Rakennerahastojen uutiskirje 2/09 23.11. 2009. EU:n budjettiuudistuksesta vuodettua

Samankaltaiset tiedostot
Raportointi Eura 2007 ja Wepa 2007 Valtteri -järjestelmissä

EURA EU:n rakennerahastojen hallintajärjestelmä. Erikoissuunnittelija Antti Härkönen Työ- ja elinkeinoministeriö Sähköiset palvelut -ryhmä

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta

Sulkemistoimet rakennerahastotietojärjestelmissä

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Ajankohtaista: Vuodenvaihdeohjeet, lisämaksut hankkeille

Rakennerahastokauden valmistelu

EURA 2007 järjestelmän rahoitustietojen varmenneraportin käyttöohje

Maksatus Lump sum -hankkeissa

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

Talousarvioesitys 2017

Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö

Talousarvioesitys 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

EAKR-päätöksenteko Uudenmaan liitossa

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n ajankohtaiset uutiset ja tuleva rahoitus Maakuntavaltuuston seminaari Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Pohjois-Savon liitto

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

EU:n rakennerahastokausi

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Rakennerahasto-ohjelmien edistymiskatsaus

Asiakirjayhdistelmä 2014

RAKENNERAHASTOKAUDEN TILANNEKATSAUS

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Kestävää kasvua ja työtä

Rahoituskorjaustoimenpiteet RR-tietojärjestelmissä

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

1. Rahoitustaulukot ESR- ja EAKR-ohjelmissa. Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä-Suomen EAKR-ohjelmat

Viestintä ja tiedotus hankkeessa. 1 Hanna Laaksonen

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

Etelä-Suomen EAKR. Kestävää kasvua ja työtä

INFOTILAISUUS PROJEKTIEN TOTEUTTAJILLE

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Rakennerahastojen rahoituskorjaustapahtumien hallinnointi ja seuranta -koulutus

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

RR-tietojärjestelmien raportit ja neuvontafoorumi

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

1. Teknisen tuen määrä ja kohdentuminen Manner-Suomen ESR-ohjelmassa sekä Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmissa

SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN LAATIMINEN. 1. Yleistä

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Rakennerahastojen uutiskirje 1/

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)

OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

Maksatus Lump sum -hankkeissa. Aila Jumppanen

Jyrki Tomberg. Rahoitusinfo DIAK Martintalo

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje)

EU-OHJELMAKAUDEN ALOITTAMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYSTAVOITEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA

EUROOPPA-PÄIVÄ

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

Itä-Suomen kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen konferenssi

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Kymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

Toteuttajien tukiosuus (EU ja valtio) koko hankkeen toteutusaikana: Koko hanke:

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa

EURA 2007 EU:N RAKENNERAHASTOJEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ. Projektin toteuttajan yhteystietojen ylläpito ja salasanan vaihtaminen

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Sulkemisen haasteet maksatuksen näkökulmasta

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

Toteuttajien tukiosuus (EU ja valtio) koko hankkeen toteutusaikana: Koko hanke:

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Katsaus tulevan ohjelmakauden valmistelun tilanteeseen

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Asiakirjayhdistelmä 2016

Transkriptio:

Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta EU:n budjettiuudistuksesta vuodettua Koheesiopolitiikka kohdennettaisiin kaikkein köyhimmille jäsenmaille. Tämä tarkoittaisi aluepolitiikan kansallistamista vauraammissa jäsenmaissa. Näin koko Suomi jäisi EU-tuen ulkopuolelle. Esitys ei ota huomioon Lissabonin sopimukseen sisältyvää territoriaalisen koheesion tavoitetta, johon liittyy pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kehittäminen. Kun sopu EU:n rahoituskehyksestä vuosille 2007 2013 syntyi, sen hintana oli vaatimus budjetin rakenteen uudistamisesta niin, että uusi järjestelmä olisi voimassa, kun seuraava rahoituskehys hyväksyttäisiin. Jotta tämä olisi mahdollista, komissio velvoitettiin tekemään asiasta esitys vuosina 2008/2009. Vuosi 2009 ja komission toimikausi ovat päättymässä, mutta esitystä ei ole tehty. Kuukausi sitten julkisuuteen vuoti virkamiesvalmistelun tuloksena syntynyt, mutta kollegion käsittelemätön esitys. Esityksessä aluepolitiikkaa käsiteltiin tavalla, joka nosti kaikki aluekehityksen ystävät barrikadeille. Rahoituskehys on koko EUjärjestelmän keskeinen ohjausjärjestelmä. Siksi siihen kohdistuu kovia poliittisia paineita. Todellinen poliittinen vääntö liittyy luonnollisesti siihen, mitä tehtäviä budjetista rahoitetaan ja missä suhteessa. Perinteisesti maatalous- ja aluepolitiikka ovat saaneet leijonan osan EU:n kaikista rahoista. Tätä monet pitävät aikansa eläneenä ja epätarkoituksenmukaisena aikana, jolloin EU:sta halutaan tehdä maailman johtava tietotalous. Näin jää kaksi vaihtoehtoa: joko kasva- tetaan budjettia tai siirretään menoja nykyisen budjetin sisällä. Koska ns. nettomaksajat eivät hyväksy menojen lisäämistä, ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi jää maatalous- ja aluetukien leikkaaminen. Uuden budjetin painopisteet eurooppalaisen lisäarvon perusteella Esityksen mukaan uuden budjetin painopisteet määritellään niiden eurooppalaisen lisäarvon perusteella. Lisää rahaa saavat kestävä talouskasvu, työllisyys, tutkimus- ja kehitystyö, innovaatiot, ilmasto- ja energiapolitiikka sekä EU:n roolin vahvistaminen globaalina toimijana. Koheesiopolitiikka kohdennettaisiin kaikkein köyhimmille jäsenmaille. Tämä tarkoittaisi aluepolitiikan kansallistamista vauraammissa jäsenmaissa. Näin koko Suomi jäisi EU-tuen ulkopuolelle. Esitys ei ota huomioon Lissabonin sopimukseen sisältyvää territoriaalisen koheesion tavoitetta, johon liittyy pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kehittäminen. Temaattinen ja sektorikohtainen lähestymistapa Esityksessä painottuvat temaattinen ja sektorikohtainen lähestymis- 1 tapa. Koheesiopolitiikkaa ei käsitellä omana politiikkakokonaisuutena, vaan sen toteuttaminen on jaettu useisiin eri politiikka- ja rahoitusvälineisiin. Koheesiotavoite on kytketty sektoripolitiikkoihin kuten tutkimus ja innovaatiot, työllisyys-, ilmasto-, energia- ja liikenneverkostot. Esityksestä voi saada käsityksen, että sosiaalirahastolle (ESR) SISÄLTÖ: jatkuu >>> 2 Yli sata hyvän hankkeen kuvausta 3 EURA 2007 -järjestelmän raportit 4 Keskeisiä rahoituksen vuodenvaihdetoimintoja 31.12.2009 mennessä 5 N+2-tilanne vuoden 2007 EU-rahoituskehysten osalta 6 Painotuotteiden tilauspalvelu 7 Ajankohtaista lyhyesti

Vipuvoimaa EU:lta >>> jatkuu esitetään vahvempaa roolia koheesiopolitiikan ulkopuolella ja aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta suunnattaisiin eri sektoripolitiikkojen rahoitukseen. Rajat ylittävällä yhteistyöllä nähdään olevan eurooppalaista lisäarvoa, mutta siinäkin halutaan uutena painotuksena ottaa huomioon erityisesti ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tarpeet. Uusi komissio aloittaa työnsä näillä näkymin helmikuun alussa. Se antanee esityksensä budjettiuudistukseksi aikaisintaan maaliskuussa. Vuodetun esityksen peruslinja tulee säilymään, mutta miten käy aluepolitiikan, siitä käydään vielä monet taistot. Teksti: Kielo Karioja-Mäkelä Yli sata hyvän hankkeen kuvausta Ohjelmakauden puolivälin lähestyessä, hitaahkon alun jälkeen, on vähintään sata syytä kertoa niistä tuloksista ja kokemuksista, joita ohjelmien rahoituksella on saatu aikaan. TEM käynnisti syksyllä säännöllisen hyvää hanketoiminnan kuvauksien keräämisen. Sato ensimmäisen keskitetyn keruun jälkeen oli mahtava, yli sata hankekuvausta. Seuraavassa esitellään muutamia poimintoja nyt jo sulkeutuvan 2000 2006 ohjelmakauden pysyvää tulosta luoneiden kehittämishankkeiden kirjosta: Järvi-Suomen Kalatietokeskus -hanke onnistui luomaan vahvoja verkostoja alan toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankekokonaisuuden aikana kehitetyt toimintatavat ja -mallit sekä yhteistyöverkostot loivat pohjan pysyvälle toiminnalle ja toiminnan vakiinnuttaminen kulminoitui toukokuussa 2008 perustettuun FIC Oy:öön. Hankkeiden alkuperäisenä kohdealueena oli Pohjois-Savon maakunta, mutta kokonaisuuden etenemisen myötä se laajeni valtakunnalliseksi. Hankkeiden edetessä toiminta-alue sai myös vahvoja kansainvälisiä ulottuvuuksia. FIC Oy (www2.fic.fi) toimiikin nyt kansainvälisesti. Hankekokonaisuudesta alkunsa saanut yritys tarjoaa tänä päivänä kalatalouden ja vesiviljelyn projektija asiantuntijapalveluita yrityksille ja elinkeinotoimijoille. Experience Lapland TV -hankkeessa luotiin Experience Lapland TV -konsepti, liiketoimintamalli sekä sisällölliset ja tekniset ratkaisut. Lisäksi hankkeessa suunniteltiin kanavan sisältöä, sisällöntuotantomalleja ja markkinointia. Katselija voi valikoida sisältöä esim. teemojen ja paikkakunnan mukaan. Käyttäminen on helppoa, videot toimivat nopeasti ja ulkoasu on tyylikäs ja vahvistaa kanavan arktista henkeä. Kanava näkyy osoitteessa www.experiencelapland.tv. Itä-Suomen ISOverkosto -hankkeessa rakennettiin pysyvä toimintamalli ja jakelujärjestelmä yhteisen verkko-opetustarjonnan toteuttamiseen toisen asteen koulutuksessa. Hankkeessa rakennettu pysyvä verkosto ns. ISOverstas (www.isoverstas.fi) kehittää ja ylläpitää verkko-opetuspalveluja yhteisen opetustarjonnan tueksi ja toteutumiseksi hankerahoituksen päättymisen jälkeen. Mäntän taidekaupunki -hankkeen ja uuden imagon myötä kaupunkiin syntyi jo vakiintuneiden näyttelyjen ja tapahtumien oheen useita itsenäisiä kohteita: G.A.Serlachius-museo, vanhan Pekilotehtaan kunnostaminen näyttelytiloiksi, urkuviikot, taideyritys Myllyrannan taidekeskus. Imagon muutos on vaikuttanut myös alueen henkiseen ilmapiiriin. Jatkumona hankkeelle voidaan nähdä Mäntän osallistuminen omalla ehdotuksellaan Euroopan Kulttuuripääkaupunki hakuun vuodelle 2011. Mänttä-Vilppulan matkailusivusto: www.manttavilppulamatkailu.fi. Nuorten Paalu -hankkeessa kehitettiin Tuulimylly-palveluportaali (www.tuulimylly.info) sekä nuorten palveluohjausmalli, joka on yhteisessä käytössä Helsingin työvoiman palvelukeskuksissa, työvoimatoimistoissa sekä näiden kanssa yhteistyötä tekevillä tahoilla, kuten sosiaalityössä ja nuorisotyössä. Käynnissä olevan ohjelmakauden hankkeita on jo ehditty haastatella. Seurantakomiteoissa esitellään työstettyjä kuvauksia sekä paperimuodossa että videoclippeinä. Kuvauksien työstöä jatketaan ja samalla kokeillaan toimivimpia formaatteja. Aineistoa viedään rakennerahastoportaaliin sitä mukaa kun sitä valmistuu. Hankekuvaukset ovat vapaasti viranomaisten käytettävissä erilaisissa viestintäyhteyksissä. Keväällä kerätään kuvauksia uudelleen tarkemmin rajattujen teemojen ympärille. Kiitos kaikille hankkeita arvioineille ja lomakkeita täyttäneille! Teksti: JAANA VALKOKALLIO 2

Vipuvoimaa EU:lta EURA 2007 -järjestelmän raportit Rakennerahastoprojekteista kerätään runsaasti erilaista numeerista tietoa sekä luokitteluja aina projektihakemuksesta alkaen. Hyväksytyn projektihakemuksen eli projektisuunnitelman jälkeen toteutumatietoja kertyy mm. projekti- ja rahoituspäätöksistä, maksatushakemuksista, maksatuspäätöksistä, seurantalomakkeista sekä väli- ja loppuraporteista. Suoraan EURA 2007 -järjestelmään tallennettavien tietojen lisäksi tietoja siirretään operatiivisen rahoituksen hallintaan kehitetystä Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmästä sekä TE-keskusten yritystukiprojektien ja Tekesin EAKR-projektien hallintaan tarkoitetusta Tuki 2000 -järjestelmästä, jonka kautta tullaan siirtämään myös Finnvera Oyj:n EAKR-projektien tiedot. Kaiken tämän monipuolisen tiedon raportointia varten on EURA 2007 -järjestelmään rakennettu lukuisa määrä erilaisia raportteja, jotka ovat kaikkien viranomaiskäyttäjien käytettävissä käyttäjäroolista riippumatta. Käyttö vaatii kuitenkin aina järjestelmään kirjautumisen sekä voimassa olevat käyttäjätunnukset. Raporttien tiedot päivittyvät EURA 2007 -järjestelmän tietokannasta päivän viiveellä. Pääsääntöisesti EURA 2007 -järjestelmän raportit voidaan ottaa joko pdf-muodossa tai tilata Excel-muotoisena liitetiedostona omaan sähköpostiin. Suurin osa tällä hetkellä valmiina olevista raporteista sisältää runsaasti projektikohtaisesti ilmoitettua tietoa ja on tarkoitettu ensisijaisesti jatkomuokattavaksi Excelissä. Vuoden 2010 aikana järjestelmään kehitetään lisää myös summatason raportteja, joista saadaan tiivistetysti toteutumatietoa. Raporteissa esitettävää tietoa voidaan rajata kulloisenkin tietotarpeen mukaan erilaisilla valintavaihtoehdoilla eli parametreilla. Raporttien käyttöohjeet löytyvät suoraan järjestelmän viranomaisen palvelujen puolelta Virkailijan käyttöohjeet -osiosta. Käyttöohjeessa on kuvattu kunkin raportin ensisijainen käyttötarkoitus sekä sisältö. Käyttöohjetta päivitetään, kun uusia raportteja saadaan tuotantoon, mutta ei kuitenkaan välttämättä heti jokaisen uuden raportin julkaisemisen jälkeen. Marraskuussa 2009 EURA 2007 -järjestelmässä on käytettävissä seuraavat viranomaiskäyttöön tarkoitetut raportit: 1 Hakemusten lukumäärä 2 Projektien luokitteluraportti 3 Suunniteltu rahoitus projekteittain 4 Varattu ja sidottu rahoitus projekteittain 5 Tilitysraportti 6 Kootut indikaattoritiedot 7 OPM:n hallinnonalan erityisindikaattoritiedot 8 Seurantalomakkeiden tarkkailuraportti 9 Projektien toteuttaja- ja yhteystietoraportti 10 Menojen vahvistamisraportti 11 Rahoitustietojen varmenneraportti 12 Maksatustiedot projekteittain 13 Maksatustiedot toimintalinjoittain. Seuraavaksi julkaistava uusi raportti 14 Maksatushakemusten seuranta- ja käsittelyaikaraportti on nimensä mukaisesti tarkoitettu mm. viranomaiskohtaiseen maksatushakemusten keskimääräisten käsittelyaikojen seurantaan. Tämä saataneen tuotantoon vielä vuoden 2009 aikana. Vuoden 2010 aikana kehitetään em. erilaisten summatasoisten viranomaisraporttien lisäksi mm. projektien toteuttajien omaan käyttöön tarkoitettuja raportteja, joiden avulla toteuttaja voi kootusti seurata mm. oman projektinsa tilitysten tietoja sekä seurata projektinsa toteutumisen yleiskuvaa. Nämä pdf-muotoiset raportit tulevat löytymään EURA 2007 -järjestelmän hakijan ja toteuttajan palveluiden puolelta Oman projektin tiedot -osiosta. Muistathan, että raporttien tiedot päivittyvät EURA 2007 -järjestelmän tietokannasta päivän viiveellä! Tänään järjestelmään tallennetut tai siirretyt tiedon näkyvät raporteilla huomenna. Teksti: KEIJO HÄMÄLÄINEN 3

Vipuvoimaa EU:lta Keskeisiä rahoituksen vuodenvaihdetoimintoja 31.12.2009 mennessä Nämä ohjeet koskevat vain EU-varoja välittäviä viranomaisia. Ne eivät koske EU-tukea saavia hankkeita. EURA 2007 -järjestelmä, Valtteri-järjestelmä ja Tuki 2000 -järjestelmä ovat vuodenvaihteessa käytössä pääsääntöisesti vain katseluoikeuksin. Myöntämisvaltuuden ja arviomäärärahan käyttöä koskevat toimenpiteet on tehtävä tietojärjestelmissä viimeistään seuraavasti: 14.12.2009 mennessä Virastoille jaetut valtuudet (EUM2009) on oltava merkitty vastaanotetuiksi Valtteri-järjestelmässä virka-ajan alkuun mennessä 14.12.2009. Kaikkien vuoden 2009 aikana tallennettujen sidontojen tulee saada EURA 2007 -järjestelmässä päätöspäivämäärä virka-ajan alkuun mennessä 14.12.2009. Tuki 2000 -järjestelmässä maksatukset keskeytetään 14.12.2009 alkaen. 23.12.2009 klo 12:00 mennessä Viranomaisten tulee päivittää menneiden ja kuluvan vuoden osalta varaukset vastaamaan toteutuneita sidontoja vuosittain sekä tarvittaessa päivittää varaukset tulevien vuosien osalta rakennerahastojärjestelmissä 23.12.2009 klo 12:00 mennessä. Mikäli käyttäjä on hyväksynyt maksatuspäätöksen päättyneelle vuodelle, on maksupäivätieto tallennettava ennen kalenterivuoden vaihtumista Valtterijärjestelmään. Valtteri-järjestelmässä on kaikilla vuoden 2009 puolella maksatuspäätöspäivämäärän saaneilla tilityksillä oltava tosiasiallinen maksupäivämäärä kirjattuna 23.12.2009 klo 12:00 mennessä (TE-keskuksissa on mahdollista jatkaa maksatuspäätösten tekemistä 23.12.2009 klo 12:00 saakka. On varmistuttava, että maksut erääntyvät viimeistään 30.12., jotta automaattisiirto ehtii tuoda tiedon tosiasiallisesta maksupäivästä Valtteriin ennen vuodenvaihdetta). Mikäli virastossa on tehty oikaisupäätös maksatuspäätökseen ennen ko. ominaisuuden valmistumista tietojärjestelmiin, on päätös tallennettava EURA 2007 - ja Valtteri-järjestelmään 23.12.2009 klo 12:00 mennessä. Nämä ohjeet koskevat vain EUvaroja välittäviä viranomaisia. Ne eivät koske EU-tukea saavia hankkeita. Hallintoviranomainen antaa tarkemmat ohjeet vuodenvaihdetoiminnoista. Teksti: RIITTA VARTIA 4

Vipuvoimaa EU:lta N+2-tilanne vuoden 2007 EU-rahoituskehysten osalta Rakennerahastovarojen ripeään kiertoon kannustava N+2- sääntö on noussut syksyn 2009 aikana esiin eri puolilla Eurooppaa ohjelmakauden 2007 2013 osalta N+2-tarkastelu on nyt ensimmäistä kertaa ajankohtainen vanhoissa jäsenmaissa. N+2-säännön periaatehan on, että esim. vuoden 2007 EU-rahoituskehystä vastaava määrä julkisen kokonaisrahoituksen maksatuksia tai maksatuspäätöksiä (vähennettynä komission maksamilla ennakoilla) pitää olla ilmoitettuna maksupyynnöillä komissioon vuoden 2009 loppuun mennessä. EAKR jo maalissa Suomen kaikki neljä EAKR-toimenpideohjelmaa ovat jo ylittäneet vaaditun N+2-rajan (ylempi taulukko). Selvästi ripeimmin maksatukset ovat edenneet Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmassa. Itä-Suomen ohjelman vertailtavuutta vaikeuttaa se, että siirtymäkauden alueena Itä-Suomen EU-rahoituskehys on laskeva, mutta sitä on kompensoitu vuosittain kasvavalla kansallisella julkisella vastinrahoituksella kuitenkin N+2-tarkastelussa EU-osarahoitussuhde on joka vuosi sama 50 %. Sen perusteella laskettu N+2-vaade on ohjelmakauden alussa siten isompi kuin ohjelmassa on todellisuudessa julkista rahoitusta vuositasolla käytettävissä. Tämä huomioiden Itä-Suomen ohjelma on siten edistynyt vähintään yhtä hyvin kuin EAKR-ohjelmat keskimäärin. ESR:n loppukiri alkanut ESR-toimenpideohjelmassa N+2-tavoitetta ei ole vielä saavutettu (alempi taulukko). Ohjelman osioista oman laskennallisen N+2-tavoitteensa on kuitenkin jo saavuttanut Länsi-Suomi. Myös EAKR-toimenpideohjelma Etelä- ja Pohjois-Suomen osiot saavuttavat oman N+2-rajansa aivan lähiaikoina. Edellä kuvattu Itä-Suomen laskevaan EU-rahoituskehykseen liittyvä ongelma vaikuttaa ESR-ohjelman kokonaistilanteeseen siten, että vaikka Itä-Suomen ESR-osiossa maksatukset ovat edistyneet vauhdikkaasti, on N+2-rimakin näin ohjelmakauden alussa korkealla. Koska ESR-ohjelmaa tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, tulee maksatusten jatkua ripeinä edelleen myös ohjelman muissa osioissa. ESR-ohjelman maksatukset edistyvät siis tällä hetkellä erittäin hyvää vauhtia ja on toiveita siitä, että N+2-raja voitaisiin ainakin lähestulkoon saavuttaa. Toisaalta myös komission suunnalta odote- 5 Julkisen rahoituksen N+2-tarve 23.12.2009 yhteensä, milj. Julkinen maksettu rahoitus 17.11.2009, milj. Maksettu N+2-tarpeesta 17.11.2009 Etelä-Suomi 20,541 24,548 119,5 % Länsi-Suomi 23,712 38,594 162,8 % Itä-Suomi 75,953 83,545 110,0 % Pohjois-Suomi 37,049 75,476 203,7 % Yhteensä 157,255 222,163 141,3 % ESR-osio Julkisen rahoituksen N+2-tarve 23.12.2009 yhteensä, milj. N+2 EAKR-toimenpideohjelmat Julkinen maksettu rahoitus 17.11.2009, milj. Maksettu N+2-tarpeesta 17.11.2009 Etelä-Suomi 10,271 9,664 94,1 % Länsi-Suomi 11,856 12,437 104,9 % Itä-Suomi 53,841 30,807 57,2 % Pohjois-Suomi 8,225 8,010 97,4 % Valtak. ohj. 32,408 25,494 78,7 % Yhteensä 116,601 86,412 74,1 % N+2 ESR-toimenpideohjelmat taan edelleen toiveikkaana uutisia mahdollisista helpotuksista N+2-sääntöön Suomi ei suinkaan ole yksin N+2-ongelmineen ja paine ratkaisun saamiseksi kasvaa vuodenvaihteen lähestyessä. Teksti: Harri Ahlgren

Vipuvoimaa EU:lta Painotuotteiden tilauspalvelu Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt sopimuksen Edita Publishing OY:n ja Edita Prima Oy:n kanssa rakennerahastojen painotuotteiden tilauspalvelusta. Keskitetyn palvelun toivotaan helpottavan projektitoimijoiden ja viranomaisten painotuotteiden hankintaa. Painotuotteet ovat tilaajille maksullisia. Palveluun sisältyvät valmistuotteet eli muistilehtiöt, kirjekuoret, postit-tarralehtiöt, tarra-arkit (EU-tähtilippulogo ja Vipuvoimaa EU:lta 2007 2013 -logo samalla tarra-arkilla) sekä folderit. Projektit voivat tilata kirjekuoria myös päällepainatuksin, jolloin kuoren läppään lisätään projektin yhteystiedot. Painettavien tuotteiden valikoimaan kuuluvat käyntikortit ja julisteet. Lisätietoja painotuotteiden tilauspalvelusta ja tilauslomake löytyvät osoitteesta:. Teksti: Leena Lyra Julisteissa on neljä erilaista kuva-aihetta. Kaikkia julisteita voi tilata suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä. 6

Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti Menestystarinat maakunnissa Euroopan komission Suomen edustusto järjestää yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston ja ulkoasianministeriön Eurooppatiedotuksen kanssa maakuntakierroksen, joka aloitetaan maaliskuussa 2010 Joensuussa. YLE:n maakuntatoimitukset ovat tiiviisti mukana yhteistyössä. Rakennerahastotoimijoille on tarjottu tilaisuus järjestää projektiesittelyjä tapahtumien yhteydessä. Vuoden 2010 tapahtumapaikat: 26.3. Joensuu teemana raja 23.4. Tampere teemana teollisuus ja työllisyys 18.8. Kokkola teemana yrittäjyys 10.9. Rovaniemi teemana arktinen Eurooppa Menestystarinoita kootaan syksyllä 2009 käynnistetyn hyvien EAKR- ja ESR-hanke-esimerkkien keräyksen sadosta. Alueiden rakennerahastoviranomaiset voivat esittää näkemyksiään ja toiveitaan hanke-esittelyjen toteuttamisesta. Lisätietoja ja ehdotuksia: leena.lyra@tem.fi. Teksti: LEENA LYRA Tarjouskilpailu hanketarkastuksista käynnissä Kauden 2007 2013 rakennerahastohankkeisiin kohdistuvat tarkastukset alkavat vuonna 2010. Sen johdosta EAKR- ja ESR-ohjelmien tarkastusviranomaisena toimiva valtiovarainministeriö on käynnistänyt tarjouskilpailun, jonka avulla haetaan yhdestä kolmeen palveluntarjoajaa suorittamaan hanketarkastuksia vuosina 2010 2013. Lisätietoa tarjouskilpailusta löytyy hankintailmoituksesta ja sen liitteinä olevista tarjouspyyntöasiakirjoista, jotka ovat nähtävissä Hilma-järjestelmässä osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Tarjoukset on toimitettava valtiovarainministeriölle 21.12.2009 mennessä. Teksti: TONI TIALA, Valtionvarain Controller toiminto VM Järjestökumppanien kanssa kampanjoimaan TEM on käynnistämässä rakennerahasto-ohjelmien järjestökumppanien kanssa kampanjaa, joka lisää järjestötoimijoiden ja muiden hankkeita suunnittelevien valmiuksia hanketyöhön. Hanketta ideoiville laaditaan opastusmateriaalia hankesuunnitteluun, rahoituksen hakemiseen ja hankkeiden vetämiseen. Viestintäja koulutusyhteistyö rakentuu aluetilaisuuksien ympärille ensi vuo- den aikana. Lisätietoa kampanjasta Jaana.Valkokallio@tem.fi. Teksti: JAANA VALKOKALLIO 7

Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti Ennakkotieto MAAKUNTIEN YHTEISTYÖRYHMIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT Rantasipi Laajavuori, Laajavuorentie 30, Jyväskylä Toivotamme kaikki Suomen maakuntien yhteistyöryhmien jäsenet, esittelijät ja asiantuntijat sekä ministeriön ja maakuntien EU-ohjelmista vastaavat henkilöt tervetulleiksi kolmansille valtakunnallisille MYR:ien neuvottelupäiville Jyväskylän Laajavuoreen ensi maaliskuussa. Neuvottelupäivien aiheina mm. EU:n alue- ja rakennepolitiikka vuoden 2013 jälkeen, maakuntien kilpailukyky maailmantalouden, ilmaston ja väestörakenteen murroksissa sekä maakuntien yhteistyöryhmien rooli ja asema uudessa aluehallinnossa. Puhujina päivillä on korkean tason asiantuntijoita kotimaan ja Euroopan unionin näköalapaikoilta. Lähetämme varsinaisen kutsun tarkempine ohjelmatietoineen ja ilmoittautumisohjeineen joulukuussa. Lämpimästi tervetuloa! Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä Järjestäjät: Työ- ja elinkeinoministeriö ja Keski-Suomen liitto Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittämisyksikkö, rakennerahastopolitiikkaryhmä Toimitus: Jaana Valkokallio, jaana.valkokallio@tem.fi Taitto: Viisikko-Communica VCA 8