MITÄ POJILLE KUULUU? eli missä mennään?

MITÄ POJILLE KUULUU? eli missä mennään? 30.11.2010 Samuli Koiso-Kanttila Johtava asiantuntija Miehen Aika / Poikien Puhelin / Varusmiespuhelin Väestöliitto

SUURIN OSA SUOMEN NUORISTA MIEHISTÄ VOI HYVIN!!! 2010-11-30 2

MUTTA Terveyden- ja terveyskäyttäytymisen sosioekonomiset erot näkyvät osin jo lapsuus- ja nuoruusiässä Nuoruusiässä nähtävien erojen on havaittu ennakoivan terveyserojen pysyvyyttä sekä kasvua aikuisiässä Osalla pojista on jo lapsuudessa havaittavissa ongelmia, jotka altistavat heidät monille riskeille tulevassa elämässä 2010-11-30 3

Riskinotto ja intens. elämysten hakeminen Sukupuolierityisen kasvatusosaa misen puute Auttamistahot ja pojat eivät kohtaa PAHOINVOI- VAT POJAT PAHOINVOI- VAT MIEHET *Mukaillen: Cacciatore&Koiso- Kanttila: Pelastakaa Pojat!, s. 35. Minerva. 2008. 2010-11-30 4

Sukupuolierityisyys Sukupuolierityisyys tarkoittaa sitä, että huomioidaan sukupuolten erot asettamatta niitä arvojärjestykseen 2010-11-30 5

Ongelmien tunnistamisen ongelmat Ongelmien tunnistaminen ja tunnustaminen on miehille hankalampaa kuin naisille. Nuoret miehet eivät mielellään hakeudu esimerkiksi mielenterveys- ja seksuaaliterveyspalveluihin Erityisesti miehillä erilaisilla ongelmilla on taipumus esiintyä yhdessä ja kasautua Ongelmien on todettu kasautuvan miehillä aikaisemmassa vaiheessa kuin naisilla ja miehillä ongelmat myös jatkuvat elämänvaiheesta toiseen yleisemmin kuin naisilla 2010-11-30 6

Poikien kysyminen ja avun hakeminen Äänekästä! Provokatiivista Huonotapaista Rajatonta Epäjohdonmukaista ja sekavaa Huumoria on usein: Sietää hiukan mekkalaa Olla provosoitumatta Olla toisinaan puuttumatta huonoihin tapoihin Rajata maailman mahdollisuuksia ja näyttää ne selkeästi Kuunnella mikä on vain huumoria ja mikä huumorin varjolla kerrottua totuutta.

Kommunikaatio 2010-11-30 8

Miehisyys on riski? Miessukupuoli on suurin yksittäinen terveysriski kehittyneissä teollisuusmaissa eivätkä kehitysmaidenkaan miehet jää paljon jälkeen. Nuorten miestä vaara kuolla ennenaikaisesti on jopa nelinkertainen samanikäisiin naisiin verrattuna. Pieni ero säilyy aina 70-vuotiaaksi saakka. Maavertailussa suomalaismiehet komeilevat listan kärkipäässä. 20 maan joukosta Suomen edelle pinnistää vain muutama maa, mm. itänaapurimme Venäjä. Miehillä on kaksi vaaran paikkaa: 20- ja 60-vuotiaana. Silloin enneaikaisen kuoleman riski on tilastollisesti korkein. Miesten ylikuolleisuuden syitä ei tunneta tarkkaan. Yhtenä tekijänä pidetään miesten biologista ja kulttuurista taipumusta riskinottoon. TIEDE 4/2004 2010-11-30 9

Mitä ihmettä ja miksi? 2010-11-30 10

KUOLINSYY 8-25 v IÄSSÄ: MIEHET 4 29 54 Itsemurha Murha Onnettomuus Sairaus 13 *Sourander ym. 2005. Childhood predictors of psychiatric disorders among boys: A prospective communitybased follow-up study from age 8 years to early adulthood

Jo lapsuusaikana on nähtävissä tekijöitä, jotka ennakoivat yksilön myöhempiä ongelmia Ongelmien kasautuminen voi alkaa jo lapsuudesta Suomessa toteutettu Pojasta mieheksi tutkimus osoitti, että käytöshäiriöt 8-vuotiaana ennakoivat päihteiden ongelmakäyttöä, antisosiaalista persoonallisuutta ja mielenterveyshäiriöitä varhaisaikuisuudessa Lähteitä: mm. Sourander ym. 2007. Who is at greatest risk of adverse long-term outcomes?, Sourander ym. 2005. Childhood predictors of psychiatric disorders among boys: A prospective community-based followup study from age 8 years to early adulthood. 12

Riskinotto ja intens. Sukupuolierityisen elämysten hakeminen kasvatusosaa misen puute Lähisuhde väkivalta: lapsiin ja seurusteluk. Yhteisön m2m kohdistama väkivalta Yhteisön väkivalta sallivuus ja väkivaltamallit Auttamistahot ja pojat eivät kohtaa PAHOINVOI- VAT POJAT PAHOINVOI- VAT MIEHET *Mukaillen: Cacciatore&Koiso- Kanttila: Pelastakaa Pojat!, s. 35. Minerva. 2008. 2010-11-30 13

Väkivallan kokemukset Pääosa väkivallasta tapahtuu lähisuhteiden ulkopuolella ja on miesten miehiin kohdistamaa Seurusteluväkivalta: tytöt kohdistavat väkivaltaa seurustelukumppaneihinsa useammin kuin pojat (yläkouluparit)* *Optula, Salmi 2008; NFG 2008 2010-11-30 14

Lapsiin kohdistuvan väkivallan monimuotoisuus Lapsia pahoinpidellään kotona, koulussa, harrastuksissa; lasten elinympäristöissä Tekijöinä omat vanhemmat, sisarukset, kaverit; harvoin tuntemattomat Väkivallan muodot henkisestä kiusaamisesta vakavaan fyysiseen väkivaltaan 15 *Juha Kääriäinen PolAMK

Lapset joutuvat useammin pahoinpitelyjen kohteeksi kuin aikuiset 0 5 10 15 20 25 30 12 (LU) 15 (LU) 15-24 (KU) 25-34 (KU) 35-54 (KU) 55-74 (KU) Naiset/tytöt Miehet/pojat 16 *Juha Kääriäinen PolAMK

Väkivallan kokemukset Vuonna 2008 pääkaupunkiseudun peruskoulujen yläkoululaisista pojista 30 % ja tytöistä 17 % ja vastaavasti lukioiden pojista 23 % ja tytöistä 10 % oli kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Ammattiin opiskelevilla fyysisen uhan kokemukset olivat yhtä yleisiä kuin yläkoululaisilla Myös väkivallan teot olivat tyypillisempiä yläkoululaisille ja ammattiin opiskeleville kuin lukiolaisille 2010-11-30 17

Ikätovereiden välinen väkivalta Lähes puolet poliisille ilmoitetusta fyysisestä väkivallasta tapahtuu ikätovereiden välillä, jolloin väkivallan tekijänä on toinen lapsi tai nuori - tapahtumapaikka usein koulu (43 %) tai katu (34 %) - ikätovereiden välisen väkivallan uhreista valtaosa poikia (80 %) - ikätovereiden välisen väkivallan luonne: kahdenkeskiset, pienessä ryhmässä ja nuorisojoukossa tapahtuvat väkivaltatilanteet 18 Juha Kääriäinen/Polamk

Itsetuhoisuus Itsemurha-ajatukset ja -yritykset ovat tytöillä yleisempiä, mutta itsemurhista noin 80 % on poikien tekemiä. Suomessa nuorten miesten itsemurhakuolleisuus on laskenut, mutta on edelleen suuri, ja noin 40 % 15 35-vuotiaiden miesten kuolemantapauksista on itsemurhia Itsemurha-aikeistaan on jollekulle kertonut noin 60 %, mutta monet vain ikätovereilleen tai jollekin etäiselle henkilölle Itsemurhaan liittyy yli 90 %:ssa mielenterveyden häiriö, ainakin puolella mielialahäiriö Vakavia päihdeongelmia on runsaalla neljänneksellä itsemurhan tehneellä Itsemurhan ja itsemurhayrityksen laukaisee usein ero tai riita läheisen kanssa 2010-11-30 19

Riskinotto ja intens. Sukupuolierityisen elämysten hakeminen kasvatusosaa misen puute Lähisuhde väkivalta: lapsiin ja seurusteluk. Yhteisön m2m kohdistama väkivalta Auttamistahot ja pojat eivät kohtaa PAHOINVOI- VAT POJAT PAHOINVOI- VAT MIEHET Yhteisön väkivalta sallivuus ja väkivaltamallit Ikätas. ja sukupuolisp. seksuaalikasvatuksen vähäisyys *Mukaillen: Cacciatore&Koiso- Kanttila: Pelastakaa Pojat!, s. 35. Minerva. 2008. 2010-11-30 20

Tutkimus koululaisten seksuaaliterveystiedoista Kansallinen tutkimus, jonka toteuttivat Väestöliiton seksuaaliterveysklinikka ja väestöntutkimuslaitos Tutkittu n. 30 000 8- luokkalaisen pojan ja tytön seksuaaliterveystietoja

Tutkimus koululaisten seksuaaliterveystiedoista Tyttöjen seksuaalitiedot olivat kautta linjan paremmat kuin pojilla. Tytöt saivat keskimäärin 57 pistettä 80 mahdollisesta, kun poikien pistemäärä oli 48. Vähintään 60 pistettä saavutti 48% tytöistä ja 12% pojista. Vähemmän kuin puolet (40 pistettä) oikeita vastauksia antoi 5,5% tytöistä ja 19,1% pojista *Poikien Puhelin -raportti 2009

VÄESTÖLIITON KYSELY 2006 8-luokkalaisille (n. 33000) 10 9 8 Seksuaaliterveystietotutkimus 2006 9,2 Sekä pojilla että tytöillä seksuaalista kaltoinkohtelua yht. yli 10%:lla 7 6 5 4 3 2 6,2 4,1 2,3 Vakavinta kaltoinkohtelua ilmoittivat pojat enemmän kuin tytöt! 1 0 Kehon intiimien alueiden koskettelu vasten tahoa 1 2 Pojat Tytöt Yhdyntään tai muunlaiseen seksiin pakot. Lisää tutkimustietoa tarvitaan!

POIKIEN SEKS.KASVATUKSESSA ERITYISTÄ Kiinnostus siihen kuinka seksiä TEHDÄÄN herää usein aikaisemmin kuin seksuaalikasvatusta on koulusta saatavissa Tiedon välittyminen isiltä pojille heikkoa Tiedon passiivinen sisäistäminen kulutetusta mediasta on erilaista kuin tytöillä koska kulutettu median on erilaista

Riskinotto ja intens. Sukupuolierityisen elämysten hakeminen kasvatusosaa misen puute Lähisuhde väkivalta: lapsiin ja seurusteluk. Yhteisön m2m kohdistama väkivalta Auttamistahot ja pojat eivät kohtaa PAHOINVOI- VAT POJAT PAHOINVOI- VAT MIEHET Yhteisön väkivalta sallivuus ja väkivaltamallit Ikätas. ja sukupuolisp. seksuaalikasvatuksen vähäisyys Miehenmallin puute varhaiskasv. ja koulussa *Mukaillen: Cacciatore&Koiso- Kanttila: Pelastakaa Pojat!, s. 35. Minerva. 2008. 2010-11-30 25

L! I S Ä Ä 2010-11-30 26

Jos pojat joutuvat kasvamaan keskenään... 2010-11-30 27

Riskinotto ja intens. Sukupuolierityisen elämysten hakeminen kasvatusosaa misen puute Lähisuhde väkivalta: lapsiin ja seurusteluk. Yhteisön m2m kohdistama väkivalta Yhteisön väkivalta sallivuus ja väkivaltamallit Ikätas. ja sukupuolisp. seksuaalikasvatuksen vähäisyys Auttamistahot ja pojat eivät kohtaa PAHOINVOI- VAT POJAT Miehen- Mallin puute varhaiskasv. Ja koulussa PAHOINVOI- VAT MIEHET Itsetuhoisuus Äijät ei itke syndrooma Syrjäytyminen Alkoholismi Häpeä Masennus Lähisuhdeväkivalta Avioerot M2M väkivalta *Mukaillen: Cacciatore&Koiso- Kanttila: Pelastakaa Pojat!, s. 35. Minerva. 2008. 2010-11-30 28

MITEN SIIS TUOTETAAN? Lisää ONNELLISIA, HYVINVOIVIA MIEHIÄ, joiden oma hyvinvointi LISÄISI HYVINVOINTIA yhteiskunnassa ja heidän välittömässä lähiympäristössään.

AINAKIN Seksuaalikasvattaa rakkaus, seurustelu ja parisuhde Aggressiokasvattaa viha ja pettymyksen hallinta Elämänhallintaa tyytyväisyyttä ja itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja 2010-11-30 30

Läsnä- Ammattilais Auttamistahot ja pojat ten osaamisen lisääntyminen eivät kohtaa HYVINVOI- VAT POJAT Mies kasvattajien Miehen- Mallin ja opettajien puute varhaiskasv. määrän kasvattam. Riskinotto ja olevia intens. Sukupuolispesifin elämysten Sukupuolispesifit aut- aikuisia! hakeminen Malli! kasvatusosaa tamismallit misen puute Vanhempien Lähisuhde ja kasvattajien tukemi- väkivalta: lapsiin ja nen ja voimavaraist. seurusteluk. Aggressio- Yhteisön kasvatus- mallin valta- m2m kohdistama virtaistamin väkivalta en Yhteisön Vaikuttaminen sallivuus median ja väkivalta sisältöihin väkivaltamallit Pojille Ikätas. ja sukupuolisp. miehille seksuaalikasvatuksen suunnitellut seksuaaterv. vähäisyys palvelut HYVINVOI- VAT MIEHET Parantunut terveys Tiiviimpi paikka perheessä Lisääntynyt elämänhallinta ja tyytyväisyys Tasaarvoisempi yhteiskunta *Mukaillen: Cacciatore&Koiso- Kanttila: Pelastakaa Pojat!, s. 35. Minerva. 2008. 2010-11-30 31

KIITOS! 2010-11-30 32