VANHUKSET TÄNÄÄN 1 Tiedot:Kalle Elo, STM
VÄESTÖENNUSTE Syntyvyys alle uusiutumistason -> luonnollinen väestön kasvu loppuu 2030-luvun alkupuolella Väestö kuitenkin kasvaa 6,2 miljoonaan vuoteen 2060 (5,3. milj. v. 2008) Väestöä lisäävät maahanmuutto ja eliniän piteneminen Lähitulevaisuudessa odotettavissa nopea väestön ikärakenteen muutos: - Työikäinen väestö pienenee - Suuret ikäluokat lisäävät ikääntyneiden määrää - Eliniän piteneminen korostaa muutosta 2
VÄESTÖN IKÄRAKENNE 1975-2060, % 3
ELINAJAN ODOTE 62-VUOTIAILLA KESKIMÄÄRIN Vuosi 2009 2015 2020 2030 2040 2050 Eurostat ym. 2000-luvun alku 20.45 21.05 21.55 22.6 22.95 23.35 Tilastokeskus 2001 ennuste 20.86 21.50 22.06 23.09 24.02 24.85 ero -0.41-0.45-0.51-0.49-1.07-1.50 2004 ennuste 21.15 21.86 22.46 23.56 24.52 25.39 ero -0.70-0.81-0.91-0.96-1.57-2.04 2007 ennuste 21.77 22.77 23.58 25.07 26.43 27.60 ero -1.32-1.72-2.03-2.47-3.48-4.25 2009 ennuste 22.04 23.02 23.95 25.64 27.18 28.53 ero -1.59-1.97-2.40-3.04-4.23-5.18 4
VANHUSPALVELULAIN PÄÄPIIRTEET Laki perustuu palvelujen tarpeen selvittämiseen ja sen perusteella laadittavaan palvelusuunnitelmaan. Yhteiset pelisäännöt ikäihmisten hoivaa ja hoitoa koskien 5
Sosiaali- ja terveysministeriöön tuli lausuntoja yhteensä 127 kappaletta Virallisesti pyydettyjen lausuntojen lisäksi kannanottoja saatiin myös muun muassa vanhusneuvostoilta, järjestöiltä, kunnilta ja muutamilta yksittäisiltä kuntalaisilta. vanhusneuvostoille nykyistä jämäkämpi asema iäkkäiden ihmisten äänen välittämisessä. 6
Ikäihmiset pääsisivät paremmin osallistumaan heitä koskevaan päätöksentekoon. tarkoitus/tavoite ihmisarvoinen vanhuus ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden sekä osallisuuden edistäminen ikääntymisestä aiheutuvien toimintakyvyn rajoitusten vähentäminen tarkoituksenmukaisen ja laadukkaan palvelukokonaisuuden turvaaminen 7
LAIN SISÄLTÖ Päätös palvelujen saamisesta pitäisi tehdä kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä oikeus palvelussuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen sosiaalipalveluissa. vastuutyöntekijä, joka koordinoisi koko palvelukokonaisuutta.. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän olisi varmistettava palvelujen laatu. Jos työntekijä huomaisi tai saisi tietoonsa epäkohdan tai sen uhan, hänen olisi ilmoitettava siitä välittömästi toimintayksikön vastuuhenkilölle 8
KESKUSTELU Miten voit omalla paikkakunnalla nostaa vanhuspalvelulakia esille? 9
575MAAN MUOKKASIMME, VEIMME 10
2. Hän maahan sateen heitti, soi loistaa auringon, maan siunaukseen peitti. Hän Isä, luoja on. Se siunaus näin siirtyi peltoomme, leipäämme, ja Herran hyvyys piirtyi jokaiseen päiväämme 11
AKTIIVISEN IKÄÄNTYMISEN JA SUKUPOLVIEN VÄLISEN SOLIDAARISUUDEN EUROOPPALAINEN TEEMAVUOSI 2012 12
3. Nyt hehkuu kauneutta myös lakastuva maa. Puut ruskan kirkkautta kantavat loistavaa. Maa täyteydessänsä tuo sadon ajallaan, se antaa hedelmänsä ja kutsuu korjaamaan 13
4. On täynnä lahjojasi kätesi, Jumala. Soi syksy kiitostasi maan kaiken kasvusta. Nyt kiittää sydämemme, kun meitä rakastat, suot toivon elääksemme ja hoivaat, johdatat. 14
VÄESTÖ IKÄÄNTYY, MUUTTUUKO DIAKONIATYÖN PAINOTUS? (4/4) Miten mielestäsi väestön ikääntymisen tulisi muuttaa diakonian työtapoja ja painotuksia Mainintojen lkm. Vapaaehtoistoimintaa tulisi kehittää ja aktivoida ikääntyneitä vapaaehtoisiksi Yli 100 Kotikäyntityötä tulisi lisätä Yli 100 Etsivää ja ennaltaehkäisevää työtä tulisi lisätä Yli 50 Yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa tulisi kehittää Vanhuus ei tarkoita,että he ovat heti diakoniatyön asiakkaita. Vanhuus ei ala enää kun täyttää 65v. vaan vanhuuden ajatellaan alkavan vasta joskus 75-80v.jälkeen.Joten ikääntyvät pitäisi nähdä potentiaalisena vapaaehtoisjoukkoina eli heidän tavoittaminen työhön on tulevaisuuden haasteita.toisaalta yksinäisyys,syrjäytyminen ja erilaiset muisti ym sairaudet lisääntyy sekä ikäihmisten alkoholinkäyttö. Ne ovat myös tulevaisuuden haasteita.ennaltaehkäisevätyö olisi tärkeetä. Uusien työtapojen kehittäminen tärkeetä kuten ikäihmisille suunnattu päihderyhmä ja matalankynnyksen kohtaamispaikkoja yksinäisyyden lievittämiseksi. Yhteistyötä kaikkien ikääntyvien kanssa työtä tekevien kanssa tulisi lisätä. Ryhmämuotoista toimintaa tulisi lisätä Tulisi vaikuttaa yhteiskuntaa vanhusten aseman parantamiseksi Vanhustyön resursseja tulisi lisätä Kotikäynneille pitäisi olla enemmän aikaa sekä etsivään työhön. Vanhukset ovat omissa oloissaan, enää ei naapuriapua ole kun kaikki pelkäävät häiritsevänsä. Yksinäisyys vaivaa... Muiden työalojen tulisi ottaa enemmän vastuuta myös vanhuksista Vanhusten liikkumiseen/kuljettamiseen olisi tärkeää löytää joustavia ratkaisuja Tulisi painottaa työ diakoniseen vanhustyöhön. Kaikki vanhustyö ei voi mennä diakonian piikkiin! Aikuistyön tulee kantaa vastuuta myös ikääntyvistä. 15
Väestö ikääntyy, muuttuuko diakoniatyön painotus? Poimintoja aineistosta Kehitetään toimintamuotoja, joilla yhteisöllisyyttä tuettaisiin yksinäisyyden vähentämiseksi. Kotikäyntityötä uusilla innoilla. Kotikäynnit mahdollisuudeksi eikä rasitteeksi. Pienet ryhmät joissa kohdataan eim. vaikka palvelutalossa muutamia ihmisiä. maaseutu kylille vaikka 2-3 ihmisen ryhmiä keskustelemaan! Vapaaehtoisten koulutustarve, kolmannen sektorin tuki, sillä yhteiskunnan talous ei kestä sitä, että lähimmäinen on vain viranomainen. Yhteisvastuuta lähimmäisestä tarvitaan ja se vaatii tässä ajassa ihmisten todellista asennemuutosta ja arvokeskustelua, jota kirkon tulee pitää yllä. Yhteistyötä terveydenhuollon kanssa olisi lisättävä. Mm. diakonisia ryhmiä vanhuksille yhteistyössä kaupungin kanssa. Vapaaehtoistyön ja lähimmäispalveluun varattava lisää resursseja diakoniatyössä.lähimmäispalvelun koordinointi ja kehittäminen vaatii enemmän työaikaa kuin pienen siivun työajasta. Vapaaehtoisten rekrytointi, perehdytys, jatkokoulutus ja työnohjaus olisi nähtävä yhtenä osana johtajuutta ja arvostettava sitä sen mukaan, myös 16 palkallisesti. Se on vaativaa työtä.
17
Muistisairaan kohtaaminen koulutus Hämeenlinnassa 10.10.2011 18
SEMINAARI VANHUSTEN ARJESTA JA VANHUSPALVELULAISTA Aika: 31.10 klo 13 17.00 Paikka: Helsingin seurakuntayhtymä, Kolmas linja 22 B Kataisen hallituksen ohjelmassa luvataan, että turvataan lailla (vanhuspalvelulaki) iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. Edellisen hallituksen aikana valmisteltiin luonnos laiksi ja siitä on käytettävissä lausuntoja. Mistä on kyse? Mitä asiasta sanovat iäkkäät ihmiset itse ja heitä hoitavat työntekijät? Millainen lain pitäisi olla, jotta todella turvaisi oikeuden laadukkaaseen hoivaan? OHJELMA 13.00 Tervetuloa Professori Sirkka-Liisa Kivelä 13.10 Vanhuspalvelulain vaiheet ja tämän hetkinen tilanne Apulaisosastopäällikkö STM, Reijo Väärälä 14.00 Näkökulmia arjesta Vanhus Heliä Linden lähihoitaja Heli Saarinen Omaishoitaja Eeva-Liisa Moilanen Vastaava hoitaja Outi Karppinen Seminaariyleisö osallistuu keskusteluun Keskustelun juontaa toimittaja Leena Pakkanen 14.30 Kahvi 15.00 Näkökulmia arjesta jatkuu 16.00 Tutkijan puheenvuoro Professori Jyrki Jyrkämä 16.45 Iltapäivän yhteenveto Professori Sirkka-Liisa Kivelä Seminaariin on vapaa pääsy Kahvitarjoilun vuoksi osallistujia pyydetään ilmoittautumaan osoitteeseen arja.kunnala@evl.fi 24.10.2011 mennessä. Järjestäjät: Kirkkohallitus/KDY, Suomen Senioriliike ry, HYVA ja Sosiaalipoliittinen yhdistys 19
20
VANHUSTEN KALTOINKOHTELU VÄKIVALLAN ENNALTA EHKÄISY JA TORJUNTA Ikääntyneisiin kohdistuvassa väkivallassa erityispiirteitä Pahoinpitelijä usein läheinen ihminen Väkivalta tapahtuu kotona Tulee harvoin poliisin tietoon Pitkäkestoista 21
MITÄ TARKOITETAAN IKÄÄNTYNEISIIN TAI VANHUKSIIN KOHDISTUVALLA KALTOINKOHTELULLA? Luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai tekemättä jättämistä, joka vaarantaa ikääntyneen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai terveyden Yli 65 -vuotiaisiin kohdistuvaa fyysistä ja/tai psyykkistä väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä, taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyöntiä tai muun laista oikeuksien rajoittamista ja loukkaamista ja ikäihmisen ihmisarvoa alentavaa kohtelua. 22
Kaltoinkohtelu voi olla parisuhde-, perhe- tai lähisuhdeväkivalta. Se voi ilmetä myös hoitosuhteessa huonona ja epäeettisenä kohteluna tai palvelujärjestelmän ja yhteiskunnan taholta rakenteellisena kaltoinkohteluna esimerkiksi palveluiden epäämisenä tai ikäsyrjintänä 23
KALTOINKOHTELUA ON Fyysinen väkivalta Henkinen Hengellinen Emotionaalinen Seksuaalinen Taloudellinen Hoidon ja avun laiminlyönti 24
TUNNISTAMINEN Vaikea tunnistaa Fyysisen pahoinpitelyn merkkeinä voi olla esimerkiksi eri paranemisvaiheessa olevat mustelmat, ruhjeet tai muut vammat Myös toistuvasti ilmenevät uudet vammat ja ruhjeet voivat kertoa jatkuvasta pahoinpitelyistä. Henkilön yleinen hoitamattomuus, aliravitsemus, kuivuminen, lääkityksen laiminlyönti tai liiallinen lääkkeiden käyttö. Myös jatkuva rahan puute tai kieltäytyminen tarvittavista palveluista voi viitata hyväksikäyttöön. Kaltoinkohtelu aiheuttaa usein muutoksia ikäihmisen käyttäytymisessä. Muutokset voivat ilmetä arkuutena, masentuneisuutena, itkuisuutena, itsetuhoisina ajatuksina ja puheina, pelokkuutena, takertumisena tai jopa aggressiivisuutena. Hän saattaa käyttää sosiaali ja terveydenhoitoalan palveluita runsaasti tai 25 kieltäytyä niistä kokonaan.
HOITOTAHTO JA SEN TOTEUTUMINEN Tuli Suomeen 1900 luvun alussa Tarkoittaa henkilön tahdon ilmaisua hänen tulevasta hoidostaan siltä varalta, ettei hän itse enää pysty osallistumaan hoitoratkaisuihin. Hoitotahdossa voi ilmaista erityistoiveita hoidon suhteen, kieltäytyä tietyistä hoitotoimenpiteistä tai esittää pyynnön mahdollisimman aktiivisesta hoidosta. Hoitotahto voidaan myös kirjata edunvalvontavaltuutuksena eli valtuuttaa toinen henkilö tekemään tarvittavat hoitopäätökset, jos hoitotahdon laatija ei enää itse kykene ratkaisuihin. 26
HOITOTAHTO KOROSTAA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUTTA Voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti Hoitotahto on itsemääräämisoikeuden jatke siltä varalta, että ihmisen ymmärrys iän, sairauden tai tapaturman johdota heikentyy. Suomen yleinen hoitovelvoite on sekä eettisesti että oikeudellisesti keskeinen ja kattava. Hoitoa tarvitsevia ihmisiä ei saa jättää hoidotta. Käytännön hoitotilanteet ovat usein kiireisiä, ristiriitaisia ja jännitteisiä. Joudutaan ottamaan kantaa esimerkiksi siihen, ryhdytäänkö tietyssä tilanteessa elvytykseen vai ei. Sitova hoitotahto turvaa potilaan yksityiskohtaisten 27 toiveiden mukaisen hoidon kriittisilläkin hetkillä.
Hoitotahto jää usein kirjaamatta. Hoitotahdossa voidaan mm. ilmaista suostumus tai kielto tiettyihin hoitotoimenpiteisiin, nimetä sijaispäättäjä hoitoa koskeviin ratkaisuihin sekä esittää toiveita hoivan ja elämänlaadun suhteen. MUISTILIITON SIVUILLA HYVÄ MALLI 28