Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2008-2011 sekä tulossuunnitelma 2007. Hallinto

Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2008-2011 sekä tulossuunnitelma 2007 Hallinto SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 58/2006

2 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 20.12.2006 Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Sisäasiainministeriö Julkaisun laji Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2008-2011 sekä tulossuunnitelma 2007 Julkaisun osat Tiivistelmä Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2008-2011 sisältää: 1) Ministeriön hallinnonalan toimintaympäristön kuvauksen, toimintalinjat, toiminnan painopisteet ja päämäärät 4-vuotiskaudelle. 2) Tärkeimmät tavoitteet toiminnan ja rahoituksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kehitykselle ministeriön hallinnonalalla suunnittelukaudelle. 3) Hallituksen tulevan varainhoitovuoden talousarvioesityksen perusteella laaditun menojen peruslaskelman. 4) Ministeriön laatiman hallinnonalan menojen kehysehdotuksen. 5) Arvion hallinnonalan tuloista kehysehdotuksen ja kehitysarvion mukaisesti. Sisäasiainministeriön hallinnonalan tulossuunnitelma 2007 sisältää tuloskeskustelujen ja neuvottelujen pohjalta asetetut hallinnonalaa ja ministeriötä koskevat tuloksellisuustavoitteet. Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2008-2011 sekä tulossuunnitelma 2007 on vahvistettu sisäasiainministeriön johtoryhmässä 13.12.2006. Avainsanat (asiasanat) Sisäasiainministeriö, toiminta- ja tulossuunnitelma Muut tiedot Verkkoversion ISBN-numero 952-491-155-8 (PDF) Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisu 58/2006 Kokonaissivumäärä 133 Jakaja Sisäasiainministeriö Kieli suomi ISSN 1236 2840 Hinta 25,- + alv Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN 952 491-154-X (nid.) Luottamuksellisuus

2 Sisällysluettelo JOHDANTO...4 1. LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDEN TOIMINNALLE... 5 1.1 Toiminnan perusta... 5 1.2 Toimintaympäristön kuvaus... 5 2. HALLINNONALAN TOIMINNAN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA PÄÄLINJAT... 11 2.1 Hallinnonalan vaikuttavuus... 11 2.2 Toiminnan painopisteet ja päätoimintalinjat... 12 2.3 Hallinnonalan muu keskeinen toiminta... 16 3. TOIMIALAKOHTAINEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 19 3.1 Alueellinen kehitys ja aluehallinto sekä valtion paikallishallinto... 19 3.2 Kunnat... 29 3.3 Poliisitoimi... 32 3.4 Pelastustoimi... 33 3.5 Maahanmuuttohallinto... 35 3.6 Rajavartiolaitos... 36 3.7 Kriisinhallinta... 36 3.8 Muu toiminta... 37 4. SISÄASIAINHALLINNON MENOJEN PERUSLASKELMA JA KEHYSEHDOTUS 2008-2011... 40 TULOSSUUNNITELMA 2007...48 1. Hallinnonalaa koskevat tuloksellisuustavoitteet... 48 1.1 Lääninhallinto... 48 1.2 Rekisterihallinto... 49 1.3 Kihlakuntahallinto ja Kainuun hallintokokeilu... 50 1.4 Poliisitoimi... 51 1.5 Pelastustoimi... 57 1.6 Maahanmuuttohallinto... 61 1.7 Rajavartiolaitos... 66 1.8 Hallinnonalan muu kehittäminen... 69 2. Ministeriötä koskevat tuloksellisuustavoitteet... 70 2.1 Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto... 70 2.2 Kuntaosasto... 74 2.3 Poliisiosasto... 78 2.4 Pelastusosasto... 80 2.5 Ulkomaalaisosasto... 82 2.6 Rajavartio-osasto (rajavartiolaitoksen esikunta)... 83 2.7 Hallinto... 84

3 LIITTEET Liite 1 Sisäasiainministeriön hallinnonalan tulot Liite 2 Valtuuksien käytöstä aiheutuva määrärahan tarve Liite 3 Hankintamenettelyt 2007 Liite 4 Palosuojelurahaston suunnitelmat Liite 5 EAKR -ohjelmien määrärahakehyslaskelmat Liite 6 Strategiset hankkeet (hankeluettelo) Liite 7 TTS 2008 2011 tietojärjestelmähankelomakkeet

4 JOHDANTO Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman 2008-2011 valmistelu ja toimeenpano on kytketty kiinteästi hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan tavoitteisiin. Perustana ovat myös ministeriön ja hallinnonalan virastojen väliset tulosneuvottelut ja -sopimukset, ministeriön sisäiset tuloskeskustelut, valtioneuvoston menokehyspäätös sekä eduskunnan hyväksymä valtion talousarvio. Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetään hallinnonalan vuosien 2008-2011 keskeiset toimintaympäristön muutokset, toiminnan painopisteet ja päätoimintalinjat sekä yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja hallinnonalan menot. Toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu valtiovarainministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Valtioneuvosto ja valtiovarainministeriö eivät ole ottaneet kantaa suunnitelmaan. Vuoden 2007 koskevassa tulossuunnitelmassa vahvistetaan tulosalueittain toiminnalliset tulostavoitteet, keskeisimmät hankkeet ja hankintamenettelyt sekä ministeriön toimintamäärärahan jako. Sisäasiainministeriön hallinnonalan 2008-2011 toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulossuunnitelma 2007, mukaan lukien vuoden 2007 hankintamenettelyt, vahvistettiin sisäasiainministeriön johtoryhmässä 13.12.2006.

5 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011 1. LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDEN TOIMINNALLE 1.1 Toiminnan perusta Toiminta-ajatuksensa mukaisesti sisäasiainministeriö rakentaa turvallista ja tasapainoisesti kehittyvää Suomea. Sisäasiainministeriön vision mukaan - Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa on elinvoimaiset alueet ja jossa hyvä hallinto takaa laadukkaat ja tasapuoliset palvelut. - Sisäasiainministeriö on hyvin johdettu, yhteistyökykyinen ja ihmisten osaamista arvostava asiantuntijaorganisaatio. Ministeriön toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: - luotettavuus, - muutoskykyisyys - yhteistyökykyisyys ja - avoimuus. Toiminnan strategiset painopisteet ovat: - Tasapainoinen alueellinen kehittäminen sekä kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn vahvistaminen, - Toimivan, luotettavan ja yhteistyökykyisen palveluhallinnon turvaaminen, - Kunnallisten peruspalvelujen saatavuuden turvaaminen, - Hyvän turvallisuustilanteen ja myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistaminen ja - Aktiivisen ja hallitun maahanmuuttopolitiikan edistäminen 1.2 Toimintaympäristön kuvaus Globalisaatio, kansainvälisyys ja Euroopan unioni Globalisaation seurauksena Suomen turvallisuusuhkat liittyvät kiinteästi kansainväliseen kehitykseen. Laaja-alaiseen turvallisuuteen kohdistuvat uudet uhkat heijastuvat sekä ulkoiseen että sisäiseen turvallisuuteen. Maantieteellisen etäisyyden merkitys on vähentynyt ja uhkien vaikutukset välittyvät nopeasti laajalle alueelle. Keskinäisriippuvuuden kasvaessa riskien hallinta kansallisin keinoin on vaikeutunut. Uhkien torjuminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja hyvää valmiutta tarttua ongelmiin ja niiden syihin. Globaali turvallisuuspoliittinen tilanne jatkunee epävakaana. Vaikka Suomeen ei lähitulevaisuudessa kohdistune sotilaallisia uhkia, on varauduttava myös siihen, että tilanne voi pitkällä aikavälillä muuttua. Euroopan unioni ja muut ylikansalliset

6 toimijat varautuvat luonnon- ja muiden onnettomuuksien, vakavien tartuntatautien, aseellisten konfliktien ja vastaavien tilanteiden edellyttämiin kriisinhallintatoimiin. Turvallisuusviranomaiset kiinnittävät ilmasto- ja ympäristökysymyksiin aikaisempaa enemmän huomiota. Siviilikriisinhallinnan merkitys kasvaa ja siihen kuuluvat tehtävät lisääntyvät. Suomalaisten osallistuminen kriisien ratkomiseen eri mandaattien alla lisääntyy, mikä saattaa heijastua turvallisuusuhkina Suomeen. Euroopan unioni ja maailmantalous Maailman talous kasvaa nopeasti Aasiassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä, mikä on Suomen talouden kannalta myönteistä. Suomen kehitys kytkeytyy entistä tiiviimmin naapurivaltioissa tapahtuviin muutoksiin. Etenkin Venäjän kehitys vaikuttaa Suomeen. Globalisaatio luo epävarmuutta alueiden talouskehitykseen yritysten uudelleen sijoittumisen vuoksi, mutta antaa toisaalta uusia mahdollisuuksia yritysten kasvuun erikoistumisen ja kasvavien markkinoiden myötä. Euroopan unionin yleinen kilpailukyky on merkittävässä roolissa Suomen kehityksen kannalta. Euroopan unionin korkeat tuotantokustannukset ovat jo johtaneet massatuotannon siirtymiseen halvemman työvoimakustannusten maihin. Aasia on myös voimakkaasti kasvattanut teknologiaosaamistaan ja kilpailee maailmantaloudessa entistä voimakkaammin tällä alalla myös Suomen kanssa. Euroopan unionin kilpailukykyä ylläpitävät voimakkaat talousalueet. Suomessa on nähtävissä sama trendi, suuret kaupunkialueet ja kasvukeskukset ovat Suomen talouden vetureita. Suuri osa Euroopan unionin tarvitsemasta öljystä ja muusta energiasta tuodaan Venäjältä. Energian saatavuuden strateginen merkitys kasvaa. Sähkön hinta on tärkeä talouden kehitykseen vaikuttava tekijä. Euroopan unionin kehitys Tapahtunut ja käynnissä oleva Euroopan unionin laajeneminen vaikuttaa unionin päätöksentekoon ja politiikkaan. Muutoshaasteisiin on pyritty vastaamaan erityisesti sopimuksella unionin perustuslaista, jonka käsittely on yhä kesken. Unioni on pyrkinyt vahvistamaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja mm. hyväksynyt yhteisen turvallisuusstrategian. Ylikansallinen päätöksenteko Euroopan unionissa vahvistuu tulevina vuosina ja valtioiden sekä kansainvälisten toimijoiden keskinäinen riippuvuussuhde kasvaa. Euroopan unionin politiikassa jäsenmaat muodostavat ryhmittymiä asioiden ja painoalueiden ympärille mikä johtaa unionin sisällä kompromissipolitiikan vahvistumiseen. Euroopan unionin laajentumisen myötä rakennerahastojen varat painottuvat unionin uusille reuna-alueille. Tämä saattaa johtaa Suomessa alueiden polarisaatioon ja jossain määrin kansallisten tukien paluuseen. Ihmisten liikkuminen Euroopan unionin sisä- ja ulkorajoilla Euroopan unionin laajentumien lisää liikkumista lähialueilta Euroopan unioniin ja Schengenin laajentuminen helpottaa liikkumista unionin sisällä. Euroopan unionin ja Venäjän välillä on sovittu viisumihelpotuksista. Yhteiseksi tavoitteeksi pitkällä aikavälillä on sovittu viisumivapaus.

7 Sisärajatarkastusten tilapäisen palauttamisen yhteydessä on todettu, että valvomattomien sisärajojen yli suuntautuu laitonta maahantuloa ja siihen liittyvää muuta rikollisuutta. Suomen houkuttelevuus laittoman maahantulon läpikulkumaana kaukaisemmistakin maista, esimerkiksi Aasiasta, voimistuu liikkumisen lisääntymisen ja liikenneyhteyksien kehittyessä. Turvapaikanhakijoiden liikkuminen Euroopan unionin sisällä ja turvapaikan hakeminen useammasta maasta kuormittavat maahanmuuttopalveluja ja saattavat heikentää suojelun tarpeessa olevien asemaa. Suojelujärjestelmiä kehitetään sopimuksin ja lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä. Ihmisten liikkuminen lisää järjestäytyneen rikollisuuden toimintamahdollisuuksia, mistä esimerkkeinä ovat ihmiskauppa ja ihmissalakuljetus. Euroopan unionin ulkorajan merkitys ja rajaturvallisuuden haasteet kasvavat. Venäjän kehityksellä ja varsinkin Venäjän ulkomaalaispolitiikalla ja rajavalvonnalla on suuri merkitys Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta. Venäjän hallinnon ongelmat saattavat vaarantaa tehokasta operatiivista yhteistyötä rajat ylittävän rikollisuuden ja suuronnettomuusuhkien sekä laittoman maahanmuuton torjunnassa. Itärajan haasteita lisää Venäjän Federaation turvallisuuspalvelun (FSB) rajavartiopalvelun resurssien kohdentaminen etelärajalle, jossa turvallisuustilanne on heikko. Samalla FSB on henkilöstön osalta siirtymässä kokonaan ammattilaisorganisaatioon. Euroopan unionin ja Venäjän välillä sovitut viisumikäytännön helpotukset asettavat huomattavia haasteita nykyisten rajanylityspaikkojen kehittämiselle rajaliikenteen pitämiseksi sujuvana ja turvallisena. Venäjällä arvioidaan oleskelevan luvattomasti useita miljoonia kolmansien maiden kansalaisia, joista osan voidaan arvioida pyrkivän Eurooppaan. Yksittäisenä uhkana voidaan mainita laajamittainen maahantulo Suomeen. Tällainen tilanne voi syntyä yhteiskunnallisen kriisin, luonnonmullistuksen, ympäristökatastrofin tai aseellisen selkkauksen seurauksena. Kaukoidästä suuntautuvalle, osin organisoidulle, laittomalle maahantulolle ja rajat ylittävälle rikollisuudelle tarjoutuu aiempaa paremmat toimintamahdollisuudet ko. suunnan lentoyhteyksien kehittyessä. Tämä tulee vaikuttamaan viranomaisten tarpeeseen ylläpitää laajaa yhteyshenkilöstöverkostoa ulkomailla. Ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus unionin sisällä lisää tarvetta yhtenäistää jäsenvaltioiden turvallisuustasoa ja esim. hätäilmoitustapoja. Järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi Euroopan unionin laajentuessa järjestäytyneen rikollisuuden toimintamahdollisuudet lisääntyvät Suomessa. Erityisesti Viron ja Venäjän järjestäytyneellä rikollisuudella on voimakas vaikutus Suomen rikollisuustilanteeseen. Järjestäytynyt rikollisuus on laajentanut toimintaansa, on aktiivinen kaikilla vakavan rikollisuuden aloilla ja pitää yllä markkinoita myös ns. massarikollisuudelle. Rikolliset toimivat enemmän myös laillisessa liiketoiminnassa ja käyttävät tätä rikollisen toimintansa tukena. Kansainvälisillä rikollisjärjestöillä on huomattavia resursseja käytössään. Ne hyödyntävät asiantuntijoita, tietoverkkoja ja uusimpia teknologioita sekä toimivat joustavasti muuttuvissa tilanteissa. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintakulttuuriin liittyvien epäterveiden ilmiöiden, kuten lahjonnan ja kiristyksen arvioidaan kohdistuvan Suomessa ensisijaisesti yrityksiin ja paikallisiin päättäjiin. Kansainvälisen terrorismin osalta on varauduttava pitkäaikaiseen epävakauteen. Suomeen kohdistuvien terroritekojen uhkaa on kokonaisuudessaan pidettävä melko

8 vähäisenä. Suomalaiset henkilöt, suurlähetystöt tai yritykset voivat kuitenkin joutua iskujen uhreiksi ulkomailla. Terrorististen tekojen tekijät saattavat käyttää Suomea kauttakulku-, lepo- ja tukialueenaan. Kohteina voivat olla myös Suomessa pidettävät kansainväliset kokoukset tai muut merkittävät tapahtumat. Suomi varautuu turvaamaan kriittisiä infrastruktuureja Euroopan unionin laadittavien toimintalinjauksien mukaisesti. Ulkomailla tehtävällä terroriteolla voi olla suoria tai välillisiä seurausvaikutuksia Suomessa. Terrorismin vastaiset toimet vaikuttavat entistä enemmän ihmisten liikkumiseen sekä viranomaisten ja turvallisuuspalvelun tuottajien kontrollimuotojen ja menetelmien kehittymiseen. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys Suomen talouteen vaikuttavat erityisesti lähialueiden kasvavat markkinat Venäjä ja Baltian maat. Suomen taloudella on toistaiseksi mennyt hyvin siitä huolimatta, että teollisuus siirtää osan tuotannostaan halvempien tuotantokustannusten maihin. Venäjälle suuntautuva transitliikenne on edelleen kasvussa sekä maa- että merikuljetusten osalta. Suomenlahden kasvava laivaliikenne ja öljynkuljetukset lisäävät ympäristö- ja muiden onnettomuuksien vaaraa. Öljynkuljetukset ovat määrällisesti kasvaneet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana ja meriliikenteen kasvun ennustetaan jatkuvan. Myös maitse kuljetettavan tavaraliikenteen ennustetaan kasvavan. Varsinkin Etelä- ja Itä-Suomessa toimivat yritykset hyötyvät Venäjän kehittyvästä tilanteesta. Useat Venäjän kauppaa tekevät yritykset ovat sijoittaneet jonkin osan toiminnastaan näille kaupankäynnin kannalta tärkeille alueille. Venäjän talouden kehittyminen näkyy myös Itä-Suomessa venäläisille suunnattujen palvelujen kehittymisenä ja rajanylitysten voimakkaana lisääntymisenä. Yritysten kansainvälistyminen johtaa siihen, että yritykset siirtävät massatuotantonsa ulkomaille halvempien tuotantokustannuksien perään. Massatuotannon siirtyminen ulkomaille on uhka pienten kaupunkiseutujen ja maaseudun aluekehitykselle. Näillä alueilla on hankalaa luoda korvaavia työmahdollisuuksia. Teknologia mahdollistaa kuitenkin pienimuotoisen ei-paikkasidonnaisen yritystoiminnan myös keskusalueiden ulkopuolella. Yhteiskunnan toimintojen keskittyminen entistä suurempiin yksiköihin lisää suurten yksittäisten onnettomuuksien ja vahinkojen riskiä. Monikulttuurisuus ja työperäinen maahanmuutto Suomen väestö ikääntyy ja väestörakenne muuttuu. Joillakin perinteisillä teollisuuden aloilla on jo pulaa osaavasta työvoimasta ja työvoiman rekrytointiin on panostettu uudella tavalla. Valtioneuvosto on tehnyt 19.10.2006 periaatepäätöksen maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta, jonka yhtenä keskeisenä ehdotuksena on työperäisen maahanmuuton edistäminen, johon sisältyy mm. työtekijöiden oleskelulupajärjestelmän yksinkertaistaminen, Suomen tunnetuksi tekeminen ja yhteistyö työvoiman lähtömaiden kanssa. Suomen ulkomainen työvoima on toistaiseksi enimmäkseen ollut peräisin Venäjältä tai Virosta ja on suuntautunut enimmäkseen suurille kaupunkialueille. Työvoiman liikkuminen on kahdensuuntaista, myös Suomesta siirtyy osaavaa työvoimaa muualle. Suomen stabiili turvallisuustilanne ja ympäristö ovat kilpailutekijöitä jonka rooli kasvaa tulevaisuudessa. Esim. Venäjällä Suomen itärajan välittömässä läheisyydessä toimivien yritysten perheet ovat sijoittautuneet Suomeen.

9 Ulkomaalaisten määrä on viime vuosina kasvanut Suomessa, ja Suomi on muuttumassa nykyistä monikulttuurisemmaksi. Maahanmuuttajien osuus kasvaa ja myös he keskittyvät kasvaville talousalueille. Onnistunut kotoutuminen, joka edellyttää sekä maahan muuttaneiden että kantaväestön sopeutumista, on ratkaisevassa roolissa kaikille turvallisen ja tasapainoisen yhteiskunnan ylläpitämiseksi. Syrjäytymisen torjunta ja sosiaalisen turvallisuuden ylläpitäminen on tärkeää onnettomuuksien ja rikollisuuden ennalta ehkäisemiseksi. Julkisten palvelujen tulevaisuuden haasteet Väestön ikääntyminen, yksinasuvien vanhusten määrä ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin sekä harvaanasuttujen alueiden palveluiden turvaaminen asettavat haasteita julkisten palvelujen tuotantoon. Paineet kohdistuvat palvelujen uudelleen järjestämiseen, työvoiman varmistamiseen ja kansallisen kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämiseen. Väestön vanhentuessa kansantalouden julkiset menopaineet lisääntyvät tuntuvasti. Palveluja tarjotaan entistä enemmän sähköisessä muodossa. Samalla eriytyy asiakaskunta joka ei pysy mukana teknologiakehityksen vauhdissa ja joille on tarjottava palveluja perinteisillä muodoilla. Työvoiman tarjonnan supistuminen kiristää kilpailua työvoimasta ja vaikeuttaa merkittävästi kuntasektorin työvoiman saatavuutta. Tämä on haaste erityisesti pienille ja perifeerisille kunnille, mutta koskee lähes kaikkia kuntia. Kuntatalouden rahoitustasapainon ennakoidaan lähivuosina paranevan, mutta kehityserot pysyvät edelleen huomattavina. Heikko vuosikate painottuu lähinnä pieniin alle 6000 asukkaan kuntiin. Kuntien tilannetta vaikeuttaa osin myös kuntien muutoshaluttomuus ja vanhaan rakenteeseen pitäytyminen kuntien päätöksentekoelimissä. Ratkaisuja on haettava mm. kuntakoon arvioinnin ja palvelujen järjestämisen kautta sekä hyödyntämällä teknologiaa ja tietotekniikkaa. Turvallisuuspalvelujen tasapuolinen saatavuus on tulevaisuudessa erityisen haastavaa. Tulee varmistaa sekä kasvukeskusten turvallisuuspalvelujen saatavuus että harvaan asutuiksi jäävien alueiden palvelut. Joidenkin rikosten määrä voi laskea, sillä ikääntyneet syyllistyvät harvemmin rikoksiin kuin aktiivi-iässä olevat. Ikääntymisen myötä todennäköisyys joutua rikoksen uhriksi pienenee mutta vastaavasti rikoksen pelko kasvaa riippumatta todellisesta turvallisuustilanteesta. Demografinen kehitys asettaa myös uusia haasteita vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnalle. Tällä hetkellä palokuntatoiminta kattaa koko Suomen. Merkittävä osa pelastustehtävistä hoidetaan vapaaehtoisilla voimilla erityisesti maaseudulla, merialueilla ja etsinnöissä. Vapaaehtoisen toiminnan järjestäminen vaikeutuu tulevaisuudessa, mikäli harvaan asutuilla alueilla ei enää asu riittävästi nuoria. Julkisen sektorin palvelupaineet kohdistuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tulevaisuudessa yksityisen ja kolmannen sektorien merkitys kuitenkin kasvaa. Yhä useampi kansalainen käyttää tulevaisuudessa yksityisiä palveluja. Yleinen mielipide ja kansalaisyhteiskunta Yhteiskunta monimutkaistuu, asioiden keskinäisriippuvuus lisääntyy ja yhteiskunnassa operoidaan entistä enemmän mielikuvilla. Asioiden kokonaiskuvan hahmottaminen tai asioiden keskinäistä suhdetta on entistä vaikeampi hahmottaa.

10 Yhteisöllisyys muuttaa muotoaan ja yhtenäisyyskulttuuri pirstaloituu. Osa kansalaisista hakee uusia vaikuttamisteitä ja vaikuttamisen foorumeita, toiset hakevat selkeitä helposti ymmärrettäviä arvoja, jolloin arvokonfliktit voivat olla todennäköisiä. Tiedolla vaikuttaminen Tapahtumat ovat sähköisen viestinnän kehittymisen myötä irtautuneet ajasta ja paikasta. Uutisoiminen kaukaisista tai uudentyyppisistä turvallisuusuhkista ja onnettomuuksista ruokkii turvattomuuden tunnetta ja johtaa helposti vääristymiin. Uutisointi luo paineita julkisen sektorin toimintaan ja johtaa myös nopeisiin viranomaistoimiin jolloin toiminta voi suuntautua pois pidemmällä aikavälillä suunnitelluilta tehtäväalueilta. Teknologian kehitys Teknologian kehittäminen ja sen tehokas hyödyntäminen on yksi keskeinen tuottavuuden lisääjä. Teknologiaratkaisuja hyödyntämällä voidaan osittain kompensoida työvoimapulaa ja tuottaa työtä perifeerisillä alueilla. Koska julkisen hallinnon palvelut ovat yhä useammin saatavilla verkosta, on sähköisen joukkovoiman käytön mahdollisuus asia, johon viranomaiset joutuvat jatkossa varautumaan. Yhteiskunnan lisääntyvä riippuvuus laajoista ja monimutkaisista tieto- ja muista teknisistä järjestelmistä lisää kuitenkin myös haavoittuvuutta. Tämän lisäksi pienemmät toimintahäiriöt yleistyvät. Tietoturvallisuuden merkitys kasvaa huomattavasti. Riippuvuus tietoverkkojen toimivuudesta ja energian saatavuudesta lisääntyy. Tietotekniikan kehitys lisää kansalaisyhteiskunnan vaikuttamismahdollisuuksia ja viranomaisten välistä vuorovaikutusta. Tieto kulkee reaaliaikaisesti verkoissa ja on samanaikaisesti kaikkien käytettävissä. Tekninen kehitys mahdollistaa palvelutuotannon myös pienemmillä ja periferisimmillä seuduilla (esimerkiksi Kuhmon sähköiset asiakaspalvelutoiminnot). Lisäksi KuntaIT:n tarkoituksena on tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä saada aikaan kansallisesti yhteentoimivia, asiakaslähtöisiä ja tuloksellisuutta lisääviä palveluja ja palvelukokonaisuuksia koko kuntasektorin käyttöön. Teknologia tarjoaa mahdollisuuksia ja luo haasteita Teknologian ja tietotekniikan kehitys luo uusia mahdollisuuksia ja vaikuttaa laajaalaisesti turvallisuuteen. Omaisuuden suojaus, vartioinnin paraneminen sekä automaattiset sammutuslaitteistot ja hälytysjärjestelmät vähentävät rikoksentekomahdollisuuksia ja parantavat mahdollisuuksia onnettomuuksien ennalta estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamisen. Kamera- ja muu tekninen valvonta lisääntyy ja sillä estetään rikoksia ennalta, lisätään turvallisuuden tunnetta yleisillä alueilla sekä helpotetaan rikosten selvittämistä. Uudet, älykkäät järjestelmät tuovat uusia mahdollisuuksia parantaa liikenneturvallisuutta. Autojen varustaminen älykkäillä, turvallisuutta lisäävällä tekniikalla parantaa merkittävästi liikenneturvallisuutta. Erityisesti teknisen valvonnan kehittäminen ja ihmisten intimiteettisuojan yhteensovittaminen tuo lisääntyviä haasteita. Teknologia ja tietotekniikka lisäävät rikoksentekomahdollisuuksia ja poistavat valtioiden rajojen vaikutuksia sekä vaikeuttavat rikollisten vastuuseen saattamista.

11 Tietojärjestelmärikokset tulevat lisääntymään verkkorahan käytön yleistyessä ja järjestelmien käytön laajentuessa. Verkkojen kautta voidaan myös sekä pahimmillaan vaarantaa kansalaisten turvallisuutta että yhteiskunnan organisaatioiden toimintakykyä. Tietoverkkoja voidaan käyttää myös terrorismiin tai muuhun ideologiseen tarkoitukseen. Tietoverkkorikokset liittyvät yhä useammin talousrikosten ja myös tavanomaisten rikosten tekemiseen. Keskeinen uhka ovat suojaamattomat ja ylläpitämättömät koneet niin yrityksissä, julkisella sektorilla kuin kodeissa. Vahvan tunnistuksen järjestelmät lisääntyvät maailmalla biometristen tunnisteiden, matkustus- ja muiden asiakirjojen käytön myötä. Perinteiset matkustusasiakirjat tulevat kuitenkin olemaan laajasti käytössä vielä useita vuosia. Automaattisiin järjestelmiin sisältyy myös epäluotettavuustekijöitä. Esimerkiksi paloilmoitinlaitteistojen ja murtohälyttimien aiheettomat ilmoitukset aiheuttavat viranomaisille turhaa työtä ja murentavat järjestelmien uskottavuutta. 2. HALLINNONALAN TOIMINNAN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA PÄÄLINJAT 2.1 Hallinnonalan vaikuttavuus Valtioneuvoston ministeriön toimialalle asettamat sekä ministeriön toimialalleen asettamat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet kohdistetaan seuraaville strategisille toiminnan painopisteille: 1. Tasapainoinen alueellinen kehittäminen sekä kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn vahvistaminen 2. Toimivan, luotettavan ja yhteistyökykyisen palveluhallinnon turvaaminen 3. Kunnallisten peruspalvelujen saatavuuden turvaaminen 4. Hyvän turvallisuustilanteen ja myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistaminen 5. Aktiivisen ja hallitun maahanmuuttopolitiikan edistäminen Tasapainoinen alueellinen kehittäminen sekä kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn vahvistaminen Alueiden kilpailukyky vahvistuu ja aluerakenne tasapainottuu alueiden osaamista, innovatiivisuutta, yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita kehittämällä. Toimivan, luotettavan ja yhteistyökykyisen palveluhallinnon turvaaminen Kansalaiset saavat laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut koko maassa. Kunnallisten peruspalvelujen saatavuuden turvaaminen Kunnallisten peruspalvelujen saatavuus ja laatu turvataan koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasitteella. Kunnalliseen itsehallintoon perustuva kansanvaltainen päätöksenteko turvataan muuttuvissa olosuhteissa.

12 Hyvän turvallisuustilanteen ja myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Suomi on Euroopan turvallisin maa. Turvallisuuden takeena on hyvin toimiva julkinen sektori, jonka toiminta painottuu ennalta estävään työhön. Viranomaisyhteistyöllä sekä sidosryhmien ja yksityisen sektorin kanssa kumppanuuksia solmimalla varmistetaan laadukkaat ja ihmisten turvallisuusodotuksia vastaavat sisäisen turvallisuuden palvelut. Poikkihallinnollista yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa lisätään rikosten, häiriöiden ja onnettomuuksien ennalta estämiseksi. Hallitusohjelman tavoitteiden pohjalta valmistuneen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa jatketaan. Aktiivisen ja hallitun maahanmuuttopolitiikan edistäminen Ihmis- ja perusoikeudet, hyvä hallinto, oikeusturva ja kansallisten etujen huomioon ottaminen toteutuvat maahanmuuttopolitiikassa. Maahanmuutto on hallittua; laillista maahanmuuttoa edistetään ja kansainvälistä suojelua annetaan sitä tarvitseville. Torjutaan laitonta maahanmuuttoa ja laitonta työntekoa sekä ihmiskauppaa. Työperäisen maahanmuuton lisäämiselle luodaan paremmat edellytykset. Valmistaudutaan maahanmuuttohallinnon ja -politiikan valmistelun kokoamiseen sisäasiainministeriön hallinnonalalle. 2.2 Toiminnan painopisteet ja päätoimintalinjat Alueellinen kehitys ja hallinto Painopisteet ja päätoimintalinjat ovat: Aluepolitiikan strategisen roolin vahvistaminen eri hallinnonalojen päätöksenteossa ja Suomen tavoitteiden toteutuminen alue- ja rakennepolitiikkaan vaikuttavassa EU-tason keskustelussa ja päätöksenteossa. Alueiden omaehtoisen kehittämisen edellytysten tukeminen, hallinnoinnin kehittäminen ja ohjelmatyön tuloksellinen toteuttaminen. Alue- ja paikallishallinnon ja kuntien tietohallinnon toimivuuden ja yhteistyön parantaminen sekä alue- ja paikallishallinnon päätösvallan lisääminen ja kansanvaltaisen ohjauksen vahvistaminen. Laadukkaiden ja taloudellisesti tuotettujen julkisten palvelujen, erityisesti valtion palvelujen, saatavuuden tasapuolinen turvaaminen maan eri osissa. Kunnallisten peruspalvelujen saatavuuden turvaaminen Painopisteet ja päätoimintalinjat ovat: Kunta- ja palvelurakenteen uudistuksella ja kuntien välisellä yhteistyöllä turvataan laadullisesti riittävän korkeatasoisten palveluiden saatavuutta maan kaikissa osissa kohtuullisella vero- ja maksurasitteella. Valtion ja kuntien rahoitussuhteiden vakaus ja ennustettavuus turvataan. Kuntien hallintoa ja henkilöstöä sekä kuntien tehtäviä koskevalla lainsäädännöllä tuetaan kuntien toimintaedellytyksiä ja kunnalliseen itsehallintoon perustuvaa kansanvaltaista päätöksentekoa muuttuvassa toimintaympäristössä. Luodaan puitteet kuntien toiminnan kehittämiselle konserninäkemyksen pohjalta, kehitetään mahdollisuuksia liikelaitostoiminnalle, vahvistetaan luottamushenkilöiden lainsäädännöllistä asemaa ja kuntien talouden hallintaa lainsäädännön muutoksilla.

13 Poliisitoimi Painopisteet ja päätoimintalinjat ovat: Poliisin toimintaa ja tavoiteasettelua kehitetään ennalta ehkäisevän turvallisuusajattelun suuntaan Poikkihallinnollista yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa lisätään rikosten, häiriöiden ja onnettomuuksien ennalta estämiseksi. Väkivaltarikollisuuden kokonaismäärää vähennetään erityisenä painopisteenä perheväkivallan ja henkirikosten määrän vähentäminen. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan vähentäminen on viranomaisten yhteinen tavoite. Huumausainerikollisuutta ja siitä aiheutuvia haittoja vähennetään. Ulkomaisten rikoksentekijöiden rikosvastuu pyritään toteuttamaan heidän kotimaassaan. Kansainvälistä rikollisuutta torjutaan ja terrorismiin varaudutaan kansallisena ja kansainvälisenä viranomaisyhteistyönä. Kansainvälistä yhteistyötä rikollisuuden torjunnassa tehdään erityisesti Europolin kautta ja kahdenvälisin järjestelyin lähimpien naapurivaltioiden kanssa. Piiloon jäävää talousrikollisuutta paljastetaan, tutkinnan reaaliaikaisuutta lisätään ja laittoman työvoiman käyttöä estetään. Omaisuusrikosten korkea selvitystaso ylläpidetään. Poliisin hälytyspalvelut turvataan yhteistyössä hätäkeskusten kanssa Valvontaa painotetaan erityisesti alkoholin kulutuksen kasvusta yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle aiheutuvien haittojen torjuntaan sekä liikenteen riskikäyttäytymisen vähentämiseen ja raskaan liikenteen valvontaan. Uutta liikennevalvontatekniikkaa otetaan käyttöön liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja liikenneturvallisuusnäkökohdista tiedottaminen on ennakoivaa ja aktiivista. Toimintaa tehostetaan poliisiorganisaatiota kehittämällä. Paikallispoliisin yksikkökokoa tai johtamisalueita suurennetaan ja kihlakunnanrajat ylittävää toimintaa edistetään. Poliisin yksiköiden yhteistoimintaa lisätään. Poliisin valtakunnallisten tehtävien hoidon organisointia kehitetään. Organisaation kehittäminen ja siihen liittyvä tehtävien alueellistaminen toteutetaan hallitusti poliisin toiminnalliset tarpeet ja henkilöstön asema turvaten. Verkkoasioinnin kehittämissuunnitelmaa toteutetaan tavoitteena palveluverkoston ja palvelumuotojen kehittäminen. Biometriset tunnisteet sisältävät henkilökortit otetaan käyttöön. Sormenjäljet sisältävien passien myöntäminen aloitetaan. Poliisin tärkeimmät tietojärjestelmät uudistetaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Turvallisuusviranomaisten tietojärjestelmien tiedonvaihtoa parannetaan kotimaassa ja kansainvälisesti. Raskaan liikenteen valvontaa tehostetaan ja tätä koskevaa yhteistyötä rajavartiolaitoksen kanssa tiivistetään Ideologia- ja rasismirikoksia tunnistetaan paremmin ja laitonta maahanmuuttoa sekä ihmiskauppaa torjutaan kansallisella ja kansainvälisellä viranomaisyhteistyöllä.

14 Pelastustoimi Painopisteet ja päätoimintalinjat ovat: Palokuolemien vähentäminen asumisen paloturvallisuutta parantamalla. Pelastuslaitosten sisäisen tehokkuuden ja uudistumiskyvyn varmistaminen mm. ikääntymisen vaikutuksia vastaan. Väestön suojaaminen ja turvaaminen sekä suuronnettomuusvalmiuden ja poikkeusolojen valmiuden ylläpitäminen. Vapaaehtoisen henkilöstön toiminnan turvaaminen ja riittävyyden varmistaminen. Maahanmuuttohallinto Rajavartiolaitos Painopisteet ja päätoimintalinjat ovat: Ulkomaalaislainsäädäntöä ja kansalaisuuslainsäädäntöä kehitetään entistä toimivammaksi. Vaikutetaan EU:n yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan luomiseen. Valmistaudutaan maahanmuuttohallinnon ja politiikan valmistelun kokoamiseen sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Politiikkaa valmistellaan yhteistyössä muiden ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa. Uusi maahanmuuttohallinnon rakenne tukee aiempaa paremmin tehokasta, oikeusvarmaa ja laadukasta päätöksentekoa. Ulkomaalaisviraston palvelukykyä parannetaan asiakaslähtöisesti muun muassa käsittelyaikoja lyhentämällä ja kehittämällä verkkopalveluja. Panostetaan toimenpiteisiin, joilla tuetaan aktiivisesti hallittua maahanmuuttoa Suomeen. Ulkomaalaislainsäädäntöä ja lupaprosesseja kehitetään siten, että laillinen maahanmuutto tapahtuu sujuvasti ja laiton maahanmuutto sekä ihmiskauppa torjutaan. Erityistä huomiota kiinnitetään työvoiman maahanmuuton helpottamiseen. Painopisteet ja päätoimintalinjat ovat: Rajavartiolaitoksen toiminnan ehdoton painopiste on Suomi-Venäjä rajan pitäminen turvallisena ja toimivana sekä rajavartiolaitoksen toimintaedellytysten turvaaminen siellä. Venäjän rajavartiopalvelun toimintakyvyn muutoksia seurataan aktiivisesti. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen kautta. Rajaliikenteen sujuvuus ja turvallisuus turvataan kehittämällä kansainvälisten rajanylityspaikkojen rakenteita, kehittämällä henkilöstövoimavaroja ja teknistä varustusta sekä hyödyntämällä biometriikan mahdollisuudet; tavoitteena pitkällä aikavälillä osittain automatisoidut rajatarkastukset. Rajavartiolaitoksen toiminta lainvalvontaviranomaisena lisää yhteiskunnan turvallisuutta ja kansalaisten kokemaa turvallisuuden tunnetta, myös syrjäseuduilla. Osallistutaan harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen tuottamiseen viranomaisyhteistyönä. Yhteiskunnan turvaamiseksi rajavartiolaitos kykenee toimimaan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, myös sodan aikana. Rajavartiolaitos kykenee toimimaan maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa.

15 Vahvistetaan yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän toimintakykyä kehittämällä EU:n yhdennettyä rajaturvallisuusjärjestelmää, kehittämällä kansallisen rajaturvallisuuden toimintakykyä itärajalla sekä lisäämällä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistyötä erityisesti rikostiedustelussa ja -tutkinnassa Turvallisuusviranomaisten välistä yhteistyötä laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjumiseksi kehitetään edelleen ottaen huomioon myös muu vakava rajat ylittävä rikollisuus. Tehokas torjunta edellyttää myös yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän, kansainvälisen yhteistyön sekä Suomen rajanylityspaikkojen toimintakyvyn kehittämistä. Myös raskaan liikenteen valvontaa rajanylityspaikoilla kehitetään. Tarkemmat toimenpiteet suunnitellaan osana sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Rajavartiolaitos vaikuttaa aktiivisesti EU:n rajavalvontayhteistyön kehittämiseen. Tavoitteena on taata ulkorajojen korkea turvallisuustaso niin nykyisissä kuin tulevissakin jäsenmaissa. Tämä edellyttää ammattitaitoisen henkilöstön tarkoituksenmukaista sijoittamista EU-yhteistyörakenteisiin ja kansainvälistyvää koulutusyhteistyötä. Rajavartiolaitos huolehtii meripelastustoimen suunnittelusta, johtamisesta, valvonnasta ja suorittamisesta siten, että apua voidaan osoittaa välittömästi kaikissa oloissa. Merellisiin suuronnettomuuksiin ja ympäristötuhojen torjuntaan varautumiseksi kehitetään viranomaisten yhteistyökykyä ja yhdenmukaistetaan käytänteitä erityisesti vaikeiden monialaonnettomuuksien torjunnassa. Sen lisäksi, että kansallisten viranomaisten yhteistyöjärjestelyjä vahvistetaan, tiivistetään yhteistyötä koko Itämeren alueella. Erityisesti kiinnitetään huomiota vakavien matkustaja-alusonnettomuuksien sekä öljy- ja kemikaalilastissa purjehtivien alusten aiheuttamiin ympäristöonnettomuuksiin. Tarkemmat toimenpiteet suunnitellaan osana sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Rajavartiolaitos kouluttaa palvelukseen astuneet asevelvolliset sijoituskelpoisina rajajoukkoihin. Rajavartiolaitos kehittää rajajoukkojen käyttöperiaatteita, sotavarustusta ja kokoonpanoja yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Tämän seurauksena rajavartiolaitoksen varusmieskoulutus lakkautetaan Kajaanista ja sitä supistetaan Ivalossa vuonna 2007. Rajavartiolaitoksen toiminnan painopiste on rajavartiolaitoksen strategian 2015 toimeenpano, jolla turvataan operatiivinen toimintakyky. Painopistealueita ovat kansainvälisten rajanylityspaikkojen toimintakyky, uusi kustannustehokas rajavalvontamalli, rikostiedustelu ja -tutkinta, tutkimustoiminta ja riskianalyysi, kyky tukea poliisia terrorismin torjunnassa ja muissa erityistilanteissa sekä meripelastustoimi. Turvallisuusalan kansainvälinen yhteistyö EU on lisännyt jäsenvaltioiden mahdollisuuksia osallistua yhteisiin pelastustoimen operaatioihin, joiden koordinoinnista vastaa joko EU tai YK. Operaatioihin osallistuminen edellyttää yhteistä koulutusta. Osallistumisen mahdollistamiseksi pelastuslaitosten tulisi tukea henkilöstönsä osallistumista sekä koulutukseen että operaatioihin, joista jälkimmäisessä tapauksessa päätösvalta on sisäasiainministeriöllä.

16 Pelastustoimen kansainvälinen toiminta edellyttää panostamista kalustohankintoihin. Suunnittelussa on tarpeellista huolehtia myös mahdollisuuksista antaa esimerkiksi kansainvälisille järjestöille tukipalveluja, jotka voisivat mahdollistaa avustusleirin perustamisen ja teknisen varustamisen taikka puhdasvesihuollon organisoinnin. Suunniteltaessa hankintoja on muistettava myös niiden käytettävyys Suomessa tapahtuvissa suuronnettomuustilanteissa. Poliisin yksiköiden tulee perehtyä poliisiosaston kansainvälisen yksikön vuosiraporttiin. Lähialueyhteistyössä ja pohjoismaisessa yhteistyössä noudatetaan annettuja määräyksiä ja ohjeita sekä sovittuja työnjakoja. Siviilikriisinhallintaan liittyvissä poliisin kansainvälisissä tehtävissä tarkempaa ohjausta antaa poliisiosaston poliisitoimintayksikkö. Euroopan unionin poliisiyhteistyöhön liittyvissä asioissa työskentely pohjautuu hallituksen hyväksymiin linjauksiin ja yksittäisissä asioissa tarkempaa ohjausta suunnitteluun antaa kansainvälinen yksikkö. Edellä mainittuihin asiaryhmiin kuulumattomissa asioissa ohjausta antaa poliisiosaston kansainvälinen yksikkö, jonka tehtävänä on yhteen sovittaa poliisin kansainvälistä yhteistyötä. Rajaturvallisuutta edistetään monenvälisesti Itämeren rajavalvontayhteistyössä, jossa Suomi toimii puheenjohtajana vuosina 2007-2008 sekä Venäjä-Viro ja Venäjä-Norja kolmikantayhteistyössä. Rajaturvallisuuden kahdenvälisessä yhteistyössä tärkein suunta on Venäjä, mutta koulutusyhteistyö avataan myös USA:n kanssa. Rajavartiolaitos osallistuu tärkeimpiin EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioihin Georgiassa, Moldovassa, Ukrainassa, Bosnia- Herzegovinassa ja Gazassa. Suomalaisen PTR-yhteistyömallin käyttöönottoa pyritään edistämään kansainvälisesti. 2.3 Hallinnonalan muu keskeinen toiminta Painopisteet ja päätoimintalinjat ovat: Hallinnonalan tuottavuusohjelmassa linjattujen toimintojen tehostaminen siten, että asetetut henkilöstön vähentämistavoitteet voidaan toteuttaa mm. hallinnonalan strategisen henkilöstösuunnitelman linjausten mukaisesti. Hallinnonalan strategisen henkilöstösuunnitelman pohjalta toteutetaan toimiala- ja virastokohtainen henkilöstösuunnittelu osana toimintaympäristön muutoksiin varautumista. Poliisin tietohallintokeskus Poliisin tietohallintokeskuksesta kehitetään sisäasiainhallinnon palvelukeskus, joka tuottaa nykyistä laajemmin palveluita myös muille viranomaisille. Samalla kartoitetaan, mitkä nykyisin virastotasolla tehtävistä tietohallintotehtävistä voitaisiin keskittää palvelukeskukselle. Hallinnonalan keskitettyjen puhelinvaihdepalveluiden porrasteinen käyttöönotto 1.3.2007 lukien sekä henkilöstöhallinnon sähköisen itsepalvelujärjestelmän (ESS) laajentaminen henkilöstöhallinnon osalta.

17 Alueellistaminen Keskushallinnon alueellistamispäätösten toimeenpanolla parannetaan valtion omien toimintojen tuottavuutta ja tehokkuutta. Alueellistamisesta aiheutuvien kustannussäästöjen tulee näkyä kehyskaudella. Sähköinen asiointi, verkkopalvelut ja tietoturvallisuus Hallinnonalan verkkopalveluja ja sähköisen asioinnin ratkaisuja lisätään. Sisäasiainministeriön verkkopalveluita ja sähköisen asioinnin ratkaisuja toteutetaan ja lisätään SM on-line-hankkeessa määritellyllä tavalla. Hallinnonalan tietoturvallisuuden kehittämisen painopisteitä ovat tietoturvallisten menettelyjen käyttöönotto ja koulutus sekä tietoturvallisuuden arviointi- ja auditointimenetelmien käyttöönotto koko hallinnonalalla. Tietoturvallisuutta koskevien raporttien laadinta vakiinnutetaan. Keskitetty käyttöoikeuksien hallinta- ja kertakirjautumisratkaisu otetaan käyttöön koko hallinnonalalla ja virkamiehen asiointikortin mahdollisimman laaja käytettävyys tietojärjestelmiin kirjautumisessa varmistetaan. Vuonna 2006 hankittava hallinnonalan yhtenäinen asiankäsittely- ja dokumentinhallintajärjestelmä (ASDO) otetaan ensi vaiheessa käyttöön sisäasiainministeriössä ja lääninhallituksissa. Käyttöönotto ajoittuu vuosille 2007 2008 ja laajenee tämän jälkeen hallinnonalan muihin virastoihin ja laitoksiin aikaisemmin tehtyjen päätösten mukaisesti. Ministeriön ja hallinnonalan yhteisessä vuosia 2007-2010 koskevassa tietohallintostrategiassa kuvattujen yhteisten tietohallintohankkeiden käynnistystyö aloitetaan strategian mukaisesti vuonna 2007. Strategiassa on otettu huomioon valtion IT- strategia ja sen edellyttämät yhteispalvelut ja hankkeet. Toimitilat ja hankinnat Toiminnan vaatimat isot hankinnat ja toimitilahankinnat sekä niiden vaikutukset voimavaroihin tulee ottaa huomioon 2007 2011 toiminnan suunnittelussa. Ministeriön hankintatiimi antaa vuoden 2007 hankintojen suunnittelusta erillisohjeet. Sisäasiainministeriö kehittää hankintatointa ja keskittää suunnittelukautena toimitila-asioiden hallinnoinnin ja hankintatoimen sekä sisäasiainministeriön että aluehallinnon tasolla. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Käynnistetään sisäisen turvallisuuden ohjelman tarkistaminen kaudelle 2007 2011 yhteistyössä muiden ministeriöiden ja keskeisten toimijoiden kanssa. Ohjelmassa asetetaan sisäisen turvallisuuden kehittämisen keskeiset linjaukset. Harvaan asuttujen alueiden palvelut Selvitetään keinoja palvelujen turvaamiseksi syrjäisillä alueilla erityisesti ikääntyvän väestön näkökulmasta pyrkien löytämään ratkaisumalleja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

18 Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluja kehitetään ao. hankkeen ehdotusten toimeenpanosuunnitelman pohjalta Yritysturvallisuus Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistä strategiaa yrityksiin kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten torjumiseksi toteutetaan Suuret kaupungit Laaditaan yhdessä suurten kaupunkien kanssa strategia kasvukeskusten turvallisuuspalvelujen varmistamiseksi. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toiminta käynnistyi v. 2006, v. 2007 toiminta käynnistyy Kajaanin toimipisteessä, v. 2008 toiminta vakiinnutetaan ja v. 2009-2010 taloushallinnon toiminnot keskitetään Joensuuhun. Sisäasianhallinnon palvelukeskus aloittaa hallinnonalan puhelinvälitystehtävien keskittämisen Kajaanin toimipisteeseen vuoden 2007 alkupuolella ja ottaa vastaan myös hallinnonalan ulkopuolisia asiakkaita. Puhelinvälitystehtävien suorittamista laajennetaan tämän jälkeen vaiheittain. Poliisin tekniikkakeskus Poliisin tekniikkakeskuksen toiminta siirretään laaditun aikataulusuunnitelman puitteissa Kouvolaan ja sen toimintaa laajennetaan niin, että se tuottaa palveluja myös muille turvallisuusalan viranomaisille.

19 3. TOIMIALAKOHTAINEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS 3.1 Alueellinen kehitys ja aluehallinto sekä valtion paikallishallinto Alueellinen kehitys ja aluehallinto sekä valtion paikallishallinto Aluepolitiikan strategisen roolin vahvistaminen eri hallinnonalojen päätöksenteossa ja Suomen tavoitteiden toteutuminen alue- ja rakennepolitiikkaan vaikuttavassa EU-tason keskustelussa ja päätöksenteossa Tavoitteena on, että aluepolitiikan strateginen ohjausvaikutus vahvistuu eri hallinnonalojen päätöksenteossa ja että aluepoliittinen strategiatyö muodostaa vuorovaikutteisen kokonaisuuden, jonka eri osat täydentävät toisiaan. Valtioneuvosto päättää toimikautensa aluepoliittisesta strategiasta valtakunnallisissa alueiden kehittämisen tavoitteissa. Ministeriöt määrittelevät niiden perusteella hallinnonalansa strategiat ja niihin perustuvat tavoitteet ja toimenpiteet sekä periaatteet toimenpiteiden alueellisesta kohdentamisesta ja rahoituksesta. Tässä työssä ministeriöt ottavat huomioon maakuntaohjelmissa esitetyt maakuntien kehittämisen tavoitteet. Näitä kansallisia painopisteitä tukee EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseksi vuosina 2007 2013 määritelty rakennerahastostrategia. Strategiamäärittelyjen tarkoituksena on alueiden vahvuuksien tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Lissabonin strategian mukaisesti. Aluepolitiikan merkitystä suunnittelussa ja päätöksenteossa vahvistetaan myös lisäämällä aktiivista ja näkyvää tiedottamista tehdyistä strategisista päätöksistä (esim. VN:n päätös alueiden kehittämisen valtakunnallisiksi tavoitteiksi, Halken käsittelemät ja hyväksymät raportit tavoitepäätöksen toimeenpanosta, ministeriöiden aluestrategiat, maakuntaohjelmien ja toteuttamissuunnitelmien yhteenvedot ja arviot vaikuttavuudesta). EU:n koheesiopolitiikan uudistus ohjelmakautta 2007-2013 koskien on saatu valmiiksi Suomen puheenjohtajakaudella. Koheesiopolitiikkaan käytetään yli kolmannes EU:n budjetista, joten asia on jatkuvasti esillä EU-politiikan asialistalla. SM:n tehtävänä on huolehtia, että Suomen alue- ja rakennepolitiikan tavoitteet toteutuvat asiaa koskevissa EU-tason keskusteluissa ja päätöksenteossa. Suomen neuvottelutavoitteet laaditaan erikseen ja tilanteen mukaan seuraavien asiakokonaisuuksien osalta: komission neljäs koheesiopoliittinen raportti uudistetun toimeenpanojärjestelmän toimivuudesta ja kehittämistarpeista. EU:n talousarvion kokonaisvaltainen uudelleentarkasteluprosessi (budjetin väliselonteko) vuoden 2013 jälkeen harjoitettavan yhteisön koheesiopolitiikan

20 sisällöstä ja määrärahoista. jäsenvaltioiden kansallisten strategioiden ja ohjelmien käsittely rahastojen tuen yhteen sovittamisesta vastaavassa koordinaatiokomiteassa (COCOF). Alueiden omaehtoisen kehittämisen edellytysten tukeminen, hallinnoinnin kehittäminen ja ohjelmatyön tuloksellinen toteuttaminen Alueellisen kehittämispolitiikan lähtökohtana on ottaa huomioon alueiden erilaisuus ja tukea alueiden omiin vahvuuksiin perustuvia kehittämistoimia. Tavoitteena on, että keskeiset osapuolet osallistuvat kehittämisen painopisteiden määrittelyyn ja että toteutettavat toimenpiteet ja niiden kohdentaminen perustuvat alueilla laadittuihin strategioihin. Kansallisena strategiana on kehittää monikeskuksista, kilpailukykyiseen pääkaupunkiseutuun ja aluekeskusten verkostoon perustuvaa aluerakennetta, joka pitää kaikki maakunnat elinvoimaisena ja mahdollistaa nykyistä tasaisemman taloudellisen kasvun koko maassa. Aluekeskusten ja maaseutumaisten alueiden yhteistyötä systematisoidaan ja tiivistetään. Alueiden kehittämislaissa määritellään alueellisen kehittämisen keskeiset asiakirjat, niiden laatijat ja asiakirjojen suhde toisiinsa. Maakunnan liitto vastaa alueellaan suunnittelujärjestelmän toiminnasta ja yhteistyöstä. Maakuntasuunnitelma osoittaa maakunnan tavoitellun kehityksen 20-30 vuoden aikajänteellä. Se on pohjana maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laadinnalle. Alueiden omaehtoisen kehitystyön tavoitteet ilmenevät maakuntaohjelmissa ja konkretisoituvat vuosittaisissa toteuttamissuunnitelmissa. Maakuntaohjelma uusitaan tai tarkistetaan neljän vuoden välein. Ohjelmassa esitetään maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat tavoitteet, toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja keskeiset hankkeet ja niiden rahoitus. Uudet maakuntaohjelmat valmistuivat kaikissa maakunnissa vuoden 2006 lopussa. Maakuntaohjelmissa on sovitettu yhteen kaikki kussakin maakunnassa toteutettavat jäljempänä mainitut alueellisen kehittämisen ohjelmat, jotka on laadittu vuonna 2007 alkavalle ohjelmakaudelle. Maakuntaohjelmien linjaukset otetaan huomioon valtakunnallisia tavoitteita asetettaessa. Maakunnan liiton johdolla valmistellaan vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. Se sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen kannalta keskeisiksi hankkeiksi ja muiksi toimenpiteiksi, arvion niiden rahoittamisesta ja maakunnan valtionrahoitusesityksen valtion talousarvion määrärahoista. Vuosittaisten toteuttamissuunnitelmien kytkentää valtion tulo- ja menoarviovalmisteluun on vahvistettu vuonna 2007 voimaan tulevalla alueiden kehittämislain 10 a :llä. Suunnittelukauden tavoitteena on, että toteuttamissuunnitelmat vakiintuvat alueiden kehittämisen toimeenpanoasiakirjoiksi ja ministeriöt hyödyntävät niitä talousarvioesityksen ja kehysten laadinnassa. Alueiden kehittämislain 10 a mukaisesti ministeriöiden tulee neuvotella maakuntien kanssa kyseisten määrärahojen kohdentumisesta ja valmistelusta. Sisäasiainministeriö järjestää ja koordinoi ministeriöiden ja maakuntien toteuttamissuunnitelmien

21 määrärahaehdotuksista käytäviä neuvotteluja ja kehittää neuvottelujärjestelmää edelleen joulukuussa 2006 pidetyltä neuvottelukierrokselta saatujen kokemusten ja pyydetyn palautteen pohjalta. Maakuntaohjelmien, rakennerahasto-ohjelmien ja kansallisten erityisohjelmien tuloksellisuuden mittausta yhdenmukaistetaan ja kootaan. Tavoitteena on saada nykyistä jäsentyneempi kuva alueiden kehityksen tilasta ja ohjelmatyön yleensä sekä eri ohjelmien vaikuttavuudesta kehitykseen. Suunnittelukauden tavoitteena on vaikuttavasti ja tehokkaasti toteuttaa EUohjelmakauden 2007-2013 rakennerahastostrategiaa ja ohjata, seurata ja arvioida rakennerahasto-ohjelmien toteuttamista alueilla. Suomen rakennerahastostrategiana on vuosille 2007-2013 on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Strategian tavoitteena on tukea toimia, joilla voidaan kansallisesti ja alueellisesti menestyksekkäästi vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoida ja reagoida joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luoda houkuttelevia yritys-, osaamis-, työja asuinympäristöjä sekä edistää alueiden välisten kehittyneisyyserojen tasoittamista. Tavoitteisiin pyritään kohdentamalla toimenpiteet neljälle toisiaan täydentävälle painopistealueelle, jotka ovat: 1. Yritystoiminnan edistäminen, 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen, 3. Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys, sekä 4. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen. Strategiaa toteutetaan neljällä EAKR -osarahoitteisella suuralueet kattavalla toimenpideohjelmalla. Lisäksi on laadittu valtakunnallinen ESR- toimenpideohjelma kattamaan koko Manner-Suomen. ESR toimenpideohjelma sisältää valtakunnallisen osion ja alueelliset osiot. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen EAKR -toimenpideohjelmien alustavat päätavoitteet ohjelmakaudelle 2007 2013 ovat: Uudet työpaikat yhteensä 38 230 Uudet yritykset 6 540 T & K-menot, % rahoituksesta 26,7 % T & K-menot, euroa 260,3 milj. euroa Ohjelmien hallinnoinnin parantaminen on keskeinen kehittämiskohde. Uudistettava rakennerahastolaki sisältää perussäännökset rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista. Sisäasiainministeriö toimii EAKR -toimenpideohjelmien hallinto- ja todentamisviranomaisena. Ohjelmien tarkastusviranomainen toimii valtiovarainministeriön controller toiminnon yhteydessä. Ohjelmavarat (EU ja kansallinen) kootaan hallintoviranomaisen pääluokkaan kahdelle momentille. Se lisää joustavuutta ohjelmavarojen kohdentamisessa. Uutena elimenä keskushallintoon luodaan rakennerahastotoimien sekä maaseudun ja kalatalouden koordinoinnista ja yhteensovituksesta vastaava rakennerahastoneuvottelukunta. Ohjelmakauden seurantaa varten kehitetään seurannan kaikki prosessit kattava internetpohjainen järjestelmä. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmissa tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista sekä laajempien verkostojen syntymistä.