Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion talousarvioon vuodelle 2013

Transkriptio

1 Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion talousarvioon vuodelle 2013

2 PIRKANMAAN YKKÖSTAVOITTEET VALTION TALOUSARVIOON VUODELLE 2013 Ajankohtaiset valtion toimenpiteitä vaativat ratkaisut ja määrärahatarpeet kohdistuvat tarpeesta reagoida elinkeinoelämän rakennemuutokseen, logistiikan ja teknisen infrastruktuurin sekä kaupunkirakennetta uudistavien ratkaisujen alueille. Seuraavassa listauksessa ovat tärkeimmät vuoden 2013 kohteet. Lisärahoituksen osoittaminen perusväylänpitoon (LVM) Valtatie 3:n parantaminen runkotietasoiseksi välillä Tampere Vaasa: Hämeenkyrön ohitustie (LVM) Valtatie 12:lla Tampereella joukkoliikennekaistat Taysin kohdalle ja Paasikiventielle (LVM) Raideliikenteen sujuvuuden lisääminen Tampereelta etelään: lisäraiteet Toijalaan sekä Riihimäen kolmioraide (LVM) Sastamala( Kiikoinen) Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto (YM) Aluekehittämisen voimavarojen turvaaminen (TEM) Tampereen keskusareenalle valtion rahoitus (OKM) Valtion sitoutuminen ja rahoitus Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksen mukaisiin kehittämiskohteisiin (VM, LVM, YM) Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMin valtion rahoitus (MMM, OKM) tärkeimmät vuoden 2013 kohteet Lisärahoituksen osoittaminen perusväylänpitoon (LVM) Liikenne- ja viestintäministeriö on siirtämässä rahoituksen painopistettä liikenneverkkojen kehittämisestä perusväylänpitoon vuodesta 2013 alkaen. Vuosina osoitetaan lisärahoitusta perusväylänpidon pieniin investointiohjelmiin ja suunnataan se ensisijaisesti taloutta elvyttäviin ja työllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin. Pirkanmaalla perustienpidon rahoitus vuonna 2012 on noin 37 miljoonaa euroa. Maakunnan teiden nykyisen palvelutason turvaaminen edellyttäisi noin 12 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta Pirkanmaalla. Muun muassa huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä Pirkanmaalla on kasvamassa viiden vuoden aikana 200 kilometristä 400 kilometriin. Valtion talousarviossa vuodelle 2013 tulee osoittaa lisärahoitusta perusväylänpitoon. Valtatie 3:n parantaminen runkotietasoiseksi välillä Tampere Vaasa: Hämeenkyrön ohitustie (LVM) Valtatie 3:n parantaminen yhteysvälillä Tampere Vaasa tulee sijoittaa uuden liikennepoliittisen selonteon toimenpideohjelmaan. Yhteysvälillä Ylöjärvi Vaasa on isoja puutteita liikenneturvallisuudessa ja liikenteen sujuvuudessa. Suomen teollisuuden jalostusarvo on maan korkeimpia Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Teollisuuden kuljetuksien häiriöttömyys ja toimivat jatkoyhteydet edellyttävät vt 3:n yhteysvälin Tampere Vaasa investointien pikaista toteuttamista. 2

3 Kuva: Hämeenkyrö Yhteysvälin parantamisessa runkotietasoiseksi yli 200 kilometrin pituudelta pitää edetä vaiheittain. Suunnitellut investoinnit sisältävät ohituskaistoja, keskikaiteita, paikallisen liikenteen erottamista päätieliikenteestä, liittymien uudistamista, pohjavesisuojauksia, meluesteiden rakentamista ja valaistuksen lisäämistä. Hämeenkyrön ohitustie (noin 10 km) on valmis aloitettavaksi nopealla aikataululla. Hämeenkyrön Kirkonkylän kohdalla vuorokausiliikenne on noin ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen määrä on noin 1000 ajoneuvoa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio kapeana nelikaistaisena keskikaiteellisena valtatienä on noin 61 miljoonaa euroa, mistä Hämeenkyrön kunnan rahoitusta on noin 1,4 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen tarve vuonna 2013 Hämeenkyrön ohitustielle investoinnin aloittamiseksi on 10,0 miljoonaa euroa. Valtatie 12:lla Tampereella joukkoliikennekaistat Taysin kohdalle ja Paasikiventielle (LVM) Teiskontien parantaminen Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kohdalla Tampereella on koko Pirkanmaata koskeva liikennehanke. Sillä parannetaan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta keskussairaala-alueella, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Finn-Medin kampuksen alueilla. Valtatien 12 kehittämisinvestointiin kuuluu myös joukkoliikennekaistojen rakentaminen Paasikiventielle. 3

4 PIRKANMAAN YKKÖSTAVOITTEET VALTION TALOUSARVIOON VUODELLE 2013 Kuva: istockphoto.com 4

5 Hankkeet ovat tiehallinnon ja Tampereen kaupungin yhteishankkeita ja kustannusarvioltaan yhteensä noin 25 miljoonaa euroa. TAYS:n risteysalueen investointi tulee aloittaa vuonna Raideliikenteen sujuvuuden lisääminen Tampereelta etelään: lisäraiteet Toijalaan sekä Riihimäen kolmioraide (LVM) Riittävän vuorotiheyden mahdollistamiseksi taajamajunaliikenteen suunnittelussa tulee ottaa huomioon lisäraiteiden suunnittelu ja rakentaminen Tampereen ja Toijalan (Akaa) välille. Radanvarren kunnilla on akuutti tarve radan lähialueen maankäytön suunnitelmien tekemiseen. Tampereen ja Toijalan välille rakennettavan kolmannen ja neljännen raiteen suunnitteluvalmius on lisättävä tulevan investointitarpeen mukaiseksi. Hallituksen kehysriihen liikenneinvestointilistauksen mukainen Riihimäen kolmioraide tulee rakentaa mahdollisimman nopeasti. Kolmioraiteen toteuttaminen tehostaa sekä tavarajunien että henkilöjunien liikennöintiä ja vähentää ympäristöhaittoja. Kolmioraide mahdollistaa suorien junayhteyksien toteuttamisen Venäjälle myös Länsi-Suomesta. Valtion rahoituksen tarve Riihimäen kolmioraiteen rakentamiseen on 10 miljoonaa euroa. Sastamala ( Kiikoinen) Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto (YM) Hankekokonaisuus on kahden maakunnan ja kolmen kunnan yhteinen. Ensimmäisessä vaiheessa toteutuu kuluvana vuonna Punkalaidun Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Toisessa vaiheessa on tarkoitus toteuttaa Sastamala Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Hankkeessa Sastamalan kaupungin jätevedet johdetaan käsiteltäviksi Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Samassa yhteydessä rakennetaan yhdysvesijohto. Kiikoisten jätevedet on teknis-taloudellisesti perusteltua johtaa osana Sastamalan jätevesiä käsiteltäväksi keskitetysti. Kiikoinen Sastamala -siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon kustannukset ovat 2,5 miljoonaa euroa ja Sastamala Huittinen välin kustannukset ovat 11 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen tarve Sastamala/Kiikoinen Huittinen -siirtoviemäreille ja yhdysvesijohdoille on 5,4 miljoonaa euroa. Aluekehittämisen voimavarojen turvaaminen (TEM) Maakunnissa hanketoimintaa rahoittavat maakunnan liitot ja ELY-keskukset. Liittojen hankkeet keskittyvät innovaatio- ja osaamisympäristöjen kehittämiseen. ELY-keskusten hankkeet liittyvät pääosin yritysten kehittämiseen ja ympäristökysymyksiin. Ohjelman toteutuksen päävastuu tulee säilyttää kunnilla ja valtiolla sekä maakunnilla niiden resurssien kohdentamiseen, joissa kunnat ovat osarahoittajia. Maakunnan kehittämisrahan sitomatonta, maakunnan vapaaseen maakuntaohjelman mukaiseen hankerahoitukseen kuuluvaa osuutta, tulee korottaa. 5

6 6Kuva: Studio Daniel Libeskind for NCC PIRKANMAAN YKKÖSTAVOITTEET VALTION TALOUSARVIOON VUODELLE 2013

7 Tampereen keskusareenalle valtion rahoitus (OKM) Suomen valmiuksien parantaminen kansainvälisten suurtapahtumien hakemisessa ja järjestämisessä on valtioneuvoston vahvistaman Suomen matkailupolitiikan mukainen tavoite. Se sisältyy myös kulttuurimatkailun valtakunnallisen kattoohjelman painopistealueisiin. Kansainvälisten suurtapahtumien järjestäminen niin urheilussa kuin kulttuurissa tarvitsee myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevan vetovoimaisen kohteen. Valtakunnallisiin hankkeisiin valtion liikuntaneuvosto on kirjannut Tampereen keskusareenan vuosille siten, että molempina vuosina valtionosuus olisi 2 miljoonaa euroa. Keskusareenan valtion rahoituksen tarve on 10 miljoonaa euroa, mikä tulisi pääosin kattaa Veikkaus Oy:n jakamattomista voittovaroista. Tampereen keskusareenalle tulee osoittaa 2,0 miljoonaa euroa investoinnin aloittamiseen jo vuoden 2013 valtion talousarviossa. Valtion sitoutuminen ja rahoitus Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksen mukaisiin kehittämiskohteisiin (VM, LVM, YM) Tampereen kaupunkiseudun tavoitteena on, että valtio varautuu talousarviossaan 2013 kaupunkiseudun laaja-alaista yhdyskuntasuunnittelua konkretisoivan kaupunkiseudun ja valtion aiesopimuksen toteuttamiseen. Tampereen seudun rautatieyhteyksien lähiliikennejärjestelyt ovat mukana liikennepoliittisen selonteon vuoden 2011 jälkeen alkavissa raideliikenteen kehittämishankkeissa. Aiesopimukseen on kirjattu, että valtion osallistuminen Tampereen kaupunkiraitiotien rahoitukseen käsitellään tänä vuonna valmistuvan liikennepoliittisen selonteon yhteydessä. Tampereen kaupunkiseudulla on valmistunut lähijunaliikenteen kehittämisselvitys, missä ensim mäisen vaiheen toimenpiteeksi on kirjattu nykyisen junatarjonnan liittäminen seutulippujärjestelmään vuosina Valtion sitoutumista ja rahoitusta tarvitaan erityisesti joukkoliikenteen kehittämiseen Tampereen seudun rautatieyhteyksien lähiliikenteessä ja Tampereen kaupunkiraitiotiessä sekä asuntorakentamisen eri ohjelma- ja avustuskohteisiin. Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMin valtion rahoitus (MMM) Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM kehittää ja validoi ihmisperäiseen solu- ja kudosviljelyyn perustuvia menetelmiä, joilla voidaan täydentää tai korvata eläinkokeita. FICAM toimii vaihtoehtomenetelmien asiantuntijakeskuksena Suomessa ja sen johtaja toimii Suomen yhteyshenkilönä Euroopan unionissa. Maa- ja metsätalousministeriö on ilmoittanut EU:lle, että FICAMilla on edellytykset validointi- ja referenssilaboratoriotoimintaan. FICAMin toiminta tulee jatkossa turvata valtion rahoituksella niin, että se ei ole riippuvainen Tampereen yliopiston määrärahoista. Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMille tulee osoittaa vuodesta 2013 lähtien pysyvä valtion rahoitus. Valtion rahoituksen tarve maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta on 1,0 miljoonaa euroa vuodessa. 7

8 Kuva: istockphoto.com Kuva: istockphoto.com Kuva: Soile Laaksonen/VR Group Nalkalankatu 12, PL 76, Tampere Puh (vaihde), faksi PK-paino Oy 2012 Taitto: Mainoskenttä Oy Etukannen pikkukuvat: VR, Touko Hujanen, Studio Daniel Libeskind for NCC