10-vuotisraportti 1999 2009

Reilun kaupan edistämisyhdistyksen 10-vuotisraportti 1999 2009 HYVÄ OLO LÄHELLÄ JA KAUKANA

3 Tasavallan presidentin tervehdys Sisällys 3 Tasavallan presidentin tervehdys, ulkomaankauppa- ja kehitysministerin tervehdys 4 Toiminnanjohtajan alkusanat 5 Reilu kauppa Suomessa vuonna 2009 6 8 Reilun kaupan sertifiointimerkin 10 vuotta Suomessa 9 Reilun kaupan palkinnot 10 11 Reilun kaupan tuottajat 12 Kansalaisyhteiskunta ja Reilu kauppa 13 Reilun kaupan lähettiläät 14 15 Kaupparyhmissä uskotaan Reilun kaupan kasvun jatkuvan 16 17 Reilu kauppa kansainvälisesti 18 Reilu kauppa ja ympäristö 19 21 Reilu kauppa lukuina Suomessa vuonna 2008 Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita on myyty Suomessa jo kymmenen vuotta. Tuotteet vakiinnuttivat paikkansa ruokakauppojen valikoimissa nopeasti. Suuri määrä kotimaisia yrityksiä onkin ottanut Reilun kaupan osaksi liiketoimintaansa. Suomessa on myynnissä noin 1 000 erilaista Reilun kaupan tuotetta, ja tuotteiden määrä kasvaa edelleen. Kuluttajalle Reilu kauppa tarjoaa helpon ja konkreettisen tavan vaikuttaa myönteisesti kehitysmaissa asuvien ihmisten elämään. Tuotteita suosimalla jokainen meistä voi parantaa kehitysmaiden viljelijöiden ja työntekijöiden elämää sekä asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Reilun kaupan kaupunkien, kuntien ja seurakuntien määrän lisääntyminen osoittaa, että eettisyyteen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota myös julkisissa hankinnoissa. Reilusta kaupasta hyötyy tällä hetkellä yli 1,5 miljoonaa viljelijää ja työntekijää 58 kehitysmaassa. Omalla työllään pienviljelijät vaikuttavat myös yhteisönsä hyvinvointiin elinolojen paranemisen myötä. Tuottajilta Reilun kaupan järjestelmä vaatii sitoutumista ympäristömääräysten sekä ihmisoikeussopimusten noudattamiseen. Toivotan Reilun kaupan järjestöille, vapaaehtoistyöntekijöille, kauppaa käyville yrityksille ja tuotteita suosiville kuluttajille menestystä oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentamiseen. Tarja Halonen tasavallan presidentti Reilun kaupan juhlavuoden suojelija 22 Reilun kaupan lisenssinhaltijat Suomessa 23 Reilun kaupan edistämisyhdistyksen visio ja missio sekä jäsenjärjestöt Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin tervehdys Suomen lokakuussa 2007 hyväksytyssä kehityspoliittisessa ohjelmassa korostetaan kaiken toiminnan luonnontaloudellista, taloudellista ja yhteiskunnallista kestävyyttä. Ohjelma korostaa elinkeinoelämän ja yrittäjyyden keskeistä merkitystä kehitysmaiden taloudellisessa kehityksessä. Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö tukee kehitysmaiden elinkeinoelämän kehittymistä, tuotannollisia valmiuksia ja kaupankäyntikykyä ja edistää säällisten työpaikkojen syntymistä. Kauppaa tukevalla kehitysyhteistyöllä tuetaan kehitysmaita esimerkiksi saamaan tuotteitaan vientimarkkinoille sekä nostamaan tuotteidensa jalostusarvoa. Tärkeää on, että myös kauppapolitiikan puolella tuetaan kehitysmaiden pyrkimyksiä päästä omaehtoisen kestävän kehityksen tielle neuvottelemalla sellaisia kansainvälistä kauppaa koskevia sopimuksia, jotka huomioivat köyhimpien kehitysmaiden erityistarpeet ja helpottavat pääsyä teollisuusmaiden ja nousevien kehitysmaiden markkinoille. Esimerkiksi Suomen tuontipoliittisessa linjauksessa korostetaan tarvetta edistää kehitysmaissa tuotettujen tuotteiden pääsyä EU:n markkinoille. Reilun kaupan ja kauppaa tukevan kehitysyhteistyön välillä on useita yhtäläisyyksiä. Reilu kauppa tukee kehitysmaiden tuottajien ja yrittäjien liiketoimintaa. Reilu kauppa on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi saada kuluttajat sekä kaupan ja tuotantoprosessien eri väliportaat mukaan köyhyyden vähentämiseen. Reilun kaupan brändi on nostanut kehitysmaiden tuotteet kuluttajien tietoisuuteen aivan uudessa laajuudessa ja avannut niille merkittävät vientimarkkinat teollisuusmaissa. Näin yksittäisillä suomalaisillakin kuluttajilla on mahdollisuus edistää uusien ja parempien työpaikkojen syntyä ja vähentää köyhyyttä. Samalla reilu kauppa edistää kestävien ja oikeudenmukaisten työelämän ja kaupan käytäntöjen omaksumista kehitysmaissa. Nämä ovat myös Suomen julkisen kehitysyhteistyön keskeisiä tavoitteita. Paavo Väyrynen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

4 5 Alkusanat Onko mahdollista, että jonain päivänä kaikki tuotteet, joita kaupoissa ja kahviloissa myydään, olisi tuotettu hyvissä olosuhteissa? Kaikilla tiloilla ja kaikissa tehtaissa työstä maksettaisiin oikeudenmukainen korvaus. Ympäristöstä huolehdittaisiin eikä lapsityövoimaa hyväksikäytettäisi. Köyhien maiden viljelijät voisivat kouluttaa lapsensa ja tulla toimeen omalla työllään. Tiedämme, että se on mahdollista. Tuotteiden eettinen alkuperä on tärkeä asia yhä useammalle ihmiselle ja yritykselle, ja eettisesti tuotettujen tuotteiden kulutus kasvaa taantumasta huolimatta. Reilun kaupan sertifiointimerkillä varustettuja tuotteita on myyty Suomessa nyt 10 vuotta. Maailmankaupat ovat olleet Suomessa uranuurtajia reilun kaupan työssä, ja me olemme työskennelleet kohti samoja tavoitteita tuomalla tuotteet jokaisen kuluttajan saataville. Olemme päässet pitkälle: 90 prosenttia suomalaisista tuntee jo Reilun kaupan järjestelmän. Noin joka viides ananas on Reilun kaupan ananas, kahvin ja viinin myynti on kasvanut hurjaa vauhtia, ja banaanien markkinaosuus on Suomessa noin 17 prosentissa. Ensimmäiset kaupungit ovat saavuttaneet Reilun kaupan kaupunki -arvonimen, ja Reilun kaupan seurakuntia on jo lähes 70. Suurten myyntilukujen ja arvonimien takana on se kaikkien tärkein asia: joukko viljelijöitä, työntekijöitä ja perheitä, jotka haluavat elättää itsensä ja perheensä omalla työllään. Hortencia korjaamassa banaanisatoa viljelmällään Ecuadorissa, Vernon tarkkailemassa viinin laatua Etelä-Afrikassa, Jorge perheineen kuorimassa kahvimarjoja nicaragualaisella pientilalla ja intialainen Binod lähettämässä erää teetä suomalaisille kuluttajille. Yhtä tärkeää on luonnon ja puhtaan elinympäristön säilyminen. Reilun kaupan ympäristökriteereihin kuuluu muun muassa maaperän ja vesistön suojelu sekä kemikaalien käytön vähentäminen. Kriteereillä kannustetaan myös mahdollisimman luonnonmukaiseen tuotantoon. Reilua kauppaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan: köyhät maat ja maailman köyhimmät ihmiset kärsivät ilmastonmuutoksesta, talouden taantumasta ja ruuan hinnan noususta kaikkein eniten. Tekemistä on siis edelleen, jotta saavuttaisimme Suomessa brittien ja sveitsiläisten uraauurtavan tason Reilun kaupan myynneissä. Ja enemmän: kunnianhimoinen tavoitteemme on kymmenkertaistaa Reilun kaupan tuotteiden vuosimyynnin arvo 100 euroon henkeä kohti Suomessa, yhteensä puoleen miljardiin euroon. Se tapahtuu seuraavan viiden vuoden aikana paitsi olemassa olevien tuotteiden ja tuottajien kautta, myös lisäämällä aktiivisesti tuotevalikoimaa: uusia hedelmiä, tekstiilikuituja, puutuotteita, biopolttoainetta, kalaa, äyriäisiä ja kultaa. Tärkeä rooli on myös Reilun kaupan raaka-aineita ja kotimaisia tai eurooppalaisia raaka-aineita yhdistävillä tuotteilla, kuten jäätelöillä, jogurteilla, kekseillä, kosmetiikalla ja virvoitusjuomilla. Minulla on ollut onni olla tekemässä Reilusta kaupasta valtavirtaa Suomessa ja työskennellä hienojen ihmisten kanssa. Haluan kiittää kaikkia vapaaehtoisia, järjestöjen ja seurakuntien edustajia, kuluttajia, aktiivisia kuntalaisia, lisenssinhaltijoita, kaupparyhmien väkeä ja muita kumppaneitamme. Te olette saaneet aikaan Reilun kaupan suosion ja tehneet mahdolliseksi sen, että yhä useampi perhe nousee köyhyydestä ihmisarvoiseen elämään. Maailma muuttuu ostos kerrallaan. Reilu kauppa Suomessa vuonna 2009 Suomessa on myynnissä 1 000 erilaista Reilun kaupan tuotetta. Suomalaisista 90 prosenttia tietää, mitä Reilun kaupan merkki tuotteessa tarkoittaa tai takaa (Dagmar marraskuu 2008). Reilun kaupan seurakuntia on Suomessa vuoden alussa 66. Reilun kaupan viikoilla on joka vuosi tuhansia tapahtumia ja tempauksia. Hyvä olo lähellä ja kaukana Reilun kaupan juhlavuoden teema tarkoittaa eri asioita eri puolilla maailmaa. Kehitysmaiden perheviljelijät ja suurtilojen työntekijät saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen. Reilun kaupan kaupunkeja on vuoden alussa kaksi, Pori ja Tampere, ja kuntia yksi, Utajärvi. Reilun kaupan edistämisyhdistyksellä on 29 jäsenjärjestöä. Reilun kaupan tuotteita myydään kaikissa merkittävissä kaupparyhmissä. Reilun kaupan edistämisyhdistys lisensoi tuotteita myös Baltiassa, jossa on myynnissä jo yli 150 tuotetta. Reilun kaupan suklaa, kahvi ja viini ovat eettistä luksusta parhaimmillaan. Tuulia Syvänen toiminnanjohtaja Reilun kaupan edistämisyhdistys Reilun kaupan ympäristökriteerit takaavat kestävän kehityksen mukaisen tuotannon. Kuluttajat pääsevät toteuttamaan itselleen tärkeitä arvoja. Reilun kaupan hedelmät tuovat arkeen tuoreutta ja terveellisyyttä. Yhteisöllisyys korostuu ystävysten ja työtovereiden kahvitauoilla ja teehetkillä. Reilun kaupan raaka-aineita voidaan yhdistää myös kotimaiseen työhön ja tuotantoon.

6 7 Reilun kaupan sertifiointimerkki kasvoi isoksi Kymmenessä vuodessa Reilun kaupan tuotteista tuli osa suomalaista arkea. Vuosi 1998 Reilu kauppa saa oman suomalaisen yhdistyksensä. Reilun kaupan edistämisyhdistys rekisteröidään vuonna 1998. Perustajajäseniä ovat Finlands svenska Marthaförbund, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa, Kirkon Ulkomaanapu, Maailmankauppojen liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Tavoite on tuoda Reilun kaupan sertifiointimerkki Suomeen, tehdä Reilua kauppaa tunnetuksi ja saada suomalaisia yrityksiä mukaan. Reilun kaupan sertifiointimerkillä varustettuja tuotteita ei vielä myydä Suomessa. Reilusti tuotettuja tuotteita on kuitenkin saanut jo pitkään maailmankaupoista, jotka ovat tehneet reilun kaupan periaatteita tunnetuksi jo 1970-luvun alusta. Vuosi 1999 Reilu kauppa löytää tiensä kaikkien kaupparyhmien hyllyille ja saa ensikosketuksen suomalaiskuluttajiin. Ensimmäiset Reilu kauppa -sertifioidut tuotteet tulevat myyntiin elokuussa. Kahvi ja tee rantautuvat Suomeen näyttävästi Estelle-laivalla Helsingin Kauppatorin rannassa. Paikalla on satoja ihmisiä, joiden joukossa Reilun kaupan kansainvälisen yhteistyöjärjestön FLO:n pääsihteeri Julie Pereira ja hondurasilainen kahvinviljelijä Dagoberto Suazo. Piispa Eero Huovinen siunaa kahvisäkit. Jo syyskuussa tuotteita löytyy kaikkien merkittävien kaupparyhmien valikoimista. Reilun kaupan edistämisyhdistys muuttaa toimistohotellihuoneesta Suomen Pakolaisavun alivuokralaiseksi 20 neliön huoneeseen Helsingin Ludviginkadulle. Työntekijöitä on kaksi: toiminnanjohtaja Lasse Kosonen ja tiedottaja Tuulia Syvänen. Hallituksen puheenjohtaja on Sirpa Pietikäinen. Reilua kauppaa tukevat vapaaehtoiset, jotka muun muassa maistattavat tuotteita Suomen ensimmäisillä Reilun kaupan viikoilla. Tuotteet tunnistaa sympaattisesta norsumerkistä. Vuosi 2000 Reilu kauppa laajenee Suomessa uusiin tuotteisiin ja saa taakseen paljon vapaaehtoisia. Uudella vuosituhannella Suomessa myydään kahvin ja teen lisäksi myös Reilu kauppa -sertifioitua hunajaa, kaakaota, sokeria ja suklaata. Reilun kaupan puolesta kampanjoivat vapaaehtoiset perustavat oman järjestön: Reilun kaupan puolesta Repu ry:n. Reilun kaupan edistämisyhdistys saa oman toimiston Helsingin Kallioon. Yhdistys on perustamassa Eettistä foorumia ja toteuttaa jäsenjärjestöjensä kanssa haastekampanjan Reilun kaupan kahviin siirtymisen puolesta. Jäsenjärjestöjä on nyt 19: mukaan on tullut muun muassa ammattiyhdistyksiä ja opiskelijajärjestöjä. Vuoden loppuun mennessä yli 50 seurakuntaa on päättänyt vaihtaa kahvinsa Reilun kaupan vaihtoehtoon. Vuosi 2001 Reilu kauppa ilahduttaa suomalaisia banaaneilla, niin syötävillä kuin kampanjoivillakin. Reilun kaupan banaanit tulevat myyntiin maaliskuussa. Niitä tekevät tutuksi banaaniasuihin pukeutuneet, hilpeyttä herättävät hahmot. Lanseeraustilaisuuteen saapuu banaanituottaja Hortencia Beltran Ecuadorista. Suomalaiset ottavat Reilun kaupan banaanit nopeasti suosikkituotteekseen. Niiden myynti ylittää kaikki odotukset. Banaaneja myydään yli miljoona kiloa. Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä aloittavat ensimmäiset harjoittelijat. Repu laajentaa vapaaehtoistoimintaansa, kun Tampereelle ja Ouluun perustetaan ensimmäiset paikallisosastot. Kirkon Ulkomaanavun kanssa jatketaan seurakuntakampanjaa Reilun kaupan tuotteiden käyttämisen puolesta. Reilun kaupan edistämisyhdistys alkaa jakaa jokavuotista Reilun kaupan palkintoa. Vuosi 2002 Reilu kauppa saa nähdä banaanien tuovan paljon huomiota. Reilun kaupan banaanit ovat edelleen tapetilla: niiden lanseeraus voittaa AdProfit-mainoskilpailun uusien tuotteiden sarjan, ja banaanien markkinaosuus nousee neljään prosenttiin. Reilun kaupan viikoilla Reilun kaupan edistämisyhdistys ja Repu järjestävät yli 200 tuotemaistatusta. Reilu kauppa kiinnostaa myös mediaa: kaikkiaan aiheesta kirjoitetaan lähes tuhat artikkelia tai sähköistä uutista. Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä työskentelee edelleen kaksi henkilöä. Vuosi 2003 Reilu kauppa jättää jäähyväiset norsumerkille, kun Suomessakin siirrytään kansainväliseen sertifiointimerkkiin. Vuonna 2003 puhaltavat kansainväliset tuulet, kun kansainvälinen Reilun kaupan sertifiointimerkki otetaan käyttöön Suomessakin. Uusi merkki symboloi vilkuttavaa ihmistä, mutta voi siinä nähdä pallolla leikkivän norsunkin. Reilun kaupan hedelmien valikoima laajenee, kun Reilun kaupan ananakset tulevat myyntiin. Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtajana aloittaa Janne Ronkainen. Reiluun kauppaan tutustutaan 12 paikkakunnalla, kun yhdistys järjestää Kepan ja Repun kanssa Reilu kauppa tutuksi -kiertueen. Se kuuluu samannimiseen, vuoteen 2006 asti jatkuvaan hankkeeseen. Vuosi 2004 Reilu kauppa on ylpeä ensimmäisestä Reilun kaupan kunnasta ja löytää itsensä joka neljännen seurakunnan tarjoiluista. Reilun kaupan tuotteiden valikoimassa koreilevat nyt appelsiinit, mangot, mehut, riisit, urheilupallot ja yhdistelmätuotteet, joissa käytetään Reilun kaupan raaka-aineita, kuten myslit, keksit ja marmeladit. Utajärvestä tulee Suomen ensimmäinen Reilun kaupan kunta. Joka neljäs suomalainen seurakunta käyttää Reilun kaupan tuotteita.

8 9 Repulaiset kampanjoivat jakamalla kahviloihin ja ravintoloihin kortteja, joissa toivotaan valikoimaan Reilun kaupan kahvia. Työpaikoilla ja yhteisöissä vietetään Reilua kahvihetkeä. Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä työskentelee kolme kokopäiväistä ja yksi osa-aikainen työntekijä. Yhteistyötä kaupparyhmien kanssa tiivistetään entisestään. Vuosi 2005 Reilu kauppa on päässyt useamman kuin joka toisen suomalaisen kauppakassiin ja komeilee sertifiointimerkkinä sadan tuotteen kyljessä. Reilun kaupan tuotteilla on toisistaan seuraa kauppojen hyllyillä. Tuotteita on myynnissä noin sata erilaista. Uutuuksia ovat viinit, viinirypäleet, sitruunat ja avokadot. Ruokakaupoista löytyy vihdoin puolen kilon kahvipaketti. Reilun kaupan tuotteiden myynti kasvaa myynnin arvossa jopa 70 prosenttia. Dagmarin tutkimuksen mukaan selvästi yli puolet suomalaisista on ostanut Reilun kaupan tuotteita. Jokainen suomalainen ostaa tuotteita keskimäärin 2,46 eurolla vuodessa. Parikymmentä Reilun kaupan puolesta kampanjoinutta vapaaehtoista vierailee yhdistyksen työntekijöiden kanssa Nicaraguassa ja Costa Ricassa kahvi- ja hedelmätiloilla. Ihmiset, jotka ovat pitkään tehneet työtä Reilun kaupan puolesta, pääsevät näkemään hyödyt paikan päällä. Vuosi 2006 Reilu kauppa on jo suomalaisten vanha tuttu, saa ruusuja ja juhlii banaanien viisivuotisjuhlia. Suomalaiset ovat uudella tavalla kiinnostuneita yritysvastuusta ja tuotteiden alkuperästä. Reilun kaupan edistämisyhdistys järjestää säännöllisesti koulutustapahtumia kaupparyhmien työntekijöille. Jokainen suomalainen ostaa keskimäärin 4,25 eurolla Reilun kaupan tuotteita vuodessa. Luku on neljänneksi korkein maailmassa. Uusia tuotteita ovat ruusut, mandariinit ja Reilun kaupan puuvillasta valmistetut tuotteet. Banaanien markkinaosuus on jo 11 prosenttia. Ecuadorilainen tuottaja Jovanny Coronel osallistuu banaanien viisivuotisjuhlaan. Tuulia Syvänen aloittaa Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtajana ja Maj-Len Remahl hallituksen puheenjohtajana. Yhdistys alkaa nimittää Reilun kaupan lähettiläitä. Vuosi 2007 Reilu kauppa voi tyytyväisenä todeta olevansa Suomessa valtavirtaa ja matkaa Viron kauppojen hyllyille. Vuosi 2007 on Reilun kaupan läpimurtovuosi Suomessa. Taloustutkimuksen tutkimuksen mukaan 82 prosenttia suomalaisista pitää järjestelmää vähintään melko luotettavana. Tuotteita myydään 35 miljoonalla eurolla. Tuotteiden määrä kasvaa noin 350 tuotteeseen. Uutuuksia ovat muun muassa jäätelö, kosmetiikka, neilikat ja sekakimput. Sertifiointimerkki otetaan käyttöön Virossa Reilun kaupan edistämisyhdistyksen tuella. Reilun kaupan viikoilla lanseerataan Reilun kaupan seurakunta -arvonimi. Useat järjestöt osallistuvat kampanjaan. Vuoden lopussa Reilun kaupan seurakuntia on 35. Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toimistolla työskentelee kokopäiväisesti seitsemän henkilöä. Virossa on yksi työntekijä. Yhdistys muuttaa parisataaneliöiseen toimistoon Helsingin Hakaniemessä. Tuulia Syvänen valitaan FLO:n hallitukseen. Reilun kaupan valvonta saa ensimmäisenä sosiaalisena sertifiointijärjestelmänä ISO 65 -standardin. Vuosi 2008 Reilu kauppa onnittelee ensimmäistä Reilun kaupan kaupunkia ja viettää Maailman suurinta Reilun kaupan kahvitaukoa. Reilun kaupan edistämisyhdistys lanseeraa Reilun kaupan kaupunki -arvonimen yhteistyössä monen järjestön kanssa. Arvonimen saavat vuoden aikana Tampere ja Pori. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta tietää Dagmarin tutkimuksen mukaan, mitä Reilu kauppa tarkoittaa tai takaa. Reilun kaupan viikkojen päätapahtumaan Maailman suurin Reilun kaupan kahvitauko -tempaukseen osallistuu yli 50 000 suomalaista. Uusi trendi on kotimaiseen työn tai raaka-aineiden yhdistäminen Reilun kaupan raaka-aineisiin, esimerkiksi puuvillassa ja jogurteissa. Yhä useammasta ravintolasta saa Reilun kaupan viiniä. Jokainen suomalainen ostaa keskimäärin 10,22 eurolla Reilun kaupan tuotteita. Yhteensä tuotteita myydään jo yli 54 miljoonalla eurolla. Reilun kaupan edistämisyhdistys aloittaa yhteistyön latvialaisten ja liettualaisten järjestöjen kanssa. Vuosi 2009 Reilu kauppa pääsee juhlimaan merkkivuottaan ja tuhatta Suomessa myytävää tuotetta. On juhlan aika. Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita on myyty Suomessa 10 vuotta! Tasavallan presidentti Tarja Halonen on Reilun kaupan juhlavuoden suojelija. Finlandia-talolla vietetään maaliskuussa Reilun kaupan sertifiointimerkin kymmenvuotisjuhlaa Suomessa. Myös sille sopii skoolata Reilun kaupan kuohuviinillä, että Suomessa myytävien tuotteiden määrä rikkoo tuhannen tuotteen rajan. Reilun kaupan seurakuntia on keväällä jo 66. Reilun kaupan viikoilla järjestetään yhteispohjoismainen Reilun kaupan tauko, jossa Suomi aikoo päihittää Ruotsin tauolle osallistujien määrässä. Reilun kaupan edistämisyhdistyksellä on 29 jäsenjärjestöä. Soili Suonojasta tulee yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Hakaniemen toimistolla työskentelee 14 työntekijää. Yhdistyksen mahdollisuudet lisätä Reilun kaupan hyötyjä kehitysmaiden viljelijöille ja työntekijöille ovat parantuneet alkuajoista huimasti. Reilun kaupan palkinnot 2001 Kirkkojen kansainvälinen vastuuviikko 2002 Leinolan koulu ja Tuko Salama- Afrikan Helmi ry 2003 Tasavallan presidentti Tarja Halonen 2004 Utajärven kunnan asukkaat 2005 Siwa-kauppaketju 2006 ABC-liikennemyymälät 2007 Cafe Portaali 2008 Ruokakesko Oy

10 11 Suomessa myytävien tuotteiden alkuperämaat Näissä maissa viljellään monia suomalaisille tuttuja Reilun kaupan tuotteita. MEKSIKO kahvi, avokado GUATEMALA kahvi, hunaja EL SALVADOR kahvi, pähkinät COSTA RICA kahvi, hedelmämehu, myslipatukoiden raaka-aineita, banaani, ananas KOLUMBIA kahvi, neilikat ECUADOR kahvi, banaani PERU kahvi, kaakao, mango, pähkinät, puuvilla, kosmetiikan raaka-aineita BOLIVIA kahvi, kaakao, kvinoa, myslin raaka-aineita, pähkinät CHILE hunaja, myslipatukoiden ja kosmetiikan raaka-aineita BELIZE kaakao KUUBA hedelmämehu TUNISIA myslipatukoiden raaka-aineita MAROKKO appelsiini MALI puuvilla DOMINIKAANINEN TASAVALTA kaakao, riisikakkujen ja keksien raaka-aineita HONDURAS SENEGAL kahvi NICARAGUA puuvilla kahvi, pähkinät, kosmetiikan raaka-aineita GHANA kaakao, myslipatukoiden raakaaineita, ananas BURKINA FASO mango, pähkinät, puuvilla, myslipatukoiden ja kosmetiikan raaka-aineita KAMERUN kaakao, puuvilla BRASILIA kahvi, hedelmämehu, pähkinät, myslipatukoiden ja kosmetiikan raaka-aineita PARAGUAY kaakao, sokeri, mausteet, yrtit, riisikakkujen, keksien ja kosmetiikan raaka-aineita PAKISTAN myslin raaka-aineita, THAIMAA urheilupallot, puuvilla riisi, kosmetiikan EGYPTI raaka-aineita puuvilla SRI LANKA ETIOPIA tee, mausteet ja kahvi yrtit KENIA INTIA ruusut ja sekakimput tee, kaakao, riisi, RUANDA mausteet, yrtit, pähkinät, puuvilla, myslin ja kahvi keksien raaka-aineita TANSANIA INDONESIA kahvi, tee kahvi SAMBIA myslipatukoiden raaka-aineita MALAWI kaakao, sokeri, pähkinät MOSAMBIK pähkinät KIINA tee Reilussa kaupassa tärkeintä on ostajan maksama vakaa hinta. Banaanituottaja Cecilia Manzanillas, El Guabo, Ecuador ARGENTIINA appelsiini, viini ETELÄ-AFRIKKA tee, hedelmämehu, mysli, myslipatukoiden raaka-aineita, appelsiini, sitruuna, greippi, viinirypäle, viini Reilu kauppa tukee meitä ongelmien ratkaisemisessa. Teetilan työntekijä Mariamma Jebamali, Green Field Estate, Sri Lanka Etelä-Afrikassa kaikki viinitilat olivat ennen valkoisen vähemmistön omistuksessa, mutta Reilun kaupan järjestelmässä mukana olevien tilojen työntekijöistä tulee tilojensa osaomistajia. Viinituottaja Vernon Henn, Thandi Wines, Etelä-Afrikka Kiitos teille, jotka ostatte ananaksiamme. Jos Jumala suo, niin tulevaisuudessa yhä suurempi osa kaupasta tapahtuu Reilun kaupan järjestelmän kautta, mikä on meidän kaikkien, sekä tuottajien että kuluttajien, etu. Ananastuottaja José Esteban Ponse, Asoproagroín, Costa Rica Kaikki lapseni käyvät koulua, ja hartain toiveeni on kouluttaa heidät mahdollisimman pitkälle. En itse voinut opiskella ja olen iloinen, että voin mahdollistaa työlläni lasteni koulunkäynnin. Kahvituottaja Valeria Ochoa Sevilla, Cecocafen, Nicaragua Yhdistymme tehdäksemme itsestämme voimakkaampia, yhdistääksemme voimamme. Kaakaotuottaja Ovidia Rosario, Conacado, Dominikaaninen tasavalta Reilu kauppa on hyvä asia. Se auttaa meitä kehittämään ympäristöämme. Sokerituottaja Robin Chaya, Kasinthula, Malawi Minua on aina kohdeltu kukkatilalla kunnioittavasti, ilman syrjintää. Täällä minua myös autettiin saamaan koulunkäyntini loppuun, joten voin sanoa, että minua kohtaan on täällä oltu todella hyviä. Kukkatilan työntekijä Claudia Triana, Colibri Flowes, Kolumbia Olen selvinnyt ainoastaan siksi, että me Reilun kaupan osuuskunnan jäsenet autamme toisiamme etenkin sadonkorjuussa, mikä on hyvin raskasta työtä. Toivon, että Reilu kauppa helpottaa kaikkien osuuskuntamme jäsenten raskasta elämää. Kaakaotuottaja Adjei Baffour, Kuapa Kokoo, Ghana Pientuottajat saavat Reilun kaupan ansiosta vakaat tulot ja taatun menekin banaaneilleen. Olemme saaneet terveydenhuollon ja hammashuollon Reilun kaupan ansiosta. Banaanituottaja Tito Pachar, Cerro Azul, Ecuador Kahviosuuskunta on käyttänyt Reilun kaupan lisiä pikakahvitehtaan rakentamiseen, jotta viljelijät saisivat jalostamisen avulla paremman korvauksen tuottamastaan kahvista. John Kanjagaile, KCU, Tansania Reilun kaupan lisä on muuttanut elämämme. Olemme voineet kehittää yhteisöämme Reilun kaupan lisällä. Olemme esimerkiksi rakentaneet kaksi koulua ja saaneet niihin sähkön. Olemme käyttäneet Reilun kaupan lisää myös terveyskeskukseen. Kahvituottaja Belaynesh Mamo, SCFCU, Etiopia Lisähinta, jonka saamme tuotteesta, on tarkoitettu parantamaan työntekijöiden, heidän perheidensä ja ympäröivän yhteisön hyvinvointia. Reilu kauppa on kauppaa, jossa kuluttaja ottaa huomioon tuottajan hyvinvoinnin. Kukkatilan työntekijä Nicholas Otieno Oyugi, Oserian, Kenia Ilman osuuskuntaa ja Reilua kauppaa emme enää asuisi täällä. Kahvituottaja Pedro Guzman, Tierra Nueva, Nicaragua

12 13 Kansalaisyhteiskunta ja Reilu kauppa Reilun kaupan kasvavien myyntilukujen takaa löytyy paljon suurella sydämellä tehtyä järjestö- ja vapaaehtoistyötä. Satoja vapaaehtoisten järjestämiä tapahtumia Reilun kaupan viikoilla, oikeudenmukaiseen maailmankauppaan liittyviä seminaareja, tempauksia, opintopiirejä, keskustelu- ja elokuvailtoja, koulutuksia... Reilun kaupan edistämisellä on ollut Suomessa alusta asti vahva kansalaisyhteiskunnan tuki. Reilun kaupan edistämisyhdistyksen perustaminen sai alkunsa maassamme jo pitkään toimineesta kehitysmaakauppaliikkeestä. Eri tahojen tiedotustyön ja kampanjoinnin yhdistämiseen toivottiin uutta linkkiä ja käytännön tekoja, jotta Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita saataisiin tarjottua laajalle kuluttajajoukolle. Ensimmäiset Reilun kaupan tuotteet, kahvi ja tee, lanseerattiin vuonna 1999. Kansalaiset ottivat Reilun kaupan heti avosylin vastaan. Erilaiset ihmiset soittelivat ja halusivat tietää, miten he voisivat edistää merkkijärjestelmän tunnettuutta ja tuotteiden myyntiä. Alussa varsinkin eri alojen opiskelijat sosiologeista sairaanhoitajiin olivat aktiivisia. Myöhemmin mukaan tuli paljon muitakin, kertoo Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Tuulia Syvänen. Kampin keskuksessa jaettiin Reilun kaupan tuotteita Maailman suurimpaan Reilun kaupan kahvitaukoon osallistuneille lokakuussa 2008. Reilun kaupan kunnialähettiläs Erkki Toivanen suunnitteli ostavansa elämänsä ensimmäiset farkut kuultuaan, että niitä saa myös Reilun kaupan puuvillasta valmistettuna. Reilun kaupan lähettiläät Vapaaehtoiset tuotteiden maistattajina Kasvavan kiinnostuksen tyydyttämiseksi alettiin järjestää Reilu kauppa -opintopiirejä. Vuonna 2000 perustettiin eettisen ja ekologisen maailmankaupan edistämiseen keskittynyt kansalaisjärjestö Reilun kaupan puolesta Repu ry. Nyt jo perinteeksi muodostuneita Reilun kaupan viikkoja vietettiin vuonna 1999 ensimmäisen kerran. Tuolloin marketeissa järjestettiin vapaaehtoisvoimin Reilun kaupan tuotteiden maistatuksia. Neljän tunnin seisominen ja esitteleminen kaupassa oli ihan kunnon urakoimista, kun pöytäliinat ja esitteet piti lisäksi raahata markettiin ja lopuksi pois. Reissuista jäi kuitenkin aina hyvä mieli. Juuri kukaan maistatuspisteelle pysähtynyt ei ollut koskaan kuullutkaan Reilusta kaupasta, mutta lähes kaikki suhtautuivat erittäin positiivisesti uuteen asiaan, hymyilee pitkäaikainen Reilu kauppa -aktiivi Sampo Villanen. Sittemmin Reilun kaupan järjestelmän tunnettuus Suomessa on noussut 90 prosenttiin, ja kaupalliset toimijat ovat palkanneet omia konsulentteja hoitamaan tuotteiden maistatuksia. Yritysten aktiivinen Reilun kaupan tuotteiden markkinointi on jättänyt tilaa laajemmalle vaikuttamistyölle. Suoran kuluttajaviestinnän sijaan vapaaehtoisena on palkitsevaa olla välillä keskustelemassa esimerkiksi julkisten hankintojen eettisyydestä, kertoo Tampereella toimiva Repu-aktiivi Antti Kylänpää. Kirkolliset toimijat edelläkävijöitä Reilu kauppa on herättänyt kiinnostusta paitsi aktiivisissa kuluttajissa, myös järjestöissä ja uskonnollisissa yhteisöissä. Seurakunnat, seurakuntayhtymät ja muut kirkolliset toimijat ovat olleet Suomessa Reilun kaupan edelläkävijöitä alusta asti. Kirkon sanoma ja Reilu kauppa sopivat hyvin yhteen. Olemme samalla asialla: kantamassa globaalia vastuuta lähimmäisistämme, toteaa Seppo Kalliokoski Suomen Lähetysseurasta. Seurakuntien sitoutuminen Reiluun kauppaan lisääntyi merkittävästi vuonna 2007, kun Reilun kaupan seurakunta -arvonimi lanseerattiin yhteistyössä 12 järjestön kanssa. Arvonimen on saanut kaikkiaan jo 66 suomalaista seurakuntaa. Tulevaisuudessa Reilun kaupan myyntivolyymeja nostavaksi tekijäksi on nousemassa myös muiden julkisten hankkijoiden kiinnostus Reilua kauppaa kohtaan. Vapaaehtoiskampanjoinnin jälkeen toukokuussa 2008 Tampere sai ensimmäisenä Suomessa Reilun kaupan kaupungin arvonimen. Saman vuoden lokakuussa Pori liittyi Reilun kaupan kaupunkien joukkoon. Isompien kaupunkien kirittäjänä toimi Utajärven kunta, joka oli saanut jo vuonna 2004 Reilun kaupan kunnan arvonimen. Kansalaisyhteiskunnan tuki menestyksen syy Tällä hetkellä Reilun kaupan edistämisyhdistyksellä on 29 jäsenjärjestöä. Niiden kautta yhdistys tavoittaa päällekkäisyydet mukaan laskien yli seitsemän miljoonaa suomalaista. Reilun kaupan 10-vuotisjuhlavuonna halutaan entistä enemmän tuoda esiin kansalaisyhteiskunnan roolia eettisen kuluttamisen edistäjänä. Reilun kaupan kaupunkien, kuntien ja seurakuntien rinnalle nostetaan uusina konsepteina Reilun kaupan korkeakoulut ja koulut. Reilun kaupan viikoilla aktiivisia kuluttajia muistetaan helppokäyttöisillä kampanjointimateriaaleilla. Haluamme tarjota kuluttajille monipuolisia välineitä vaikuttaa ja viestiä eettisyyden tärkeydestä yrityksille ja yhteisöille, kertoo Tuulia Syvänen. Vapaaehtoistoiminta ja aktiivinen kuluttajuus ovat meille erittäin arvokkaita asioita. Kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja tukea voidaan perustellusti pitää yhtenä tärkeimpänä syynä Reilun kaupan järjestelmän menestykseen. Innokkuus tukea Reilua kauppaa yhdistää Reilun kaupan lähettiläitä. Kehitysavun rinnalla järkevin, laadukkain ja usein herkullisin tapa tukea kehitysmaita on Reilu kauppa, sanoi Erkki Toivanen Reilun kaupan edistämisyhdistyksen tiedotustilaisuudessa 12. lokakuuta vuonna 2006. Yleisradion entinen ulkomaankirjeenvaihtaja, toimittaja ja kirjailija sekä kosmopoliitti ja Reilun kaupan tuotteiden vannoutunut suosija oli juuri valittu Suomen ensimmäiseksi Reilun kaupan lähettilääksi. Reilu kauppa sai Toivasesta paitsi puolestapuhujan, joka oli jo pitkään nostanut työssään esille erilaisia epäkohtia maailmassa, myös erittäin sitoutuneen lähettilään. Lähettiläisvuotensa 2007 aikana Toivanen teki Reilua kauppaa tunnetuksi sekä lehtien palstoilla että eri puolilla Suomea järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa. Erkki Toivanen on jatkanut lähettilään tehtävää myös virallisen lähettiläsvuotensa jälkeen. Hän toimii Reilun kaupan pysyvänä kunnialähettiläänä ja tuo edelleen Reilua kauppaa esiin eri yhteyksissä. Toivasen lähettilyydestä alkoi perinne, jossa Reilun kaupan lähettiläitä on nimitetty tehtävään joka vuosi. Reilun kaupan edistämisyhdistys antaa arvonimen suomalaisvaikuttajille, jotka tekevät Reilua kauppaa tunnetuksi. Vuoden 2008 Reilun kaupan lähettiläitä olivat tohtori Pentti Arajärvi ja kirjoittaja-kolumnisti Kirsi Piha molemmat nykyään kunnialähettiläitä. Reilun kaupan juhlavuoden 2009 lähettiläitä ovat näyttelijä-laulaja Pirkko Mannola ja kansanedustaja Antti Kaikkonen. Reilun kaupan lähettiläs antaa Reilun kaupan tukemiselle kasvot ja näyttää, miten jokainen voi löytää oman tapansa edistää Reilua kauppaa. Kaikkia lähettiläitä yhdistää innokkuus sekä luottamus Reiluun kauppaan. Tietenkin yhteistä on myös se, että Reilun kaupan tuotteista on tullut tuttuja lähettiläiden omassa arjessa. Esimerkiksi Erkki Toivaselle Reilu kauppa on oikeastaan elämäntapa. Hän aloitti Reilun kaupan teestä ja innostui sitten käyttämään kahvia, hedelmiä, viiniä, puuvillaa ja monia muita Reilun kaupan tuotteita. Tuskin jäävät tulevaisuudenkaan Reilun kaupan tuotteet Toivaselle vieraiksi. Reilu kauppa on mainio tapa parantaa kehitysmaiden asukkaiden elinoloja, joten lähettilääksi ryhtymistä ei tarvinnut pitkään miettiä. Pentti Arajärvi, Reilun kaupan lähettiläs 2008 ja Reilun kaupan kunnialähettiläs Kun ihmisillä on mahdollisuus auttaa itse omalla työllään itseään, tulokset ovat kestäviä. Kirsi Piha, Reilun kaupan lähettiläs 2008 ja Reilun kaupan kunnialähettiläs Reilu kauppa on hyvä tapa parantaa kehitysmaiden viljelijöiden elinoloja eettisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Mitä enemmän Reilun kaupan tuotteita myydään, sitä suuremmat ovat viljelijöiden ja työntekijöiden saamat hyödyt. Antti Kaikkonen, Reilun kaupan lähettiläs 2009 On tärkeää, että kuluttajat saavat riittävästi tietoa ostamiensa tuotteiden taustoista. Reilun kaupan ansiosta eettisten kulutusvalintojen tekeminen on helppoa. Pirkko Mannola, Reilun kaupan lähettiläs 2009

14 15 Kaupparyhmissä uskotaan Reilun kaupan kasvun jatkuvan Kysyimme kaupparyhmien johtajilta, miten Reilun kaupan ja eettisen kuluttamisen rooli on kehittynyt, mikä on heidän edustamansa kaupparyhmän suurin Reilun kaupan saavutus ja minkälaisena he näkevät Reilun kaupan tulevaisuuden. Pääjohtaja Matti Halmesmäki Kesko Oyj Vastuullinen kuluttaminen ja Reilun kaupan tuotteet Ensimmäiset Reilun kaupan vuodet olivat kaupparyhmille kokeilun aikaa. Vuonna 1999 toiminta oli hyvin innostunutta, mutta volyymeiltaan vielä varsin vaatimatonta. Ensimmäinen lanseeraamamme Pirkka Reilun kaupan tuote oli kahvi. Reilun kaupan tuotteiden valikoima on kasvanut viime vuosina nopeasti. Vuoden 2008 lopussa Ruokakeskon valikoimissa oli 126 Reilun kaupan tuotetta, kun vuotta aiemmin niitä oli 64. Viime vuonna Pirkka Reilun kaupan tuoteperhe kaksinkertaistui, ja tänäkin vuonna uusia tuotteita on tulossa runsaasti. Pirkka-sarja on tuonut Reilun kaupan tuotteet kuluttajien ulottuville kaikkialla Suomessa. Saavutus Keskon tärkein Reilun kaupan saavutus on Pirkka Reilun kaupan ruusujen lanseeraus vuodelta 2007. Ruusut saivat nopeasti asiakassuosion, ovathan ne nyt helposti kuluttajan saatavilla päivittäisen ostoskäynnin aikana. Ruusuilla K-kauppa voi tarjota elämyksellisyyttä asiakkaan arkeen ja juhlaan. Pirkka Reilun kaupan ruusut tuplasivat vuodessa K-ruokakaupoissa myytävien ruusujen menekin. Niiden vähittäismyynti oli viime vuonna 4,2 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa yli 10 miljoonaa ruusua. Niiden myynnistä jäi viime vuonna Keniaan Reilun kaupan lisää noin 100 000 euroa. Pirkka-sarjaan on myös aktiivisesti haettu uusia Reilun kaupan tuotteita sekä tehty omaa kehitystyötä, mistä hyvänä esimerkkinä on suomalaisen Juustoportin valmistama Pirkka jogurtti, joka sisältää Reilun kaupan raaka-aineita. Kun samassa tuotteessa yhdistyvät suomalainen työ ja Reilun kaupan raaka-aineet, voidaan puhua todella innovatiivisesta tuotteesta. Yhdistelmätuotteet kasvattavat myös merkittävästi kehitysmaiden viljelijöiden mahdollisuuksia saada tuotteitaan Reilun kaupan markkinoille. Tulevaisuus Taantumakaan ei ole uusimman tiedon mukaan vaikuttanut Reilun kaupan tuotteiden menekkiin. Kyse on eettisestä valinnasta, jota henkilökohtaiset arvot ohjaavat enemmän kuin käytettävissä olevat rahavarat. Uskomme eettiseen kuluttamiseen myös tulevaisuudessa. Ruokakesko teetti viime vuonna TNS Gallupilla tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten käsityksiä yritysten yhteiskuntavastuusta, ja tutkimuksesta käy selvästi ilmi, että eettisyys ja vastuullisuus ovat tulevaisuuden kuluttajakentässä erittäin keskeisiä. Ruokakeskolla on tällä hetkellä Suomen kattavin Reilun kaupan tuotteiden valikoima. Tavoitteena on laajentaa valikoimaa vielä nykyisestä sekä tehdä Ruokakeskosta ja K-ruokakaupoista Reilun kaupan tuotteiden myynnin markkinajohtaja Suomessa. Tästä pidetään kiinni taantumassakin. Parhaat onnittelut juhlivalle Reilun kaupan edistämisyhdistykselle ja yhteistä menestystä tuleville vuosille! Pääjohtaja Arto Hiltunen SOK Toimitusjohtaja Antti Tiitola Lidl Vastuullinen kuluttaminen ja Reilun kaupan tuotteet Olemme ylpeitä Fairglobe-tuotemerkistä, joka on Lidlin oma Reilu kauppa -sertifi oitu tuotesarja. Vastuullinen kuluttaminen ja Reilun kaupan tuotteet Vastuullisuus ja eettinen kuluttaminen ovat nousseet viimeisten vuosien ajan voimakkaasti kuluttajien asennetutkimuksissa, ja ne ovat korkealla myös kaupan agendalla. Reilun kaupan tuotteiden ja muiden eettisen tuotantotavan sertifi oitujen tuotteiden myynnin kasvu on huomattava, mutta osuudet kaupan kokonaismyynnistä ovat vielä pienehköjä. Kuluttajien tottumukset muuttuvat hitaasti. Suunta on kuitenkin kasvavassa määrin eettiseen kuluttamiseen. Tuotemerkki on kehitetty yhteistyössä Reilun kaupan edistämisyhdistysten kanssa. Saavutus Fairglobe oli Suomessa ensimmäinen private label -tuoteperhe, jossa kaikki tuotteet ovat Reilu kauppa -sertifi oituja. Saavutus Olemme ottaneet Reilun kaupan tuotteita valikoimiin kasvavina määrinä viime vuosien ajan. Joissain tapauksissa myös ennakkoluulottomasti, kuten ravintolapuolella Reilun kauppa -sertifi oidut viinit. Lisäksi olemme laajentaneet tämän ajattelun käyttötavaroihin. Ravintoloissa ja kahviloissa myytävät Reilun kaupan tuotteet ovat mainio esimerkki konkreettisesta eettisestä kuluttamisesta. Ennakkoluulottomat valikoimaratkaisut lisäävät Reilun kaupan tuotteiden huomioarvoa ja sitä mukaa korostavat eettisen kuluttamisen merkitystä kaikissa asiakkaan valinnoissa. Tulevaisuus Kaupalle on tärkeää säilyttää kuluttajien luottamus ruuan turvallisuuteen ja myös sen eettiseen tuotantoon. Kauppa tekee töitä kaikkien tuoteryhmien osalta varmistaakseen tämän luottamuksen. Reilun kaupan sertifi ointi on yksi osa vastuullista kauppaa. Näen sen merkityksen kasvavan. Erityisesti tämä konkretisoituu tuotteina ja niiden menekkeinä. Tulevaisuus Uskomme, että Reilu kauppa -sertifi oituja tuotteita tulee tulevaisuudessa olemaan Lidlin myymälöissä yhä enemmän, sillä kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia tuotteiden alkuperästä. Reilun kaupan arvot sopivat yrityksemme liiketoimintaperiaatteisiin erittäin hyvin. Toimitusjohtaja Leena Saarinen Suomen Lähikauppa Oy Vastuullinen kuluttaminen ja Reilun kaupan tuotteet Kuluttajien tietoisuus vastuullisista tuotteista on lisääntynyt jatkuvasti viimeisten 10 vuoden aikana, ja samalla tarjonta on monipuolistunut merkittävästi. Tämä kasvu ei ole Suomessa rajoittunut erityisen voimakkaasti mihinkään tiettyihin selkeästi rajattaviin väestönryhmiin tai maantieteellisiin alueisiin, vaan kysyntää on hyvin laajasti kautta linjan. Esimerkiksi Reilu kauppa -sertifi oituja tuotteita ei Suomessa pidetä useimmissa tuoteryhmissä marginaalituotteina tai edes erityisen kantaaottavina valintoina, vaan kuluttajat valitsevat niitä ostoskoriinsa omina fi ksuina tuotevalintoinaan. Saavutus Olemme kuunnelleet jatkuvasti herkällä korvalla kuluttajien odotuksia Reilu kauppa -sertifi oitujen tuotteiden tarjonnasta. Vuoden 2005 alkupuolella totesimme suomalaisten olevan valmiita aika merkittäviinkin ratkaisuihin Reilun kaupan osalta, ja kesäkuusta 2005 alkaen olemme myyneet Siwassa vain Reilu kauppa -sertifi oituja banaaneita. Sataprosenttisen valikoimapäätöksen jälkeen vuonna 2006 Siwa myi noin 30 prosenttia kaikista Suomessa myydyistä Reilu kauppa -sertifi oiduista hedelmistä. Uskomme, että tällä päätöksellämme on ollut merkittävä rooli Reilu kauppa -sertifi oitujen tuotteiden menestyksessä ja jokapäiväistämisessä. Kuluttajat ovat ottaneet sataprosenttiset päätökset vastaan pääosin varsin positiivisesti, ja Reilun kaupan puolesta tehdyt linjaukset tukevat Lähikaupan roolia kuluttajan vastuullisena kumppanina. Lyhyen kauppamatkan valinta ympäristötekona ja Reilu kauppa -sertifi oidun tuotteen valinta sosiaalisesti vastuullisena tekona sopivat hyvin yhteen. Tulevaisuus Reilu kauppa -sertifi oitujen tuotteiden tyypilliset suurkuluttajat ovat keskimääräistä nuorempia, joten kysyntäpohjan vahvistumisella on olemassa aika hyvä ennuste. Lisäksi yleinen pyrkimys vastuullisiin valintoihin todennäköisesti voimistuu entisestään, mikä osaltaan tukee erilaisten vastuullisten vaihtoehtojen kysyntää. Suomalaisten kuluttajien kiinnostus vastuullisia valintoja kohtaan tuntuu kasvavan jatkuvasti. Tämä kiinnostus pirstaloituu yhä useampiin erilaisiin vastuullisuuden muotoihin, ja asiakaskunnan odotukset vaihtelevat myös kauppakohtaisesti, mutta uskoakseni Reilu kauppa säilyttää vahvan asemansa suomalaisten kuluttajien mielissä. Myös kuluttajien ostovoima kasvaa edelleen talouden tämänhetkisestä hidastumisesta huolimatta. Tämä kehitys antaa yhä useammalle kuluttajalle mahdollisuuden arvioida tuotetta valitessaan hinnan lisäksi myös tuotteen alkuperää ja tuotantomenetelmiä. Kaiken kaikkiaan näkisin, että Reilu kauppa -sertifi oiduilla tuotteilla on hyvät mahdollisuudet jatkaa menestystarinaansa suomalaisessa kaupassa. Suomen Lähikauppa Oy haluaa tulevaisuudessa vastata yhä paremmin kuluttajien odotuksiin niin valtakunnallisesti kuin kauppakohtaisestikin. Jos Reilu kauppa -sertifi oiduille tuotteille halutaan selvästi nykyistä merkittävämpi asema kaupoissamme, saatamme hyvinkin tehdä lisää isoja linjauksia Reilun kaupan puolesta myös jatkossa. Tuotteiden saatavuus paranee jatkuvasti Reilun kaupan tuotteiden ostopaikoissa riittää valinnanvaraa. Reilu kauppa -sertifioitujen tuotteiden valikoima ei laajene ainoastaan päivittäistavarakaupan ketjujen myymälöissä. Saatavuus paranee jatkuvasti koko maassa ja erilaisissa kaupoissa. Maailmankaupoissa on edelleen kattavin valikoima Reilun kaupan tuotteita. Maailmankaupoissa myydään myös paljon sellaisia tuotteita, jotka on jalostettu ja pakattu alkuperämaissa. Reilun kaupan tuotteita saa myös tavarataloista, huonekalukaupoista, design-liikkeistä ja monista muista erikoisliikkeistä. Tuotteita voi ostaa myös internetistä. Internetissä toimivat kaupat monipuolistavat Reilun kaupan tuotteiden valikoimia entisestään etenkin Reilun kaupan puuvillasta valmistettujen tuotteiden kohdalla. Reilun kaupan tuotteita voi tilata jo sadoissa kahviloissa ja ravintoloissa. Niissä on valtava kasvupotentiaali Reilun kaupan tuotteiden myynnille.

16 17 Francisco Guamán viljelee kvinoaa Ecuadorissa. Globaalit virstanpylväät 1999 2009 Kasvaneet hyödyt ja myynnit Sertifioitujen tuottajayhteisöjen määrä on yli kuusinkertaistunut noin sadasta tuottajaryhmästä noin 632 ryhmään, joissa on noin 1,5 miljoonaa perheviljelijää ja suurtilojen työntekijää. Tuotteiden myynnit ovat kasvaneet vuoteen 2007 mennessä 30-50 prosentin vuosivauhdilla noin 2,4 miljardiin euroon vuodessa. Myös suuret ja kansainväliset yritykset, kuten Wallmart, Ahold, Marks and Spencer, Tesco, Coop, Micros, Sainsbury s ja Starbucks ovat tulleet vahvasti mukaan. Esimerkiksi Marks and Spencer vaihtoi kaiken kahvinsa, teensä, kaakaonsa, hillonsa, ananaksensa, suklaansa ja hunajansa Reilun kaupan vaihtoehtoihin, ja sokerijätti Tate & Lyle on vaihtamassa kaiken vähittäiskauppamyynnissä olevan sokerinsa Reilun kaupan sokeriin. Suurin yksittäinen markkinaosuus on Sveitsissä myytävien Reilun kaupan banaanien 64 prosenttia vuonna 2007. Reilun kaupan tuotteita tuotetaan tällä hetkellä 58 maassa ja myydään noin 60 maassa. Tarkemmat kriteerit Reilun kaupan kriteerejä on kehitetty yhdessä tuottajien kanssa tarkemmiksi ja kattavammiksi. Järjestelmässä on eri kriteerit perheviljelijöille ja suurtilojen työntekijöille, joten molempien erityistarpeet pystytään huomioimaan paremmin. Myös kauppaa käyville yrityksille on omat kriteerinsä. Vuodesta 2007 lähtien Reilun kaupan kriteerit ovat täyttäneet ISEALin (International Social and Environmental Accreditation and Labelling Alliance) vaatimukset. Sertifioinnin piiriin on tuotu suuri määrä uusia raaka-aineita, ja nykyään eri puolilla maailmaa myydään tuhansia erilaisia Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita. Tehokkaampi valvonta Syksyllä 2003 Reilun kaupan sertifiointi ja valvonta siirrettiin kriteerit asettavasta FLO:sta sertifiointiyhtiö FLO-CERTiin, jotta sertifiointi olisi aiempaakin läpinäkyvämpää. Kun kriteerien asettaminen ja valvonta erotettiin toisistaan, Reilun kaupan järjestelmä saattoi hakea ISO 65 -akkreditointia ja saada siten valvonnan luotettavuudelle ISO:n ulkopuolisen takuun. FLO-CERTille myönnettiin ISO 65 -standardi vuonna 2007 toistaiseksi ainoana sosiaalisena sertifiointijärjestelmänä maailmassa. Viimeistään ISO 65:n myötä Reilun kaupan valvonta on noussut lajinsa luotettavimmaksi, ja tämä on lujittanut Reilun kaupan asemaa alansa johtavana sertifiointijärjestelmänä. Maailmanlaajuinen merkki Alun perin eri maissa oli käytössä omat, paikalliset Reilun kaupan sertifiointimerkit. Siirtyminen kansainväliseen merkkiin vuonna 2002 lisäsi sertifiointimerkin ja järjestelmän globaalia tunnettuutta ja helpotti tuotteiden myyntiä yli kansallisten rajojen. Kattavampi tuki tuottajille FLO perusti tuottajien tukitoimintoihin keskittyvän Producer Business Unitin (PBU) vuonna 2005. Nykyään FLO:lla on etelässä 34 yhteystoimitsijaa, jotka palvelevat viljelijöitä 42 maassa. Viljelijät vahvemmin päätöksentekoon Reilun kaupan järjestelmä sai alkunsa meksikolaisten kahvinviljelijöiden aloitteesta, ja viljelijöiden osallistuminen järjestelmää koskevaan päätöksentekoon on yksi Reilun kaupan suurimmista vahvuuksista. Tuottajia on konsultoitu kaikissa keskeisissä Reilun kaupan järjestelmää koskevissa päätöksissä. Viljelijöillä on ollut myös edustus FLO:n hallituksessa. Vuonna 2007 otettiin askel pidemmälle, kun Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan viljelijäverkostoista tuli pohjoisen merkkijärjestöjen tavoin FLO:n täysjäseniä. Reilu kauppa kansainvälisesti Reilun kaupan menestystarina perustuu sekä kansainvälisen yhteistyön tiivistymiseen että vahvaan läsnäoloon maatasolla. Kun Reilu kauppa -sertifioidut tuotteet rantautuivat Suomeen kymmenen vuotta sitten, Reilun kaupan kansainvälinen yhteistyöjärjestö FLO (Fairtrade Labelling Organizations International) oli ollut olemassa vain pari vuotta. Ennen FLO:n perustamista Reilun kaupan asiaa edistettiin paikallisilla aloitteilla useassa maassa. Koko järjestelmä sai alkunsa Hollannissa, missä myytiin vuonna 1987 maailman ensimmäiset Reilun kaupan sertifiointimerkillä varustetut tuotteet. FLO:n perustivat 17 eri maassa toimivat paikalliset Reilun kaupan merkkijärjestöt, jotka halusivat yhdenmukaistaa toimintaansa. Yhteistyöjärjestön tehtäviksi asetettiin Reilun kaupan kriteerien säätäminen, tuottajien tukeminen, valvonta, sertifiointi ja viestintä. Reilun kaupan järjestelmän moninapainen syntyhistoria antaa järjestelmälle edelleen oman leimansa. Vahva kansalaisyhteiskuntavetoinen läsnäolo maatasolla on yksi tärkeimmistä syistä Reilun kaupan tunnettuuden räjähdysmäiselle kasvulle. Reilun kaupan tuotteiden myyntien ja myynneistä kehitysmaihin menevien hyötyjen kasvu ei olisi kuitenkaan ollut mahdollista ilman vahvaa kansainvälistä yhteistyöjärjestöä. FLO on kasvanut reilussa kymmenessä vuodessa kolmen hengen tiimistä neljällä mantereella toimivaksi 80 hengen organisaatioksi. Valvontaa varten on perustettu erillinen sertifiointiyhtiö FLO-CERT, jolla on eri puolilla maailmaa yli sata valvojaa. Tulevaisuudessa FLO jatkaa Reilun kaupan järjestelmän vahvistamista ja sertifioinnin laajentamista uusiin raaka-aineisiin ja tuottajamaihin. Tuotteiden kysyntä kasvaa edelleen, joten Reilun kaupan järjestelmää kehitetään joustavammaksi niin, että mahdollisimman suuri määrä tuottajia ja yrityksiä pääsee mukaan. Kasvua ei kuitenkaan haeta viljelijöille menevien hyötyjen kustannuksella, vaan kehittämällä Reilun kaupan kriteereitä ja tarkentamalla FLO:n ja kansallisten merkkijärjestöjen työnjakoa. Reilu kauppa saa aikaan muutoksia tuottajien elämässä Afrikkalaisten tuottajien verkoston puheenjohtaja kirjoittaa Reilun kaupan hyödyistä. Reilun kaupan kehittäjinä toimivat alun perin kirkolliset toimijat ja hyväntekeväisyysjärjestöt. Reilu kauppa nähtiin tällöin lähinnä hyväntekeväisyyshankkeena, joka tuki maataloustuotteiden köyhiä tuottajia globaalissa etelässä, kuten Afrikassa. Joillakin kuluttajilla saattaa olla edelleen tämä kuva Reilusta kaupasta, mutta todellisuudessa Reilu kauppa on kasvanut maailmanlaajuiseksi liikkeeksi, joka tuo markkinoille kilpailukykyisiä tuotteita. Meidän puolellamme maailmaa Reilu kauppa on antanut toivoa vähäosaisille tuottajille ja muuttanut heidän elämänsä. Pohjoisessa, kuten Suomessa, se on koskettanut kuluttajia ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita sekä muuttanut heidän asenteitaan. Afrikkalaiset tuottajat kohtaavat monenlaisia haasteita. Viljelytekniikoissa sekä tuotannon tehokkuudessa, organisoinninnassa ja hallinnoinnissa riittää kehitettävää. Afrikkalaiset tuottajat eivät saa valtion apua. Silti tuotteidemme on kilpailtava samoilla markkinoilla länsimaissa tuotettujen, tukiaisin tuettujen, tuotteiden kanssa. Ennen kaikkea elämänlaatua huonontavat monissa maissa taudit sekä veden, koulutuksen ja terveydenhuollon puute. Joillakin alueilla huono hallinto, sodat ja nälkä johtavat siihen, että tiloilla ei viljellä mitään. Paikallisten ja kansainvälisten markkinoiden vapautuminen jättää tuottajat avuttomina kauppaa käyvien tahojen armoille ilman neuvottelumahdollisuuksia tai tietoa hinnasta, jota heille tuotteista maksetaan. Mutta onneksi voimme todeta, että Reilu kauppa on pyrkinyt vastaamaan joihinkin näistä ongelmista ja saanut aikaan muutoksia tuottajien elämässä. Reilun kaupan takuuhinnan ansiosta tuottaja tietää, mitä hän tulee tuotteestaan saamaan, mikä helpottaa suunnittelua. Takuuhinta on kohtuullinen hinta. Erillinen Reilun kaupan lisä mahdollistaa sen, että tuottajayhteisöt voivat edistää yhteisön kehitystä ja hyvinvointia. Reilun kaupan lisää, jota saamme Reilun kaupan takuuhinnan päälle, on käytetty kouluihin, terveysasemiin, vesihuoltoon ja siltoihin. Me arvostamme työtä, jota Reilun kaupan merkkijärjestöt ovat tehneet yhdistääkseen tuottajamme ja pohjoisen kuluttajat, sekä erilaisten organisaatioidemme saamaa tukea. Kaikki tämä on tuonut positiivisia muutoksia ja toivoa tuottajiemme ja työntekijöidemme elämään. Yorokamu K. Abainenamar puheenjohtaja, African Fairtrade Network (AFN) FLO:n hallituksen jäsen

18 19 Reilu kauppa ja ympäristö Reilun kaupan ympäristökriteerit edellyttävät ympäristön suojelua ja kannustavat mahdollisimman luonnonmukaiseen viljelyyn. Reilu kauppa lukuina Suomessa vuonna 2008 Ympäristökriteereihin kuuluu ympäristövaikutusten arviointi, suunnittelu ja valvonta maaperän ja vesistön suojelu kemikaalien käytön vähentäminen ja kiellettyjen kemikaalien lista ohjeita jätteiden oikeanlaisesta käsittelystä kielto käyttää geenimuunneltuja organismeja. Reilun kaupan tuotteiden suosio kasvoi Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita myytiin vähittäiskaupan arvossa mitattuna yhteensä yli 54 miljoonalla eurolla. Myynnin arvo kasvoi noin 57 prosenttia edellisvuoteen verrattuna (55 prosenttia vuonna 2007). Suomalaiset ostivat Reilun kaupan tuotteita keskimäärin 10,22 eurolla asukasta kohden (6,54 eurolla vuonna 2007). Suomen myynneistä kanavoitui erillistä Reilun kaupan lisää kehitysmaihin lähes miljoona euroa (noin 700 000 euroa vuonna 2007).

20 21 Reilu kauppa -sertifoitujen tuotteiden myynti vuonna 2008 Suomessa myytävien Reilun kaupan tuotteiden määrä Hedelmät Suomessa myytiin Reilun kaupan banaaneja, mangoja, ananaksia, viinirypäleitä, avokadoja ja sitrushedelmiä. Näistä viinirypäleiden, banaanien ja ananasten myynti kasvoi eniten. Reilun kaupan ananaksilla oli Suomessa myytävistä Reilun kaupan tuotteista korkein markkinaosuus: noin 18 prosenttia, ja banaanienkin markkinaosuus oli jo noin 17 prosenttia. Reilun kaupan banaaneja myytiin yli 9,4 miljoonaa kiloa, mikä oli 18 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kahvi Reilun kaupan kahvi on yksi tunnetuimmista Reilun kaupan tuotteista. Vuonna 2008 Suomessa oli myynnissä jo noin 110 erilaista Reilun kaupan kahvia. Valikoimaan kuului suodatinkahvia, papukahvia, espressoa, pannukahvia, pikakahvia, jääkahvia ja automaattikahvia. Reilun kaupan kahvia myytiin Suomessa yhteensä lähes 800 000 kiloa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna tuli yli 17 prosenttia. Kukat Suomessa myytiin Reilun kaupan ruusuja, neilikoita ja sekakimppuja. Kukat ovat myyntimääriltään yksi merkittävimmistä Suomessa myytävistä Reilun kaupan tuotteista. Reilun kaupan leikkokukkien myynti jatkoi voimakasta kasvuaan vuonna 2008. Tuotteiden määrä 1000 800 600 400 200 0 70 100 120 350 820 1000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 maaliskuu Reilun kaupan tuotteiden myynti Suomessa asukasta kohden 12 10 Mehu Reilun kaupan mehujen valikoima laajeni, ja Suomessa myytiin appelsiini-, appelsiini-mango-. omena-, verigreippi-, ananas- ja sekamehuja sekä yrttijuomia. Reilun kaupan mehuja juotiin Suomessa yhteensä lähes 250 000 litraa. Puuvilla Uusia Reilun kaupan puuvillasta valmistettuja tuotteita tulee markkinoille koko ajan. Vuoden 2008 lopussa useampi kuin joka kolmas Suomessa myytävistä Reilun kaupan tuotteista on valmistettu Reilun kaupan puuvillasta. Vuonna 2008 Reilun kaupan puuvillasta valmistettujen tuotteiden myynnin arvo nousi yli 3,9 miljoonaan euroon. Suomessa myytiin Reilun kaupan puuvillasta valmistettuja tuotteita 500 000 kappaletta. Euroa asukasta kohden 8 6 4 2 0 1,47 2,46 4,25 6,54 10,22 2004 2005 2006 2007 2008 Tee Suomessa oli myynnissä jo 110 Reilun kaupan teetuotetta. Teen myynti jatkoi Suomessa kasvuaan useiden uusien tuotteiden löytäessä tiensä kauppojen hyllyille. Edellisvuoteen verrattuna myynti kasvoi yli kuusi prosenttia. Reilun kaupan tuotteiden myynnin arvo Suomessa 60 Viini Vuonna 2008 Suomessa myytiin noin 15:ttä Reilun kaupan viiniä: puna- ja valkoviinejä sekä kuohuviiniä. Reilun kaupan viinejä myytiin yhteensä yli 360 000 litraa. Myynti kasvoi edellisvuoteen nähden yli 190 prosenttia. Myynti kasvaa jatkossakin useiden uusien tuotteiden saapuessa Suomeen niin Alkoihin kuin ravintolamyyntiin. Miljoonaa euroa 50 40 30 20 10 0 7,5 7,7 13,1 22,5 35 54 2003 2004 2005 2006 2007 2008

22 Reilun kaupan edistämisyhdistys Visio Kaikki kauppa ja tuotanto on oikeudenmukaista. Missio Tarjota oikeudenmukaiset liiketoimintamahdollisuudet ja työolot kehitysmaiden viljelijöille ja työntekijöille. Poistaa köyhyyttä ja tukea yhteisöjä omien elinolosuhteidensa parantamisessa. Lisenssinhaltijat Suomen markkinoilla vuonna 2008 Aaro Forsman Oy AgroFair Benelux B.V. Alara Wholefoods Ltd. Andesa Arcus AS Aromix Erikoiskahvi Oy Arvid Nordquist H.A.B Autobar Finland Oy Barry Callebaut Sweden AB Ben & Jerry s Bestseller A/S Butler s Choice Capespan Continent N.V. Oy Chris-Wine Finland Ab Clipper Teas Ltd. Community Foods Ltd. Contest Oy / Robert s Coffee Danisco Sugar A/S Dr Oetker Suomi Oy East 25 Oy Ethic Design Oy Oy FairMary Ab Fair Trade Original Finlayson Oy Fondberg Group AB Gredon Invest Oy / Dammenberg Green & Black s Ltd. Helsingin Kukkatoimitus Oy Hiski & Co. Cuisine Service Oy Hunajainen SAM Oy Inner Ground Design Jean Alan Design Kaiku Ethical Oy Larex AB Löfbergs Lila AB Oy Makro Bios Ab Oy Marli Ab Mascot Hoie AS Meira Oy Mokkamestarit Oy Mongozo B.V. Nanso Group Oy Pralibel NV Rauch Fruchtsäfte GmbH & Co Ruokakesko Oy Satotukku Oy Scandic Foods A/S Scanman Oy Servaali Oy Sidoste Oy Simon Levelt B.V. Sukkamestarit Oy Suomen Elintarviketuonti Oy Nordqvist Suomen Nestlé Oy Tampereen Kehitysmaakauppayhdistys r.y. Ter Molst International NV Toms Gruppen A/S Top-Knit Oy Urtekram International A/S V&S Group Vinetum Oy Vita Verde GmbH sekä monia muita toimijoita Reilun kaupan edistämisyhdistyksen jäsenjärjestöt Finlands svenska Marthaförbund Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa Kemianliitto Kemifacket Kirkon Ulkomaanapu Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava Luonto-Liitto Maailmankauppojen liitto Marttaliitto Opiskelijoiden Lähetysliitto Ortodoksinen Lähetys Palvelualojen ammattiliitto PAM Pellervo-Seura Reilun kaupan puolesta Repu Solidaarisuus Sosialidemokraattiset Nuoret Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto Suomen Kuluttajaliitto Suomen luonnonsuojeluliitto Suomen Lähetysseura Suomen UNICEF Suomen World Vision Suomen Ylioppilaskuntien Liitto SYL Tampereen Yrittäjänaiset Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Vasemmistonuoret Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO

Reilun kaupan edistämisyhdistys Paasivuorenkatu 2 A, 00530 Helsinki p. (09) 5658 680 f. (09) 5658 6850 reilukauppa@reilukauppa.fi www.reilukauppa.fi