http://www.fai.fi/viesti 2
Pääkirjoitus Mediaa koulun penkiltä Media, alun perin monikko latinan sanasta medium eli keskellä, tarkoittaa nykyään tiedon kantajaa. Huhu, julkiset kuulutukset, julkiset kokoontumiset, kirjapainotaito, lehdistö, elokuvat, radio, televisio, satellitti-tv ja tietekin yhteenvetona edellisistä; Internet. Media on nykypäivänä laaja käsite. Se voi olla mikä vaan mainos, esimerkiksi lehtien, television ja radion ohella vaikkapa ravintolan servietti tai lentokoneen perässä liehuva mainoslippu. Vuosi 2006 on ollut ja tulee olemaan todella mediarikas vuosi: - 11. helmikuuta Amerikkalainen Talk show -isäntä Conan O Brien saapui Suomeen vierailulle ja tietenkin kuvaamaan materiaalia ohjelmaansa. - 1. maaliskuuta Tasavallan presidentti Tarja Halosen toinen virkakausi alkoi. Go Tarja! - 20. toukokuuta Suomen Lordi voitti Euroviisut 2006 kappaleella Hard Rock Hallelujah, joka keräsi samalla kaikkien aikojen ennätyspistemäärän (292). - 24. elokuuta IAU määritteli planeetan uudelleen ja loi käsitteen kääpiöplaneetta. Tämän seurauksena Pluto menetti asemansa planeettana. - Ja 8. joulukuuta Nintendon Wii-konsoli julkaistaneen Suomessa ja muualla Euroopassa. Mediarikasta loppuvuotta kaikille lehtemme lukijoille! Monitorhead by Lauri Jokinen Jenna Tapola Päätoimittaja 2
DePress Bush TOIMITUS: päätoimittaja: Jenna Tapola Kolumni ulkoasu: Teemu Tavén kannet: Lauri Jokinen Matias Lukander toimittajat: Johanna Heino Tanja Käppi Timo Rinne Jesse Räsänen Sanna Ståhlström Susanna Toivonen Henrik Vahteristo Tiitu Viitanen www.fai.fi/viesti/depress.html Forssan ammatti-instituutti/ Viestintäala Teksti: Tanja Käppi Nykyisin matkapuhelimissa pitää olla saatavilla kaikki mitä nykyihminen tarvitsee. Netti kännykässä on jo vanha juttu, nykyään uusimpiin malleihin on jo saatavilla myös tv. Onhan se hyvä että pitkillä matkoilla on tekemistä kun voi katsoa kännykän näytöstä lempi tv-ohjelmiaan tai vaikka elokuvia, kuin kuunnella vaikkapa radiota. Valitettavasti tv:n katselu matkapuhelimesta on vielä aika harvinaista sillä harvoissa matkapuhelimissa on DVB-H-standar- din järjestelmää, joka kautta voi katsoa digitaalisia tv-lähetyksiä. Melkein ilmaistakin katselu on, sillä jos kodissa on tv- luvat kunnossa niin silloin myös mobiili-tv on kunnossa, mutta jos lupia ei ole pitää ne hankkia matkapuhelinta varten. Uskonpa että jo parin vuoden päästä tv:n katselu matkapuhelimista on jo yleistynyt niin paljon että jopa opiskelijat voivat katsella salkkareita ilman että he joutuvat konkurssiin. Ilmaisjakelu Sisällysluettelo: 2 Pääkirjoitus 3 Kolumni 3 Filmtown top 10 4 Gallup 5 Mediasta yleisesti 6 Radio 7 TV vs. internet 7 Sarjakuva 8 Paikallislehdet puntarissa 10 TV-mainonta Filmtownin vuokratuimmat elokuvat 40/2006: 1. X-Men 3 - Viimeinen kohtaamine 6. Ultraviolet 2. Kummelin Jackpot 7. Running Scared 3. Hurjapäät: Tokio Drift 8. Teräskehä 2 4. 9. Komppania 9. Freedomland 5. Taalat taskuun, Dick & Jane 10. Shadow Man 3
Media-Gallup 1. M i l l a i s i a l e h t i ä l u e t? 2. M i t ä k a t s o t t e l e v i s i o s t a? 3. M i t ä k u u n t e l e t r a d i o s t a? 4. M i t ä t e e t n e t i s s ä? Kaisu, kirjastonhoitaja 1. Luen vähän kaikenlaisia lehtiä, etenkin sanomalehtiä, että pysyn ajan tasalla. 2. TV:tä katson aika harvoin. Lauantaina vietän television äärellä eniten aikaa, silloin katson esimerkiksi Itsevaltiaat, Uutisvuodon ja Fracierin. Tyttäreni kanssa seuraan myös Koti-katua. 3. En kuuntele radiota kovinkaan usein. Silloin kun kuuntelen sitä; kuuntelen Hämeen Radiota ja Novaa. Ja juuri niitä kanavia, koska Hämeen Radio on paikallinen ja pysyn ajan tasalla; ja koska Novalta tulee minua miellyttävää musiikkia. 4. Netissä tulee vietettyä enemmän aikaa työn puolesta. Vapaaajalla ei tule hirveästi aikaa vietettyä, mutta silloin kun vietän; hoidan laskut ja etsin tietoa. Marianna, opiskelija 1. Luen enimmäkseen Seitsemän päivää- ja Cosmopolitan lehteä, koska niistä on mukava lukea juoruja ja nuorille suunnattuja juttuja. Jonkin verran luen myös sanomalehtiä, että tiedän, mikä on nyt ajankohtaista. 2. TV:stä katson Salatut Elämät ja O.C.:n, koska ne ovat aikalailla nuorille suunnattu; niitä on mukava seurata. 3. Radiosta kuuntelen YleX- ja UusiKiss kanavia, koska niistä tulee sellaista musiikkia, mitä minä tykkään kuunnella. 4. Netissä vietän aikaani IRC-Galleriassa, jossa voi jutella kavereiden kanssa ja katsella heidän kuviaan. Netissä tulee myös tehtyä koulutehtäviä. Vesa, opiskelija 1. Luen MikroBittiä, koska muut lehdet eivät kiinnosta minua, enkä muutenkaan pahemmin pidä lukemisesta. 2. Televisiosta katson vain Salatut Elämät, koska pidän sen jännittävästä juonesta. 3. En kuuntele radiota, koska siellä ei soiteta Cannibal Corpsea. 4. Netissä vietän eniten aikaani pelaamalla, koska on hauska päästä tappamaan natseja. Teksti: Sanna-Mari Ståhlström Kuvat: Teemu Jortikka 4
Mediasta yleisesti Media voi viitata sekä tiedon tallentamiseen (esim. levykeille, kiintolevylle) että tiedon lähettämiseen (esim. Internet, televisio). Media on nykyään hyvin laaja käsite. Se voi olla lehtien, radion ja television ohella vaikkapa kahvilan servietti, polttoainepumppu tai kuumailmapallo. Markkinointiviestinnän ammattilaiset tarkoittavat medialla mainosvälineitä, joilla viesti saadaan perille kohderyhmälle. Yleiseltä merkitykseltään media on mikä tahansa joukkoviestin. Useimmiten medialla tarkoitetaan kuitenkin massamediaa eli joukkotiedotusvälineitä, eli niitä lähettävän median muotoja, joilla voidaan tavoittaa samanaikaisesti suuri yleisö. Historia Joukkotiedotusvälineenä median historiallisina vaiheina voidaan nähdä huhu, julkiset kuulutukset, julkiset kokoontumiset, kirjapainotaito, lehdistö, elokuvat, radio, televisio, satellitti-tv ja monen edellisten konvergenssina, yhdentymisenä, Internet. Laajemmin mediana voidaan nähdä muun muassa julkiset rakennukset ja hallitsijan kuvalla koristeltu raha. Muinaisen Persian pääkaupunki Persepolis nähdään kulissina (mediana) alamaisille (kohderyhmä), jotka tulivat ympäri laajaa Persiaa maksamaan vuosittaiset verot suurkuninkaalle. Samalla he joutuivat vakuuttumaan Persian suurkuninkaan ylivertaisesta mahtavuudesta, ja siis esimerkiksi kapinan mahdottomuudesta (viesti). Suomessa Lahden yleisradioasema (AM-asema) oli talvisodassa pommituksen kohteena ja se vaikeni täysosuman jälkeen pariksi viikoksi. Vaikutus todettiin merkittäväksi kansan mielialoihin. Viipurin alueella linja-autossa ollut liikkuva propaganda-asema, joka välitti ohjelmaa Venäjälle tuhottiin talvisodan aikana. Kyseinen asema vaikutti myös siihen, että venäläiset joutuivat käyttämään useita omia asemia suomalaisten yhden aseman häirintään. Ne olivat samalla pois Suomeen (tai Venäjälle) suunnatusta propagandasta. Kesällä 1944 Suomessa harkittiin BBC:n häirintää, koska sen vaikutus oli todettu vaaralliseksi kansan mielialoille. Sodan loppuminen poisti häirintätarpeen. Tulevaisuus Ehkä merkittävin tulevaisuuden median ominaisuus on globaalisuus. Satelliitti-TV ja -radio, sekä erityisesti Internet luovat samalla tavalla vaikutusta kuin media pitkällä aikavälillä aikaisemmin. Nyt vain vaikutus on globaalia, esim. CNN ja Al-Jazeera. Teksti: Timo Rinne Lähteet: TV- ja video- aktivistien saitti WorldMedia BBC Monitoring-lehti Suomen jakeluverkko-organisaatio 5
Radio Teksti: Jesse Räsänen Radio Radio on tekninen laite, joka siirtää informaatiota radioaaltoja hyväksikäyttäen (usein ääntä) paikasta toiseen tarvitsematta mitään väliainetta. Radioaallot siirtyvät sekä ilmassa että tyhjiössä.radioaalto syntyy varautuneen hiukkasen liikkuessa sähkömagneettisen spektrin radiotaajuusalueella. Radioaallon ohittaessa sähköjohtimen se aiheuttaa johtimessa liikkuvan elektronivarauksen (jännitteen), joka voidaan muuttaa informaatiota välittäväksi ääni- tms. signaaliksi. Vaikka sanaa radio käytetään tämän ilmiön kuvaamiseen, niin radion lisäksi myös televisio, tutka ja matkapuhelimet käyttävät hyväkseen radiotaajuusaluetta. Historia Guglielmo Marconi sai patentin radiolle Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tätä pidetään usein maailman ensimmäisenä radiopatenttina. Seuraavana vuonna hän perusti maailman ensimmäisen radioaseman Isle of Wightin saarelle Englantiin. Samana vuonna Nikola Tesla patentoi Yhdysvalloissa eräitä radion varhaishistoriaan liittyviä keksintöjään, mutta vuonna 1904 US Patent Office peruutti nämä patentit, mikä teki Marconista radion keksijän. Tämä johtui mahdollisesti Marconin amerikkalaisista taloudellisista tukijoista, joihin kuuluivat mm. Thomas Edison ja Andrew Carnegie. Jotkut uskovat, että tämä tehtiin, ettei Yhdysvaltain hallituksen tarvitsisi maksaa Teslalle rojalteja hänen patenttiensa käytöstä. Yleisradioasemat Suomessa yleisradiotoimintaa harjoittaa julkisen palvelun osalta suomen ja ruotsin kielellä Oy Yleisradio Ab, sekä lukuisat toimiluvan omaavat yksityiset, useimmiten kaupalliset radioasemat. Suomessa radioasemien toimilupia myöntää sekä taajuuskoordinointia valvoo Viestintävirasto (Ficora) (ent. Telehallintokeskus). T u t k i m u s : Sanomalehtien tärkeys kasvaa i ä n m y ö t ä 27.9.2006 julkistetun nuorisotutkimuksen mukaan internet on nuorille tärkein media, ja sanomalehtien merkitys kasvaa iän myötä. Tehdyssä tutkimuksessa 89 prosenttia eri puolilla maailmaa asuvista virtuaalimaailmoihin lukeutuvan Habbo-yhteisön käyttäjistä kertoo, että internet on heidän eniten käyttämänsä media. Sen tärkeimmät palvelut ovat pikaviestit ja sähköposti. Vain 66 prosenttia kaikista vastanneista pitää televisiota tärkeänä mediana ja alle puolet radiota. Kaikista vastaajista 54 prosenttia pitää aikakauslehtiä tärkeinä, mutta sanomalehdet ovat sitä alle 40 prosentille vastanneista. Tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten suosituimmat lehdet ovat Aku Ankka ja Suosikki. Maailmanlaajuiseen nuorisotutkimukseen osallistui yli 42 000 Habbon käyttäjää 22 maassa. Vastaajien enemmistö oli 12 16-vuotiaita. Lähde: Helsingin sanomat 6
Televisio VS. Internet PUUTTUUKO MAINOS? Televisiota pidetään hyvin luotettavana mediana. Televisioon ei pääse ihan mitä tahansa materiaalia, niin kuin internetiin pääsee. Vaikka televisio onkin hidas media, esimerkiksi uusimmat uutiset tulevat ennen nettiin, kun tv-ruutuun pamahtaa Kymmenen uutiset, sillä kanavia ei voi päivittää niin kuin nettisivuja. Mutta tv-ruutua katsellessa ei tarvitse olla niin kriittinen sieltä tulevan materiaalin suhteen kuin nettiä selaillessa, nettiin kun voi laittaa melkein mitä tahansa. Tosin netin tietoihin pääsee käsiksi milloin vain itselläsi on ai- kaa, kun taas televisiolle sitä pitää varata, se kun on sidottuna lähetysaikoihin. Nettiä käytettäessä on tavallaan pakko ajatella jotain, ainakin sen mitä kirjoittaa osoiteriville. Kun taas katsoo televisiota, ajatella ei tarvitse, riittää kun katsoo aivottomasti ruutua. Siis televisiota on helpompi käyttää, ei tarvitse kuin vaihtaa kanavaa. Internetiä pitää selailla, hakemalla hakea se mitä etsit, mutta todennäköisesti sieltä löytyy myös toinen näkökulma asiaan. Teksti: Johanna Heino Forssan ammatti-instituutin viestintäalan opiskelijat tekevät yrityksellesi mainoksen pientä korvausta vastaan. Ota yhteyttä! Forssan ammatti-instituutti 7
Paikallislehdet puntarissa Syksy on alkanut jo aikapäiviä sitten ja aloitimme jälleen Deppressbushin kirjoittamisen. Sain työkseni tehdä arvostelun Forssan seudulla ilmestyvistä lehdistä. Käytin hieman enemmän aikaa, kuin normaalisti selatessani läpi Seutusanomia, Forssan lehteä ja Viikkouutisia ja annoin jokaiselle lehdelle sitten vähän risuja ja ruusuja. Alkuvaikeuksien jälkeen sain, kuin sainkin jonkinlaisen jutun niistä kasaan, vaikka mielestäni kovin paljoa mainittavaa ei mistään kyseisistä lehdistä ollut. Lopuksi kyselin vähän muiden fiiliksiä näistä lehdistä ja pidin pienen kyselykierroksen luokassamme, kuka mitäkin lehteä mieluiten lukee. Pidemmittä puheitta siirtykäämme siis eteenpäin ja tutustukaamme kyseisiin lehtiin. SEUTUSANOMAT Ulkomuoto + Ilmoituspalsta + Kokonaisuus + Kuvitus - Luettavuus + Otsikot - Tv- ohjelmisto + Viihde - Sarjakuvat - Seutusanomat siis kokonaisuudessaan on ihan hyvä lehti, mutta otsikot ovat melko mielenkiinnottomia ja kuvitus tylsää. Tv- ohjelmisto on hyvä, koska siinä näytetään koko viikon tv ohjelmisto ja suhteellisen selkeästikin. Sarjakuvat eivät ole mielestäni hyviä. Niitä on aina vain yksi ja sekin on melko tylsästi tehty FORSSAN LEHTI Ulkomuoto - Ilmoituspalstat - Kokonaisuus + Kuvitus + Luettavuus - Otsikot + Tv- ohjelmisto - Viihde + Sarjakuvat - Forssan lehti on ihan kiva ja käytännöllinen, joskin ilmoituspalsta mielestäni ei ole kovin hyvä vaan pikemminkin hiukan sekava. Sarjakuvia on vähän. 8
Selvä voittaja oli siis Forssan lehti. Viikkouutisia ei luokaltamme tunnusta kukaan lukevansa. Seutusanomat, joiden luulin olevan ykkössuosikki, ei saanut myöskään kovasti kannatusta. Seutusanomien taittoa VIIKKOUUTISET Ulkomuoto + Ilmoituspastat - Kokonaisuus - Kuvitus - Luettavuus - Otsikot - TV-ohjelmisto - Viihde - Sarjakuvat - LOPPUTULOS 12 ihmistä siis osallistui äänestykseen, jossa kertoivat, mikä lehdistä on paras ja äänet jakautuivat näin: Seutusanomat: 2 ääntä. Forssanlehti: 10 ääntä. Viikkouutiset: 0 ääntä. Lopuksi vielä toivotan kaikille oikein hyvää syksyä ja jaksamista koulutöihin. Vaikka syksy joskus hieman masentaakin ja ilma on harmaa, niin eiköhän se syksyn väriloisto saa kuitenkin loppujen lopuksi kaikki hyvälle tuulelle! Teksti: Tiitu Viitanen Kuvat: Forssan Lehti, Seutusanomat, Viikkouutiset Viikkouutiset saa tuomiokseen minulta seuraavaa: Huono luettavuus, kuvitus ei myöskään ole kohdallaan ja ilmoituspalsta varsinkin on yhtä sekasortoa! Forssan Lehti äänestyksen selkeä ykkönen 9
Tv-mainonta Teksti: Susanna Toivonen Kuvat: Susanna Toivonen ja google.com Mitä tv-mainonta on? Roskaa vai omanlaista taidettaan? Mainonta puhututtaa kaiken ikäisiä. Hyvällä sekä pahalla. TV tavoittaa katsojat Tv-mainonnalla tavoitetaan kerralla enemmän kuluttajia kuin esimerkiksi lehtimainonnalla, vaikkakin tv-mainos on ohi menevä. Onnistunut tv-mainos on toistuva (eli monia esityskertoja) ja jonkinlaisiin tunteisiin vetoava, sympatiaan tai vaikkapa iloon. Nykyään suurin osa mainoksista on huumori painoitteisempia kuin ennen. Tv-mainonta on edelleen nouseva tapa mainostaa ja se on nykyään ehkäpä kaikkein näkyvin mainonnan väline. Mainokset kauppa tavarana MTV3 on kaupallinen kanava, jonka toiminta kustannetaan mainosajan myynnillä. Oy Mainos-Tv-Reklam ab, nykyinen MTV oy aloitetti toimintansa vuonna 1957, ensimmäisenä mainosra- hoilla kustannettu televisioasema Pohjoismaissa. Idea tuli Amerikasta. Tv-mainonnan rajoittamista alettiin vaatia jo 1960-luvulla. Myös vuonna 1997 aloitettu Nelonen on suurimmaksi osaksi mainosrahoilla kustannettu yhtiö. Kalleimmat tv-mainokset tulevat prime time eli parhaaseen katseluaikaan, noin kello 19-22.00. Tein pienen kyselyn, jossa tiedustelin 17-vuotialta opiskelijoilta mikä tv-mainos heille tulee ensimmäisenä mieleensä. Saarioisten äiti ja Dna mainokset olivat vastatuimmat, myös danonen jääkaappi mainos tuli ärsyttävyydessään esille. Kaikki nämä mainokset pyörivät parhaaseen katselu aikaan. 10
Kaupalliset tv kanavat elävät mainoksilla. Mitä ei saa mainostaa? Televisiossa ei saa mainostaa väkeviä alkoholi juomia, tupakkavalmisteita, moraalisesti arveluttavia tuotteita tai palveluita, eikä vain lääkärin määräyksellä saatavia lääkkeitä ja lääkehoitoja. Aikuisviihdettä tarjoavien puhelinlinjojen mainokset sijoitetaan ohjelmistoon vasta klo 23.00 jälkeen. Intiimituotteiden mainoksissa esitystavan tulee olla hienotunteinen. Piilomainontaa -vai sponsorointia? Katsoja ei välttämättä tietoisesti ota huomioon, esimerkiksi mitä juomaa näyttelijä juo, mutta alitajuisesti tunnistaa tämän. Esimerkiksi ET- elokuvan myötä Reese s Pieces karkkien myynti kasvoi räjähdysmäisesti. Product placement on hienompi sana tuotteen sijoittamiselle osaksi ohjelmaa, esitystä tai kulttuurituotetta. ihastuttaa/vihastuttaa Tv-mainonnalla voidaan siis huijata ihmistä tai välittää eteenpäin faktaa. Saadaan ihmiset miettimään ja ilostumaan/vihastumaan. TV-mainonnan tarkoitus on luoda mielikuvia, joita sitten ostamme. Tv- mainonta on edelleenkin nouseva taidelaji. Tv-mainonta on aina herättänyt keskustelua, hyvää sekä huonoa ja niin se tulee tekemään jatkossakin. Hyvien tapojen mukaan mainokset pidetään selkeästi erikseen itse toimituksellisesta aiheesta. Piilomainonta on viestintää, joka pyrkii vaikuttamaan vastaanottajaa ilman että tämä tajuaa asian olevan mainos. Esimerkiksi elokuvassa henkilö voi käyttää mainostajan haluamaa kännykkää tai juo hänen haluamaansa virvoitusjuomaa. Tämä voi olla myös sponsorointia. Mutta missä piilomainnon ja sponsoroinnin raja menee? Dna:n mainokset ovat pariin otteeseen voittaneet Kuukauden parhaat sekunnit kilpailun. 11