Aunankorvenkadun teollisuustonttien laajentamisen asemakaavan nro 8537 hulevesiselvitys- ja suunnitelma

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI Aunankorvenkadun teollisuustonttien laajentamisen asemakaavan nro 8537 hulevesiselvitys- ja suunnitelma Raportti, ID FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27997

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti, ID (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Projektin organisaatio Käsitteitä Selvitysalue ja sen nykytilanne Maankäyttö Valuma-alueet ja reitit Luonto Maaperä ja topografia Maankäytön muutosten vaikutus Vaikutukset valuma-alueisiin Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun Hulevesien määrä Hulevesien laatu Hulevesien hallinnan suunnittelu Hulevesien hallinnan periaatteet Tonttikohtaiset järjestelmät Toimintaperiaatteet Mitoitus Alueelliset järjestelmät Yhteenveto Suositukset jatkosuunnitteluun LIITE 1 VHT-P Valuma-aluekartta 1:5000 (A2) LIITE 2 VHT-P Hulevesien hallinnan yleissuunnitelmakartta 1:1000 (A1)

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti, ID (10) 1 Johdanto 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Työssä on laadittu hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma asemakaavaa 8537 varten. Asemakaavalla mahdollistetaan kaavamuutos, jolla tonteista 6128/15-17 muodostetaan tontit 6128/ Kaavamuutoksen myötä tonttien (jatkossa 18) ja (19) ja (20) laajentuvat puistoon ja niiden rakennusoikeutta kasvatetaan. Lisäksi tontin rakennusoikeus suurenee. Kaava-alue sijaitsee Lahdesjärven teollisuusalueella 5 km etelään kaupungin keskustasta, osoitteissa Aunankorvenkatu 6 10, Aarporankatu 21 ja Oikojankatu 19. Asemakaava-alue sijaitsee Härmälänojan valuma-alueella, jossa hulevesien hallinnan toimenpidesuosituksia ovat mm. Lahdesjärven-Lakalaivan alueen hulevesimäärien vähentäminen ja hulevesivirtaamien viivyttäminen ennen Härmälänojaan johtamista. Lisäksi valuma-alueella sijaitsevan Vähäjärven hyvälaatuinen vedensaanti on turvattava. Työ pohjautuu aikaisemmin laadittuun Lahdesjärven hulevesiselvitykseen 1, jota on tässä suunnitelmassa suunnittelualueen osalta tarkennettu. 1.2 Projektin organisaatio 1.3 Käsitteitä Hulevesiselvitys on tehty konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Työn projektipäällikkönä ja pääsuunnittelijana on toiminut dipl.ins. Pekka Raukola ja suunnittelijana dipl.ins. Ella Havulinna. Työn tilaajana on Tampereen kaupunki, jossa yhteyshenkilönä on toiminut Antonia Sucksdorff. Lisäksi tilaajan ohjausryhmään ovat kuuluneet - Aulikki Graf - Marjatta Salovaara - Maria Åkerman/Pekka Heinonen Valunnalla (mm) tarkoitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Tietyn ajanjakson pienintä valuntaa kutsutaan alivalunnaksi. Tietyn ajanjakson suurin valunta on puolestaan ylivalunta. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Sadannan toistuvuudella tarkoitetaan tietyn sadetapahtuman keskimääräistä toistumisaikaa. Suomessa esimerkiksi hulevesiviemärit on perinteisesti mitoitettu yleensä keskimäärin kerran kahdessa vuodessa (voidaan ilmaista myös muodossa 1/2a) toistuvan rankkasadetapahtuman aiheuttaman virtaaman mukaan. 2 Selvitysalue ja sen nykytilanne 2.1 Maankäyttö Korttelin 6128 tontilla 18 on vuonna 2009 valmistunut ja vuonna 2013 laajennettu, 1779 m², kaksikerroksinen julkisivultaan metallilevypintainen teollisuusrakennus. Tontilla 19 on vuonna 2009 valmistunut 1079 m², yksikerroksinen metallilevypintainen teollisuus-halli. Tontti 20 on kaupungin omistuksessa ja rakentamaton. Korttelin 6132 tontilla 2 on vuonna 2001 valmistunut metallilevypintainen 525 m² teollisuushalli. Tontti 3 on kaupungin omistuksessa ja rakentamaton, kaavamerkintä LPA. Nykyistä maankäyttöä on havainnollistettu kansikuvan ortoilmakuvassa.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti, ID (10) 2.2 Valuma-alueet ja reitit 2.3 Luonto Suunnittelualue sijaitsee Härmälänojan valuma-alueella. Valuma-alueet, purkureitit ja purkupisteet on esitetty liitekartalla 201. Suunnittelualueen päävirtausreitti kulkee suunnittelualueen itäpuoleisen kosteikkoalueen kautta Aunankorvenkadun hulevesiviemäriin ja edelleen Automiehenkatua ja Postitorvenkatua Tampere-Helsinki moottoritien ali kohti Härmälänojaa. 1 Automiehenkadun hulevesiverkostossa on nykytilassa ongelmakohtia, jotka voivat aiheuttaa hulevesitulvia valuma-alueen sisällä. 1 Koska välityskapasiteetti on jo nykytilassa riittämätön paikoin myös tavanomaisilla sateilla, tulee hulevesien viivyttämiseen kiinnittää erityistä huomiota. Luontoselvitys on laadittu Tampereen kaupungin toimesta toukokuussa Asemakaava-alueen luontoarvot käytiin inventoimassa Tällöin etsittiin kasvillisuus-/ kasvistoarvoja sekä avainbiotooppiarvoja. Liito-oravan ja linnustollisten arvojen suhteen alue ei ole potentiaalista. Suunnittelualueelta ei havaittu mitään erityistä mainittavaa luontoarvoa. 2 Asemakaavan alapuolisilla valuma-alueilla ei ole saatavilla olevien tietojen perusteella luontoarvoja, jotka olisivat vaarassa heikentyä suunnittelualueelta muodostuvien hulevesivirtaamien vuoksi. 2.4 Maaperä ja topografia Suunnittelualueen maaperä on alustavien tietojen perusteella pääosin kalliota ja hiekkamoreenia. Alueen keskellä kulkee kapea savialue. Kuvassa 1 on havainnollistettu alueen maaperää. Alueen alustavien maaperätietojen perusteella hulevesien mahdollinen imeyttäminen olisi todennäköisesti haastavaa. Suunnittelualue sijaitsee kallioisen mäen pohjoisjuurella. Asemakaava-alueen korkein kohta sijaitsee korkeusasemassa noin (N2000) ja matalin kohta noin +124 (N2000). Asemakaava-alueella vallitsee nykyisien maanpinnan korkeusasemien perusteella yli 15m korkeusero, mutta tulevan maankäytön myötä korkeuseroja tullaan todennäköisesti tasaamaan. Kuvassa 2 on havainnollistettu suunnittelualueen lähiympäristön topografiaa. 1 Sito Oy Lahdesjärven hulevesiselvitys 2 OAS. ASEMAKAAVA NRO 8537.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti, ID (10) Kuva 1. Suunnittelualueen yleispiirteinen maaperäkartta (GKT. 2015) Kuva 2. Suunnittelualueen topografia (MML, 2mx2m)

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti, ID (10) 3 Maankäytön muutosten vaikutus Suunniteltu maankäyttö on havainnollistettu kuvan 3 alustavassa kaavaluonnoksessa. Kuva 3. Kaavaluonnos ( ) jonka pohjalta hulevesisuunnitelma on laadittu 3.1 Vaikutukset valuma-alueisiin Suunnitellun maankäytön muutokset eivät vaikuta alueen vedenjakajiin tai hulevesien päävirtausreitteihin. 3.2 Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun Hulevesien määrä Tulevan maankäytön aiheuttamien muutoksien hydrologisia vaikutuksia arvioitiin laskennallisesti vettä läpäisemättömien pintojen perusteella, koska niiltä muodostuu suurin osa hulevesistä. Läpäisemättömistä pinnoista merkittävimpiä ovat kattopinnat, koska ne ovat usein kytketty suoraan tontin kuivatusjärjestelyihin. Pysäköintiin tarkoitetut asfaltoidut alueet ovat tyypillisesti myös kuivatettu tehokkaasti, joten myös niiltä muodostuva hulevesivalunta on nopeaa ja määrältään suurta. Alustavan maankäytön perusteella arvioitiin vettä läpäisemättömien pintojen osuutta, jota on kuvattu kaupunkihydrologiassa yleisesti käytetyllä käsitteellä Total Impervious Area (TIA). Siinä vettä läpäisevienkin pintojen ajatellaan olevan osittain läpäisemättömiä eli esimerkiksi läpäiseviltä nurmipinnoilta muodostuu myös jonkin verran välitöntä hulevesivaluntaa. Tämä pätee etenkin rankkasadetilanteissa, joissa läpäisevät pinnat eivät kykene pidättämään tai imemään kaikkea niille satavaa vettä. Suunnittelualueella muodostuvien hulevesien määrää arvioitiin keskimääräisellä valumakertoimella, joka kuvaa hulevesivalunnan osuutta yksittäisen sadetapahtuman sademäärästä. Valumakertoimen maksimiarvo on 1,0. Tarkastelussa oletettiin, että kaikki hulevesivalunta muodostuu edellä kuvatuilta läpäisemättömiltä pinnoilta (TIA).

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti, ID (10) Lisäksi huomioitiin eri pintojen painannesäilynnän aiheuttamat häviöt, jolloin voitiin laskea keskimääräinen rankkasadetapahtuman valumakerroin. Valumakerroin riippuuu kuitenkin ainaa sadetapahtuman ominaisuuksista ja sitää edeltävistä olosuhteista kuten maaperän ja pintojen kosteudest a, joten tulosta ei voi v yleistäää kaikkiin tapauksiin. Tarkastelu havainnollistaa silti hyvin muodostuvien hulevesien määrän muutosta ja rakentamisen hydrologisia vaikutuksia. Asemakaavamuutoksen myötä tontit 18, 19 ja 20 laajenevat ja niiden rakennusoikeuss lisääntyy. Myös tontin 2 rakennusoikeus lisääntyy. Uusi kaava tulee lisäämään kattopintojen sekä päällystetyn pinnan osuutta. Läpäisemättömien pintojen määrää on arvioitu toimitetun asemakaavaluonnoksen perusteella. Kaikkien tonttienn tehokkuusluvuksi on arvioitu laskennassa 0,6. Kasvavan rakennusoikeuden on oletettu toteutuvan täysimääräisenää ja kaikki uusi rakentaminen on oletettu yksikerroksiseksi, jottaa suurin mahdollinen n kattopinnan määrä pystyttiin huomioimaan. Kuvassa 4 on asemakaava-alueen suunnitellun maankäytön aiheuttamat muutokset läpäisemättömien pintojen (TIA) suhteen. Mikäli kaavamuutoksen sallima lisärakentaminen toteutuu täysimääräisenä, tuleee suunnittelualueen TIA-arvot kasvamaan huomattavasti noin arvosta 42 % arvoon noinn 74 %. Vastaavasti valumakerroinn 18 mm sadetapahtumalla (30 min, 1/ 10a) tuleee kasvamaan arvosta 0,26 arvoon 0,63, eli ilman hulevesien hallintaa asemakaava- alueen hulevesivirtaamat yli kaksinkertaistuisivat. 80% 74% 63% TIA nykyitilanne 60% 40% 20% 42% 26% TIA tuleva tilanne Valumakerroin, nykytilanne Valumakerroin, tuleva tilanne 0% Kuva 4. Suunnitellun maankäytön aiheuttamat muutokset läpäisemättömien pintojen (TIA) sekä valumakertoimen suhteen. Valumakerroin on määritelty kerrann 10 vuodessa toistuvalle 30 min sadetapahtumalle Hulevesien laatu Suunnittelualueen kattopinnoilta muodostuvat hulevedet ovat laadultaan suhteellisen puhtaita, vaikka voivatkin sisältäää hieman mm. tuulen kuljettamaa kiintoainesta. Sen sijaan asfalttipinnoilta muodostuvat hulevedet sisältävät ajoittain runsaastikinn ajoneuvoista, materiaalien kulumisesta ja talvikunnossapidosta peräisin olevia epäpuhtauksia kuten raskasmetalleja. Epäpuhtauksien kasvavan määrän lisäksi suuret hulevesivirtaamat voivat aiheuttaa eroosiota alueen virtausreiteillä johtaen kiintoaineskuormituksen kasvuun.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti, ID (10) 4 Hulevesien hallinnan suunnittelu 4.1 Hulevesien hallinnan periaatteet Asemakaava-alueiden hulevesien hallinnan suunnittelussa on huomioitava Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa 3 esitetyt hulevesien käsittelyn ja johtamisen yleiset periaatteet. Yleisten periaatteiden mukainen käsittelyjärjestys on seuraava: I. Ehkäistään hulevesien muodostumista II. Hyödynnetään hulevesiä niiden syntypaikalla III. Hulevesien puhdistus syntypaikalla IV. Syntypaikalla tapahtuva hulevesien viivytys V. Hulevesien poisjohtaminen syntypaikaltaan viivyttävillä järjestelmillä VI. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemäröinnin kautta viivytysalueille ennen vesistöön johtamista Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä Lahdesjärven osayleiskaava. Osayleiskaava sisältää hulevesiin liittyvän yleismääräyksen: Alueella syntyvät hulevedet tulee viivyttää ja imeyttää katu- ja tonttialueilta varatuilla alueilla. Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Asemakaavassa tulee tarvittaessa antaa lisämääräys liikennealueilla muodostuvien hulevesien puhdistamisesta. Asemakaavaluonnoksessa on annettu hule-9 kaavamääräys tonteille. Määräyksellä tavoitellaan hulevesien tulvimisongelmista johtuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemistä ja lieventämistä. Aikaisempien selvitysten perusteella alueen hulevesiverkostossa on ongelmakohtia, joissa vedet padottuvat jo tavanomaisilla sateilla. Tämän vuoksi hulevesien viivyttämiseen tulee suunnittelualueella kiinnittää huomiota. Suunnittelualueen lähiympäristössä ei ole saatavilla olleiden tietojen perusteella merkittäviä luontoarvoja. Myös alapuolisella valuma-alueella sijaitseva Vähäjärvi ei sijaitse suunnittelualueen vaikutusalueella. Näin ollen erityisiä hulevesien laatua parantavia toimenpiteitä ei ole tarpeen toteuttaa, mikäli tonteilla tapahtuvan toiminnan luonne ei sitä erikseen edellytä. Asemakaava-alueen keskellä sijaitsee kuitenkin avo-oja (hule-4), jonne on tässä suunnitelmassa esitetty johdettavan kaava-alueen itäiset hulevedet. Avo-ojassa hulevesien virtausnopeus hidastuu, jonka lisäksi kasvit pidättävät osan mahdollisesta kiintoaineksesta parantaen hulevesien laatua. Tässä hulevesien hallinnan yleissuunnitelmassa asemakaava-alueen tonttien hulevesiä viivytetään hule-9 mukaisella mitoituksella, jonka myötä Aunankorvenkadun hulevesiverkoston nykyinenkin kuormitus pienenee. Hulevesien viivyttämisellä on myös aina osittaisia hulevesien laatuun positiivisesti vaikuttavia seurauksia, kun hitaammat hulevesivirtaamat huuhtovat kiintoainesta vähemmän mukaansa ja pintavaluntareittien eroosioriski pienenee. 3 Tampereen kaupunki, KAKE Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti, ID (10) 4.2 Tonttikohtaiset järjestelmät Toimintaperiaatteet Mitoitus Teollisuusalueen tonttikohtaisen hulevesien hallinnan keskeisin asia on irtikytkeä kattoja pysäköintialueiden vedet hulevesien johtamisreiteistä. Kattovesien viivyttäminen esimerkiksi kattovesisäiliöiden avulla on yksinkertaisimpia ja edullisimpia tapoja tontilla muodostuvien kattovesien hallintaan. Pysäköintialueilla puolestaan maanalaiset viivytysjärjestelmät tarjoavat tehokasta viivytystilavuutta sallien samalla maanpäällisen osan hyötykäytön esimerkiksi pysäköinnissä. Mikäli tonteilla tapahtuva toiminta tuottaa poikkeuksellisen likaisia hulevesiä, tulee maanalaisien viivytysjärjestelmien yhteyteen sijoittaa öljyn ja hiekanerotinjärjestelmät. Tonttikohtaiset järjestelmät mitoitetaan hule-9 kaavamääräyksen mukaisesti. Viivytystilavuutta tulee olla 1 m 3 /100 m 2 läpäisemätöntä pintaa. Mitoituksessa tulee huomioida myös tonttien olemassa olevat pinnat. Tonttien maankäyttö on nykyiselläänkin kohtalaisen tehokasta, eikä tilaa maanpäällisille hulevesijärjestelmille ole helposti järjestettävissä. Lisäksi kaava-alueen itäreunassa sijaitsee Fingridin voimajohto, jonka niin sanotulle johtoalueelle ei saa sijoittaa rakennelmia ilman erillistä lupaa. Näin ollen tonttien hulevesien hallinta on tässä suunnitelmassa esitetty toteutettavan maanalaisilla hulevesijärjestelmillä ja kattovesisäiliöillä. Liitteen 2 yleissuunnitelmakartassa on esitetty hulevesien hallinnan yleissuunnitelma. Hulevesijärjestelmien mitoituksessa on oletettu koko tontin pinta-ala läpäisemättömäksi pinnaksi. Taulukossa 1 on kootusti esitetty asemakaava-alueen tonttien hulevesien viivytysmäärät. Taulukko 1. Alustavat mitoitustilavuudet Hule-9 (Rakennusalan perusteella) Kattovesisäiliöt (4x 1600l) Maanalainen viivytys Tontti m³ 6,5 m³ 83 m³ Tontti m³ 6,5 m³ 29 m³ Tontti m³ 6,5 m³ 29 m³ Tontti m³ 6,5 m³ 22 m³ 4.3 Alueelliset järjestelmät Kaava-alueen keskellä sijaitsee avo-oja, joka on kaavassa määritelty hule-4 alueeksi, eli alueen osa, jolle tulee tehdä allas/painanne/oja tai suodatin viivyttämään hulevesien kulkeutumista valuma-alueella ja parantamaan veden laatua. Viivytysalue tulee toteuttaa siten että veden lammikoituminen on mahdollista. Hule-4 alueeksi osoitettu oja sijaitsee olemassa olevan hulevesirakenteen purkukohdassa (Kuva 5). Maastokäynnin perusteella nykyisestä hulevesirakenteesta ei ollut havaittavissa selkeää purkujärjestelmää. Hule-4 alueen tarkempi suunnittelu edellyttää olemassa olevan hulevesijärjestelmän purkujärjestelmien ja mitoituksen selvittämistä.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti, ID (10) Kuva 5. Kaava-alueen hule-4 alueen itäpuolella sijaitseva hulevesijärjestelmä 5 Yhteenveto Tonttien ja hulevedet puretaan hule-4-alueelle, mikä auttaa parantamaan hulevesien laatua ennen hulevesiviemäriin johtamista, kasvillisuus tehostaa kiintoaineksen ja epäpuhtauksien pidättymistä. Hule-4-aluetta ei kuitenkaan ole tämän työn yhteydessä mitoitettu varsinaiseen alueelliseen viivyttämiseen, vaan viivytystoimenpiteet tulee tehdä tonteilla. Työssä on laadittu hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma asemakaavaa 8537 varten. Asemakaavalla mahdollistetaan kaavamuutos, jolla tonteista 6128/15-17 muodostetaan tontit 6128/ Kaavamuutoksen myötä tonttien pinta-alat ja rakennusoikeudet kasvavat. Lisäksi tontin rakennusoikeus suurenee. Työssä on arvioitu hulevesien hallinnan tarvetta ja esitetty tarvittavat hulevesien hallintaratkaisut. Tulevalla maankäytöllä asemakaava-alueen läpäisemättömien pintojen määrä kasvaa huomattavasti. Valumakerroin 18 mm sadetapahtumalla tulee kasvamaan arvosta 0,26 arvoon 0,63, eli ilman hulevesien hallintaa asemakaava-alueen hulevesivirtaamat yli kaksinkertaistuisivat. Koska alueen hulevesiviemärissä on nykytilassa jo tavanomaisilla sateilla havaittu kapasiteettiongelmia, tulee hulevesien hallintaan kiinnittää huomiota. Tonteille esitetään maanalaisia viivytysjärjestelmiä sekä kattovesisäiliöitä. Tontit tulevat olemaan tiiviisti rakentuneita, joten suunnitelmassa pyrittiin tilaa säästäviin ratkaisuihin, jotka vapauttavat tontin pinnat muihin toimintoihin. Tämän työn yhteydessä ei ole mitoitettu varsinaista alueellista viivytystä, vaan viivytys toteutetaan kokonaisuudessaan tonteilla. Kaava-alueella sijaitseva hule-4-alue suositellaan säilytettävän mahdollisimman luonnontilaisena. Kaava-alueen itäisimpien tonttien hulevedet voidaan johtaa hule-4-alueelle, mikä auttaa parantamaan hulevesien laatua ojan kasvuston pidättäessä kiintoainesta ja epäpuhtauksia.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti, ID (10) 6 Suositukset jatkosuunnitteluun Tonteille esitettyjen maanalaisien viivytysjärjestelmien ja kattovesisäiliöiden yksityiskohtainen mitoitus ja erityisesti sijainti tulee jatkosuunnittelussa tarkentaa yhdessä tonttien LVI-suunnitelmien kanssa. Hule-4-alue suositellaan säilytettävän mahdollisimman luonnontilaisena eikä uomaa ole tämän asemakaavan tarpeiden vuoksi muokattava, nykyistä kasvillisuutta tulee säilyttää mahdollisimman paljon. Ojalle suositellaan normaaleja huoltotoimenpiteitä. Mahdollinen ylivuoto- tai purkureitin itäpuoleisesta hulevesialtaasta ja ojan kapasiteetin kasvattamisen tarve tulee erikseen tarkastella alueen kehittyessä. Hyväksynyt: Jouni Hyypiä toimialajohtaja, dipl.ins. Tarkastanut: Laatinut: Pekka Raukola projektipäällikkö, dipl.ins. Ella Havulinna suunnittelija, dipl.ins Pekka Raukola projektipäällikkö, dipl.ins.