötalouden nettokustannukset olivat 115 % Lapin kuntien keskitasosta. Vanhusten laitoshuoltoon on vuonna 2015 tullut muutos kun Ojusniityn tehostettu asumispalveluyksikkö on otettu käyttöön osana vanhuspalveluiden rakennemuutosta. Huolestuttavaa on vammaisten työllistämistoiminnan sekä muiden vanhusten ja vammaisten palvelujen sekä kotipalvelun kustannusten /asukas matala taso verrattuna Lapin kuntien keskitasoon ja läheisiin naapurikuntiin. Tavanomaista vähäisempi resursointi varhaiseen palvelutarpeen ja kotiin annettavaan palveluun nostavat kalliimpien palveluiden käyttöä. Puuttuvat sosiaalitoimen palvelut nostavat terveydenhuollon, etenkin vuodeosastohoidon kustannuksia, jotka ovat 188 % Lapin kuntien keskitasoa korkeammat. Vuoden 2016 talousarvioon on esitetty kotiin annettavien palveluiden lisäämistä. Kunnan ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon taloutta ja palveluprosesseja tulisi ryhtyä tarkastelemaan kokonaisuutena. Terveydenhuollon menot kuuluvat kunnassa kunnanhallituksen alueelle. Yleisestikin vertaamalla kunnan taloutta ja toimintaa muiden kuntien kustannuksiin talouden tasapainotusta vaativat toimenpiteet voidaan suunnata kunnan niihin kustannuksiin, jotka ovat poikkeuksellisen korkeita. 2. Sosiaalitoimen talouden tasapinotusohjelman päivitys vuodelle 2016 Sosiaalitoimessa laadittu talouden tasapainotusohjelma vuodelle 2016 pohjautuu sosiaalilautakunnan 21.11.2014 hyväksymään tasapainotussuunnitelmaan vuodelle 2015. Suunnitelmaa on päivitetty vuodelle 2016. Taloutta tasapainottavat toimet on koottu taulukoihin. Taulukon ensimmäisessä sarakkeessa on tehtävä, jota tarkastellaan. Toisessa sarakkeessa on esitetty toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Kolmannessa sarakkeessa on arvioitu esitetyn toimintasuunnitelman mukainen kustannus. Neljännessä sarakkeessa on esitetty vaihtoehtoinen toimintatapa. Viimeinen sarake on varattu arvioinnille. Taulukosta on selvyyden vuoksi jätetty pois kustannuksia säästäviä rutinoituneita toimintatapoja kuten esim. talouden ja toiminnan jatkuva seuranta ja kehittäminen ja työvoiman joustava käyttö hallintokunnan sisällä. Tasapinotustoimet on jaettu kahteen lukuun ja taulukkoon: 2.1. Toiminnalliset muutokset sosiaalitoimessa 2.2. Toiminnalliset muutokset, jotka edellyttävät kunnassa kokonaisuuden hallintaa ja suunnitelmallisuutta
7 Ensimmäisessä taulukossa ovat asiat, jotka voidaan toteuttaa sosiaalitoimen sisällä ja joiden vaihtoehtoiset toimintatavat lisäävät sosiaalitoimen tai terveystoimen kustannuksia. Toiseen taulukkoon on koottu tehtäviä, joiden toteutumiseen sosiaalitoimi ei voi vaikuttaa, mutta jotka vaikuttavat sosiaalitoimen kustannuksiin. 2.1. Toiminnalliset muutokset sosiaalitoimessa Keskeisimmät kustannusrakenteen muutostarpeet jatkuvat vanhuspalveluissa. Muuttamalla hoivaosaston 9-paikkainen laitosmuotoinen yksikkö tehostetuksi asumispalveluyksiköksi tuotetaan palvelut 12 vanhukselle yli 200 000 euroa halvemmalla kuin vastaavalle määrälle vanhuksia palvelut tuotettaisiin laitosmaisissa palveluissa. Palvelurakenneuudistusta jatketaan kunnanvaltuuston hyväksymän Ikääntyneiden palvelusuunnitelman 2014-2017 mukaisesti. Tehtävä Kotona asumisen tukeminen vanhuspalvelulain ja valtuuston hyväksymän suunnitelman mukaisesti Toimintasuunnitelma 2016 Kotiin annettavien palveluiden resursointi -Kotipalvelu 2 lähihoitajaa -Päiväpalvelu 1 työntekijä Suunnitelman mukainen tuotantokustannus Kotona hoidettu vanhus keskim.kustannus 17.000 eur/vuosi. Vaihtoehtoinen toimintatapa Vanhukset hoidetaan vuodeosastolla tai ostetaan kunnan ulkopuolisia palveluita 45.000-55.000 euroa/vuosi/vanhus Arvio toteutumisesta 2016 Palkat +toimintakulut 130.000/vuosi Esim. 8 vanhuksen hoitovuotta kotiin annettavien palveluiden turvin = 136.000 eur/vuosi Esim. 8 vanhuksen hoitovuotta ympärivuorokautisessa hoidossa = 360.000 440. 000 eur/vuosi. Kotipalvelun matkakustannusten alentaminen Ostetaan autot kotipalveluun, käytettyjen autojen ostot 2015 ja 2016 Kustannus n. 20.000-25. 000 eur, menona v. 2016 huomioitu auton osto. Jatketaan omilla autoilla ajamista, kustannukset n. 60.000-70.000 eur/vuosi.
2.2. Toiminnalliset muutokset, jotka edellyttävät kunnassa kokonaisuuden hallintaa ja suunnitelmallisuutta 8 Sosiaalitoimen palveluiden tarve, tarkoituksenmukainen järjestäminen ja kustannukset ovat riippuvaisia siitä, miten muut palvelut kunnassa on järjestetty. Lapsille, nuorille ja perheille tärkeitä ovat mm. päivähoidon ja koulun tarjoamat palvelut, jotka parhaimmillaan ehkäisevät sosiaalitoimen ja myös terveyspalveluiden tarvetta. Teknisen toimen rooli korostuu vanhusten palveluiden näkökulmasta kun yhdyskunnan ja asumisen toimivuuteen ja riittävyyteen liittyvät asiat tulevat keskeisiksi. Tehtävä Vanhusten vuokraasuntojen rakentaminen Kuljetuspalveluiden kasvun hallinta Perheiden hyvinvoinnista huolehtiminen Toimintasuunnitelma 2016 Suunnitelma rakentamisesta valmistuu talvella 2016. Julkisin varoin tuetun liikenteen koordinointi, asiointiliikenteen käytön lisääminen. Järjestöt, päivähoito ja koulu perheiden tukena Suunnitelman mukainen tuotantokustannus Suunnitelma laaditaan virkatyönä. Kunta sitoutuu ratkaisemaan asuntojen puutetta. Vaihtoehtoinen toimintatapa Kunta ei valmistaudu asuntojen tarpeeseen vaan päättää ostaa vanhuksille asumispalvelupaikkoja tarpeen mukaan muista kunnista ja yksityisiltä yrityksiltä 45.000-55.000 eur/vuosi. Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden lisääminen, kustannusten kasvu 3.000-10.000/vuosi Ongelmat kärjistyvät ja siirtyvät sosiaali- ja terveyspalveluihin Arvio toteutumisesta 2016 Esim. huostaanoton kustannus 30.000-100.000 eur/v. Esim. lastenpsykiatrinen tutkimusjakso hinta 36.000 eur
Aikuisten syrjäytymisen ehkäisy Aktiivinen työllisyyspolitiikka 9 Välittömästi kasvavat työmarkkinatuen kustannukset, jotka v. 2014 35.000 eur, v 2016 72.000 eur.