Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Liisa Tyrväinen Professori, Metla Päättäjien 32. Metsäakatemia 8.5.2012 Majvik, Kirkkonummi
Esityksen sisältö Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Miksi metsäekosysteemien suojelu ja hoito on tärkeää? Metsien virkistyskäyttö ja luontomatkailu Metsien terveysvaikutukset
Metsien monikäytöstä ekosysteemipalveluihin Metsät tarjoavat ihmisille ekosysteemipalveluja, joista monet ovat välttämättömiä ja korvaamattomia Ekosysteemipalveluihin kuuluvat kaikki metsistä saatavat hyödyt kuten puu, marjat, riista ja virkistysarvot sekä hiilensidonta, ravinteiden kierto, puhdas vesi ja ilma sekä eroosion ja tulvien säätely. Puun käyttö monipuolistuu biotalouteen siirryttäessä; myös metsien aineettomat hyödyt nousevat selkeämmin esiin. Eri osissa Suomea metsien eri hyödyt ja palvelut painottuvat eri tavalla. Hyvän perustan ekosysteemilähestymistavan soveltamiselle tarjoaa metsien monikäytön pitkä ja monipuolinen tutkimusperinne.
Ekosysteemipalvelut -mitä uutta? Taloudellinen toiminta ja ihmisen hyvinvointi edellyttävät, että luonnon ekosysteemien arvokkaat rakenteelliset ja toiminnalliset piirteet kyetään turvaamaan Metsäluonnon ekosysteemien toiminnot muuttuvat palveluiksi vasta kun joku käyttää niitä. Kansalaiset ja erilaiset viiteryhmät arvioivat palvelujen arvoa erilaisista lähtökohdista. Eri palvelujen hyötyjen ja arvon määrittäminen hankalaa; vain osalla hyödyistä on markkinahinta. Arvonmuodostusprosessi (palvelu) olemassa vain jos vastaanottaja kokee palvelun tuottavan hänelle hyötyä (esim. experience economy matkailussa).
Esimerkkejä metsäympäristön ekosysteemipaveluista Monipuolinen metsäekosysteemi Säätelypalvelut Ilmastonmuutoksen torjunta Veden puhdistus Tulvien ja myrskyjen ehkäisy Melun torjunta Pölytyspalvelut Tuholaisten torjunta Tuotantopalvelut Puu Bioenergia Marjat, sienet, jäkälät Riistaeläimet Puhdas vesi Kulttuuripalvelut Maisema Ulkoilu, virkistys, luontomatkailu Koulutus ja kasvatus Metsien merkitys taiteessa Kniivilä ym. 2011 Ihmisten hyvinvointi 9.5.2012 5
Ekosysteemipalvelut ja yhteiskunnan hyvinvointi Ekosysteemit ja biodiversiteetti Metsäekosysteemin biologiset prosessit (esim. yhteyttäminen, maatuminen ja biomassan nettotuotanto) Toiminto (esim. hiilen, veden ja ravinteiden kulku) Palvelu (esim. ainespuu, energiapuu, ravinteiden pidätys, kaunis maisema, terveellinen asuinympäristö ) Inhimillinen hyvinvointi (yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti) Hyöty (esim. puuhun perustuvat tuotteet, metsien virkistys- ja terveyshyödyt Taloudellinen arvo (esim. markkinahinta, käyttöarvo, maksuhalukkuus) Lähde: degroot 2002 ym. mukaan
Ilmaston säätely Hiilen sitominen Ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvo? Maisema- ja virkistysarvot Luontomatkailu Veden kierron ja laadun säätely Tulvasuojelu Puuntuotanto Sienet Marjat Monimuotoisuus
Kansallispuistojen paikallistalousvaikutukset? Kansallispuistojen kävijöiden rahankäytöstä lähialueille vuoden 2009 tulosten mukaan yhteensä (Metsähallitus & Metla) 86 milj. euron vuotuinen tulovaikutus 1 100 henkilötyövuoden työllisyysvaikutus Vaikutukset laskettu myös ottaen huomioon vain ne kävijät, joille puisto matkan ainoa tai tärkein kohde Vaikutusten alaraja; yhteensä 42,5 milj. / 539 htv Suurimmat vaikutukset Pallas-Yllästunturin kp:n alueella 2009 tulokset: 17,9 milj. euroa / 235 htv 2010 tiedot: vaikutukset selvästi suuremmat
Monimuotoisuuden suojelun tarve Ekosysteemien heikentyminen vaikutuksia ei kunnolla tunneta vaikuttaa pitkällä aikavälillä ihmisten hyvinvointiin. 10,5 % Suomen eliölajeista on uhanalaistunut (Ympäristöministeriö 2010). Uhanalaisista lajeista 36,2 % on metsälajeja (814 lajia). Syinä metsien uudistaminen, puulajisuhteiden muutokset, vanhojen metsien ja lahopuun väheneminen sekä kuloalueiden väheneminen.
Metsien virkistyskäyttö ja luontomatkailu
Luonnon matkailu- ja virkistyskäyttö Turistien matkustusmotiiveissa luontoon liittyvät tekijät keskeisiä. Suomeen tulevista ulkomaisista matkailijoista noin 1/3 ulkoilma-aktiviteettien harrastajia (MEK 2009) Kansallispuistojen käyntimäärät kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa (Metsähallitus 2010). 43 % suomalaisista luontomatkailee (Metla 2011). Noin puolet kotimaisesta luonnon virkistyskäytöstä kohdistuu talousmetsiin (Sievänen ym. 2011).
Arrivals (millions) Millainen osuus kasvavasta matkailusta suuntautuu Suomeen? International tourist arrivals 1950-2020 Tourism 2020 Vision: 1,6 billion arrivals 1800 1600 1400 Actual Forecast 1200 1000 800 600 400 200 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Europe Asia and the Pasific Americas Africa Middle East Source: World Tourism Organisation
Suomalaisten ulkoiluun osallistuminen Kaikki ikäryhmät 15 24 vuotta 25 44 vuotta 45 64 vuotta 65 74 vuotta Ulkoiluun osallistuminen 80 85 90 95 100 Osallistumisosuus, % väestöstä 2010 2000 Lähes kaikki (96 %) ulkoilevat vuoden aikana -keskimäärin 3 krt/vk Väestöryhmien väliset erot kaventuneet (2000-2010, LVVI) vanhin ikäryhmä on aikaisempaa kohorttia aktiivisempia Etelä- ja Pohjois- Suomessa asuvien erot pienentyneet 9.5.2012 13
Luonto osana matkailupalvelua Luontomatkailupalvelujen tuottamisessa korostuvat ympäristöarvot, paikallisuus ja elämyksellisyys. Luontoympäristön laatua arvioidaan ensisijaisesti visuaalisesti. matkailijoiden odotukset kahtalaiset turvallisuus, puhdas luonto, rauha ja hiljaisuus, aito luonnonympäristö liikunta- ja toimintamahdollisuuksia, jolloin ympäristön laatu vähemmän tärkeä
How well do these environments fit for your outdoor recreation needs and expectations in Lapland? Kansainvälisten matkailjoiden suhtautuminen metsien käsittelyyn? 9.5.2012 15
METLA 2010 Kuva-arviointien tulokset kuvapareittain (kesä/talvi; yht. 26 kpl) 10 9 Talvinäkymät Kesänäkymät 8 7 6 5 4 3 2 1 0 27 17 13 25 23 7 24 1 6 26 19 14 2 11 8 20 4K 10 18 3 21K 5 9 12 22 15 16 28 29T 4T 21T *** *** *** *** * *** ** *** *** *** ** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** Keskiarvo ja 95 % luottamusväli. Asteikko: 0 = ei lainkaan,, 10 = täydellisesti. Tilastollinen ero (t-testi): p < 0,05 = *; p < 0,01 = **; p < 0,001 = ***)
METLA 2010 Kuva-arviointien tuloksia kuvapareittain (kesä/talvi). Tyrväinen ym. 2010 Talvinäkymät tilastollisesti parempia 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 P28 P3 P22 P5 P15 Keskiarvo ja 95 % luottamusväli. Asteikko: 0 = ei lainkaan,, 10 = täydellisesti. Talvikuvat Kesäkuvat
Maiseman ja virkistyskäytön tuotteistaminen Kasvava luontomatkailu tuonut tuotteistamisen tarpeen vahvemmin esille. Virkistysarvokaupan toimintamalli (MTK): perustuu tapauskohtaisiin sopimuksiin ja menetettyihin hakkuutuloihin alueellisesti maisema- ja virkistysarvoilla saattaa olla suurempi hyvinvointivaikutus kuin perinteisillä puunmyyntituloilla. Tarvitaan yhtenäinen ja helposti lähestyttävä käytäntö laajemmille matkailualueille. -Kansainvälisessä NEWFOREX-hankkeessa (New Ways to Value Forest Externalities 2009-2013, Metla): Ruka-Kuusamon matkailualueella toteutetaan laajat matkailija- ja maanomistajakyselyt kysynnän ja tarjonnan selvittämiseksi ja eri osapuolille hyväksyttävän mallin kehittämiseksi.
NEWFOREX-hanke (2009-2013) 11 eurooppalaista osapuolta: yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä valtion ja yksityismetsien hoidon ja käytön eurooppalaiset keskusjärjestöt Viisi empiiristä tapaustutkimusta Euroopassa (Espanja, Italia, Puola, Tanska, Suomi) sekä kehitysmaaosio Ecuadorissa Suomen osio Ruka-Kuusamon alueella Siinä kohteena virkistyskäyttö ja luontomatkailu, luonnon monimuotoisuus sekä hiilen sitoutuminen toteuttajana METLAn työryhmä: prof. Liisa Tyrväinen, tutkijat Anssi Ahtikoski, Arto Naskali, Ville Ovaskainen ja Erkki Mäntymaa Yhteistyö: Kuusamon Mhy, Kuusamon matkailuyhdistys, Oulun Ammattikorkeakoulu (MoTaSu-hanke, prof.kurttila/metla)
III: Boreal region case Ruka-Kuusamo II: Atlantic Urbanised region case IV: Central European region case I: Mediterranean region case V: Mountainous region case 21.10.2010 20
Luonnon vaikutus terveyteen? elpyminen stressiä aiheuttavasta tilanteesta: fysiologinen, psyykkinen, sosiaalinen ja toiminnallinen palautuminen (Ulrich ym. 1991) tarkkaavaisuuden elpyminen, palautuminen uupumuksesta, jonka pitkäaikainen keskittyminen aiheuttanut (Kaplan & Kaplan 1989) stressaavan tai tarkkaavaisuutta vaativan tilanteen jälkeen elpyminen tehokkaampaa luonnonympäristöissä kuin kaupungissa mm. luontokuvat odotushuoneissa, opiskelijat tentin jälkeen
Luonnon vaikutus terveyteen syljestä mitatun "stressihormonin" (kortisoli) määrä oli pienempi metsässä oleskelleilla kuin kaupungissa oleskelleilla (Park ym. 2007, Tsunetsugu ym. 2007) myönteiset fysiologiset muutokset: verenpaineen ja pulssin lasku, lihasjännityksen väheneminen, parasympaattisen hermoston toimininnan lisääntyminen.
Koejärjestely Japanissa: Kävely Metsäympäristö Kaupunkiympäristö
Verenpaineen ja sydämen sykkeen mittaus
Nature Promoting Human Health Suomi- Japani yhteistyö (SA 2011-2012) 25
Greenhealth tutkimus Japanissa ja Suomessa; koehenkilöt oleskelevat ja kävelevät erilaisissa kaupunkiympäristöissä Stressitilan fysiologisina mittoina verenpaine, syke ja sykevaihtelu, syljen kortisoli Psykologisina mittareina mm. ympäristön elvyttävyys (Restoration Outcome Scale, ROS), elinvoimaisuuden tunne (Subjective Vitality Scale, SVS), ja mieliala (positive and negative affect scale PANAS) Mitataan myös melu ja ilmansaasteet Tutkimusympäristöt, Helsinki: Kaupunkipuisto (Alppipuisto) Kaupunkimetsä (Keskuspuisto) Kaupungin keskusta (Arkadiankatu) 9.5.2012 26
Tutkimusympäristö Keskuspuisto 27
Ydinkeskustan tutkimusympäristö 28
Tutkimuksen merkitys Tieteellisen tietopohjan vahvistaminen luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutuksista. Monialainen yhteistyö aloitettu Suomessa (metsätieteet, psykologia, ympäristöterveys) Tutkimustietoa voidaan hyödyntää kansanterveystyössä, kaupunkisuunnittelussa ja luontomatkailupalvelujen kehittämisessä. Green care-toiminta: luontoon ja maaseutuun tukeutuvaa yritystoimintaa (sosiaali-, kasvatus,- terveys-, ja kuntoutuspalvelut) Terveyshyötyjen taloudellinen arvottaminen alussa.
Luontomatkailun määritelmä KAUPUNKI- MATKAILU MATKAILU- KESKUKSET VESISTÖ- MATKAILU KALASTUS -MATKAILU EKO- MATKAILU LÄHIVIRKISTYS- KÄYTTÖ MAASEUTU- MATKAILU MÖKKEILY METSÄSTYS- MATKAILU METSÄ- MATKAILU Kuva: Olli Saastamoinen 2005
maisema- ja virkistysalueiden hyötyjä esim. matkailuyrittäjä, asukasyhdistys, kunta, virkistysalueyhdistys metsänomistaja KYSYNTÄ TARJONTA välittäjä / yhteensovittaja metsänhoitoyhdistys alueen matkailuyhdistys välitysyrittäjä metsänomistajan tarjousehdotus alueesta sisältää mm. metsänhoitotoimenpiteet palveluvarustelu korvaushinta sopimuksen kesto Ehdotus maisema- ja virkistysarvokaupan korvauskäytännön rakentamiseksi (Temisevä, Tyrväinen, Ovaskainen 2008.. maisema- ja virkistysalueen hyötyjä HYVÄKSYY maisema- ja virkistysalueen hyötyjä EI HYVÄKSY sopimus syntyy uusi tarjous ehtojen muokkaus ei sopimusta
Kiitokset! Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelma http://www.metla.fi/ohjelma/hyv/