Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2014 talousarvioon Teemme muutosta yhdessä 1
Pirkanmaan liitto ISBN 978-951-590-285-6 Kansikuva Hannele Kaihola Taitto Kirsti Kivilinna Painos 800 kpl Paino PK-Paino Oy, Tampere 2
Saatteeksi BUDJETTITAVOITTEIDEN ESITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaan liitossa laaditaan vuosittain Pirkanmaan budjettitavoitemuistio valtion seuraavan vuoden talousarvioon vaikuttamiseksi ja maakunnallista edunvalvontaa varten. Siihen sisällytetään hankkeita ja toimenpide-esityksiä, jotka ovat maakunnalle keskeisiä ja edellyttävät ratkaisuja määrärahavarauksina tai muutoin toimenpiteitä budjettivalmistelun yhteydessä. Pirkanmaan ensimmäinen koko maakuntaa koskeva liikennejärjestelmäsuunnitelma (LJS) ja sen aiesopimus kehittämistoimenpiteiden toteuttamisesta ja edistämisestä vuosina 2012-2016 valmistui vuonna 2012. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on muodostettu liikennejärjestelmävisio ja määritelty toimintalinjat sen toteuttamiseksi. Aiesopimuksen ovat hyväksyneet Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan kunnat, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Liikennevirasto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Pirkanmaan poliisilaitos. Aiesopimuksen mukaiset toimenpiteiden edistämiset on otettu huomioon budjettitavoitteissa. Valtion vuoden 2014 talousarviossa tulee varautua aiesopimuksen mukaisten liikennehankkeiden rahoitukseen. Tavoitteisiin ei ole kirjattu kohteita, joiden valtion rahoitus on jo aiemmilla päätöksillä varmistunut eikä kohteita, joiden esittämisvalmius ei ole vielä riittävä. Maakuntahallitus hyväksyi 18.3.2013 Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2014 talousarvioon. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Esa Halme (p. 03 248 1241) ja edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela (p. 03 248 1240). 3
Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion talousarvioon vuodelle 2014 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ: Lisärahoituksen osoittaminen perustienpitoon (LJS) Liikennepoliittisen selonteon mukaan perusväylänpidon ja joukkoliikenteen rahoituksen ostovoima turvataan hallituskausien taitteessa tehtävillä kustannusten nousua vastaavilla tasokorotuksilla. Vuodesta 2016 alkaen väyläinvestoinneista siirretään 100 miljoonaa euroa vuodessa liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon. Pirkanmaalla perustienpidon rahoitus vuonna 2013 on noin 39 miljoonaa euroa. Maakunnan teiden nykyisen palvelutason turvaaminen edellyttäisi merkittävää vuosittaista lisärahoitusta. Muun muassa huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä Pirkanmaalla on kasvamassa viiden vuoden aikana 230 kilometristä 500 kilometriin. Lähes kaikki osuudet ovat vähäliikenteisellä tieverkolla. Vuodesta 2016 toteutettavan lisärahoituksen pääpainotus tulee olla ihmisten jokapäiväisen liikkumisen ja elinkeinoelämän kuljetusten kannalta merkittävän perustienpidon hoitoon ja ylläpitoon panostamisessa. Perustienpitoon tulee osoittaa lisärahoitusta jo vuoden 2014 valtion talousarviossa. Valtatien 3 parantaminen runkotietasoiseksi välillä Tampere-Vaasa: Hämeenkyrön ohitustie (LJS) Tampere-Vaasa -yhteysvälin suunnitellut investoinnit sisältävät ohituskaistoja, keskikaiteita, paikallisen liikenteen erottamista päätieliikenteestä, liittymien uudistamista, pohjavesisuojauksia, meluesteiden rakentamista ja valaistuksen lisäämistä. Valtatien 3 yhteysvälillä Ylöjärvi-Vaasa on isoja puutteita liikenneturvallisuudessa ja liikenteen sujuvuudessa. Tie on kaikilla liikenneturvallisuuden tunnusluvuilla mitattuna tuntuvasti muita valtateitä vaarallisempi. Valtatien 3 yhteysväli Tampere-Vaasa on liikennepoliittisen selonteon vuosien 2016-2022 suunnitteluohjelmassa lukuun ottamatta Laihian risteysjärjestelyjä, jotka ovat jo vuosien 2012-2015 kehittämisohjelmassa. Suunnittelun uudelleenarviointi tehdään vuonna 2013. Yhteysvälin suunnittelu on jo aiemmin ollut hyvin pitkällä ja investointien aloittaminen olisi ollut jo mahdollista. Yhteysvälin kokonaisinvestoinnin kustannukset ovat ennen uudelleenarviointia olleet 185 miljoonaa euroa. Ensimmäisenä uutena investointikohteena oleva Hämeenkyrön ohitustie (noin 10 km) on valmis aloitettavaksi nopealla aikataululla. Hämeenkyrön Kirkonkylän kohdalla vuorokausiliikenne on noin 11000 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen määrä on noin 1000 ajoneuvoa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio kapeana nelikaistaisena keskikaiteellisena valtatienä on noin 61 miljoonaa euroa, mistä Hämeenkyrön kunnan rahoitusta on noin 1,4 miljoonaa euroa. Teollisuuden kuljetuksien häiriöttömyys ja toimivat jatkoyhteydet sekä liikenneturvallisuuden että liikenteen sujuvuuden parantaminen edellyttävät valtatien 3 yhteysvälin Tampere-Vaasa investointien pikaista toteuttamista aloittamalla jo vuonna 2014 Hämeenkyrön ohitustien rakentamisella. MAL-aiesopimuksen mukaiset liikenneinvestoinnit Tampereen seudulla (LJS) Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2013-2015 allekirjoitettiin alkuvuodesta 2013. Sopimuksella edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista. Samalla edistetään hallitusohjelman, valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman, liikennepoliittisen selonteon, kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman sekä kuntapolitiikan ja kuntauudistuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista Tampereen seudulla. Aiesopimukseen on kirjattu pieniä liikennejärjestelmähankkeita, joiden rahoitustarve on 10 miljoonaa euroa. Rahoituksesta valtion osuus on puolet. Liikennehankkeet kohdistuvat joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisen ja keskustojen kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen. Hankkeet kohdistuvat seudun kahdeksaan kuntaan ja kaupunkiin. Vuoden 2014 valtion talousarviossa tulee varautua MAL-aiesopimuksen mukaisten liikennehankkeiden rahoitukseen. Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen maan kakkoskenttänä (LJS) Tampere-Pirkkalan lentoasema on Suomen toiseksi suurin kansainvälisten lentomatkustajien määrässä ja kolmanneksi suurin kokonaismatkustajamäärässä. Lentoasema on profiloitunut Suomen halpalentokeskuksena, mutta sen aluetaloudellinen merkitys korostuu myös maakunnan voimakkaan vientiteollisuuden tarpeiden ansiosta. 4
Tampere-Pirkkalan lentoaseman kapasiteettia voidaan kasvattaa nykyistä suuremman matkustajamäärän tarpeisiin. Tampere-Pirkkala pystyy tarjoamaan sopivan etäisyyden päässä lisäarvoa Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja purkamaan osan sen kuormituksesta. Sekä maankäyttö- että liikennejärjestelmäsuunnittelussa on varauduttu liikenteen kasvuun ja matkaketjujen sujuvoittamiseen Tampereen läntisen ratayhteyden ja toisen kiitotien varauksilla. Tämä edesauttaa muun muassa charter-lentojen ja lentorahtikuljetusten lisäämismahdollisuuksia. Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen maan kakkoskenttänä tulee ottaa huomioon meneillään olevassa lentoliikennestrategiatyössä ja sen pohjalta tehtävissä valtion rahoituksen kohdentamisissa. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ: Sastamala-Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Hankekokonaisuus on kolmen kunnan ja kahden maakunnan yhteinen. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuu Punkalaidun-Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, missä Punkalaitumen jätevedet johdetaan käsiteltäviksi Huittisten saneerattavalle jätevedenpuhdistamolle. Samassa yhteydessä on rakennettu yhdysvesijohto. Toisessa vaiheessa toteutetaan Sastamala-Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Hankkeessa Sastamalan kaupungin jätevedet johdetaan käsiteltäviksi Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Samassa yhteydessä rakennetaan yhdysvesijohto. Sastamalan kaupunkiin 1.1.2013 liittyneen Kiikoisten jätevedet johdetaan samalla osana Sastamalan jätevesiä käsiteltäväksi keskitetysti. Jätevesien käsittelyn keskittämisen myötä on mahdollisuus päästä kokonaisuuden kannalta parempaan puhdistustulokseen. Hankkeella on suuri merkitys sekä elinkeinoelämän toimivuuden että asumisen viihtyvyyden kannalta. Merkittävä peruste hankkeelle on, että yhteispuhdistamon jäteveden purkupiste sijaitsee Turun kaupungin tekopohjavesilaitoksen vedenottopaikan alapuolella. Näin jätevesien purkupiste siirtyy Kokemäenjoessa Turun seudun raakavedenottopisteen alapuolelle. Hanke tukee sekä sisävesien suojelua että Itämeren suojelua. Hankkeella on myös merkittävä työllistävä vaikutus. Valtion rahoituksen tarve Sastamala-Huittinen -siirtoviemäreille ja yhdysvesijohdolle on 4,0 miljoonaa euroa. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ: Aluekehittämisen voimavarojen turvaaminen Alueiden kehittämisellä vahvistetaan kilpailukykyä, edistetään taloudellista tasapainoa, kehitetään elinkeinotoimintaa ja tuetaan työllisyyttä. Tavoitteena on kaventaa alueiden välisiä ja niiden sisäisiä kehityseroja sekä edistää väestön hyvinvointia ja osaamista. Lisäksi parannetaan elinympäristön laatua ja tuetaan kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Alueiden omista lähtökohdista lähtevän kehittämisen kannalta on tarpeen antaa riittävästi toimivaltaa tehtävien ja resurssien siirrolla maakuntien liittojen omalle päätöksenteolle muun muassa maakunnankehittämisrahan sitomattoman osuuden lisäämisellä. Kaupunkiseutujen innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman ja kaupunkiseutujen ja valtion yhteisen kasvusopimuksen tulee vahvistaa alueellisia kehitysympäristöjä ja niistä syntyvää talouskasvua. Aluekehittämisen voimavarat tulee turvata valtion vuoden 2014 talousarviossa. Työllisyydenhoidon voimavarojen turvaaminen Kuluvana vuonna työllisyydenhoidon painopistealueina ovat nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen. Nuorten yhteiskuntatakuu tuli voimaan kuluvan vuoden alussa. Pirkanmaalla valtakunnallisessa pitkäaikaistyöttömien kuntakokeiluhankkeessa ovat mukana Tampere ja Etelä-Pirkanmaan kunnat. Hanke kestää vuoden 2015 loppuun. Hallitusohjelman mukaista työllisyyspolitiikkaa tulee jatkaa ja tehdä tarvittavat työllisyydenhoidon voimavarojen turvaamiset työllisyystavoitteiden toteuttamiseksi. Hanke on Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukainen ja kokonaiskustannuksiltaan 13,5 miljoonaa euroa. Hanke on valmis toteutettavaksi vuonna 2014. 5
VALTIOVARAINMINISTERIÖ JA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ: Valtion sitoutuminen ja rahoitus Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksen mukaisiin kehittämiskohteisiin (liikennekohteet olivat jo edellä) Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2013-2015 allekirjoitettiin alkuvuodesta 2013. Sopimuksella edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista. Samalla edistetään hallitusohjelman, valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman, liikennepoliittisen selonteon, kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman sekä kuntapolitiikan ja kuntauudistuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista Tampereen seudulla. FICAM:n viranomaistoiminta tulee jatkossa turvata valtion rahoituksella. Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee omalta osaltaan rahoittamaan vuoteen 2016 saakka keskuksen toimintaa siten, että vaihtoehtomenetelmäkeskus antaa kansallisen tason palvelua muille yliopistoille muun muassa koulutus- ja tietopalveluina. Tampereen yliopisto jatkaa vaihtoehtomenetelmäkeskuksen toiminnan rahoittamista perus- ja tukitoiminnoissa, mutta ei keskuksen viranomaistehtävissä, sillä EU-direktiivin määrittelemän koe-eläintoiminnan velvoitteet kohdistuvat maa- ja metsätalousministeriön vastuulle. Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n vuotuinen määrärahatarve viranomaistoimintaan on 1,0 miljoonaa euroa, mistä vuoteen 2016 saakka on tulossa opetus- ja kulttuuriministeriön kautta 250 000 euroa vuodessa. Vaihtoehtomenetelmäkeskuksella on tarve vuotuiseen 750 000 euron lisärahoitukseen maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta. Valtion vuoden 2014 talousarviossa tulee varautua MAL-aiesopimuksen mukaisten myös muiden kuin liikennehankkeiden rahoitukseen, erityisesti seudun asuntotuotantoa edistävien valtion tukitoimien rahoittamiseen sisältäen myös erityisryhmien investointiavustusten turvaamisen. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ: Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n valtion rahoitus Tampereen yliopiston yhteydessä toimii eläinkokeita korvaava kansallinen vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM. Keskus kehittää ja validoi ihmisperäiseen solu- ja kudosviljelyyn perustuvia testimenetelmiä, joilla voidaan täydentää tai korvata eläinkokeita joko viranomaistutkimuksissa tai perustutkimuksessa. FICAM toimii vaihtoehtomenetelmien asiantuntijakeskuksena Suomessa ja sen johtaja toimii Suomen yhteyshenkilönä Euroopan unionissa. FICAM toimii Suomessa EU-lainsäädännön ja kansallisen koeeläinlain mukaisena virallisena validointi- ja referenssilaboratoriona. 6
Muut Pirkanmaan määrärahatavoitteet valtion talousarvioon vuodelle 2014 SISÄASIAINMINISTERIÖ JA OIKEUSMINISTERIÖ: Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusyksikön ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen yhdistäminen Tampereella sijaitsevan Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusyksikön toiminta on sisäasiainministeriön alaista toimintaa, missä tehdään poliisialaan liittyvää yhteiskunta-, käyttäytymis- ja oikeustieteellistä tutkimusta. Sen tekemä tutkimus on pitkäjänteistä ja siinä noudatetaan muiden korkeakoulujen tavoin yleisesti hyväksyttyjä tieteellisiä periaatteita ja eettisiä vaatimuksia. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (Optula) on oikeusministeriön alaisuudessa Helsingissä toimiva oikeuspoliittisen tutkimuksen laitos. Laitoksessa harjoitettavan tutkimuksen leimallinen piirre on yhteiskuntatieteellisen ja oikeudellisen näkökulman yhdistäminen. Optula on valtion sektoritutkimuslaitoksista pienin. Molempien yksiköiden tutkimusalana on pääosin kriminologia. Jo nyt Optulan keskeistä tutkimusaineistoa ovat poliisin rekisteritiedot. Tutkimusyksiköiden yhteen liittäminen yhdistäisi luontevasti myös rikollisuuden ja rikostorjunnan tutkimuksen. Fakta Syksyllä 2012 valmistuneessa valtion sektoritutkimuslaitosten uudistusselvityksessä Optulaa esitetään fuusioitavaksi vuonna 2014 Helsingin yliopistoon. Selvityksessä yhteistyökumppanina mainitaan myös Poliisiammattikorkeakoulu. Tehokkaan tutkimustoiminnan kannalta tulisi selvittää ja myös jo vuoden 2014 valtion talousarviossa varautua Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toiminnan yhdistämiseen Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusyksikön kanssa ja yhteisen yksikön toimintojen sijoittamiseen Tampereelle. VALTIOVARAINMINISTERIÖ: Kuntien rahoituksen turvaaminen ja kuntien tehtävät Meneillään on valmistelu kuntien valtionosuusuudistuksesta. Uuden järjestelmän on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää järjestelmää ja lisätä kannustavuutta. Valtionosuusuudistuksessa tulee ottaa huomioon kuntia velvoittavien säädösten sekä väljentäminen että karsiminen ja ohjauksen joustavoittaminen. Velvoittaviin tehtäviin tulee kunnille osoittaa niiden hoidon edellyttämä valtion rahoitus. Valtion palveluiden säilyminen kunnissa (yhteispalvelupisteet) Valtakunnallisen Asiakaspalvelu 2014 -hankkeen tarkoituksena on luoda koko maahan kattava yhteispalvelupisteiden verkko. Hankkeessa määritellään jokaisessa yhteispalvelupisteessä vähintään etäpalveluna saatavilla olevat valtion, kuntien ja muiden viranomaisten palvelut. Tässä yhteydessä valtionhallinnon kustannuksia ei saa vyöryttää kuntien maksettaviksi. Valtion tulee kattaa aidot kustannukset, joita henkilöstö- ja palvelukykyisyyden hoitamisesta kunnille syntyy. Asiakaspalvelu 2014 -hankkeen linjausten pohjalta tehtävien päätösten toteutus on turvattava riittävällä määrärahalla valtion talousarviossa. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaedellytysten vahvistaminen Yliopistolain mukaan edellisenä vuonna yliopistoille osoitettua talousarvion määrärahaa korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta yliopistoindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti. Yliopistoindeksi muodostuu yleisestä ansiotasoindeksistä, kuluttajahintaindeksistä sekä tukkuhintaindeksistä. Kuluvalle vuodelle indeksi jäädytettiin kertaluonteisesti. Ennusteen mukaisesti määrärahavähennys on koko maassa noin 43 miljoonaa euroa. Tampereen yliopistolle ja Tampereen teknilliselle yliopistolle indeksin jäädytys tietää molemmille noin 4 miljoonan euron määrärahamenetystä. Vuoden 2014 valtion talousarviossa tulee yliopistoindeksi palauttaa täysimääräisenä yliopistolain mukaisesti. Tampereen ammattikorkeakoulun osalta ammattikorkeakoulujen indeksileikkaus on noin 3,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä leikkaus tulee aloituspaikkaleikkauksen 7
päälle. Lisäksi osakeyhtiömuotoisten ammattikorkeakoulujen alv-palautusjärjestelmä on epäedullisempi verrattuna kunnallisiin oppilaitoksiin ja yliopistoihin. Vuoden 2014 valtion talousarviossa tulee ammattikorkeakoulujen indeksi palauttaa ja muuttaa osakeyhtiömuotoisten ammattikorkeakoulujen alv-palautusjärjestelmä tasaveroiseksi muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Oppilaitos- ja päiväkotirakentaminen (myös sosiaali- ja terveysministeriö) Koulujen perustamis- ja peruskorjaushankkeiden tarve on suuri. Lisäksi koulurakennusten yhä paheneviin home- ja muihin terveysongelmiin tulisi puuttua pitkäjänteisen ja valtion rahoitusosuuden osalta turvatun kokonaisohjelman puitteissa. Valtion talousarviossa vuodelle 2013 yleissivistävän koulutuksen osalta myöntövaltuus koko maassa on 12 miljoonaa euroa. Valtionosuuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata tilat 1200 oppilaalle. Määräraha on riittämätön tarpeeseen nähden. Pirkanmaan kunnissa on runsaasti investointipäätöksiä odottavia oppilaitosten rakentamis- ja kunnostamiskohteita. Jatkettaessa nykyisellä rahoitusmenettelyllä tulee valtion talousarvioon osoittaa lisärahoitusta oppilaitosrakentamiseen. Oppilaitosrakentamisen rahoitus tulisi kuitenkin jatkossa sisällyttää kuntien valtionosuusjärjestelmään. Myös päiväkotien peruskorjaustarpeet ilmanvaihtoja kosteusongelmien vuoksi ovat lisääntyneet. Kunnille tulee osoittaa valtion avustusta päiväkotien korjausinvestointeihin. Liikuntapaikkarakentaminen Valtion liikuntaneuvoston liikuntapaikkarakentamisen linjausten ja kriteerien mukaan painopistealueita ovat muun muassa laajojen käyttäjäryhmien ja terveyttä edistävien liikuntakohteiden rakentaminen. Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmassa vuosille 2013-2016 on nimetty hankkeet, joita opetus- ja kulttuuriministeriö varautuu avustamaan seuraavina neljänä vuotena edellyttäen, että rahoitus säilyy arvioidun suuruisena. Rahoitussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtion aluehallinnon tekemissä yhteenlasketuissa rakentamispäätöksissä viimeisten 15 vuoden aikana Pirkanmaan osalta väestömäärään suhteutettu liikuntapaikkarakentamisen valtion rahoituksen laskennallinen osuus on noin neljä miljoonaa euroa alijäämäinen. Pirkanmaalla on tälläkin hetkellä odottamassa useita liikuntapaikkahankkeita useissa eri kunnissa. Rahoitussuunnitelmassa ovat Pirkanmaalta vuodelle 2014 Lempäälän Lempoisten koulun liikuntahalli ja Tampereen Tesoman jäähallin peruskorjaus. Ensi vuodelle on myös siirtynyt Kangasalan yhtenäiskoulun liikuntahallin rakentamisen aloittaminen. Myös Punkalaitumen liikuntahallin peruskorjauksen rahoitustarve saattaa jatkua vielä ensi vuonna. Valtakunnallisiin hankkeisiin valtion liikuntaneuvosto on kirjannut Tampereen keskusareenan vuosille 2015-2016 siten, että ensimmäisenä vuonna valtionosuus olisi 1,5 miljoonaa euroa ja toisena vuonna 2,5 miljoonaa euroa. Keskusareenan valtion rahoituksen tarve on 10 miljoonaa euroa, mikä tulisi pääosin kattaa Veikkaus Oy:n jakamattomista voittovaroista. Valtion talousarviossa tulee osoittaa ylläpitäjien hakema valtion rahoitus vuodelle 2014 liikuntapaikkarakentamiseen Pirkanmaalla. Tampereen urheiluakatemian valtion rahoitus Suomen urheiluakatemioiden valtakunnallinen rahoitusjärjestelmä muuttui vuonna 2013 niin, että opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa määrärahat kaikille urheiluakatemioille. Nyt jaettavissa oleva määräraha on 0,8 miljoonaa euroa. Valtakunnallinen urheiluakatemiaohjelma on yksi osaohjelma uudessa suomalaista huippuurheilua ohjaavassa huippu-urheiluyksikössä. Tampereen urheiluakatemian toimintaa koordinoi Varalan urheiluopisto. Akatemian vahvuuksia ovat opiskeluiden ja urheilun yhdistämiseen tähtäävä toiminta koko urheilijan polun varrella yläkouluikäisistä korkeakouluopintojen päättymiseen asti, laaja-alainen asiantuntijapalveluverkosto sekä vahva osaaminen urheilijan terveydenhoitoon liittyvissä asioissa. Tulevaisuudessa urheiluakatemian tehtävänä on mahdollistaa 8
ammattivalmentajuuden kehittymistä ja toimia paikallisten seurojen tukena. Varalan urheiluopisto on varautunut akatemiatoiminnan kasvuun perustamalla uuden kilpa- ja huippuurheilua koordinoivan yksikön. Tampereella akatemian toiminnan piirissä on urheilijoita 50 lajista. Vahvoja lajeja alueellisesti ovat muun muassa voimistelu, yleisurheilu, uinti, taitoluistelu, suunnistus, tennis, judo, melonta, paini, jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, koripallo, pesäpallo ja salibandy. Tampereen urheiluakatemian valtion rahoituksen tarve vuonna 2014 on 150 000 euroa. Valtakunnallisen Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin valtionosuuden korottaminen ja erikoismuseostatus Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin toiminta käynnistyi kesällä 2011. Suomen kirjainstituutin säätiö on toteuttanut tämän ainutlaatuisen museon muun muassa Sastamalan kaupungin, opetus- ja kulttuuriministeriön, Pirkanmaan liiton ja muiden hankerahoittajien tukemana. Sastamalassa sijaitseva valtakunnallinen ja toiminnallinen museo vaalii suomalaista kirjakulttuuriperintöä, edistää kirjakulttuuria, kirjallisuutta ja lukemista sekä vahvistaa suuren yleisön ymmärrystä kirjan ja kirjallisuuden ilmentämästä kulttuurihistoriallisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Säätiö harjoittaa erikoisalaansa liittyvää tallennus-, tutkimus-, tiedonvälitys-, näyttely-, julkaisu-, tapahtuma- ja koulutustoimintaa. Säätiö on yhteiskunnallisesti aktiivinen, osallistava ja vuorovaikutteinen toimija. Säätiö koordinoi ja kehittää kirjakulttuuriperintöyksiköiden yhteistyötä ja verkostoitumista. Pukstaavi pääsi vuoden 2012 alusta valtionosuusmuseoksi, kun jo valtionosuuden piiriin kuulunut Sastamalan seudun museo siirtyi säätiön hallintaan. Säätiö on saanut vuoden 2012 alusta alkaen valtionsuutta neljälle henkilötyövuodelle kahden museon toiminnan ylläpitämiseksi. Valtakunnallisen erikoismuseon tehtävien hoitaminen edellyttää vähintään kahdeksaa päätoimista museoammatillista henkilöä ja lisäksi osaaikaisia. Suomalaisen kirjan museon tulevaisuuden toiminnan kannalta on välttämätöntä, että Suomen kir- jainstituutin säätiölle osoitetaan valtion vuoden 2014 talousarviossa museoiden lakisääteinen valtionosuus nykyisen neljän sijasta kahdeksalle henkilötyövuodelle. Lisäksi Suomen kirjainstituutin säätiön tavoitteena on saada lähivuosina Suomalaisen kirjan museo Pukstaaville opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtakunnallisen erikoismuseon status. Kulttuurilaitosten valtionosuuden korottaminen Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti teattereille ja orkestereille maksetaan valtionosuutta ja -avustusta. Valtiontalouden menosäästöjen toteuttamiseksi teattereiden ja orkestereiden yksikköhintoja alennettiin vuosiksi 2012-2015. Vuoden 2014 valtion talousarviossa tulee valtionapukelpoisten kulttuurilaitosten rahoitus korottaa menoleikkausta edeltäneelle tasolle. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ: Hämeenkyrön kunnan haja-asutuksen runkoviemäreiden valtion rahoitus Hankkeessa on tarkoituksena rakentaa runkoviemäriä Hämeenkyrön kunnassa Sasin alueelta Hämeenkyrön keskustan puhdistamolle (noin 15 km) sekä runkoviemäriyhteydet Kyröspohjan ja Heinijärven alueiden haja-asutuksen ja kylätaajamien viemäröintitarpeisiin (noin 9 km). Investointi edistää valtioneuvoston hajajätevesiasetuksen toimeenpanoa ja on yksi tärkeimmistä Pirkanmaan haja-asutuksen viemäröintihankkeista. Hanke on vesienhoitosuunnitelman mukainen ja sen yleissuunnitelma on laadittu. Rakennussuunnitelmien laadinta aloitetaan kuluvana vuonna. Hämeenkyrön kunta aloittaa jätevedenpuhdistamonsa saneerauksen ja varautuu siten myös haja-asutusalueidensa viemäröintiin. Viemäröintipalvelut koskettavat lähes 1600 asukasta. Viemäröinnin rakentamisella turvataan erityisesti Hämeenkyrön pohjavesialueita ja se toimii kasvavan kunnan vesihuoltopalveluiden perusratkaisuna. Viemäröinnin piiriin saadaan haja-asutuksen lisäksi 9
alueen koulu- sekä elinkeinotoimintoja. Kaksivuotisen hankkeen kustannusarvio on yhteensä 4,0 miljoonaa euroa, josta Hämeenkyrön kunnan osuus on 2,8 miljoonaa euroa ja valtion avustuksen osuus 1,2 miljoonaa euroa. jos tarvittavia investointeja peruskorjauksiin ei tehdä ajoissa. Valtion talousarviossa tulee lisätä avustusmäärärahaa yhdyskuntien vesihuoltoja ympäristönsuojelutoimenpiteitä varten. Hankkeen aloittamiseen tulee osoittaa 0,6 miljoonan euron valtion avustus valtion vuoden 2014 talousarviossa. Hämeenlinna-Akaa -yhdysvesijohto ja siirtoviemäri (jatkorahoitus) Hankkeessa ovat mukana Akaa ja Hämeenlinna. Hanke toteutetaan Pirkanmaan ja Hämeen ELY-keskuksien yhteisenä ylimaakunnallisena hankkeena, missä rakennetaan yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Kalvolan ja Toijalan taajamien välille vedenhankinnan toimintavarmuuden parantamiseksi. Siirtoviemärin rakentaminen mahdollistaa alueen jätevesien johtamisen ja keskittämisen joko Hämeenlinnan tai Akaan puhdistamolle. Etelä-Pirkanmaalla ei ole käyttämättömiä pohjavesivaroja ja koko alueen vedenhankinnan kannalta verkostoyhteys on ensiarvoisen tärkeä. Hanke mahdollistaa linjauksen varrella olevien kylätaajamien kytkemisen järjestetyn vesihuollon piiriin. Tämän myötä asumisviihtyisyys paranee ja ympäristön/vesistöjen kuormitus vähenee paikallisesti. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 14,1 miljoonaa euroa, mistä valtion rahoituksen määrä on 3,8 miljoonaa euroa. Hankkeelle tulee osoittaa 0,5 miljoonan euron jatkorahoitus valtion vuoden 2014 talousarviossa. Valtion avustukset yhdyskuntien vesihuolto- ja ympäristönsuojelutoimenpiteisiin (myös ympäristöministeriö) Haja-asutusalueilla tulee pyrkiä liittämään kiinteistöt kunnalliseen vesihuoltoon aina, kun se on teknis-taloudellisesti järkevää. Ympäristön ja etenkin vesiensuojelun kannalta jätevesien puhdistaminen tulee keskittää mahdollisimman suuriin yksiköihin. Vesihuollon haasteena on lisäksi verkostoja uhkaava rappeutuminen, Luonnonvaratutkimuksen voimavarojen vahvistaminen Länsi-Suomessa Valtion sektoritutkimuslaitokset kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Maa- ja metsätalousministeriö tulee yhdistämään 1.1.2015 lähtien alaistensa kolmen sektoritutkimuslaitoksen (metsäntutkimuslaitos, maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) luonnonvarakeskukseksi. Valtion kuluvan vuoden talousarviossa on jo valmistauduttu luonnonvarakeskuksen muodostamiseen. Luonnonvarakeskuksen perustamisen tarkoitus on vahvistaa tutkimusta, jota tarvitaan tulevaisuuden biotalouden ja siihen pohjautuvan hyvinvoinnin rakentamisessa. Tiiviimpi laitosrakenne helpottaa tutkimusinfrastruktuurien ylläpitoa ja kehittämistä sekä tehostaa tietovarantojen, seurantojen ja tilastojen hyödyntämistä ja jalostamista. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) johtokunta on omassa linjauksessaan esittänyt, että Länsi-Suomessa olisi kolme toimipaikkaa, jotka ovat Parkano ja Kannus sekä uutena Tampere. Metlan nykyisessä alueyksikköjaossa Länsi-Suomen keskuksena toimii Parkanon yksikkö, jolle on osoitettu myös valtakunnallisia tehtäviä. Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon yksikkö on arvostettu tiedeyhteisö, joka kykenee vastaamaan tietotarpeisiin ja ennakoimaan niitä erityisesti suometsätalouden, metsien terveydentilan sekä metsän uudistamisen ja kasvatuksen alueilla. Yksikön muita vahvuuksia ovat metsäteknologian, bioenergian ja puutuotealan tutkimukset sekä nousevina potentiaaleina yhteydet bio- ja lääketieteen alueelle. Metlan Länsi-Suomen keskus on tiivistänyt yhteistyötä Pirkanmaalla Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa. Metsäntutkimuksen voimavaroja tulee vahvistaa Länsi-Suomessa hyödyntämällä yliopistoyhteistyötä. Samalla tulee varmistaa, että suometsätalouden ja uusien bioaktiivisten tuotteiden tutkimus- ja kehittämistyö sekä kenttä- ja laboratoriotoiminta jatkuu myös Parkanon toimipaikassa. 10
Pirkanmaan kansallispuistojen ja virkistysalueiden palveluvarustuksen ja kulutuskestävyyden lisääminen (myös ympäristöministeriö) Pirkanmaalla Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot ja niiden lisäksi muut vetovoimaiset luonto- ja virkistysalueet antavat hyvän pohjan elämysmatkailun toteuttamiseen. Seitsemisen ja Helvetinjärven alueilla käy vuosittain 70 000-80 000 kävijää. Luontomatkailukohteisiin liittyvät kävijäpalvelut tarjoavat mahdollisuuksia työtilaisuuksien, yritystoiminnan ja matkailutulojen lisäämiseen. Pirkanmaalla alueiden kestävä virkistysja luontomatkailukäyttö tulee turvata niin, että alueet pystyvät vastaanottamaan lisääntyviä kävijämääriä sekä tarjoamaan luontomatkailun elinkeinotoiminnalle riittävän laadukkaat puitteet. Seitsemisen ja Helvetinjärven alueella on tarvetta kulttuuriperintörakennusten ja luontokeskuksen korjauksiin sekä ympäristöystävällisten energiaratkaisujen toteuttamiseen, ympäristöystävällisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen Tampereelta Seitsemiseen ja luontokeskuksen esittely- ja opastusaineiston nykyaikaistamiseen. Liikenteen ennustetaan Tampereen Nurmi-Sorilan maankäytön kasvun takia jopa kolminkertaistuvan Alasjärven ja Aitovuoren välillä vuoteen 2030 mennessä. Oriveden puoleisessa päässä liikenteen ennustetaan kasvavan noin 1,5-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Vt 9:n ruuhkaisuus kytkeytyy yhteen myös Vt 12:n ruuhkiin, joita aiheutuu erityisesti Tampereen Teiskontiellä keskussairaalan (Tays) risteyksen kohdalla puutteellisten risteysjärjestelyjen vuoksi. Kulkuyhteydet Taysiin ja Kaupin kampusalueelle vaativat parannuksia kaikilla eri kulkumuodoilla. Erityisesti yhteispäivystys Acutan toiminta on riippuvainen kyseisen risteysalueen ja ambulanssiliikenteen hyvästä toimivuudesta. Valtatien 9 yhteysväli on liikennepoliittisen selonteon vuosien 2016-2022 suunnitteluohjelmassa. Suunnittelun uudelleenarviointi tehdään vuonna 2013. Valtatien 9 yhteysvälillä Tampere-Orivesi tulee jo ennen laajempaa investointia toteuttaa liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantamista lisääviä teemahankeinvestointeja kuten ohituskaistoja ja keskikaiteita. Vt 12:lla Taysin risteysaluejärjestelyjen aloittamiseen tulee osoittaa määräraha. Pirkanmaan kansallispuistojen ja muiden luontoja virkistysalueiden palveluvarustuksen ja kulutuskestävyyden lisäämiseen tulee osoittaa lisärahoitusta 0,5 miljoona euroa valtion vuoden 2014 talousarviossa. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ: Valtatiellä 9 liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen välillä Tampere-Orivesi ja valtatiellä12 Taysin risteysalueinvestoinnit (LJS) Valtatie 9 on poikittaisyhteytenä tärkeä Suomen valtatieverkon osa. Tie on osin pahasti ruuhkainen ja liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen. Suurimmat ruuhkat ovat Tampereen ja Oriveden välisellä osuudella. Tampereen päässä vuorokausiliikenne on noin 20000 ajoneuvoa ja Oriveden päässä noin 10000 ajoneuvoa. Alasjärvi-Orivesi -yhteysväli sijoittuu kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa valtateiden vaarallisimpaan viidennekseen. Valtakunnallisen ohjelman mukaiset teemahankeinvestoinnit (LJS) Pirkanmaalla on hyvä suunnitelmavalmius toteuttaa erilaisia liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta edistäviä teemahankeinvestointeja kuten pääteiden ohituskaistoja, keskikaiteita ja liittymiä sekä kevyen liikenteen kohteita. Liikenteen teemahankkeiden toteuttamiseksi tulee valtion talousarviossa osoittaa niille riittävä määräraha. TEN-T -ydinverkon kehittämistoimet Suomen pääradalla (Bothnian Corridor) Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa eurooppalaisten kuljetuskäytävien TEN-T -verkosta vuonna 2011. Komission ehdotus sisältää esityksen Suomen ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Suomessa TEN-T -suuntaviivaehdotuksen ydinverkkoa ovat poikittainen Etelä-Suomen yhteys Venäjälle, yksi pohjoinen-etelä -raideyhteys (Bothnian Corridor) 11
ja yksi pohjoinen-etelä -maantieyhteys (valtatie 4) sekä näitä edellä mainittuja kuljetuskäytäviä tukevat satama- ja lentoasemayhteydet. Tällä ydinverkolla voidaan Suomessa realistisesti toteuttaa komission tarkoittamia ydinverkon liikenteen kehittämistoimia vuoteen 2030 mennessä. Yhdeksän maakunnan liittoa ovat yhteisesti esittäneet Suomen pääradan ja siihen kytkeytyvien liikenneyhteyksien merkitystä sekä henkilö- että tavaraliikenteessä osana eurooppalaisia kuljetuskäytäviä. Ydinverkkoon esitetyt kohteet tulee ottaa huomioon Suomen pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa toteutettaessa. Parkanon raakapuuterminaalin rakentaminen Liikennevirasto on määritellyt Parkanon rautatieaseman yhdeksi tärkeän rataverkon vaikutusalueeksi. Vuosina 2010-2011 metsäteollisuuden logistiikkaongelmien helpottamiseksi toimineet työryhmät esittivät muun muassa puuhuollon terminaaliverkon kehittämistä, missä Parkanon raakapuuterminaali määriteltiin yhdeksi kiireelliseksi investointikohteeksi. Alueen kaavoitus Parkanon kaupungissa mahdollistaa terminaalin rakentamisen aloittamisen. Valtion rahoituksen tarve Parkanon raakapuuterminaalille on 5,7 miljoonaa euroa. Tampere-Pori -radan peruskorjauksen jatkorahoitus (LJS) Lielahti-Kokemäki -rataosuuden peruskorjaus alkoi vuonna 2012. Peruskorjaus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä ja sen kustannusarvio on noin 95 miljoonaa euroa. Radan perusparannustyöt pitävät radan liikennöitävässä kunnossa niin tavara- kuin henkilöliikenteessä ja pienentävät radan kunnossapidon kustannuksia. Peruskorjauksen jatkorahoitus tulee turvata valtion vuoden 2014 talousarviossa perusradanpidon määrärahoissa. Tasoristeysten vähentäminen (Tampere- Pori/Rauma, Toijala-Turku) (LJS) Tasoristeysturvallisuus on riippuvainen tasoristeysten ylitysten määrästä, tasoristeyksen varustuksesta ja olosuhteista sekä autoilijoista. Valtion on mahdollista vaikuttaa erityisesti tasoristeysten varustukseen ja olosuhteisiin rakentamalla varoituslaitteita ja merkkejä, huolehtimalla näkemäalueista sekä poistamalla tasoristeyksiä. Porin radalla tasoristeysten poistaminen palvelee jo ennakoivasti myös jatkokehittämishanketta, missä on tarkoitus parantaa rataosuuden henkilöjunaliikennetarjontaa ja liikennöintinopeutta Pori-Tampere -välillä ja edelleen Helsinkiin. Tasoristeyksiä tulee poistaa Tampere-Pori/Rauma -rataosalta ja Toijala-Turku -rataosalta. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tuen korottaminen Tampereen seudulla (LJS) Valtio on viime vuosina pyrkinyt parantamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja palvelua ja lisäämään joukkoliikenteen rahoitusta suurilla kaupunkiseuduilla. Suurissa kaupungeissa joukkoliikenteen tulee olla todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Joukkoliikenteen lisääntyvä käyttö vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää ruuhkia. Tampereella bussiliikenteen matkustajamäärä kasvoi viime vuonna yli 5 prosentilla. Kuluvana vuonna valtio on varannut suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen 10,25 miljoonaa euroa. Valtion tulee osallistua Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteen toteuttamiseen korottamalla suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea. Joukkoliikenteen tuen korottaminen haja-asutusalueilla (LJS) Haja-asutusalueilla on vaikea ylläpitää säännöllisiin vuoroihin perustuvaa reittiliikennettä, koska asutus on harvaa ja väestö usein iäkästä. Pirkanmaan haja-asutusalueilla joukkoliikenteen vuorotiheys ei ole tyydyttävä. Kuluvana vuonna haja-asutusalueen joukkoliikenteelle osoitettu rahoitus tulee merkitsemään palvelutason alentumista. Haja-asutusalueiden joukkoliikennepalvelut on turvattava kehittämällä niitä nykyistä tehokkaammalla tavalla ja osoittamalla tarkoitukseen riittävä rahoitus. 12
Tampereen kaupunkiseudun ja maakunnallisen lähijunaliikenteen kehittäminen (LJS) Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvitys valmistui viime vuonna. Siinä on määritelty neljä eri kehittämisvaihetta vuoteen 2030 saakka. Kehittämistoimiesitykset ulottuvat myös Tampereen seudun ulkopuolelle. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan kuluvana vuonna Nokialla ja Lempäälässä alkava kokeilu seutulipun kelpoisuuden laajentamisella junaliikenteeseen. Toisessa vaiheessa vuosina 2013-2015 on tarkoitus lisätä vuorotarjontaa. Työmatkaliikenteen lisävuoroja on suunniteltu Nokian ja Lempäälän suuntaan sekä Tampere-Orivesi- Vilppula-Mänttä -raideosuudelle, jonka nykyinen junavuoromäärä on kolme edestakaista vuoroa päivässä. Kunnat ovat investoineet taajamajunaliikenteen seisakkeisiin ja ovat jatkossakin valmiita osallistumaan liikennöinnin kehittämiseen. Viime vuonna valmistui pääradan lisäraiteiden etelän suunnan aluevaraussuunnitelma Tampere-Toijala. Tampereen kaupunkiseudun ja maakunnallisen lähijunaliikenteen tarjontaa tulee lisätä suunnitelman mukaisesti ja osoittaa siihen määrärahat valtion vuoden 2014 talousarviossa. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen ja kunnossapidon kehittäminen (LJS) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen edellyttää kevyen liikenteen väylien kunnossapidon kehittämistä. Siinä tulee ottaa huomioon keskeisimmät reitit, erityishuomiota vaativat paikat ja laatutason jatkuvuus. Kevyen liikenteen kehittämistarpeet kohdistuvat erityisesti kunta- ja kaupunkikeskuksiin sekä alakeskuksiin niin kuntien kuin valtion ylläpitämillä väylillä. Pirkanmaalla valtion ylläpitämillä väylillä huonokuntoisia kevyen liikenteen väyliä voidaan kunnostaa vuosittain noin 10 kilometriä. Kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseksi tulee valtion talousarvioon osoittaa riittävä määräraha. Tampereen kaupunkiraitiotien hankesuunnittelurahoitus (LJS) Liikennepoliittisessa selonteossa on esitetty Tampereen ja Turun raitio- ja lähijunaliikenteen valtion rahoitukseen 30-50 prosenttia. Kuluvan vuoden aikana Tampereella on alkanut kaupunkiraitiotien yleissuunnitelman tekeminen. Vuonna 2014 Tampereen kaupunginvaltuusto päättää mahdollisen hankesuunnitelman aloittamisesta. Valtion vuoden 2014 talousarviossa tulee varautua Tampereen kaupunkiraitiotien hankesuunnitelman tekemisen 30 prosentin valtionosuuteen. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ: Valtion rakennemuutosrahoituksen osoittaminen tietotekniikka-alalle ja valtion työllisyysperusteisten investointien määrärahojen lisääminen Tietotekniikka-alan rakennemuutokset jatkuvat edelleen voimakkaasti Pirkanmaalla. Valtakunnallisen ICT 2015 -työryhmä ehdotti tammikuussa 2013 Suomelle yhtenäistä IT-palveluarkkitehtuuria, alan tutkimusvoimien yhdistämistä, laajan rahoitusohjelman käynnistämistä ja pitkäjänteisen 10 vuoden kehitysohjelman aloittamista. Ohjelmaan liitettävällä rahoitusohjelmalla tulee varmistaa aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten riittävät rahoitusmahdollisuudet. Nokia-klusterin rakennemuutoksen seurauksena työttömiksi jääneiden työllistämiseksi tulee jatkaa työntekijöiden ja yritysten tarpeisiin räätälöityä muuntokoulutusta, vapautuneen ICT-osaamisen tuotteistamista vientikelpoiseksi ja Suomen osaamisen markkinoimista kansainvälisille ICT-yrityksille. Valtion talousarvioon tulee osoittaa ICT-kasvuohjelman mukaisten toimien edistämisen mahdollistava määräraha vuodelle 2014. Valtion työllisyysperusteisten investointien määrärahaa saa käyttää investointiavustuksiin ja työllisyystyöohjelmiin. Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen 13
rahoitusta. Rahoituksella on pystytty edistämään uusien työpaikkojen syntyä, kun se on kohdistettu elinkeinoelämän kehittämistä palveleviin kohteisiin. Valtion työllisyysperusteisilla investointiavustuksilla on suuri merkitys osarahoituksena kuntien työllisyysperusteisiin infrastruktuuri-investointeihin. Työllisyysperusteisten investointien määrärahaa tulee lisätä Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan kuntien osoittamiin työllistäviin hankkeisiin. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisen tuki (myös opetus- ja kulttuuriministeriö) Hallitusohjelman mukainen nuorten yhteiskuntatakuu tuli voimaan 1.1.2013. Se takaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Takuu velvoittaa eri toimijoita mahdollisimman hyvään yhteistyöhön nuoren kouluttamiseksi ja työllistämiseksi. Muun muassa kaikki kunnat kantavat vastuuta nuorten yhteiskuntatakuusta. Vuoden 2014 valtion talousarviossa UKK-instituutin yleisavustus tulee korottaa 1,1 miljoonaan euroon. EVO-rahoituksen tason korottaminen Erityisvaltionosuus (EVO) on korvaus, jonka yliopistosairaalat saavat valtiolta korvaukseksi erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimus- ja opetustoimintaan niin lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutukseen kuin yliopistotasoiseen terveystieteelliseen tutkimustoimintaan. Kuntien rahoitusosuus tutkimuksesta on viime vuosina kasvanut, kun valtio on vähentänyt omaa rahoitustaan. Kunnille tulee antaa EVO-rahoituksen kompensaatiota vuoden 2014 rahoituksessa. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ: Nuorisotakuun toteuttaminen edellyttää myös ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkojen lisäämistä Pirkanmaalla. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen tulee valtion talousarviossa vuonna 2014 osoittaa tarpeelliset määrärahat ja muut resurssit eri hallintosektoreilla. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ: UKK-instituutin budjettirahoituksen korottaminen Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö (UKK-instituutti) on sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettu terveysliikunnan asiantuntija, jonka merkitys sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimijoiden tukijana on korostunut entisestään väestön ylipainon ja sen taustalla olevan liian vähäisen liikunnan vuoksi. Valtion rahoituksen turvaaminen aluearkkitehtitoimintaan Aluearkkitehtitoimintaa avustamalla edistetään maankäyttö- ja rakennuslain toteuttamista pienissä kunnissa. Kokemukset toiminnasta ovat olleet erittäin hyviä. Aluearkkitehtien työ edistää osaltaan myös tuulivoimarakentamista, koska tuulivoimaa koskevia kaavoja on käsittelyssä useilla alueilla. Vuonna 2012 Suomessa oli 25 - yleensä 2-4 kunnan yhdessä ylläpitämää - aluearkkitehtialuetta. Pirkanmaalla aluearkkitehtitoimintaa on Urjalassa, Vesilahdella, Punkalaitumella ja Pälkäneellä. Avustuksen saannin pääsääntöisinä perusteina ovat kunnan alle 6000 asukkaan asukasluku sekä yhteistoiminnan järjestäminen kahden tai useamman kunnan kanssa. Valtion avustuksen määrä on enintään 50 % ympäristöministeriön vuosittain vahvistamista, aluearkkitehdin palkkaamisesta aiheutuvista keskimääräisistä kustannuksista. Määräraha on koko maassa kuluvana vuonna 0,5 miljoonaa euroa. Valtion talousarviossa tulee jatkaa aluearkkitehtitoiminnan rahoitusta vuonna 2014. UKK-instituutti on saanut toimintaansa valtionavustusta valtion talousarviosta omalta momentiltaan vuodesta 2011 lähtien, jolloin määräraha oli 1,1 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna määräraha oli 972 000 euroa. 14
Nokian Häpesuon kaatopaikan puhdistamisen valtion rahoitus (myös työ- ja elinkeinoministeriö) Nokian keskustassa on vuonna 1964 lakkautettu Häpesuon kaatopaikka. Kaatopaikka sijaitsee Nokian kaupungin vesilaitoksen vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Suurin osa Nokian kaupungin verkostovedestä saadaan tältä alueelta. Kaatopaikan päälle on 1970-luvulla rakennettu yritysten liikerakennuksia. Nykyisten säännösten mukaan uusien toimitilojen rakentaminen kaatopaikan päälle ei ole sallittua. Alueen asemakaavan muutos on vahvistettu. Kaatopaikan olemassaolo keskustassa pohjavesialueella ja kunnallisteknisen verkoston alla on todettu suureksi ympäristöriskiksi kaupungissa ja ympäröivällä alueella. Nokian kaupungin tavoitteena on kaivaa kaatopaikka pois nyt, kun kaavamuutoksen kautta on siihen mahdollisuus. Alueen puhdistaminen on välttämätöntä, jotta pohjaveden pilaantumisriskiä saadaan olennaisesti pienennettyä. Kunnostaminen mahdollistaa elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisen ja luo runsaasti sekä rakentamisaikaisia työpaikkoja että pysyviä liike- ja yritystoiminnan työpaikkoja. Kaatopaikan kunnostuksen kustannukset ovat tehdyn selvityksen mukaan 12,4 miljoonaa euroa. Kunnostus on tarkoitus toteuttaa kolmen vuoden aikana vuoteen 2016 mennessä. Kaatopaikka-alueen kehittämiseen tulee osoittaa valtion rahoitusta sekä pilaantuneiden alueiden kunnostamiseen että aluetta palveleviin työllisyysperusteisiin investointeihin. Vuoden 2014 valtion talousarviossa tulee osoittaa 2,5 miljoonaa euroa Nokian Häpesuon kaatopaikan puhdistamisen aloittamiseen. 15
Nalkalankatu 12, PL 76, 33201 Tampere Puh. (03) 248 1111 (vaihde) faksi (03) 248 1250 pirkanmaan.liitto@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Teemme muutosta yhdessä 16