FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupunki KAURAMÄEN KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA Yleissuunnitelma P16448 29.2.2012
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma I 29.2.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITTELUALUE JA SEN NYKYTILA... 1 1.1 Maaperä ja topografia... 1 1.2 Maankäyttö... 1 2 KAURAMÄEN ASUKASMÄÄRÄ JA VEDENKULUTUS... 1 3 VESIJOHTOVERKOSTON YLEISSUUNNITELMA... 2 3.1 Nykytilanne... 2 3.2 Verkoston mitoitus... 2 3.3 Suunniteltu verkosto... 3 4 VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA... 4 4.1 Nykytilanne... 4 4.2 Viemäriverkoston mallinnus... 5 4.3 Suunniteltu verkosto... 6 4.4 Mitoitustulokset... 7 4.5 Tarvittavat toimenpiteet nykyisessä verkostossa... 8 5 VESIHUOLLON KUSTANNUKSET... 8 6 HULEVESIVIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA... 8 6.1 Valuma-alueet ja reitit... 8 6.2 Valumiskertoimet... 9 6.3 Vettä läpäisemättömien pintojen määrä... 9 6.4 Hulevesiin liittyvät ongelmat nykytilanteessa... 10 6.5 Suunnitellun maankäytön hydrologiset vaikutukset... 10 6.5.1 Tulevan maankäytön aiheuttamat muutokset... 10 6.5.2 Maankäytön vaikutukset hulevesien laatuun... 10 6.6 Hulevesimallinnus... 11 6.6.1 Mallin kuvaus... 11 6.6.2 Mitoitustiedot... 11 6.6.3 Mallinnuksen tulokset tulevassa tilanteessa... 12 6.7 Hulevesien hallintatoimenpiteiden suunnittelu... 14 KATUYLEISSUUNNITELMA... 15 6.8 Yleistä... 15 6.9 Katupoikkileikkauksen mitoitus... 15 6.10 Geometriat... 15 6.11 Katualueen mitoitus... 16 LIITTEET Yleissuunnitelmakartta
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 1 ( ) JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SUUNNITTELUALUE JA SEN NYKYTILA 1.1 Maaperä ja topografia 1.2 Maankäyttö Kauramäen kaava-alue on korkeusasemaltaan hyvin vaihtelevaa rakentamatonta metsämaastoa. Maaperä on lähtöaineistojen perusteella moreenia. Kauramäen alueen pohjoisosan länsipuolen hulevedet viettävät Kauramäen ja Ylä-Myllyjärven välissä sijaitsevaan Vuorilampeen sekä pohjoisalueen eteläosassa asuinalueiden väliin sijoittuvaan Kuusikkolampeen. Lammet laskevat kosteikkoalueiden läpi, Kauraojaa pitkin valtatie yhdeksän varteen. Kauramäen pohjoisosan itäpuoli viettää Mustalammen ja Kolmisoppisen suuntiin, jotka laskevat Huhtalan kala-altaiden kautta Eteläportin suuntaa. Huhtalampi ja Tilkunlampi liittyvät tähän laskuojaan. Eteläisen Kauramäenalueen osalta veden virtaavat luontaisesti pohjoisosasta Huhtalammen ja Tilkunlammen suuntaan ja etelässä uomia pitkin kohti moottoritietä. Maaston korkeus vaihtelee Eteläportintien päästä +150 tasolta nousten Mäkelän huipulle tasoon +220. Kauramäentien itäpuolelle jää maaston muovaama laaja suo- ja kosteikkoalue. Nykyiset uomat ja altaan (lammet) toimivat valumavesiä tasaavana elementtinä siten että huomattavakaan sade ei aiheuta tulvahuippua purkautumispisteessä. Nykyisiä uomia voidaan käyttää hyväksi esim. hulevesien virtaamien tasaamisessa (ylivuotopadot ja keinotekoiset altaan ja kosteikot). Valumahuippujen vaikutus altaisiin tulee kuitenkin tarkistaa. Kauramäen kaava-alue on metsämaastoa, joka on virkistyskäytössä. Alueella kulkee mm. Ladun Majan ympäristön hiihtourat. Alueen tuleva maankäyttö on suurimmaksi osaksi kaavoitettu asuinkäyttöön, poislukien eteläportin alueen liikerakentaminen. 2 KAURAMÄEN ASUKASMÄÄRÄ JA VEDENKULUTUS Alustavan yleiskaavan mukaan Kauramäen alueelle on kaavoitettu uudisrakentamista seuraavan taulukon mukainen määrä. rakennuslaji määrä asukasta / kiinteistö asukasmäärä kerrostalot 115 kpl 30 3 450 rivitalot 66 kpl 18 1 188 tiimatalot 85 kpl 3 255 omakotitalot 629 kpl 4 2 516 Yhteensä 7 409 Asukasmäärään perustuva vedenkulutus on 150 l/as d ominaiskulutuksella laskettuna yhteensä 1 111 m³/d (=46,3 m³/h, 12,9 l/s).
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 2 ( ) 3 VESIJOHTOVERKOSTON YLEISSUUNNITELMA 3.1 Nykytilanne 3.2 Verkoston mitoitus Kauramäen alueen eteläpuolelle on valmistunut vuonna 2010 uusi Keljonkankaan ylävesisäiliö. Uusi ylävesisäiliö toteutettiin turvaamaan Keljonkankaan alueen sekä koko eteläisen Jyväskylän vedenjakelua sekä varautumisena Eteläportin ja Kauramäen alueiden rakentamiseen. Kauramäen alueelle vesi voidaan johtaa alueen pohjoisosaan Ylämyllyjärven painepiiristä ja alueen eteläosaan Keljonkankaan painepiiristä. Varayhteytenä voidaan käyttää Valimontien ja Jokipakantien vesijohtoa. Mitoitusvesimäärä on laskettu alueen alustavan osayleiskaavan mukaisen asukasmäärän perusteella. Asukasmäärä 7 400 Keskimääräinen vedenkulutus ominaisvedenkulutus mitoitusvesimäärä 1 100 m³/d 150 l/s d 1 600 m³/d Vuorokausikäyttökerroin 1,5 Tuntikäyttökerroin 2,0 130 m³/h
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 3 ( ) 3.3 Suunniteltu verkosto Alueen korkeuseroista johtuen Kauramäen kaava-alueen vesijohtoverkosto toteutetaan kahtena eri painepiirinä. Kaava-alueen eteläosa liittyy Keljonkankaan painepiiriin ja pohjoisosa liitetään Ylämyllyjärven painepiiriin, mihin vettä johdetaan Keltinmäen painepiiristä. Suunniteltu vesijohtoverkosto on mallinnettu osana koko Jyväskylän kattavaa vesijohtoverkoston mallia. Kauramäen runkovesijohtoverkosto muodostuu edellä esitetyn kartan mukaisista runkovesijohdoista. Kauramäen alueen vesijohtoverkosto muodostuu Keljonkankaan ja Ylä-Myllyjärven painepiirin väliselle alueelle. Verkosto toteutetaan siten, että vedenjakelu koko Kauramäen alueelle voidaan hoitaa joko Keltinmäen tai Keljonkankaan painepiiristä. Ylämyllyjärven painepiiriä laajennetaan käsittämään Kauramäen maastollisesti korkeimmat alueet ja Keljonkankaan painepiiriä laajennetaan kattamaan Kauramäen kaava-alueen eteläosa. Tavanomaisessa käyttötilanteessa vedenjakelu toteutetaan Ylämyllyjärven ja Kauramäen ylempään painepiiriin Keltinmäen painepiiristä Roninmäen paineenkorotuspumppaamon kautta ja Kauramäen eteläiseen osaan Keljonkankaan painepiiristä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 4 ( ) Runkovesijohto Kauramäen alueella Keljonkankaan ylävesisäiliön ja nykyisen Ylämyllyjärven välillä on DN 250. Keljonkankaan ylävesisäiliön ja Eteläportin alueen välinen runkovesijohto on samoin DN 250. Liitospisteitä olemassa olevaan vesijohtoverkostoon on suunniteltu 4 kappaletta ja ne on esitetty seuraavassa kartassa. Liitospistettä 2 edeltävä 110 M vesijohto (pituus noin 150 m) tulee saneerata kokoon DN 200. Samassa yhteydessä Jokipakantien viemäri on suurennettava. Nykyiseen vesijohtoverkostoon ei tarvita edellä mainitun lisäksi toimenpiteitä, vaan olemassa olevat yhteydet veden johtamiseksi Kauramäen alueelle ovat riittävät. 4 VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA 4.1 Nykytilanne Nykyinen viemäröinti on esitetty seuraavassa kartassa. Yleissuunnitelmassa nykyinen viemäriverkosto ja sen mitoitus on tarkasteltu Kylmänoron pumppaamolle saakka.
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 5 ( ) 4.2 Viemäriverkoston mallinnus Ylämyllyjärven viemäröinti toimii nykyisin pääosin Myllyjärven kautta ja länsireunan osalta Ronsuntaipaleentien kautta. Viemärikoot Ylämyllyjärvellä ovat 160 315. Keljonkankaan pääviemäri kooltaan 400 mm ja eteläportin alueelta 9- tien alittava viemäri 315 mm mikä jatkuu Solhberginkadulla 300 mm betoniviemärinä ja liittyy Myllylampeen johtavan ojan vierellä Keljonkankaan 400 mm pääviemäriin. Kapasiteetin osalta olemassa olevissa viemäreissä ei ole ongelmia. Mallinnuslaskelmien perusteella putkien hyödynnettävissä olevasta kapasiteetista on käytössä pääosin alle 40 %. Kauramäen kaava-alueen jätevesien johtaminen nykyiseen viemäriverkostoon on mallinnettu FCGSWMM- ohjelmalla. Mitoitusvesimäärät Kauramäen kaava-alueelta ovat mallinnuksessa olleet 1,2- kertaiset vedenkulutukseen verrattuna. Vuotoveden osuus on 20 % viemäriveden määrästä. Kauramäen kaava-alueen viemäröinti toteutetaan seuraavan kartan mukaisesti kolmeen pääsuuntaan. Pohjoinen osa Kauramäestä johdetaan Ylämyllyjärven kautta Roninmäentien viemäriin. Keskeinen osa ja pääosa Kauramäen alueen jätevesistä johdetaan Jokipakantien kautta Keljonkankaan pääviemäriin. Kauramäen alueen eteläinen osa viemäröidään Eteläväylän viemäriin.
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 6 ( ) Seuraavassa kartassa on esitetty Kauramäen alueelta johdettava viemärivesimäärät. 4.3 Suunniteltu verkosto Mallinnuksessa sekä etelä- että pohjoisosan viemärivesimäärä on noin 300 m³/d ja pääosa Jokipakantielle johdettava viemärivesimäärä noin 1400 m³/d. Kaava-alueen viemäriverkosto voidaan toteuttaa lähes kokonaan viettoviemärein, eikä pumppauksia alueella tarvita kuin yksi. Kaava-alueen pääviemärit ovat kooltaan 250 315 mm, sekä alueiden sisäiset viemärit 160 200 mm. Alueen viemäreiden kapasiteetit ovat putkikokoihin suhteutettuna kohtalaisen suuret, koska viettokaltevuudet maaston korkeuserojen vuoksi ovat keskimäärin 4 %. Suurimmat virtaamat Jokipakantielle ovat noin 25 l/s.
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 7 ( ) 4.4 Mitoitustulokset Olemassa olevan viemäriverkoston kapasiteettitarkastelu osoittaa, että nykyisessä viemäriverkostossa ei varsinaisia kapasiteettikapeikkoja muodostu. Jokipakantien nykyisen PVC 200 viemärin kapasiteetti riittää mallinnuslaskelmien perusteella hyvin. Viemäriosuus kannattaa kuitenkin suurentaa 315 mm:iin, kun kadulla sijaitseva vesijohto suurennetaan. Kapasiteetiltaan tarkistettavia viemäriosuuksia olemassa olevassa viemäriverkostossa on esitetty seuraavassa kartassa. Pituusleikkaus Ylämyllyntien ja Ronsutaipaleentien välisestä nykyisestä viemäristä on seuraava.
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 8 ( ) 4.5 Tarvittavat toimenpiteet nykyisessä verkostossa Kapasiteetiltaan riittämättömiä viemäriosuuksia ei varsinaisesti ole. Jokipakantien viemärin uusiminen on taloudellisesti järkevää toteuttaa vesijohdon suurentamisen yhteydessä 200 mm:stä 315 mm:iin. 5 VESIHUOLLON KUSTANNUKSET Vesihuollon runkolinjojen kustannusarvio on eritelty seuraavassa taulukossa. 6 HULEVESIVIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA 6.1 Valuma-alueet ja reitit Kauramäen kaava-alueen valuma-alueiden hulevesien virtausreitit on esitetty seuraavalla kartalla. Yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä hulevesien kulkeutuminen on tarkasteltu Kauramäen kaava-alueelta Keljonlahteen saakka.
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 9 ( ) Nykyisin alueen hulevedet kulkeutuvat VT9:n varteen jonka ne alittavat pääasiassa kahdesta paikkaa: Kaava-alueen eteläpäässä sijaitsevan Härköojan kohdalta jatkaen Kaijanlampeen sekä edelleen Myllylammen kautta uomaa pitkin Keljonlahteen. Pohjoispäässä Kauraojan kohdalta Valimontien länsipuolella sijaitsevaan lampeen yhtyen Myllylammen lasku-uomaan. 6.2 Valumiskertoimet Yleissuunnitelmassa käytetyt valumakertoimet ovat. Maan käyttötapa Manningin kerroin Kosteikko / Suo 0,8 Metsämaa 0,4 Rakennetut piha-alueet, sorapinta 0,024 Asfaltoidut alueet, pihat ja kadut 0,015 Kauramäen kaava-alueen luontaiset valumareitit ovat luonnonmuovaamia ojia ja lampia. Rakentamattomat tai osin rakennetut ojat hidastavat sateiden tai lumen sulamisen aiheuttamia valumia ja virtaamia. Huhtalan tilan länsipuolelle rakennetut lohilammikot (kalankasvatusaltaat) on otettu hulevesien johtamisen yhteydessä huomioon, siten ettei rakennetun alueen hulevesiä johdeta niiden kautta, vaan rakennetun alueen hulevedet johdetaan ylempänä rinteessä viemärissä ja ojassa kalankasvatuslammikoiden ohitse Kuusikkolampeen. Rakennetuilla alueilla ei ole mallinnuksen yhteydessä pidätetty tai imeytetty hulevesiä. Metsä ja viheralueilta sadannasta oletetaan tulevan 10 20 % hulevedestä pintavaluntana mallinnettuihin ojiin. Muu osa sadannasta imeytyy maaperään. 6.3 Vettä läpäisemättömien pintojen määrä Suunnittelualueen rakentamisen hydrologiset vaikutukset arvioitiin läpäisemättömien pintojen perusteella, koska niiltä muodostuu suurin osa hulevesistä. Läpäisemättömistä pinnoista merkittävimpiä ovat kattopinnat, koska ne ovat usein kytketty suoraan tontin kuivatusjärjestelmään. Lisäksi kattojen kaltevuus on yleensä muita rakennettuja pintoja suurempi ja virtausvastus pieni, etenkin peltikatoilla. Näin ollen kattovedet johtuvat nopeasti syöksyputkien kautta hulevesiviemäriverkkoon, maan pinnalla oleviin hulevesikouruihin tai vastaaviin ja edelleen osavaluma-alueen purkupisteeseen. Valuma-alueilta määritettiin läpäisemättömien pintojen kokonaismäärä, jota on kuvattu kaupunkihydrologiassa yleisesti käytetyllä käsitteellä Total Impervious Area (TIA). Siinä vettä läpäisevienkin pintojen ajatellaan olevan osittain läpäisemättömiä eli esimerkiksi läpäiseviltä nurmipinnoilta muodostuu myös jonkin verran välitöntä hulevesivaluntaa. Tämä pätee etenkin rankkasadetilanteissa, joissa läpäisevät pinnat eivät kykene pidättämään tai imemään kaikkea niille satavaa vettä. Läpäisemättömien pintojen määrän lisäksi on huomioitava, että uudisrakentamisen myötä läpäisemättömien pintojen laatu tasoittuu ja kaltevuudet kasvavat. Näin ollen rakentaminen pienentää pintojen painanteisiin varastoituvan
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 10 ( ) veden, eli painannesäilynnän määrää. Esimerkiksi luonnontilainen alue voi pidättää jopa 10 millimetrin sademäärän, kun taas uusi asfalttipinta pidättää vain alle millimetrin. Rakentamisen myötä myös päällystämättömät pinnat tiivistyvät luonnontilaan verrattuna. Kokonaisuudessaan rakentaminen tehostaa tonteilla tapahtuvaa hulevesien keräystä ja johtamista merkittävästi, mikä johtaa purkautuvien hulevesien määrän ja virtaaman selvään kasvuun. Tarkasteluissa käytetyt läpäisemättömän pinnan osuudet (TIA) ja painannesäilynnän ominaisarvot erilaisille pinnoille on koottu seuraavaan taulukkoon. Tarkasteluissa käytetyt rankkasadetilanteissa pätevät pintojen TIA-arvot sekä painannesäilynnän ominaisarvot. Pinta TIA Painannesäilyntä katto 100 % 0 mm asfaltti 95 % 0,5 mm kiveys, laatat, sora 60 % 2 mm viherpinta, maa 20 % 5 mm metsä, puisto 10 % 12 mm Edellä olevassa taulukossa esitettyjen TIA-ominaisarvojen ja alustavien maankäyttötietojen perusteella määritettiin läpäisemättömien pintojen kokonaismäärät (TIA) rakentamisen jälkeen. Kaavoituksen mukainen rakentaminen muuttaa nykyistä pääosin luonnontilaista metsäaluetta (TIA 10 %) rakennetuksi pienteollisuusalueeksi. Muutos johtaa tehokkaasti sadevettä pidättävien metsäalueiden korvaamiseen vettä läpäisemättömillä katto- ja asfalttipinnoilla. Tonttien rakentamisen jälkeen niiden TIA-arvot vaihtelevat noin 35 60 % tontista riippuen. Kaavoitettava alue ei sisällä nykytilassa lainkaan läpäisemättömiä pintoja. Tulevaisuudessa osalla tiheimmin rakennettua aluetta, vettä läpäisemättömien pintojen kokonaismäärä voi nousta nykytasosta suuruusluokkaan 40 60 %. 6.4 Hulevesiin liittyvät ongelmat nykytilanteessa Nykyisin hulevesistä ei ole aiheutunut raportoituja ongelmia. 6.5 Suunnitellun maankäytön hydrologiset vaikutukset 6.5.1 Tulevan maankäytön aiheuttamat muutokset Tuleva maankäyttö lisää maastossa ja katualueilla kulkeutuvien hulevesien määrää huomattavasti, mutta pitkät valuntareitit Kuusikkolammesta ja Vuorilammesta 9- tien alitse Lohilammentien pohjoispuolella sijaitsevaan lampeen hidastavat tehokkaasti virtaamien kasvua, eikä mallinnetuilla sateilla (60 min / 10 a ja 1 vrk sade / 100 a) varsinaisia tulvia saada aikaiseksi. 6.5.2 Maankäytön vaikutukset hulevesien laatuun Tuleva maankäyttö lisää hulevesien mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien kulkeutumista purkuvesistöihin. Vaikutuksien voidaan katsoa olevan suhteelli-
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 11 ( ) 6.6 Hulevesimallinnus 6.6.1 Mallin kuvaus 6.6.2 Mitoitustiedot sen vähäisiä, ottaen huomioon suhteellisen pitkät valumareitit ja niiden varrella olevat kosteikkoalueet. Suunnitellun hulevesien hallintajärjestelmän toimivuutta kokonaisuutena sekä alueellisten hallintajärjestelmien mitoitusta tarkasteltiin hulevesimallin avulla. Mallinnus suoritettiin FCGSWMM -ohjelmalla (FCG Storm Water Management Model), joka sisältää hulevesien muodostumista kuvaavan hydrologinen valuma-aluemallin sekä virtausreittejä kuvaavan hydraulisen mallin. Hydrologisella mallilla kuvataan erityisesti valuma-alueelta muodostuvan pintavalunnan määrää ajan suhteen. Hydrologinen malli perustuu syötteenä olevaan sadetapahtumaan ja valuma-alueiden ominaisuuksista johtuvien sadannan häviöiden laskemiseen. Malliin rakennettiin osavaluma-alueet ja valumareitit ominaisuuksineen, joista huomioitiin mm. pinta-ala, läpäisemättömän pinnan määrä, keskimääräinen kaltevuus sekä virtausvastuskerroin. Mallinnuksen tuloksena saatiin valuma-aluekohtaiset purkautumiskäyrät, jotka toimivat syötteenä hydrauliselle verkostomallille. Hydraulinen malli rakennettiin yhdistämällä edellä kuvattu hydrologinen valuma-aluemalli avo-uomista ja sadevesiviemäreistä muodostuvaan verkostomalliin. Hydrauliseen malliin sisällytettiin myös suunnitellut hulevesien hallintajärjestelmät. Mallin avulla voitiin tarkastella monipuolisesti mm. ajasta riippuvia virtaamien summakäyriä, vedenpinnan tasoja ja altaiden tilavuuksia. Hydraulisessa mallinnuksessa käytettiin nk. dynaamista menetelmää, jolla voitiin tarkastella monimutkaisiakin ilmiöitä kuten paineellista virtausta, taaksepäin virtausta sekä virtausreittien tulvimista ja padotusta. Mallinnuksessa mitoitussateeksi on valittu kerran 10 vuodessa tapahtuva 60 minuuttia kestävä sade ja kerran 100 vuodessa toistuva 1 vuorokauden mittainen yhtäjaksoinen sade. Yleissuunnitelmassa ja laaditussa hulevesimallissa on pyritty alueella muodostuvat hulevedet johtamaan pääosin avo-ojissa. Mallinnukseen on otettu mukaan vain päävirtausreitit. Alueen sisäisiä hulevesiviemäreitä ei ole suunniteltu. Ainoa alue missä alueen hulevedet johdetaan putkessa, on esitetty seuraavassa kartassa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 12 ( ) 6.6.3 Mallinnuksen tulokset tulevassa tilanteessa Mallinnuksen tulokset osoittavat, että mitoitussateiden aiheuttama valunta pystytään suunnitelluilla hulevesien hallintamenetelmillä johtamaan Kauramäen kaava-alueelta Keljonlahteen lähes ongelmitta. Hulevesien johtamisessa merkittävimmässä roolissa ovat Vuorilammessa ja Kuusilammesta johtavat pitkät maastopainanteet, mitkä on mallinnettu ojina. Ojat valuma-alueelta pidättävät ja tasaavat sekä pienentävät virtaamia alapuolisissa uomissa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 13 ( ) Seuraava kartta esittää ojien ja lampien sijainnin. Vuorokauden kestävän mitoitussateen aiheuttama tuleva vesimäärä lampiin ja lammista purkautuva vesimäärä ovat seuraavat. Edellisiä virtaamakuvaajia selkeämmin lampien virtauksia tasaava vaikutus näkyy 1 tunnin kestävän mitoitussateen aiheuttamissa tulo- ja lähtövirtaamissa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 14 ( ) Lampien virtaamia tasaava vaikutus on erittäin suuri, kun tulovirtaamat ovat noin 10- kertaisia lammesta lähtevään virtaamaan verrattuna. 6.7 Hulevesien hallintatoimenpiteiden suunnittelu Alueen lampien purkuojat tulee toteuttaa siten, että purkautumiskynnys asetetaan sellaiselle tasolle, ettei lammen vesipinta nouse häiritsevän korkealle tai ojaan sateen jälkeen purkautuva vesimäärä aiheuta tulvaa alapuolisessa ojassa. Virtausnopeudet tulee ojien rakennetuilla osilla pyrkiä minimoimaan, ettei eroosio vie maa-aineksia veden mukana ja tuki alapuolisia teiden alittavia rumpuputkia. Pääkadut tulisi mahdollisuuksien mukaan toteuttaa ilman reunakiviä ja kuivatus hoitaa sivuojilla. Katualueet tulisi toteuttaa niin leveinä, että leveät sivuojat mahdollistavat hulevesien osittaisen imeytymisen maaperään. Rakenteellisesti muuta hulevesien vähentämistä katualueilla suunnitelman mukaan tehdä. Eroosiosuojauksia esitetään tehtäväksi seuraavalla kartalla esitetyillä virtausreiteillä. Pituusleikkauksessa samat kohdat ovat seuraavat.
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 15 ( ) KATUYLEISSUUNNITELMA 6.8 Yleistä Kauramäen 1. vaiheen katuyleissuunnittelu käsitti Kauramäentien (kaavaalueen halki kulkeva pääväylä) kaava-luonnokseen varatun katualueen soveltuvuustarkastelun sekä alustavien vaaka- ja pystygeometrioiden suunnittelun. Lisäksi tarkasteltiin alueen eteläosassa oleva nykyisen Härköojantien uudelleenlinjausvaihtoehtoja, johtuen alueen maankäytössä tapahtuvista muutoksista. Kauramäentie on ajateltu toteutettavaksi ilman reunakiveä ja kuivatus toteutetaan sivuojilla/painanteilla. Katualueiden määrityksessä tulee huomioida leveät sivuojat/painanteet, jotka mahdollistavat hulevesien osittaisen imeytymisen maaperään ja toisaalta avo-ojavirtaus hidastaa hulevesien virtausta tehokkaammin, joka pienentää sateesta aiheutuvaa hetkittäistä valuntahuippua purkautumispisteessä. Rakennussuunnitteluvaiheessa hulevesien virtauksen hidastamista voidaan edelleen tehostaa esim. vihersuunnittelulla ja hidastusaltaiden suunnittelulla. Myös tonteilla muodostuviin hulevesiin tulee kiinnittää huomiota varsinkin suurilla päällystetyillä alueilla kuten parkkipaikat. 6.9 Katupoikkileikkauksen mitoitus KAURAMÄENTIE Kauramäentien poikkileikkaus pohjautui Eteläportin alueelle tehdyn esisuunnitelmaan ollen: ajorata 7.00m, viherkaista 3.00m, jkpp 3.50m. Mitoittavana tekijänä on alueellisen kokoojakadun ohjearvot, sekä bussiliikenteen sujuvuuteen vaikuttavat suunnitteluparametrit. HÄRKÖOJANTIE Härköojantien poikkileikkaus on suunniteltu nykyisen kadun poikkileikkauksen mukaan. 6.10 Geometriat KAURAMÄENTIE Kauramäentien geometriatarkastelussa lähtökohtana oli alueelliselle kokoojakadulle asetetut ohjearvot (vaakageometrian minimisäteet, pituusgeometrian maksimi pituuskaltevuus, bussiliikenteen huomioiminen yms.) sekä istuvuus nykyisiin maaston muotoihin. Lisäksi tutkittiin massatasapainoa alueen sisällä. Maaston huomattavista korkeuseroista johtuen kadun pystygeometrian suurin pituuskaltevuus Kauramäentien Eteläpäässä tulisi olemaan 7,5%, joka on jo yli ohjearvoista. Rakennussuunnitteluvaiheessa tulee tutkia mahdollisuuksia pituuskaltevuuden pienentämiseksi (edellyttää että ympäröivä maankäyttö on selvillä).
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 16 ( ) Vaakageometrian osalta tutkittiin geometriavaihtoehtoa eteläisen ja pohjoisen alueen yhdistävän solan ylitykseen: Ve0 Katu perustetaan normaalisti maanvaraisesti (saattaa vaatia pohjanvahvistustoimenpiteitä) ja nykyisen puron kohdalle tehdään rumpu. Katu katkaisee solassa kulkevan viherväylän, joten ainakin alikulku-vaihtoehto on syytä tutkia. Ve1 kadun vaakageometriaa muutetaan siten, että katulinjaus kulkee solan kapeimmasta kohti ja siihen toteutetaan silta (pituus n. 100 m, vapaantilan korkeus n. 5 m). Silta mahdollistaisi Kuusikkolammensuunnasta tulevan viherväylän (liikuntareitit, vesiuoma, tulvareitti) jatkumisen kadun ali. Karkealla laskelmalla sillan kustannukset olisivat noin 10 kertaiset normaaliin katuun verrattuna. Lisäksi tarkasteltiin vaihtoehtoista linjausta plv 2100-2500 kohdalla, jossa katu sijoittuu jyrkkään rinteeseen. Vaihtoehtoinen linjaus ei kuitenkaan merkittävästi pienentänyt kadun pituuskaltevuutta. Mikäli mahdollista tulisi em. katuosuudella Kauramäentiehen liittyvien katujen määrää vähentää, jolla parannettaisiin Kauramäentien geometriaa ja myös liittyvien katujen geometriaa. HÄRKÖOJANTIE 6.11 Katualueen mitoitus VE1 Katu linjattu alustavan kaavan mukaisesti nyk. Kuusakosken tontin länsipuolelle (luiskan yläreunaan). Kadun pohjoispäässä pituuskaltevuus on jyrkkä (10%), johtuen maaston korkeuseroista. Em. kohdalta liittymät itäpuolelle (pysäköintivyöhyke) on vaikea toteuttaa, mutta linjaus palvelisi paremmin länsipuolen kaupalle kaavailtua tonttia. Suurista pituuskaltevuuksista, johtuen linjaus ei ole paras mahdollinen (raskas liikenne Härköojantien eteläpään teollisuustonteille). Pohjoispäässä oleva suo kannattaisi myös mahdollisuuksien mukaan kiertää. VE2 Katulinjaus noudattaa eteläpäässä ve1 linjausta, mutta pohjoispää on linjattu nykyisen Kuusakosken tontin länsireunaan, jolloin korkeuserot kadun eriosien välillä eivät ole niin suuria ja pituuskaltevuudet ovat pienempiä. Liittymä länsipuolen kaupalle kaavaillulle tontille on vaikeampi toteuttaa (korkeusero kadun välillä huomattava n.10m). Eri linjauksia vertailtaessa ve2 palvelisi paremmin itäpuolen pysäköintivyöhykkeen ja etelään kaavaillun teollisuusalueen tarpeita, koska korkeuserot ja pituuskaltevuuden ei ole niin suuria Tässä yhteydessä katualueen leveyteen ei tarkemmin puututtu, mutta jatkosuunnittelussa tulee huomioida avo-ojakuivatus ja mahdolliset huleveden käsittely-/hidastustoimenpiteet katualueella. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Jarmo Silvennoinen aluepäällikkö, rkm. Laatinut:
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 17 ( ) Antti Smolander suunnittelupäällikkö, ins. Aki Patama Projektipääl, ins.