Vesivoimatuotanto ja VPD Suomen toimeenpanon tarkastelu



Samankaltaiset tiedostot
Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Purojen, järvien ja jokien kemiallisen, fysikaalisen ja biologisen tilan muutokset ja niiden merkitys

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Vaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle

Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n

KEINOTEKOISTEN JA VOIMAKKAASTI MUUTETTUJEN VESIEN VERTAILUTILAN MÄÄRITTÄMINEN. Tavoiteasettelu biologisten aineistojen ja toimenpiteiden avulla

Pintaveden ekologisen tilan luokittelussa käytettävät määritelmät. Biologinen tekijä Määritelmä Määritelmä Määritelmä

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

EU-OIKEUDELLINEN TAUSTA

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Toimenpiteiden suunnittelu

Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vedet vesienhoitosuunnitelmassa

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Kommentti vesienhoitosuunnitelmaehdotuksiin sekä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaehdotukseen

HE 237/2009 vp. (1303/2004) täydennettiin lain säännöksiä

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesien tila ja vesiluvat

Susanna Rinta. EU:n vesipuitedirektiivin soveltaminen Suomen oloissa: Tapaustarkasteluna Säkylän Pyhäjärvi

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

SISÄLLYS. N:o Laki

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

EU ajankohtaiset vesihoidosta. Juhani Gustafsson Vaikuta vesiin - Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi , Helsinki

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

1. Voimakkaasti tai keinotekoiseksi vesimuodostumaksi muutetuksi nimeäminen

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Karhijärven kalaston nykytila

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

Vesipolitiikan puitedirektiivi rakennetuissa ja säännöstellyissä vesistöissä

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Haitallisten aineiden päivä. Juhani Gustafsson

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

8165/16 team/vj/kkr 1 DGE 1A

Sanginjoen ekologinen tila

ET:n EU-edunvalvontaprojektit. Case: vesipolitiikan puitedirektiivi / VPD

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila vuonna 2008

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Transkriptio:

Vesivoimatuotanto ja VPD Suomen toimeenpanon tarkastelu RKTL kalantutkimuspäivät 17.-18. marraskuuta 2009 Jukka Muotka, Fortum

Voimakkaasti muutetun joen osa

Suomen vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat vesivoimantuottajan kannalta Onko voimakkaasti muutettujen luokittelun toteuttaminen tiukempaa kuin direktiivi edellyttää? Onko voimakkaasti muutettujen luokittelu tiukempaan kuin luonnonvesien? Mikä on eri kalastonhoitotoimenpiteitten hyväksyttävyys VPD:ssä? Hyvän ekologisen tilan näkökulmasta Hyvän saavutettavissa olevan tilan näkökulmasta Parhaan saavutettavissa olevan tilan näkökulmasta (= vertailuolot) Toteutuuko VPD:n kustannustehokkaiden toimien vaatimus toimenpideohjelmissa?

Vesipolitiikan puitedirektiivi 1991 Haag tarve makean veden laadun ja määrän pitkäaikaisen huononemisen välttämiseen 1995 Euroopan neuvosto tarve saada hyvälaatuista vettä kasvaa, joten tulee luoda kestävän vesipolitiikan perusperiaatteet, kehotus komissiolle työn aloittamisesta 1996 Komissio Komissio antaa parlamentille tiedonannon vesipolitiikan periaatteista 1996 Euroopan Neuvosto Kehotus komissiolle direktiivin laatimisesta

Voimakkaasti muutettu vesi ja sen luokittelu vesipolitiikan puitedirektiivissä Voimakkaasti muutettu käsite mukaan loppuvaiheessa Määrittely artikloissa 2 ja 4 Luokittelu liitteen V mukaan Koko käsitteen, mutta erityisesti luokittelun ymmärtäminen vaatii perinpohjaista syventymistä direktiiviin ja sen liitteisiin EU:ssa ja Suomessa runsaasti tutkimuksia, työryhmiä ja seminaareja aiheen ympärillä vuodesta 2000 alkaen

Tutkimukset ja työryhmät, EU HMWB Guidance document Suuri joukko asiantuntijoita eri jäsenmaista Suomesta Syke, Kemijoki case Hellsten, Marttunen Good practice paper, Policy paper, kansainvälisiä työpajoja ja seminaareja Hymo mandate työryhmä Syke: Marttunen Eurelectric: Muotka

Tutkimukset ja kehitystyö Suomi Genoreg HyMo-joki Ympäristötavoitteiden tapaustutkimukset Oulujoki ja Kemijärvi Tutkimuksissa mukana Syken ja RKTL:n ja yliopistojen paras asiantuntemus, vesikasvien, kalojen ja pohjaeläinten sekä vesirakentamisen vaikutusten osalta, mm. Mika Marttunen, Antton Keto, K-M Vuori, Seppo Hellsten, Teppo Vehanen, Matti Rask, Heikki Hämäläinen, Jukka Aroviita, jne Vesivoimantuottajat ovat antaneet tietoja ja asiantuntemusta tutkimusten käyttöön vesirakentaminen, hydrologia ja vesivoiman vaikutukset ETn ympäristöpooli on rahoittanut omalta osaltaan osaa hankkeista

Vesipolitiikan puitedirektiivi = Laki vesienhoidon järjestämisestä + asetus Vesipolitiikan puitedirektiivi on toimeenpantu Suomen lainsäädäntöön sellaisenaan Laki vesienhoidon järjestämisestä + asetus Direktiivin artiklat laissa Liitteen V normatiiviset määritelmät asetuksessa Joitakin stilistisiä muutoksia, mm hyvä saavutettavissa oleva tila, mutta asiasisältö viety sellaisenaan lakiin ja asetukseen Asetuksessa otettu kantaa siihen, että Suomi käyttää mahdollisuutta nimetä rakentamalla muutettuja vesiä voimakkaasti muutetuksi Itse asiassa asetuksella on nimeämistä jopa hieman helpotettu suhteessa direktiiviin ja HMWB ohjeistoon

VPD ekologinen luokitus Erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono Normatiiviset määritelmät Luokitus perustuu biologisten laatutekijöiden arvojen monitorointiin Myös fysikaalis-kemiallisille laatutekijöille tulee kuitenkin määrittää rajaarvot, erinomainen - hyvä ja hyvä - tyydyttävä Hydromorfologisten laatutekijöiden arvot voivat luokittaa muuten erinomaisen veden hyvään tilaan Hyvä ja saavutettavissa oleva ja hyvä ekologinen tila määrittyy vertaamalla seurantajärjestelmän tuottamia biologisten laatutekijöiden arvoja luokkarajoihin

Pintaveden ekologinen tila Biologiset tekijät Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne Pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet Vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa Biologisia tekijöitä tukevat tekijät Hydromorfologiset Hydrologinen järjestelmä Virtauksen määrä ja dynamiikka Yhteys pohjavesimuodostumiin Viipymä (vain järvet) Joen esteettömyys, vain joet Morfologiset tekijät Fysikaalis-kemialliset Yleiset olot Joen syvyyden ja leveyden vaihtelu, järven syvyyden vaihtelu Pohjan rakenne ja laatu, järvessä lisäksi pohjasedimentin määrä Rantavyöhykkeen rakenne Lämpöolot, happitilanne, suolaisuus ja happamoitumistilanne Ravinneolot Erityisesti pilaavat aineet Prioriteettiaineet Muut pilaavat aineet

Komission luokitteluohje

Vertailuolosuhteet ja ympäristötavoitteet voimakkaasti muutetuille ja keinotekoisille vesille (VPD Liite V, 1.2.5) BIOLOGIA Paras saavutettavissa oleva tila Laatutekijöiden arvot vastaavat mahdollisimman hyvin lähinnä vastaavan vesimuodostuman arvoja ottaen huomioon vesimuodostuman keinotekoisesta tai voimakkaasti muutetuista ominaispiirteistä johtuvat fyysiset olosuhteet Hyvä saavutettavissa oleva tila Vähäisiä muutoksia biologisten laatutekijöiden arvoissa verrattuna parhaan saavutettavissa olevan ekologisen tilan arvoihin HYDRO- MORFO- LOGIA Hydromorfologisissa olosuhteissa on havaittavissa vain niitä vaikutuksia, jotka ovat seurausta keinotekoisesti tai voimakkaasti muutetuista ominaispiirteistä, sen jälkeen kun lieventävät toimenpiteet on tehty, jotta varmistetaan pääseminen mahdollisimman lähelle parasta ekologista jatkumoa, erityisesti eläimistön vaelluksen ja sopivien kutemis- ja lisääntymisalueiden osalta Vallitsevat olot eivät haittaa edellä yksilöityjen biologisten laatutekijöiden arvojen saavuttamista

Toimenpiteet voimakkaasti muutetun veden nimeämisen ja luokituksen eri vaiheessa Artikla 4 nimeämistesti Tarkastellaan voidaanko vesimuodostuma saada hyvään ekologiseen tilaan, käytettävissä ovat kaikki ajateltavissa olevat parantamistoimenpiteet Kuormituksen vähentäminen Muut hoitotoimenpiteet Ilmastaminen, vesikasvien niitto, hoitokalastus, kalaistutukset Hydromorfologiset toimenpiteet Kalojen kulun parantaminen, säännöstelyn muuttaminen, jne Nämä eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa tärkeälle käytölle

Toimenpiteet voimakkaasti muutetun veden nimeämisen ja luokituksen eri vaiheessa Voimakkaasti muutetun veden vertailuolojen määrittäminen Tarkastellaan mitkä voisivat olla biologisten laatutekijöiden arvot, jos veden laatu olisi hyvä ja kaikki ne hydromorfologiset parantavat toimenpiteet tehtäisiin, joilla ei aiheuteta merkittävää haittaa tärkeälle käytölle kalojen kulun parantaminen, elinympäristökunnostukset, säännöstelyn muuttaminen, jne

Toimenpiteet voimakkaasti muutetun veden nimeämisen ja luokituksen eri vaiheessa Toimenpiteet hyvään saavutettavissa olevaan tilaan pääsemiseksi Käytettävissä kaikki ajateltavissa olevat parantamistoimenpiteet Kuormituksen vähentäminen Muut hoitotoimenpiteet Ilmastaminen, vesikasvien niitto, hoitokalastus, kalaistutukset Hydromorfologiset toimenpiteet Kalojen kulun parantaminen, säännöstelyn muuttaminen, jne Nämä eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa tärkeälle käytölle VPD:n mukaan niistä tulee valita kustannustehokkaimpien toimenpiteiden yhdistelmä

Toimenpiteet luokittelun eri vaiheessa Hyvä tila, nimeämistesti Kaikki toimenpiteet (kustannustehokkuus) Vertailuolot = paras saavutettavissa oleva tila Vain hydrologismorfologiset toimenpiteet (ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa) Hyvä saavutettavissa oleva tila Kaikki toimenpiteet (ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa ja kustannustehokkuus)

Kalaston tilaa parantavia toimenpiteitä, EU Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesien työryhmä: komission ohjeessa toimenpideohjelman toimenpiteiden jaottelu: " - measures to improve hydromophology; - measures to improve physico-chemical status; and - direct measures to improve the biological status (such as manipulation of fish population or planting macrophytes HyMo mandate, Good practice paper stocking of fish and their eggs has been used in many regulated water courses as a cost-efficient way to mitigate the impacts of reduced natural reproduction and therefore to improve the status of fish Other mitigation measures to enhance river continuity, especially for fish, are: habitat restoration, building spawning and breeding areas, catching and moving fish or catching fish and moving fish sperm and spawn to appropriate spawning areas.

EQR Normaali vesimuodostuma Voimakkaasti muutettu 0,8 Erinomainen 0,6 Hyvä Paras saav tila 0,8 0,4 Tyydyttävä Hyvä saav tila 0,6 0,2 Välttävä Tyydyttävä saav tila 0,4 Välttävä saav tila 0,2 0 Huono Huono saav tila 0

Kalat - tyydyttävä tila VPD Liite V, Vesienhoitoasetus liite 1 Kalaston ikärakenteessa on suurehkoja ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia siinä määrin, että kohtalaisen suuri osa tyypille ominaisia lajeja puuttuu tai niiden esiintyminen on hyvin vähäistä. Kalaston koostumus ja runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin tai hydrologismorfologisiin laatutekijöihin.

Ympäristöministeriön linjaus Patoamisen ekologisten vaikutusten arviointi edellyttää vesistön tarkastelua kokonaisuutena, vaikka luokiteltavana olisi vain rakennettu osa vesistöstä. Nykyinen ekologinen luokittelujärjestelmämme rajoittuu vesimuodostumakohtaiseen tarkasteluun. Tästä syystä ympäristöministeriö on antanut tarkentavat ohjeet jokijatkumon tarkastelulle niin voimakkaasti muutettujen kuin luonnontilaistenkin vesien luokittelussa: ympäristötavoitteen saavuttamisen edellytyksenä merkittävien vaelluskalavesistöjen vesimuodostumissa (sekä voimakkaasti muutetut että luonnontilaiset vesimuodostumat) on, että niissä on tehty teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoiset toimenpide-yhdistelmät, joilla voidaan saada aikaan vesistöalueelle vaelluskalojen kestävä, luontaisesti lisääntyvä kanta. Toimenpiteet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa vesistön tärkeälle käytölle.

Merkittävän vaelluskalajoen määritelmä Valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittäväksi vaelluskalavesistöiksi katsotaan sellaiset vesistöt, joiden nykyiset tai aiemmin esiintyneet vaelluskalakannat luonnossa lisääntymällä tuottavat tai ovat aiemmin tuottaneet valtaosan kyseisten vaelluskalakantojen syönnösalueiden emokaloista (ekologisen merkityksen kannalta merkittävä, ei kalastuksen). Merkittäväksi arvioitavassa vaelluskalavesistössä edellä mainituin hoito- ja kunnostustoimenpideyhdistelmin on mahdollista luoda edellytykset pääosin luonnonlisääntymisellä uudistuvalle vaelluskalakannalle, jota pitkällä aikavälillä on mahdollista hyödyntää kestävän käytön kriteerien mukaisesti myös ammatti- ja/tai virkistyskalastuksessa. Joissain tapauksissa merkittäväksi vaelluskalavesistöksi voidaan arvioida myös sellainen vesistö, jossa hoito- ja kunnostustoimenpitein ei todennäköisesti enää nykytilanteessa voida saavuttaa merkittävää kalastuksellisesti hyödynnettävää kalakantaa, mutta jonka vaelluskalakannan suojeluarvo on arvioitu merkittäväksi. Vaelluskalakannan hoito käsittää tässä yhteydessä aiemmin esiintyneen lajin tai kannan palautuksen, olemassa olevan kannan vahvistamisen sekä yleensäkin luonnossa lisääntyvän kannan säilyttämisen pitkällä aikavälillä. Vaelluskalana pidetään tässä yhteydessä myös nahkiaista.

Esteettömyys luokittelussa Esteettömyys on biologisia tekijöitä tukeva hydromorfologinen laatutekijä, sille ei aseteta raja-arvoa hyvään tilaan pääsemiseksi Direktiivi ei edellytä ympäristötavoitteen asettamista joen esteettömyydelle tämä koskee sekä voimakkaasti muutettuja että luonnontilaisia vesimuodostumia Direktiivin edellyttämä ympäristötavoite joen esteettömyydelle saavutetaan, jos vallitsevat olot eivät haittaa biologisten laatutekijöiden hyvän tilan raja-arvojen saavuttamista. Suomessa on käytössä keskiarvoistava luokittelu: jos luonnontilaisessa vesistössä biologisista luokittelutekijöistä laskettu keskiarvo osoittaa hyvää tilaa, ei esteellisyys voi olla peruste vesistön luokittelemiseksi hyvää huonompaan tilaan jos voimakkaasti muutetussa vesistössä ei tunnisteta toimenpiteitä, joilla ekologisista laatutekijöistä laskettu keskiarvoa voidaan parantaa merkittävästi (yli 25-40 % nykytilasta) aiheuttamatta merkittävää haittaa tärkeälle käytölle ei esteellisyys voi olla peruste vesistön luokittelemiseksi hyvää huonompaan tilaan

Hyväksyttävät toimenpiteet vesien tilan parantamisessa Kalaistutukset? Pyyntikokoiset jokeen tai syönnösalueille Pienpoikaset Smoltteina jokeen Smoltteina syönnösalueelle Kutualueelle (0-1 vuotiaat) Laitoskalojen mädin ja maidin istutukset kutualueelle Kalojen kulku? Lypsetyn mädin ja maidin siirto kutualueille Kutukypsien kalojen siirto kutualueille Kalahissi Borland kalatie Kalaporras Luonnonmukainen kalatie Padon poisto ja uoman palauttaminen luonnonmukaiseksi Elinympäristökunnostukset Sivujokien virtavesien kunnostus Rakennetun jokiosan virtapaikkojen kunnostus Keinotekoisten ohitusuomien rakentaminen uusiksi elinympäristöiksi Keinotekoisen kutukanaviston rakentaminen

Lopuksi Energia-ala on seurannut aktiivisesti direktiivin toimeenpanoa niin Suomessa kuin eurooppalaisella tasollakin Erityisesti Suomessa yhteistyö on ollut hyvää ja keskustelu avointa Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten luokittelu on varmasti direktiivin hankalimmin ymmärrettävä osa Suomen ohjeistus on tältä osin pääperiaatteiltaan erittäin onnistunut. Ohjeistukseen liitetty ns. Salmon-out-all-out periaate, johtaa kuitenkin esteellisyyden ottamiseen sellaisenaan luokitteluperusteeksi Tämä ei ole direktiivin vaatimus - direktiivin mukaan esteellisyys on hydromorfologinen biologisia tekijöitä tukeva tekijä, joka ei luokita vesiä hyvää huonompaan tilaan Tämä voi johtaa epätarkoituksenmukaisiin, tehottomiin ja kustannustehokkuudeltaan huonoihin toimenpideyhdistelmiin

Rakennettujen jokien kalakantojen tilan parantaminen on haasteellinen tehtävä Parhaan lopputuloksen saavuttaminen edellyttää kalatutkijoiden viranomaisten ja voimayhtiöiden hyvää yhteispeliä Kalakantojen hoidon toimenpiteiden koko kirjo tulee olla käytettävissä