Benchmarking-klubi Helsinki 4 RAPORTTI 29.4.2015 1 TYÖN JA HYVINVOINNIN MEGATRENDIT 1. Taustaa 2. SITRAn megatendit 3. Vakaa työ murenee 4. Hyvinvointi korostuu 5. Sovellusesimerkki: RAKLI ry Murrostutka 6. Lopuksi 1. Taustaa Ympäröivän yhteiskunnan vaikutukset yksilöiden ja yhteisöjen toimintaan ovat moninkertaistuneet ja voimistuneet historian saatossa. Monimuotoinen tegnologian ja infrastrukstuurin kehittyminen on mahdollistanut huippunopean tiedonvälityksen ja kommunikaation sekä tehokkaat tuotanto- ja logistiset prosessit. Samalla kehitys on tuonut mukanaan tänä päivänä vielä ratkaisemattomiakin ongelmia ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnille. Elinympäristön ja luonnon saastuminen sekä esimerkiksi radioaktiivisten jätteiden ja monet muut energiantuotannon aiheuttamat katastrofiuhat odottavat vielä ratkaisuaan. Ilmastonmuutoksen vaikutukset elinympäristöön ovat tänään jo kiistattomat, mutta globaalin päätöksenteon mahdollisuudet haittojen pienentämiseksi tuntuvat olevan tuskaisia. Organisaatioiden toiminnassa on otettava huomioon erilaisia toimintaan vaikuttavia ja osin rajoittavia tekijöitä ja tapahtumia: - voimassa olevat lait ja säädökset ja muu poliittinen päätöksenteko - ihmisten arvot ja käsitykset hyväksyttävästä toiminnasta - fyysiset ja muut uhat toiminnalle (vahingot ja vahingonteko) - muutokset toimintaympäristössä (+ / -) - teknologian kehittyminen Mihin voi vaikuttaa: - tunnistaa riskit ja minimoida negatiiviset toteutumisvaikutukset (laatutoiminta) - siirtää osa riskeistä (vakuutukset, sopimuskäytännöt) - välttää riskejä (ei aina järkevää/riskien mittasuhde) - oman toiminnan ympäristövaikutukset Mihin voi yrittää vaikuttaa: - poliittinen päätöksenteko (lobbaus, etujärjestöt) - yrityksen imago, mielikuva (informaatio, toiminnan ja tekojen oikeellisuus) - globaalit ympäristövaikutukset
2 Mihin ei voi vaikuttaa: - äkilliset, odottamattomat tapahtumat Turun yliopiston dosentti Anita Rubin on määritellyt trendit ja megatrendit seuraavasti: Pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuvaa tarkasteltavan ilmiön yleistä kehityssuuntaa voidaan kutsua trendiksi. Trendi on siis sellainen piirre nykyhetkessä, joka voi jatkua tulevaisuudessa sellaisella tavalla, että se on suhteellisen helppo jäljittää. Megatrendillä puolestaan tarkoitetaan sellaista yksittäistä ilmiötä tai ilmiöiden tai trendien joukkoa, joka määrittää tavalla tai toisella tulevaisuuden suunnan tai kokonaislaadun. Megatrendin ja trendin välinen ero ei oikeastaan ole aina kovin selvä. Voidaan ajatella, että silloin on kysymyksessä megatrendi, kun ilmiötä voidaan kuvata kehityksen suurena linjana, aaltona, joka sisältää globaalin tason vaikutuksia ja alailmiöitä. Niin trendit kuin megatrendikin ovat on siten tunnistettavia ja selkeän historian omaavia yhtenäisten ilmiöiden kokonaisuuksia, joilla on selkeä ja hahmotettavaksi aukeava kehityssuunta. Tätä suuntaa ei kuitenkaan voida määritellä pelkästään tarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä, vaan megatrendi on makrotason ilmiöiden ja tapahtumakuvausten laaja kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja. Silti niitä muodostuvalla kokonaisuudella voidaan nähdä oma kehityssuunta. (Lähde: Futurix/Anita Rubin) Megatrendien käsite on syntynyt 1980-luvun alkupuolella, joskin jo edeltävinä vuosikymmeninä muutamat tulevaisuuden tutkimuksen tieteelliset analyysit pohtivat näitä ilmiöitä. Suomessa ovat useat tahot määritelleet vallitsevia megatrendejä. Monet organisaatiot ovat analyyseissään tukeutuneet yleistä arvostusta nauttivan SITRA:n analyysiin vallitsevista megatrendeistä. Omassa työssämme olemme myös käyttäneet pohjana näitä valtiovallan tulevaisuus-selontekoon nojaavia SITRA.n määrittelemiä megatrendejä. Halusimme omassa esityksessämme erikoisesti keskittyä työn ja hyvinvoinnin näkökulmiin. 2. Megatrendit / SITRA Ympäristömme on jatkuvassa muutostilassa. Sitra julkaisee vuosittain trendilistan, joka esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnasta eli megatrendeistä. Trendilistan tavoitteena luoda pohja ja työkalu ymmärrystä lisäävälle keskustelulle maailman näkyvistä muutoksista, erityisesti Suomen näkökulmasta katsottuna. Perustana on rakentaa huomisen menestyvää Suomea. (Ernesto Hartikainen, Sitra)
3 Taidot haastavat tiedot Eliniät venyvät Yhteisöt voimaantuvat Kaupunkien roolit korostuvat Eriarvoisuus kasvaa Hyvinvointi korostuu Keskinäisyysriippuvaisuus kasvaa Ilmastomuutoksen seuraukset laajenevat Ekologinen kenkä puristaa Valtasuhteet siirtyvät Vakaa työ murenee Euroopan rakenteet rapistuvat Teknologia integroituu arkeen Sitran asiantuntijat ovat työstäneet jokaisen megatrendin sisältöä ja kytkeneet ne nykytilanteeseen. Työn ja hyvinvoinnin kehityssuuntiin ovat läheisesti sidoksissa määritellyt Eliniät venyvät ja Eriarvoisuus kasvaa megatrendit. Eliniät venyvät Syinä siihen ovat: - kehittyvä terveydehuolto - syntyvyyden lasku - priorisointi haastava - vanhusväestö voimavara, ei kuluerä - ikäihmiset kuluttajaryhmä, jolla on varallisuutta maksaa palveluista - ikäihmisten painoarvo kasvaa - senioreiden taito, kokemus ja verkostot ovat pääomaa, jota voidaan paremmin hyödyntää Nykyään mikään ei ole kuin ennen. Arvostamme arvokasta vanhuutta, vanhuuden lepoa ja sairaanhoitoa. Hyvinvointi on lisääntynyt ja yhteiskunta haluaisi turvata vanhuuden ( asunto, ruoka, terveydenhoito, hyvä hoito). Kaikesta huolimatta elämä on ihmisen parasta aikaa, vaikka muutos on nopeata ja samalla asenne vanhuuteen muuttuu. Myös kuva vanhuudesta on muuttunut, teknologiaosaaminen lisääntyy, käytetään erilaisia palveluita ja otetaan vastuuta omasta hyvinvoinnista. Ikäihmiset haluavat valita ja päättää omista asioistaan, mutta kuitenkin on pidettävä kohtuus ja arkijärki kaikessa (Eeva Päivärinta, Sitra).
4 Eriarvoisuus kasvaa Syitä ovat: - yksilöiden suhteellisen hyvinvoinnin eriarvoisuus yhteiskunnan sisällä kasvaa - kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa yksilötasolla - globaalinen talouspoliittinen kehitys ei tähtää yksilöiden tasa-arvoon - sosiaalien eriarvoisuuden kasvu lisää yhteiskunnallisia ongelmia - yhteiskunnallinen luottamus heikkenee - ihmisoikeusloukkaukset lissäntyvät - tiedollinen eriarvoisuus pienenee uusien oppimismuotojen myötä ( internet, e-oppimistyökalut,joukkopalvelut,tasa-arvoisuus). Suomessa on paljon puhuttu nuorten syrjäytymisestä ja todettu, että kaikki tietävät mitä pitää tehdä. Kokonaisvaltainen näkemys ja ohjaus puuttuvat. On perustettu erilaisia ryhmiä ja tehty erilaisia tilannekartoituksia, mutta selkeät toimenpiteet puuttuvat. Maailma muuttuu hyvin nopeasti, vähemmälle on jäänyt ennaltaehkäisy ja tukeminen (Jukka Reivainen, Suomen Akatemia). 3. Vakaa työ murenee Sotavuosien jälkeen on Suomessa kasvettu tasaisesti. Meillä on ollut ja on edelleen suuria toimialoja, kuten metsäteollisuus, metalliteollisuus ja viimeksi elektroniikkateollisuus, joissa työ ja kasvu on ollut vakaata, ollaan oltu maailman kärjessä. Tyypillisesti, hyvänä esimerkkinä on puujalostusteollisuus, jossa paikkakunnan ainoa merkittävä teollisuuslaitos oli paikka, johon isän esimerkkiä seuraten pojat menivät töihin. Ja heidän pojat ja poikien pojat, sukuketjuja oli useita. Koko nyky-yhteiskunnan sosiaali- ja turvaverkostona saattoi toimia tehtaan organisaatio (terveydenhoito, koulu, päivähoito yms.). Nyt on siirrytty aikaan, jolloin vakaa työ murenee. Ei ole enää varmuutta perinteisistä työpaikoista, vaan kokonaiset tehdaspaikkakunnat saattavat lopettaa toimintansa, tehtaita suljetaan, esimerkkinä Suomesta Kaakkois-Suomen paperiteollisuus ja NSN:n Karakallion tehdas.työtehtäviä katoaa tai ne muuttuvat siten, että nykyiset taidot eivät enää riitä. Perusteollisuuteen tulee suuria muutoksia. Voidaan puhua megatrendistä tai murroksesta. Megatrendi on suunta. Murros on kasvavan suunnan taittuminen. Vakaan työn tilalle tulee kysynnän lasku, automaatio ja globalisaatio. Työt siirtyvät halpojen tuotantokustannusten maihin. Rutiininomaiset työt katoavat. Uudet teknologiat syövät vanhat. Rumasti on sanottu, että tietyt teknologiatuotteet söivät Suomen tärkeimmät toimialat: ipad tuhosi paperitehtaat ja iphone tuhosi Nokian. Välikädet katoavat digitalisoinnin ansiosta. Kuka haluaa vielä käydä pankin konttorissa maksamassa laskuja tai matkatoimistossa tarkastelemassa ja varaamassa matkoja tai kaupassa ostamassa yksinkertaisia tavaroita. Nämä korvautuvat verkkokaupalla ja omalla nettityöskentelyllä. Asianajotoimiston sihteerin työt vähenevät - ohjelmistot etsivät juristeille aikaisempia caseja tietoverkoista. Joissakin hurjimmissa visioissa automaatit hoitavat tuomioistuinten tehtäviä jakamalla oikeutta automatisoiduissa oikeudenkäynneissä. Vanhat työt poistuvat ja tilalle tulee uutta. Ei kuitenkaan samaa työmäärää eikä samoille henkilöille. Tämä antaa mahdollisuuden itsensä työllistämiseen. Yksin yrittäjä tai pienessä ryhmässä työskentelevät asiantuntijat myyvät itseään pieninä palasina, päivän kerrallaan. Palkkatyön ja yrittäjyyden kahtiajako tulee häipymään. Myös työelämän oma arvio on, että epävarmuus lisääntyy. Vastuu toiminnasta siirtyy järjestelmästä
yksilöille. Tämä tarkoittaa mm sitä, että yksittäisten henkilöiden on pidettävä huolta taidoistaan ja niitä on jatkuvasti päivitettävä. 5 Yhteiskunnalliset rakenteet on luotu pitkän palkansaajauran toteutumiselle. Tämä malli on murtumassa, ainakin osittain. Pitkät työurat katoavat, työn luonteesta tulee hetkellisempää, monipuolisempaa ja luovampaa. Palveluammatit digitalisoituvat, asiakkaat hoitavat itse itsensä itsepalveluperiaatteella siellä, missä se on mahdollista. Sen sijaan palvelut, joissa tarvitaan nopeasti, monimutkaisia, luovia ratkaisuja tulevat lisäämään osuuttaan. Esimerkkeinä luova suunnittelu, kirurgiset operaatiot (havainto + toimenpide), valvontatyö + ohjaus jne. Leikkauksiinkin ovat robotit tulossa. Ihmistyö korvautuu ohjelmistoilla ja roboteilla. Koti ja toimistot sekä tehtaat ovat jo nyt täynnä robotteja kuten kahvinkeitin ja vihi-kuljetuslaitteet. Tulossa ovat ilman kuljettajaa liikkuvat autot. Metrossa ei ole enää kuljettajia. Yrittävälle osaajalle avautuu ennenäkemättömiä mahdollisuuksia. Niille, jotka kykenevät kehittämään, toteuttamaan ja kaupallistamaan innovatiivisia ideoita. Johtopäätöksiä vakaan työn murenemisen teemasta: a) Mitä trendi vaikuttaa meille? Kehityksellä on laaja-alaisia vaikutuksia ihmisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Uudet sukupolvet joutuvat enenevissä määrin sopeutumaan työelämän muutoksen haasteisiin. Työstä ja menestyksestä palkitaan tässä ja nyt, jokaisen on oltava tietoinen oman osaamisensa kestävyydestä ja tarpeesta huomenna. b) Mitä hyötyä tästä trendistä voisi olla? Yrittäjyys ja innovatiivisuus palkitaan, suuryritykset pilkkovat toimintojaan ja ulkoistavat niitä enenevissä määrin erityisosaajille. Alihankintaketjut muodostuvat tärkeiksi työllistäjiksi ja yritystoiminnan vauhdittajiksi. c) Voiko trendistä muodostua uhka tulevaisuudessa? Vallitseva kehitys ei saa johtaa yhteiskunnan eriarvoistumiseen: vahvat ja heikot, menestyjät ja häviäjät, rikkaat ja köyhät. On pidettävä huolta siitä, että kaikki yhteiskunnan jäsenet voivat elää täysipainoista ja onnellista elämää siten että kunkin ihmisen omia voimavaroja arvostetaan ja tuetaan 4. Hyvinvointi korostuu - Työurien pidentämisen tarve - Henkilöstön aiheuttamien sairauskulujen kasvu työnantajilla - Fyysisen työn määrän vähentyminen ja henkisen työn määrän kasvu -> tarvitaan kuntoilua vastapainoksi - Yksilön vastuun kasvu omasta hyvinvoinnista - Kuntokeskuksien määrän ja terveysravintovalmisteiden käytön kasvu - Lääketieteen edistyminen (DNA-tutkimus) yms. antavat lisää tietoa jo varhaisessa perinnöllisistä sairauksista - Ennakoivan terveydenhuollon ja terveellisen ravinnon merkitys kasvaa tiedon lisääntyessä - Tietoisuuden kasvun myötä ihmisten henkinen kasvu edistää terveyttä ja kääntäen terve ihminen kykenee parempaan.
Työurien pidentämisen tarve 6 Työhyvinvointi ja työturvallisuus ovat tärkeitä organisaation menestystekijöitä, joiden merkitys kasvaa yhä nykypäivän yhteiskunnassa. Työssä käyvän väestön väheneminen ikäluokkien pienenemisen seurauksena ja työurien pidentämisen tarve ovat perusteita yrityksille panostaa henkilöstön hyvinvointiin. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2013 työkyvyttömyyseläkemenot Suomessa nousivat jo 2 267,5 miljoonaan (Gockel 2015). Tämän lisäksi kustannuksia aiheuttavat työtapaturmat, joita tapahtuu vuosittain edelleen noin 100 000 Suomessa. Hyvinvointi trendinä yksilön ja yhteiskunnan tasoilla Valtakunnallinen Työelämä 2020 hanke tavoittelee Euroopan parasta työelämää Suomen työssäkäyvälle väestölle. Erityisesti teknologiateollisuuden yrityksissä toimiva henkilöstö joutuu tällä hetkellä elämään melkoisen suuren työelämämurroksen keskellä, minkä vuoksi kaikkien työntekijöiden, toimihenkilöiden sekä yrityksen johdon hyvinvoinnista on pidettävä erityisesti huolta. Yrityksen henkilöstön työhyvinvointi vaikuttaa yksilöiden tuottavuuteen ja siten myös koko yrityksen tulokseen (Kesti et al. 2011, Kesti 2012). Henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen vaikuttaa monella tasolla, 1) Yksilötasolla henkilön elämänlaatuun ja omaan jaksamiseen, 2) Yritystasolla työhyvinvointiin panostaminen heijastuu koko ympäröivään työyhteisöön sekä 3) Yhteiskunnan mm. parempana elämän laatuna, positiivisempana huoltosuhteena ja vähentyneinä sairaus ja eläkekuluina koko kansantalouteen. Henkilöstön aiheuttamien sairauskulujen kasvu työnantajilla Työikäisen (työssäkäyvän) henkilöstön aiheuttamat keskimääräiset sairauspoissaolokustannukset ovat: 2-12 % palkkasummasta vuodessa, mikä on laskettuna keskimäärin 830-4200 /HTV henkilötyövuosi. Työkyvyttömyys aiheuttaa merkittävän kustannuserän työelämässä. Vertailututkimuksen 64 yrityksessä tämä yhteenlaskettu summa on n. 180 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli nämä tulokset suhteutetaan koko Suomen yksityissektoriin, puhutaan jo n. 4-5 miljardin suorasta vuosikustannuksesta. Mikäli koko yksityissektorilla päästäisiin parhaiten menestyneen ryhmän kaltaisiin tuloksiin, olisi nykytilaan verrattuna saavutettavissa 1,3 miljardin vuosisäästöt suorissa kustannuksissa. Parvinen Teollinen murros on saanut aikaan fyysisen työn määrän vähentymisen ja henkisen työn määrän kasvun. Tämän muutoksen vastapainoksi tarvitaan kuntoilua, jotta ihminen pysyisi kunnossa. Näin ollen myös yksilön vastuu kasvaa omasta hyvinvoinnista. Kuntokeskuksien määrän ja terveysravintovalmisteiden käytön kasvu Selvityksen mukaan hyvinvointi trendinä näkyy esimerkiksi lehtien tuomassa tarjonnassa terveellisen ruokavalion resepteinä sekä yksilön terveyttä tukevina personal trainer palveluina kuntokeskuksissa. Myös digitaaliset kuntoilua tukevat sovellukset, kuten Sports Tracker ja HeiaHeia, tukevat hyvinvointia. Muitakin tuotteita on tarjolla: erilaiset sykemittarit, älykellot, askelmittarit ja verenpainemittarit ovat tulleet markkinoille. Yritystasolla terveysteknologian tuotteiden vienti on noussut Suomen suurimmaksi vientialaksi. Erilaiset testausmenetelmät, röntgen - ja kuvantamislaitteet (esim. MRI-laitteet), hammashoidon välineet sekä sairaalakalusteet ovat suosittuja maailmalla. Vuonna 2014 terveysteknologian tuotekokonaisuuksien viennistä tulleen myynnin arvo nousi 1,66 miljardiin euroon. Tulevaisuudessa trendin mukaan terveysteknologian markkinat kasvavat edelleen jatkossa. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan liikunta-alalla on enemmän uusia kasvuyrityksiä kuin keskimäärin muilla aloilla.
Hyvinvoinnin merkitys kasvaa työpaikoilla edelleen 7 Informaatioyhteiskunnassa fyysisen työn määrä on selväksi vähentynyt ja henkisen työn määrä on kasvanut. Monilla työpaikoilla on jo panostettu ergonomiaan: seisomapöydät ja jopa kävelypalaverit ovat tulleet osaksi normaalia työpäivää. Liikunnalliset virkistyspäivät kuuluvat entistä useamman työpaikan tapoihin ja työntekijöiden liikkumista tuetaan monella työpaikalla taloudellisesti liikuntasetelein tai järjestämällä omalla työpaikalla liikuntaa. Toisaalta työajan joustoilla voidaan tukea hyvinvointia, sillä se mahdollistaa perheellisille työntekijöille paremmin aikaa pitää huolta kunnosta ja läheisistä sekä antaa mahdollisuuden pitää vapaata, kun palautumisen tarve työstä on suurempi. Yksilön kokemus työstä vaikuttaa sekä hänen omaan psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiinsa että läheisten ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa työelämässä pidempään. Henkilöstön aiheuttamien työeläkemenojen kasvu näkyy yritysten taseissa ja tuloksissa, ja sen vuoksi myös työnantajat ovat havahtuneet ennalta ehkäisemään työkyvyttömyyttä ja sairauksia. Kuva: Nykyään vielä suuri joukko työikäisiä ihmisiä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle. Ennalta ehkäisevällä toiminnalla ainakin puolet näistä tapauksista voitaisiin estää ja pitää työkykyisinä. Ennakoivan terveydenhuollon ja terveellisen ravinnon merkitys kasvaa tiedon lisääntyessä Esimerkiksi Sitran tavoitteena on, että geeniperimään liittyvää tietoa eli genomitietoa hyödynnetään osana yksilöllistä hyvinvointia, terveydenhoitoa ja sairauksien ennaltaehkäisyä kansallisella tasolla. Tämä edistäa tulevaisuudessa entistä enemmän ihmisten mahdollisuuksia elää terveempinä pidempään. Siksi kansalaisille tullaan tarjoamaan tulevaisuudessa enemmän tietoa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa vaikuttavista keskeisistä perinnöllisistä riskitekijöistä. Lähtökohtana tulee olla, että yksilö omistaa omat genomitietonsa ja hänellä on oikeus päättää tietojensa käytöstä itse. Johtopäätöksiä hyvinvoinnin teemasta: a) Mitä trendi vaikuttaa meille?
8 Kun tietoisuus hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä (geeniperimän vaikutus, ravinto, omasta kunnosta huolehtiminen, jne.) kasvaa, voidaan ennakoida seurauksena olevan entistä terveemmät ihmiset ja entistä parempi elämänlaatu. b) Mitä hyötyä tästä trendistä voisi olla? Trendin vaikutuksena voidaan ennakoida olevan sellaisia hyötyjä, että hyvinvointiin panostamisen seurauksena tulevat tulevaisuudessa kaikki ikäluokat olemaan entistä terveempiä ja yhteiskunnassa saavutetaan entistä parempi elämänlaatu. Toinen seuraus on edellisen myötävaikutuksella yhteiskunnassa vähentynyt sairastavuus ja pienentyneet kustannukset. c) Voiko trendistä muodostua uhka tulevaisuudessa? Uhkakuvia voisi olla genomitiedon väärinkäyttö vaikkapa siinä tapauksessa, että alettaisiin syrjiä jollain tavalla enemmän niitä ihmisiä, joilla on todettu esimerkiksi perinnöllinen vamma tai sairaus. 5. Sovellusesimerkki: RAKLI ry Murrostutka BM-ryhmämme sai erinomaisen tilaisuuden vierailla organisaatiossa, jossa systemaattisella menettelyllä havainnoidaan ja analysoidaan tapahtuvia kehityssuuntia ja pyritään mukauttamaan toiminta näistä saatuihin impulsseihin ja analysoituihin havaintoihin. RAKLIssa isäntänämme toimi Murrostutka-projektia johtava kehitysjohtaja Erkki Aalto. RAKLI on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja. Järjestö on mukana varmistamassa, että suomalainen toimintaympäristö kehittyy suotuisasti. RAKLI tarjoaa tietoa muun muassa kiinteistö- ja rakentamisalasta, sen suhdanteista ja muutoksista sekä parhaista käytännöistä. RAKLI on myös tilaajia edustava osapuoli alan neuvottelupöydissä. RAKLIn jäseninä on asuntojen, toimitilojen ja infrastruktuurin omistajia, rakennuttajia ja käyttäjiä tai näiden ammattimaisia edustajia. Murrostutka (Lähde: RAKLI/kehitysjohtaja Erkki Aalto; RAKLI internetsivut) RAKLI käynnisti kesäkuussa 2014 laaja-alaiseen yhteistyöhön perustuvan murrostutkan. Sen tavoitteena on tuoda näkyviin yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja rakennetun ympäristön kehityksen ajureita, murrosilmiöitä ja tulevaisuuden vaihtoehtoja. Meitä koettelee parhaillaan voimakas murrosvaihe. Moni odottaa tilanteen helpottavan, kun suhdannetilanne paranee. Toivottavasti näin käykin. Samalla vaikuttaa vahvasti siltä, että meillä on iso, monimuotoinen yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja rakennettua ympäristöä haastava ja muokkaava myllerrys edessämme. Monesta hienoksi koetusta asiasta joudutaan luopumaan. Se ei ole helppoa. Paljon uutta täytyy omaksua muualta ja kehittää. Sekään ei ole helppoa.
Verkkokaupan tuomat muutospaineet ovat vahvasti esillä. On selvää, että tietoverkottuminen tulee kaupan lisäksi muuttamaan logistiikkaa, julkisia ja yksityisiä palveluita, työntekoa, opiskelua, harrastuksia ja tietotyötä, tietopalveluita sekä mediaa todella perusteellisesti. 9 Tietoverkko avaa erinomaisia mahdollisuuksia parantaa palveluita ja tuottavuutta. Hyviä suomalaisesimerkkejä edustavat Verohallinto, Tilastokeskus, Ilmatieteen laitos, Helsingin kaupungin tietokeskus ja Espoon kaupungin kansainvälisesti palkittu, avoin uusiutuvan energian hyödyntämistä helpottava tietopalvelu. Maaliskuussa Bloombergin Businessweek julkaisi ajatuksen, että puolet USA:n Business Schooleista saattaa kadota vuoteen 2020 mennessä. Se on yksi vahva signaali tietoverkkojen avaamista rajuista haasteista ja mahdollisuuksista. Kaupungistuminen ja kaupunkien kehittäminen ovat keskeisiä haasteita. Tarvitaan hyvä kaupunki neljälle sukupolvelle kaikkina vuodenaikoina. Tilojen käyttö tulee tehostumaan merkittävästi. Toimistoihin otetaan mallia kahviloista ja kahvilat tulevat muodostamaan montaa käyttötarkoitusta palvelevan tilojen verkoston. Voisivatko ne olla osa kirjasto- ja muutakin kulttuuriverkostoa? Sijoittuvatko koulut, päiväkodit, terveys- ja hyvinvointipalvelut, harrastustilat sekä palvelupisteet tulevaisuudessa yhä yleisemmin lähialuetta palveleviin monitoimitaloihin? Paikallisten talouksien kehittyminen globaalin talouden rinnalla on merkittävä näkökulma, joka tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Ajankohtaisia esimerkkejä ovat Suomen potentiaalinen energiaomavaraisuus ja myymälöiden vastapaistetut leivät, jotka ajavat leipätehtaita ahtaalle. Murrostutka auttaa kirkastamaan käsitystämme tulevaisuudesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista edellä kuvattujen ja lukuisten muiden asioiden osalta. Tavoitteena on tuottaa eväitä hyvinvointiyhteiskunnan ja sitä palvelevan rakennetun ympäristön kehittämiselle - molemmat mallia 2.0. Murrostutkassa hyödynnetään RAKLIn tehokkaaksi osoittautunutta klinikkakonseptia, joka kokoaa avaintahot yhteistyöhön. Murrostutkan pohjana on RAKLIn määrittelemät megatrendit: - glokalisaatio (kansainvälinen ja paikallinen talous, työnjako, tieto, resurssit, kulttuuri ja arvot) - ikääntyminen (ym. Demografit) - kaupungistuminen - ympäristön muutos (eettis-ekologinen muutos) - teknologian kehitys - ICT:n kehitys (viestintä, vuorovaikutus, virtuaalisuus ja tekoäly) Seuraavassa muutamia poimintoja BM-vierailullamme Raklista saamastamme aineistosta:
10
11
12
13 6. Lopuksi SITRA:n määrittelemät trendit peilaavat hyvin suomalaisen yhteiskunnan kehityssuuntia globaalissa maailmassa. Kaikki riippuu kaikesta ja jokainen muutos muutos jossakin kehityssuunnassa vaikuttaa moneen muuhun asiaan ja ilmiöön. Pohdimme lopuksi minkälaisia vaikutuksia valitsemillamme megatrendeillä on muiden megatrendien näkökulmasta, päädyimme seuraaviin ajatuksiin kehityssuunnista. Vakaa työ murenee - herättää levottomuutta ihmisissä, varsinkin vanhemmissa ikäpolvissa - vaatii asennemuutosta, muutosvastarintaa esiintyy - automaation ja robotiikan käyttö lisääntyy - muutoksia asumiskulttuurissa (vuokra-/omistusasuminen) - muuttoliike lisääntyy, muutetaan työn perässä herkemmin myös ulkomaille - kotitalouksien suuret, lainarahoitukseen perustuvat hankinnat vähenevät (?) - leasing- ja vuokrarahoituksien kysynnän lisääntyminen - koulutustarpeen lisääntyminen - yritystason päätökset eivät edistä kokonaisetua (osaoptimointi) - yhteiskuntavastuun merkitys yritysten päätöksenteossa korostuu - työn ja vapaa-ajan rytmitys muuttuu - palkkatyön joustovaatimukset lisääntyvät, edunvalvonnan merkitys kasvaa - (pien)yritystoiminta lisääntyy Hyvinvointi korostuu - työhyvinvointi avainasemassa - eliniät pitenevät ja elämänlaatu kasvaa - hoivahoidon tarve kasvaa - muu hyvä terveydenhoito - sosiaalitoimen rahoitus - ennalta ehkäisevä terveydenhuolto - liikunnan merkitys hyvinvoinnille
- terveellinen ravinto - terveyskasvatus - vapaa-ajan vieton liiketoiminnan merkitys kasvaa - yhteiskunnan kasvatus- ja muut moraalikäsitykset tärkeässä asemassa - genimitiedon eettinen käyttö, uhkana syrjintä - varhainen puuttuminen sosiaaliongelmiin ja niiden ennaltaehkäisy - eri väestöryhmien tarpeiden huomioiminen (lapset, vanhukset, perheet) - yhteiskunnan tasa-arvoisuus 14