Yksikkökustannuksia laskettaessa on käytetty aina ko. raportissa olevaa henkilöstömäärää.

Henkilöstöraportti 2011

1 Sisällys 1. Johdanto 2 1.1. Käsitteitä..... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 2.1. Henkilöstö toimialoittain 2007 2011. 4 2.2. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.3. Päätoimisuus. 5 2.4. Henkilöstön lukumäärä toimialoittain 5 2.5. Ikä- ja sukupuolirakenne (vakinaiset). 6 2.6. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain 2011 7 2.7. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen päättymissyy.. 7 2.8. Eläkkeelle siirtyminen. 7 3. Henkilöstökustannukset.... 9 3.1. Palkkakustannukset toimialoittain.. 9 3.2. Palkkakustannusten (ilman sotumaksuja) jakaantuminen.. 9 4. Työnteon keskeytykset... 10 4.1. Poissaolot 10 4.1.1. Poissaolot toimialoittain.. 10 4.1.2. Poissaolokalenteripäivät henkilöä kohti toimialoittain ja syyryhmittäin 10 4.1.3. Sairauspoissaolojen kehitys 11 4.1.4. Poissaolojaksojen pituus. 11 4.2. Poissaolokustannukset. 12 5. Työllistäminen. 13 5.1. Työllistetyt toimialoittain vuonna 2011 13 5.2. Työllistettyjen määrä vuosina 2007 2011. 13 5.3. Työllistämisestä aiheutuneet kokonaiskustannukset.. 14 5.4. Kesätyöpaikat 14 5.5. Muu työllistäminen. 14 6. Koulutus. 15 7. Terveydellinen toimintakyky... 16 7.1. Työterveyshuolto 16 7.1.1. Vastaanottokäynnit ja terveystarkastuskäynnit 16 7.1.2. Työ- ja työmatkatapaturmat 17 7.2. Henkilöstön työhyvinvointi... 18 7.2.1. Tyhy-toiminta 18 7.2.2. Virkistystoiminta 18

2 1. Johdanto Somero 2020 strategian yhtenä tavoitteena on työyhteisön hyvinvoinnista huolehtiminen edistämällä työelämän laatua parantavia kehittämistoimenpiteitä sekä tukemalla henkilöstön koulutusta ja itsensä kehittämistä. Henkilöstöraportti antaa tietoja henkilöstön määrästä ja rakenteesta, henkilöstökustannuksista, henkilöstön ikääntymisestä, poissaoloista, vaihtuvuudesta, työhyvinvoinnista ja henkilöstökoulutuksesta. Kunnan menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka osaavaa, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä sillä on. Tiedot kerätään vuosittain 31.12. tilanteen mukaan yhtenäisin käsittein. Näin varmistetaan tietojen vertailukelpoisuus. Tärkeämpää kuin tarkastella yksittäisiä lukuja onkin seurata kehitystä eri vuosina sekä ennakoida tulevaa. Työturvallisuuskeskus julkaisee vuosittain Kunta-alan työolobarometrin, joka kuvaa työolojen muutoksia. Vuonna 2011 kuntatyöntekijät arvioivat työelämän muutossuuntia lievästi kielteisemmin kuin vuotta aikaisemmin. Edelliseen vuoteen verrattuna työn mielekkyys, mahdollisuus vaikuttaa omaan asemaan, itsensä kehittäminen ja ympäristökysymykset ovat hieman heikentyneet. Kuntien työntekijät antoivat työelämän laadulle lähes yhtä hyvän arvosanan kuin vuotta aiemmin. Keskiarvo kouluarvosanalla ilmaistuna oli 7,92 kun se vuonna 2010 oli 7,94. Taantumasta on noustu, mutta sen seurauksia on edelleen näkyvissä myös kuntasektorilla. Kunnan toimialoista eniten taantumasta arvioidaan aiheutuvan vaurioita sivistystoimessa, jossa 32 % vastaajista arvioi taantuman aiheuttavan ainakin melko suuria vaurioita työpaikalleen. Vastaava osuus sosiaali- ja terveystoimessa kummassakin oli 22 %. Koko kuntasektorilla sairauspoissaoloja oli vuonna 2011 enemmän kuin palkansaajilla keskimäärin. Kun sairauspoissaolojen keskiarvo lasketaan koko henkilöstön lukumäärästä, oli kunta-alalla vuonna 2011 sairauspoissaoloja keskimäärin 10,6 työpäivää jokaista henkilöä kohden. Vuonna 2010 vastaava luku oli 8,4 päivää. Määrä on enemmän kuin kaikilla palkansaajilla keskimäärin (7,9 pv). Ero on 2,7 työpäivää vuodessa. Kunta-alalla sairauspoissaolojen kehityksen suunta oli vähenevä vuosina 2005 2010, mutta nyt suunta kääntyi kasvuun. Kunta-alalla työskentelevillä miehillä on sairauspoissaolopäiviä (5,7 päivää) suunnilleen päivä vähemmän kuin miehillä muilla sektoreilla (6,6 päivää). Naisilla kuntasektorilla poissaolopäiviä (11,9 päivää) on muita sektoreita (9,2 päivää) enemmän. Edelliseen vuoteen verrattuna oli miesten sairauspäivien määrä vähentynyt ja naisten lisääntynyt. Henkilöstön ammattitaidon parantaminen työnantajan kustantaman koulutuksen kautta on kunta-alalla hiukan yleisempää (69 %) kuin yksityisellä sektorilla (45 %). Valtion työpaikoilla koulutus on yleisintä (75 %). Kunta-alalla koulutukseen osallistumisen määrä on lisääntynyt hiukan edelliseen vuoteen verrattuna. Kunta-alan vanhuuseläkkeiden määrässä nähty kasvuvauhti taittui vuonna 2011. Kuntaalalta vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi edellisvuodesta vain puolisentoista prosenttia, kun vuonna 2010 kasvua oli peräti 10 prosenttia. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin edelleen yhä vanhempina. Kuntatyöntekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,7 vuoden iässä. Vielä kymmenen vuotta aiemmin eläkkeelle siirtyminen tapahtui pari vuotta nuorempana. Yksi syy vanhuuseläkkeelle siirtymisiän nousuun on vuosi vuodelta vähenevät alemmat ammatilliset eläkeiät.

3 1.1. Käsitteitä Raportin pohjana ovat valmiit henkilöstöhallinnon ohjelmasta tulostettavat raportit. Raportissa seurataan vuosittain mm. henkilöstömäärän kehitystä. Koska varsinaista henkilöstömäärää ei saada suoraan raporttiohjelmasta (sisältää aina myös sijaiset), on laskennassa käytetty pohjana palkanlaskentaan avattuja vakansseja. Vakanssi on toistaiseksi voimassa oleva virka- tai työsuhde. Tämän lisäksi henkilöstömäärään lasketaan kotona työskentelevät perhepäivähoitajat sekä työllistetyt, oppisopimustyöntekijät ja projektityöntekijät. Näillä perusteilla henkilöstön määrä lasketaan vuosittain, jolloin se on vertailukelpoinen edellisiin vuosiin. Yksikkökustannuksia laskettaessa on käytetty aina ko. raportissa olevaa henkilöstömäärää. Henkilöstöllä tarkoitetaan tässä raportissa niitä kaupungin palveluksessa 31.12. olevia henkilöitä, joiden työaika on vähintään 19 tuntia viikossa ja joilla on säännöllinen palkanmaksupäivä. Sivutoimisia virka-/työsuhteita (alle 19 tuntia/viikko) ei sisälly tähän henkilöstöraporttiin. Nämä sivutoimiset henkilöt ovat pääasiassa kansalaisopiston tuntiopettajia. Rajaus on tehty sen takia, että vuoden mittaan kaupungin palveluksessa on henkilöitä, joiden palvelussuhde kestää vain vähän aikaa ja/tai joiden työaika poikkeaa huomattavasti normaalista. Henkilöstö voi olla joko vakinaisessa tai määräaikaisessa palvelussuhteessa kaupunkiin. Määräaikaisia ovat pääasiassa sijaiset. Eräissä tapauksissa määräaikainen henkilö voi olla kaupungin palveluksessa vakinaisesti eli hänellä on vakinainen tehtävä, josta hän on vapaalla hoitaakseen määräaikaisessa palvelussuhteessa esim. sijaisuutta. Lisäksi henkilöstö voi olla kokoaikaista tai osa-aikaista. Poissaolotiedot on kerätty koko vuodelta, samoin henkilöstökustannukset ovat koko vuodelta. Tilastoissa on käytetty vertailulukuna Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän Tilastokeskuksella teettämiä Kunta-alan työolobarometrejä syksyltä 2010 ja 2011. 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. Someron kaupungin palveluksessa oli 31.12.2011 yhteensä 650 henkeä. Vastaava luku vuonna 2010 oli 676 henkeä. Lukuun sisältyvät myös kaikki sijaiset, joten luku poikkeaa tuntuvasti todellisesta henkilöstöluvusta. Virallinen vertailukelpoinen henkilöstömäärä on tässä raportissa laskettu seuraavasti: Vakanssit (* Perhepäivähoitajat Työllistetyt Projektityöntekijät Oppisopimustyöntekijät 531 547 531 542 509 29 30 28 27 25 7 8 6 7 7 0 0 1 2 1 0 0 0 2 2 Yhteensä 567 585 566 580 544 * ) Vakanssit on laskettu 31.12. täytettynä olleiden virka/työsuhteiden perusteella (1 hlö/vakanssi).

4 Lomatoimi siirtyi Ypäjän kunnan hoidettavaksi 1.1.2011 alkaen. Vuoden vaihteessa maatalouslomittajat, johtava maatalouslomittaja ja lomasihteeri (yht. 27 henkilöä) siirtyivät Ypäjän kunnan palvelukseen. (Tilastoissa vielä Someron kaupungin palveluksessa 31.12.2010). 2.1. Henkilöstö toimialoittain 2007 2011 Hallinto- ja taloustoimi sisältää keskushallinnon, elinkeinolautakunnan ja maaseutulautakunnan. Tekninen toimi sisältää teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan. Sivistystoimi sisältää vuosina 2007 2008 myös vapaa-aikalautakunnan. Elinkeinolautakunta aloitti 2009 ja vapaa-aikalautakunta lakkautettiin 2009 alusta. Hallinto- ja taloustoimen henkilöstön vähennys johtuu maatalouslomituksen siirtymisestä Ypäjän kunnan hoidettavaksi. 2.2. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Vakinaiset 501 520 522 531 510 Määräaikaiset 169 158 157 145 140 Yhteensä 670 678 679 676 650

5 Vakinaisten osuus koko henkilöstöstä oli 79 %, määräaikaisten 20 % ja työllistettyjen 1 %. Luvut vastaavat kunta-alan keskiarvoa, joka oli vuonna 2010 vakinaisten osalta 77 % ja määräaikaisten osalta 21 %. Työllistettyjä oli koko kunta-alalla keskimäärin 2 %. 2.3. Päätoimisuus Kokoaikaisia 575 574 570 552 535 Osa-aikaisia 95 104 109 124 115 Yhteensä 670 678 679 676 650 Kokoaikaisten osuus henkilöstöstä oli Somerolla 82 % ja osa-aikaisten 18 %. Koko kuntaalalla kokoaikaisten osuus oli 86 % ja osa-aikaisten 14 %. Vakinaisesta henkilöstöstä oli 83 % kokoaikaisessa ja 17 % osa-aikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisesta henkilöstöstä kokoaikaisia oli 81 % ja osa-aikaisia 19 %. Henkilöstöstä oli osa-aikaeläkkeellä/osatyökyvyttömyyseläkkeellä 38 henkilöä. Osa-aikaisten määrä vakinaisesta henkilöstöstä Osa-aikaisia 61 67 78 86 89 2.4. Henkilöstön lukumäärä toimialoittain Seuraavassa taulukoissa on esitetty vakinaisten ja määräaikaisten työntekijöiden jakautuminen toimialoittain. Määräaikaiset sisältävät myös työllistetyt ja sijaiset. Vakinaiset Hallinto- ja taloustoimi Perusturvatoimi Sivistystoimi Tekninen toimi 48 270 113 70 50 292 113 65 47 289 114 72 43 304 112 72 15 305 115 75 Yhteensä 501 520 522 531 510 Määräaikaiset Hallinto- ja taloustoimi Perusturvatoimi Sivistystoimi Tekninen toimi 2 111 44 12 8 101 39 10 13 105 29 10 6 98 31 10 1 110 24 5 Yhteensä 169 158 157 145 140 Määräaikaisten osuus koko toimialan henkilöstöstä on suurin perusturvatoimessa, jossa se oli 26,5 %. Toiseksi eniten määräaikaisia oli sivistystoimessa 17,3 %.

6 2.5. Ikä- ja sukupuolirakenne (vakinaiset) Kaupungin vakinaisen henkilöstön suurin ikäryhmä oli 55-59 vuotiaat, joita oli 95 henkeä. Seuraavaksi eniten oli 40-44 vuotiaita 77 henkeä ja 45 49 vuotiaita 76 henkeä. Kaikkiaan yli 50 vuotiaita oli vakinaisesta henkilöstöstä 225 henkeä eli 45 %. 40-49 vuotiaita oli 153 henkeä eli 30 %. Alle 40 vuotiaita oli 128 henkeä eli 25 %. Kaikissa ikäryhmissä naisten osuus oli suurempi kuin miesten. Eniten miehiä oli 40-44 -vuotiaissa 13 henkeä ja 55 59 vuotiaissa 12 henkeä. Naisia taas oli eniten 55 59 vuotiaissa 83 henkeä.naisten osuus koko henkilöstöstä oli 89 %. Kunta-alalla naisten osuus koko henkilöstöstä on lähes 80 %.

7 2.6. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain 2011 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2011 47,5 vuotta. Miehillä se oli 48,5 ja naisilla 47,3 vuotta. Kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,5 vuotta vuonna 2010. Koko henkilökunnan keski-ikä (sijaiset mukaan lukien) oli 45,6 vuotta. Naisten keski-ikä oli 45,4 vuotta. Miesten keski-ikä oli 47,5 vuotta. Miehiä Keski-ikä Naisia Keski-ikä Hallinto-taloustoimi 2 61,0 13 50,9 Perusturvatoimi 8 48,0 297 47,6 Sivistystoimi 25 45,0 91 45,8 Tekninen toimi 23 51,4 52 47,7 Yhteensä 58 48,5 453 47,3 2.7. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen päättymissyy ja %-osuus 2007 % 2008 % 2009 % 2010 % 2011 % Vanhuuseläke 4 0,8 3 0,6 9 1,7 10 1,9 14 2,7 Työkyvyttömyyseläke 3 0,6 2 0,4 4 0,8 3 0,6 2 0,4 Eronnut/erotettu 15 3,0 18 3,5 12 2,1 20 3,4 15 2,9 Kuolema 0 0 1 0,2 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 22 4,4 24 4,6 25 4,8 33 6,2 31 6,1 Vuonna 2011 Someron kaupungin palveluksesta siirtyi eläkkeelle 16 henkilöä ja erosi/erotettiin 15 henkilöä. Yleisimmät vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen päättymisen syyt ovat vanhuuseläkkeelle siirtyminen ja irtisanoutuminen. Irtisanoutumisprosentti on vaihdellut viime vuosina 2,1 3,5 % välillä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä on kasvanut vuosittain ja vuonna 2011 vanhuuseläkkeelle siirtyi 2,7 % vakinaisesta henkilöstöstä. 2.8. Eläkkeelle siirtyminen Someron kaupungin palveluksesta eläkkeelle tai osittain eläkkeelle siirtyneet Vanhuuseläke 4 3 9 10 14 Työkyvyttömyyseläke 3 2 4 3 2 Osatyökyvyttömyyseläke 6 4 5 1 5 Osa-aikaeläke 1 2 2 4 3 Yhteensä 14 11 20 18 24 % vak.henkilöstöstä 2,8 2,1 3,8 3,4 4,7 Kokonaan eläkkeelle siirtyi vuosina 2007-2011 yhteensä 54 henkilöä eli n. 8 % koko henkilöstöstä. Vastaavasti osa-aikaeläkkeelle siirtyi n. 5 % henkilöstöstä. Vuosittain vanhuuseläkkeelle siirtyy alle 2 % henkilöstöstä.

8 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 2 henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle 5 henkilöä. Vuosina 2007 2009 osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneitä oli Somerolla enemmän kuin työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä. Vuonna 2011 10 henkilöä jatkoi työtään henkilökohtaisen eläkeiän täyttymisen jälkeen. Kevan tilaston mukaan Someron kaupungin vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle (KuELeläkkeelle) siirtyneiden (19 henkilöä) keski-ikä oli 59,8 vuotta Esim. vuonna 2000 se oli 57,5 vuotta. Työntekijä voi jäädä vanhuuseläkkeelle valintansa mukaan 63 68 vuoden iässä. Ennen vuotta 1960 syntyneellä työntekijällä, joka on aloittanut kuntapalvelunsa ennen vuotta 1993, on henkilökohtainen vanhuuseläkeikä. Jos työntekijä on valinnut vanhan ammatillisen eläkejärjestelmän, jossa vanhuuseläke on alle 63 vuotta, hän voi jäädä vanhuuseläkkeelle tässä alemmassa iässä. Vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vuosina 2011 2025 Yllä oleva kaavio on Kevan ennuste Someron kaupungin työntekijöiden eläkepoistumasta. Ennuste sisältää myös arvion työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä. Suurin eläkepoistuma osuu vuodelle 2014, jolloin eläkkeelle siirtyisi 30 henkilöä. Ennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä Someron kaupungin työntekijöistä siirtyy eläkkeelle 325 henkeä, mikä on 50 % nykyisestä työntekijämäärästä. Seuraavassa kaaviossa on Kevan ennuste eläkepoistumasta prosentteina henkilöstöstä. Pylväikössä on vertailtu Someron kaupungin eläkepoistumaa koko kunta-alan vastaaviin prosentteihin. Suurimmat poikkeamat Someron eläkepoistumassa on arvioitu vuosille 2014 (4,4 %), 2015 (4,2) ja 2018 (4,0). Tällöin eläkepoistuma ylittäisi selvästi kunta-alan prosentin.

9 Kunta-alan eläkepoistuma, % 3. Henkilöstökustannukset 3.1. Palkkakustannukset toimialoittain Maksetut palkat Henkilösivukulut Yhteensä 29,01 % Hallinto- ja taloustoimi 795 032 230 638 1 025 670 Perusturvatoimi 11 100 957 3 220 388 14 321 345 Sivistystoimi 5 142 142 1 491 735 6 633 877 Tekninen toimi 2 012 228 583 747 2 595 975 Yhteensä 19 050 359 5 526 508 24 576 867 Palkkakustannukset sisältävät kaikki vuoden aikana maksetut palkat, lomarahat ja lomakorvaukset, mutta ei kokouspalkkioita. Perusturvatoimen osuus palkkakustannuksista on 58 %, sivistystoimen 27 %, teknisen toimen 11 % ja hallinto- ja taloustoimen 4 %. 3.2. Palkkakustannusten (ilman sotumaksuja) jakaantuminen 2010 2011 Varsinainen palkka 14 367 726 73,1 % 13 865 133 72,8 % Lisä- ja ylityöt 230 608 1,2 % 178 098 0,9 % Työaikakorvaus 873 042 4,4 % 724 520 3,8 % Lomaraha/-korvaus 1 103 697 5,6 % 1 098 603 5,8 % Poissaolokustannukset 2 456 807 12,5 % 2 495 097 13,1 % (josta sairauspoissaolokust.) (541 390) (655 425) Muut kustannukset 625 670 3,2 % 688 908 3,6 % 19 657 550 100 % 19 050 359 100 %

10 Varsinaisen palkan osuus on luonnollisesti suurin eli n. 73 %. Poissaolokustannusten osuus on n. 13 %. Lomarahojen ja lomakorvausten osuus on 5,8 %. Muihin kustannuksiin luetaan mm. opettajien ylituntipalkkiot, lääkäreiden toimenpidepalkkiot, päivystyskorvaukset, käyntipalkkiot ja yksityiset asiantuntijapalkkiot. Näiden osuus oli 3,6 % kaikista maksetuista palkoista. 4. Työnteon keskeytykset 4.1. Poissaolot 4.1.1. Poissaolot toimialoittain Seuraavassa taulukossa on esitetty kaupungin henkilöstön poissaolokalenteripäivät toimialoittain ja syyryhmittäin. Laskelmassa ovat mukana poissaolojaksojen väliin jäävät arkipyhät ja viikonloput. Henkilöstölle kertyi poissaolopäiviä yhteensä 49 637 (ilman vuosilomapäiviä yhteensä 27 701). Palkallisten sairauspoissaolojen osuus kaikista poissaoloista oli 20,9 % (16,9 % vuonna 2010). Poissaolopäivät sisältävät kaikki vuonna 2011 työssä olleet henkilöt. Näin ollen henkilöstön lukumäärä tässä laskelmassa on 738 henkilöä. Oma Lapsen Perhevapatus Koulu- Vuosi- Muut sairaus sairaus. loma Hallinto- ja taloustoimi 39 7 0 22 710 31 Perusturvatoimi 7 509 450 6 959 415 15 856 4 818 Sivistystoimi 1 209 85 1 928 197 1 758 1 182 Tekninen toimi 1 621 42 643 28 3 612 516 Yhteensä 10 378 584 9 530 662 21 936 6 547 %-osuus 20,9 % 1,2 % 19,2 % 1,3 % 44,2 % 13,2 % Sairaus = palkallinen sairausloma Perhevapaat = äitiys- ja isyysvapaat, hoitovapaat, muut perhevapaat Muut = opintovapaat, vuorotteluvapaa, palkaton sairausloma, työtapaturmat, virkavapaat, lomautus sekä yksityisasioiden hoito 4.1.2. Poissaolokalenteripäivät henkilöä kohti toimialoittain ja syyryhmittäin Oma Lapsen Perhe Koulutus Muut Yht. Sairaus sairaus vapaa Hallinto- ja taloustoimi 2,4 0,4 0,0 1,4 46,3 50,5 Perusturvatoimi 15,5 0,9 14,4 0,9 42,7 74,4 Sivistystoimi 8,1 0,6 12,9 1,3 19,7 42,6 Tekninen toimi 18,2 0,5 7,2 0,3 46,4 72,6 Yhteensä 14,1 0,8 12,9 0,9 38,6 67,3 Kaiken kaikkiaan poissaolopäiviä/työntekijä kertyi 67,3. Tästä sairauspoissaolojen osuus oli 14,1 päivää (ed. vuonna 11,8 päivää) työntekijää kohti ja lomien osuus 29,7 päivää.

11 Poissaolotyöpäivät oman sairauden takia Somerolla verrattuna koko kunta-alaan: Somero 8,7 9,4 9,0 8,9 10,6 Kunta-ala 10,8 9,3 8,5 8,4 10,6 Keskiarvo kaikkia kunnan/kunta-alan työntekijöitä kohti Kunta-alan työpaikoilla oltiin vuonna 2011 keskimäärin 10,6 työpäivää vuodessa poissa oman sairauden takia. Somerolla vastaava luku oli niin ikään 10,6 työpäivää. Kuntasektorilla sairauspoissaolojen kehityksen suunta oli vähenevä vuosina 2005 2010, mutta nyt suunta kääntyi kasvuun. Somerolla kasvu pysähtyi vuonna 2008, mutta alkoi jälleen nousta vuonna 2011. Sairauspoissaolotyöpäivien keskiarvo poissaolijaa kohti Somero 13,7 14,2 12,9 13,0 15,6 Kunta-ala 16,1 14,3 12,9 12,2 15,3 Keskiarvo niiden osalta, jotka ovat olleet poissa työstä vähintään yhden päivän oman sairauden takia Sairauspoissaolojen määrä (työpäivää) poissaolijaa kohti oli kuntasektorilla 15,3 päivää vuonna 2011, kun se vuotta aikaisemmin oli 12,2 päivää. Somerolla vastaava luku vuonna 2011 oli 15,6 päivää (vuonna 2010 13 päivää). Työministeriön työolobarometrin mukaan vuonna 2011 sellaisia työntekijöitä, jotka eivät olleet päivääkään vuoden aikana poissa oman sairauden takia, oli 31 %. (32 % vuonna 2010). Somerolla vastaava luku on 32 prosenttia (vuonna 2010 32 %). 4.1.3. Sairauspoissaolojen kehitys Seuravassa taulukossa on palkallisten sairauspoissaolojen kehitys eri vuosina kalenteripäivää/hlö. Henkilölukumäärässä on mukana kaikki vuoden aikana kaupungin palveluksessa olleet työntekijät (myös ne, joilla ei ole sairauspoissaolopäiviä). Toimiala 2006 Hallinto- ja taloustoimi 12,4 14,1 10,8 10,9 10,7 2,4 Perusturvatoimi 11,8 13,1 14,5 14,3 13,8 15,5 Sivistystoimi 5,9 6,9 5,7 6,0 5,1 8,1 Tekninen toimi 12,4 12,8 15,8 12,5 14,4 18,2 Yhteensä pv/hlö 10,6 11,7 12,5 12,0 11,8 14,1 4.1.4. Poissaolojaksojen pituus Kaupungin työterveyshuolto on tehnyt ohjeet sairauslomakäytännöstä. Ohjeistuksessa sanotaan mm: Jos kalenterivuoden aikana sairauslomapäiviä kertyy yli viisitoista (15) useammasta eri sairausjaksosta, niin seuraavan kalenterivuoden aikana vaaditaan jokaisesta sairauslomapäivästä hoitajan tai lääkärin todistus.

12 1-3 pv 1-3 pv 1-3 pv 1-3 pv 1-3 pv Hallinto- ja taloustoimi 36 48 61 45 17 Perusturvatoimi 640 621 664 723 832 Sivistystoimi 122 156 155 135 131 Tekninen toimi 81 83 85 84 92 Yhteensä henkilöä 879 908 965 987 1 072 4-10 pv 4-10 pv 4-10 pv 4-10 pv 4-10 pv Hallinto- ja taloustoimi 27 21 26 30 1 Perusturvatoimi 203 202 245 234 277 Sivistystoimi 31 39 33 28 43 Tekninen toimi 31 42 26 28 41 Yhteensä henkilöä 292 304 330 320 362 Edellä olevista taulukoista ilmenee sairauspoissaolojen pituus ja poissaolokertojen lukumäärä toimialoittain. Esim. perusturvatoimessa on ollut 1-3 päivän sairauspoissaoloja 832 kpl. Luvussa esiintyy sama henkilö useamman kerran. Yhteensä kaikkia poissaolokertoja oli 1571 kpl (luku sisältää myös yli 10 päivän poissaolot). Poissaoloista 68 % oli 1-3 päivän poissaoloja. Poissaolotilaston mukaan 1 päivän poissaoloja oli 483 kpl, kahden päivän poissaoloja 377 kpl ja kolmen päivän poissaoloja 212 kpl. Neljän ja viiden päivän poissaoloja oli kumpiakin vielä vähän yli 100 kpl, mutta tämän jälkeen tapausten määrä laskee jo alle 40. 4.2. Poissaolokustannukset Kaikkien poissaolojen palkkakustannukset vuonna 2011 olivat 2 407 571 euroa. Luku sisältää myös loma-ajan kustannukset. Kun lukuun lisätään sosiaalivakuutusmaksut (29,01 %) ja vähennetään saadut henkilöstökorvaukset (312 494 euroa) saadaan kokonaiskustannuksiksi 2 793 513 euroa. Tämä on 3 785 euroa/työntekijä (738 työntekijää). Vuonna 2010 vastaava luku oli 3 716 euroa/työntekijä. Poissaolokustannukset toimialoittain ja kustannusten osuus toimialan palkoista 2010 2011 Hallinto- ja taloustoimi 218 141 11,5 % 81 311 10,2 % Perusturvatoimi 1 509 170 14,0 % 1 695 335 15,3 % Sivistystoimi 267 670 5,3 % 283 889 5,5 % Tekninen toimi 327 624 16,7 % 347 036 17,3 % Yhteensä 2 322 605 11,8 % 2 407 571 12,6 % Poissaolokustannusten keskimääräinen osuus palkoista oli vuonna 2010 11,8 % ja vuonna 2011 hieman suurempi 12,6 %. On huomattava, että sivistystoimen pieneen prosenttiosuuteen vaikuttaa taas se, että opettajille ei makseta varsinaista vuosiloma-ajan palkkaa.

13 Sairauspoissaolojen palkkakustannukset (ilman henkilösivukuluja) 2007 466 255 2008 517 055 2009 510 444 2010 541 390 2011 655 425 Lisäksi tulee ottaa huomioon, että sairauden ja perhevapaiden johdosta tapahtuvat poissaolot aiheuttavat monessa tapauksessa työnantajalle kaksinkertaisen palkan maksun. KVTES:n mukaan viranhaltijalla/työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta. Äitiysvapaan ajalta palkka maksetaan 72 ensimmäisen arkipäivän osalta. 5. Työllistäminen 5.1. Työllistetyt toimialoittain vuonna 2011 Henkilöstömenot ( ) Työssäoloaika kk Henkilötyövuosia Henkilöitä (6 kk) Perusturvatoimi 196 000 117 9,7 19 Tekninen toimi 11 963 5 0,4 1 Yhteensä 207 963 122 10,1 20 Keskimääräinen yhden henkilön työllistämisjakso on ollut puoli vuotta. Työssäoloaika on laskettu kuukausina ja jaettu sen jälkeen 6 kuukaudella. Henkilö on saattanut aloittaa työsuhteen jo edellisen vuoden puolella ja jatkaa vielä vuoden 2011 tai 2012 puolella. Tällöin ajaksi lasketaan vain vuoden 2011 puolella olevat kuukaudet. Näin laskettuna kaupunki työllisti puoleksi vuodeksi keskimäärin 20 henkilöä. Henkilötyövuosia kertyi n. 10. 5.2 Työllistettyjen määrä vuosina 2007 2011 (6 kk:n jakso)

14 5.3. Työllistämisestä aiheutuneet kokonaiskustannukset (euroa) Työllistämisestä aiheutuneet kokonaiskustannukset vuonna 2011 olivat n. 208 000 euroa. Työllistetyt henkilötyövuosina toimialoittain Hallinto- ja taloustoimi 0,7 0,2 0 0,8 0 Perusturvatoimi 6,0 6,4 6,1 7,6 9,7 Sivistystoimi 1,0 0,8 0,8 0,8 0 Tekninen toimi 0,3 1,8 0,4 0 0,4 Henkilötyövuosia 8,0 9,2 7,3 9,2 10,1 5.4. Kesätyöpaikat Someron kaupunki järjesti vuonna 2011 kesätyöpaikan yhteensä 44 nuorelle. Työaika vaihteli 3 5 viikkoon. Eniten, eli 30 nuorta työllistettiin 4 viikoksi, 6 nuorta 5 viikoksi ja 8 nuorta 3 viikoksi. Palkkakustannukset sotuineen olivat yhteensä 32 014 euroa. Työpaikkoina olivat Palvelutalo Tervaskanto, vuodeosastot, päiväkodit, terveyskeskuksen pesula, kotihoito, kehitysvammatyö, keittiö- ja siivoustyöt, maanmittaus ja puistotyöt sekä nuorisoja kulttuuritoimi. Perusturvatoimi työllisti 24 nuorta, tekninen toimi 18 nuorta ja sivistystoimi 2 nuorta. Lisäksi kaupunki tuki yrityksiä, jotka työllistivät nuoren vähintään neljän viikon ajaksi. Tukea maksettiin yhteensä 5 200 euroa 26 nuoren työllistämisestä. Tuki oli 200 euroa/työllistetty nuori. 5.5. Muu työllistäminen Työtoiminnassa asiakkaita oli yhteensä 57 (vuonna 2010 47). Pääasiallisessa toimintamuodossa eli kuntouttavassa työtoiminnassa oli 42 asiakasta. Asiakkaiden sijoituspaikkoina olivat työpaja (36 henkilöä), työpaja ja kaupungin muut toimintayksiköt yhdessä (1 henkilö), kaupungin muut toimintayksiköt (2 henkilöä) ja yhdistykset (3 henkilöä).

15 Kuntouttavassa työtoiminnassa toimintapäiviä kertyi 3 636, kun niitä edellisenä vuonna oli 2 249. 6. Koulutus Koulutuspäiviä kirjattiin vuonna 2011 yhteensä 662, joka on 3,1 päivää osallistujaa kohti. Koulutuspäivien lukumäärä suhteutettuna vakinaisen henkilöstön lukumäärään saadaan koulutuspäiviä henkilöä kohti 1,2. Koulutusajan palkkakustannukset olivat henkilöstömenoineen n. 76 800 euroa, joka on 0,3 % maksetuista palkoista. Koulutuskustannuksiin ei sisälly matkakorvauksia, koska niitä ei ole erikseen tilastoitu. Lisäksi tulevat vielä kurssimaksut. Kaikista kunta-alan työntekijöistä 69 % osallistui ainakin johonkin työnantajan maksamaan koulutukseen vuonna 2011. Somerolla 40 % (2010, 38 %) työntekijöistä osallistui koulutukseen. Toimialoittain suurinta koulutukseen osallistuminen kunta-alalla on terveystoimessa 76 %, sosiaalitoimessa 67 % ja sivistystoimessa 67 %. Somerolla koulutukseen osallistui vakituisesta henkilöstöstä perusturvatoimessa 41 %, sivistystoimessa 48 %, hallinto- ja taloustoimessa 69 % ja teknisellä toimella 14 %. Koko kuntasektorilla työnantajan maksaman koulutuksen pituus oli vuonna 2011 4,9 päivää (2010, 4,8 päivää), Somerolla vastaava luku on 3,1 päivää (2010, 3 päivää). Koulutukseen osallistuminen ja koulutuspäivät osallistujaa kohti Osallist. lkm Koulutuspäiviä Pv/osall. Vakin. hlöstö %/vakin. hlöstö Hallinto- ja taloustoimi 11 22 2,0 16 68,7 Perusturvatoimi 134 415 3,1 325 41,2 Sivistystoimi 61 197 3,2 127 48,0 Tekninen toimi 11 28 2,5 76 14,5 Yhteensä 217 662 3,1 544 39,9 Yli 50 päivän opintovapaalla oli vuoden aikana 15 henkilöä. Edellä tilastoitujen lisäksi järjestettiin opetustoimen veso- ja täydennyskoulutuspäiviä vuonna 2011 seuraavasti: 8.12. Psykologi Tony Dunderfelt, aiheena Ilon psykologia - miten ylläpidän inspiraatiota ja luovuutta tiukkoina aikoina. Toteutettiin sivistystoimen hankkeen kautta. Opettajien lisäksi tilaisuuteen osallistui eri hallintokuntien edustajia ja huoltajia. 26.11. Kiiruun auditorio, osallistujia: opettajia 84, päivähoidosta 4 hlöä = 88 Neuropsykologi Tuula Saarimäki, aiheena: Käytännön työkaluja autismiin, aspergeriin ja sosiaaliseen sopeutumattomuuteen Puhuja-kouluttaja-sparraaja-valmentaja Tom Pöysti, aiheena: Tekemisen riemu ja tuska saako opettaja olla innostunut työstään saati persoonallinen ihminen? 20.9. Keijo Tahkokallion luennolle Uskallusta vanhemmuuteen, osallistujia n. 350 henkilöä, joista opetuspuolelta n. 70.

16 9.8. Kiiruun auditorio, osallistujia: opettajia ja avustajia yht. 114 Professori Kai Hakkarainen, aiheena: Tutkiva oppiminen, luento itsensä ylittävästä oppimisesta, motivaation luomisesta ja innostamisesta Lisäksi kansalaisopiston kautta järjestettiin avoimen yliopiston opetusta sekä muuta täydennyskoulutusta henkilöstölle, joihin osallistui opetushenkilöstön lisäksi myös muiden hallinnonalojen edustajia: Vuonna 2011 toteutettiin yliopistotasoista opetusta erityispedagogiikan perusopinnoissa (25 op), lääketieteen perusteissa (mielenterveys 5 op sekä ikääntyneiden sairaudet ja lääkehoito 5 op) ja kasvatustieteen perusopinnoissa (25 op). Yhteistyökumppanina kaikissa em. oli Turun avoin yliopisto. Opistossa järjestettiin henkilöstölle myös mm. elintarvikehygieniaosaamiskoulutusta ja ensiapukursseja. Kurssien opiskelijat saivat virallisen todistuksen osaamisestaan. Kirjallisuuden ja kuvataiteen luennoille osallistui myös mm. opetus- ja kasvatusalan henkilöstöä. 7. Terveydellinen toimintakyky 7.1. Työterveyshuolto Someron kaupunki on jaettu työterveyshuollon toimintaa varten yksiköihin, joille on laadittu oma työterveyshuollon toimintasuunnitelmansa, jonka mukaisesti toteutetaan ehkäisevää työterveyshuoltoa työpaikkakäyntien ja terveystarkastusten sekä mahdollisten työyksikkötoimintaan osallistuvien toimenpiteiden muodossa. Työterveyshuolto kattaa kaiken sairaanhoidon pitkäaikaissairaanhoidosta akuuttisairaanhoitoon. Erikoissairaanhoito ei sisälly työterveyshuollon toimintaan. 7.1.1. Vastaanottokäynnit ja terveystarkastuskäynnit Käynnit lääkärillä 1 614 1 789 1 860 1 473 1 343 Käynnit terveydenhoitajalla 198 140 217 248 224 Laboratoriotutkimukset 3 057 2 338 2 564 2 437 1 983 Radiologiatutkimukset 150 155 181 60 84 Käynnit yhteensä kpl 5 019 4 422 4 822 4 218 3 634 Kustannukset yhteensä, 69 873 71 243 113 059 96 050 89 995 Kelan korvaus, 34 174 36 360 36 576 58 833 51 021 Kela korvaa hyväksytyistä kustannuksista noin puolet. Korvaus on kirjattu aina menoja seuraavan vuoden tuloksi.

17 7.1.2. Työ- ja työmatkatapaturmat Työtapaturmia - Korvauspäiviä Työmatkatapaturmia - Korvauspäiviä Ammattitauteja - Korvauspäiviä Työpaikan ulkopuolella - Korvauspäiviä Tapaturmia yhteensä - Korvauspäiviä yhteensä 18 41 32 44 33 151 570 347 143 412 0 4 6 5 5 0 8 47 0 5 2 1 2 0 1 22 0 50 0 0 0 1 1 0 5 0 0 9 0 3 20 173 47 578 41 453 49 143 44 420 Korvauspäivät ilmoittavat niiden päivien lukumäärän, joilta on maksettu päivärahaa (päivärahaa maksetaan mikäli työkyvyttömyys kestää vähintään kolme peräkkäistä päivää tapaturmapäivää lukuun ottamatta) Tapaturmien määrä on kasvanut vuosina 2008 ja 2009 edellisiin vuosiin verrattuna. Syynä on kirjauskäytännön muuttuminen. Vuonna 2010 tapaturmien lukumäärä on kasvanut, mutta korvauspäivät vähentyneet. Vuonna 2011 tapaturmien määrä on laskenut, mutta korvauspäivien määrä kasvanut. Tapaturmista 11 tapauksessa on maksettu päivärahaa. Korvauspäiviä on keskimäärin 9 vahinkoa kohti. Tapaturmat ja niistä aiheutuneet korvauspäivät eriteltyinä toimialoittain Tapaturmat Hallinto- ja taloustoimi 5 7 7 5 1 Perusturvatoimi 11 27 27 29 34 Sivistystoimi 1 5 3 8 3 Tekninen toimi 3 8 4 7 6 Yhteensä 20 47 41 49 44 Hallinto- ja taloustoimeen sisältyy maaseutulautakunta ja elinkeinolautakunta. Tekniseen toimeen sisältyy tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta. Korvauspäivät Hallinto- ja taloustoimi 44 151 38 40 0 Perusturvatoimi 77 236 404 79 414 Sivistystoimi 45 117 0 6 0 Tekninen toimi 7 74 11 18 6 Yhteensä 173 578 453 143 420

18 7.2. Henkilöstön työhyvinvointi 7.2.1. Tyhy-toiminta Henkilöstön työhyvinvointia ylläpitävään toimintaan (TYHY) oli varattu vuoden 2011 talousarviossa 50 000 euroa. Tästä n. 35 400 euroa varattiin työyksiköiden tyhytoimintaan. Yhtä työntekijää kohden määrärahaa oli varattu 65 euroa. Määräraha varattiin keskitetysti kaupunginhallituksen alaisuuteen ja tyhy-toimintaa koordinoi kaupungin johtoryhmä. Työyksiköille varattu määräraha jaettiin vakanssien suhteessa ja rahan käytöstä päätti kunkin yksikön esimies. Rahojen käytön tuli kohdistua koko työyhteisöön tai suureen osaan sen työntekijöitä. Tyhy-toimintarahat käytettiin työyhteisön hyvinvointiin yhdessäolon merkeissä. Tyhy-päivää vietettiin pääasiassa ohjatun liikunnan, pyöräilyn tai erilaisten hoitojen merkeissä. Myös saaristoristeilyt, museokäynnit ja teatteri olivat suosittuja. Yleensä päivä päättyi ruokailuun. Kunkin yksikön esimies laati lopuksi raportin toiminnasta ja sen kustannuksista. Lisäksi kaupunki on kustantanut kaupungin työntekijöille kaksi ilmaista elokuvaesitystä Bio Jukolassa (toisen kevätkaudella ja toisen syyskaudella). Elokuvissakäyntejä oli 163 kpl. Kaupunki oli mukana myös Someron Liikunta ry:n järjestämässä Someron kuntokierroksessa ja maksoi henkilökuntansa osallistumismaksun. Kuntokierrokseen osallistui 21 kaupungin työntekijää: Hovimäkihiihtoon (13), Viikin lenkkiin (5) ja Hovimäen polkuretkeen (3). Kaikkiaan tyhyrahaa käytettiin 24 500 euroa. 7.2.2. Virkistystoiminta Henkilöstön yhteistyöryhmä vastaa vuosittain mm. pikkujoulun ja erilaisten tapahtumien järjestämisestä kaupungin henkilökunnalle. Vuonna 2011 järjestettiin virkistystä mielelle ja keholle viikko, jossa henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua maksutta seuraaviin tapahtumiin. - kävele Pariisiin Häntälässä - naurujooga Joensuun koulun luentosalissa - retki Isolle-Valkeelle uimaan ja saunomaan - pukeutumisen värit ja tyylit kansalaisopiston auditoriossa - kuntosalin vapaa käyttö yhtenä päivänä monitoimitalolla - kahvakuula Lamminniemikodissa - musiikkipläjäys Kiiruun puistossa - puistozumbaa Kiiruun puistossa Viikon tapahtumista suosituimmat olivat kahvakuula ja väriterapia. Pikkujoulun suosio oli suuri ja osallistujia oli yli 200. Henkilökunnalla on myös mahdollisuus ostaa tuettuun hintaan Someron Liikunta ry:n kuntokortteja. Tuki henkilöstölle on 50 % kuntokorttien hinnasta.