Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2009

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2009 Kaukolämpö

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2009 Energiateollisuus ry 2010 ET-Kaukolämpökansio 2/8

Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2009 Sisältö Teksti 1 Yleistä 2 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet 3 Vaurioiden lukumäärät ja uusitut johtopituudet 4 Vaurioiden esiintymistiheys ikäluokittain 5 Vaurioituneet johto-osat 6 Vauriosyyt 7 Vaurioiden laatu 8 Vaurioiden havaitseminen ja paikantaminen 9 Kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioiden tarkastelua 10 Korjauskustannukset 11 Käyttökeskeytykset 12 Yhteenveto Taulukot 1 Vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet ja vauriotapausten määrä johtotyypeittäin 2009 2 Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän mukaan 2009 kpl/km 3 Vauriomäärä ja -tiheys johdon kokoluokittain yleisimmille johtotyypeille 2009 4 Vauriot vaurioituneen johto-osan mukaan jaoteltuina 2009 kpl 5 Vauriosyiden jakautuma 2009 % 6 Vauriot havaitsemistavan mukaan jaoteltuina 2009 kpl 7 Vauriot paikantamistavan ja -tarkkuuden mukaan jaoteltuina 2009 kpl 8 Mpuk/2Mpuk-johtojen vauriojaotteluja 2009 kpl 9 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset 2009 /vaurio Kuvat 1 Kaukolämpöjohtojen vikaantuvuus 1982-2009 2 Vuosittain uusittu kokonaisjohtopituus 1982-2009 3 Vauriota kohti uusittu johtopituus 1982-2009 4 Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen 2009 5 Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen keskimäärin vuosina 1987-2009 6 Vauriosyiden prosentuaalinen jakautuma 2009 7 2Mpuk-rakenteen vauriosyiden kehitys 1986-2009 8 Mpul-rakenteen vauriosyiden kehitys 1986-2009 9 Betonisten kokoelementtikanavarakenteiden (E) vauriosyiden kehitys 1986-2009 10 Vaurioiden havaitsemistavan prosentuaalinen jakautuma 2009 11 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset eri johtotyypeille 2004-2009 12 Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet ja vaurioiden vuosittaiset lukumäärät 1970-2009 Liitteet 1 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet

1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2009 1 Yleistä Kaukolämpöverkoissa esiintyneistä vaurioista on aiemmin tehty 23 raporttia. Nämä ovat vuosilta 1967-77, 1978-79, 1980-81, 1982-83, 1984-86 sekä vuosittain vuosilta 1987 2008. Vuoden 2009 vaurioita koskevaan kyselyyn saatiin vastaukset 50 jäsenyrityksestä vastaten 49 % kaukolämpöä myyvistä jäsenyrityksistä. Vastanneiden laitosten kokonaisjohtopituus oli 9360 km vastaten noin 78 % koko jäsenistön johtopituudesta. Vastanneista laitoksista 11:llä ei vaurioita vuoden 2009 aikana ollut lainkaan. Vastanneiden yritysten lukumäärä on aiemmista vuosista selvästi noussut ja on nyt n. puolet jäsenyritysten kokonaismäärästä. Vastanneiden yritysten osuus maan kokonaisjohtopituudesta on täten noussut niin suureksi, että tilaston voidaan katsoa antavan hyvinkin edustavan kuvan Suomen vauriotilanteesta. HUOM! Kaikki raportissa esitetyt ominaisluvut (esim. uusittu johtopituus vauriota kohti m/kpl) on laskettu vain niiden vaurioiden perusteella, joista ko. tieto (esim. uusittu johtopituus) oli vauriokaavakkeessa annettu. 2 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet Vaurioita on tässä raportissa tarkasteltu nykyisin rakennettavien sekä yleisimpien johtorakenteiden osalta. Vanhat ja harvinaisemmat rakenteet, joita ei enää rakenneta, tai joita on tai rakennetaan merkityksettömän vähän, on esitetty yhtenä johtotyyppiryhmänä "muut rakenteet." Lisäksi kaivot muodostavat oman "johtotyyppinsä". Johtotyypit on näin jaoteltu seitsemään ryhmään, jotka ovat: 1 Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorijohdot, kaksiputkielementit, (Mpuk) 2 Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorijohdot, yksiputkielementit, (2Mpuk) 3 Irrallisilla virtausputkilla varustetut muovisuojakuorijohdot, ns. "reikäputkielementit", (Mpul, 2Mpul) 4 Betoniset kokoelementtikanavajohdot, (Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv) 5 Erilaiset taipuisat johtorakenteet (mm. muovi- ja kuparivirtausputkilla varustetut johdot) 6 Kaivot 7 Muut johtorakenteet, kuten sisäjohdot, asbestisementtisuojaputkijohdot sekä ns. "vanhat" betonikanavajohdot. Johtotyypit on kuvattu ja niiden nimilyhenteet selostettu liitteessä 1.

2 3 Vaurioiden lukumäärät ja uusitut johtopituudet Taulukkoon 1 on koottu johtotyyppikohtaisesti vastanneiden yritysten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet sekä vaurioiden lukumäärät. Vauriotapausten lukumäärä vuonna 2009 oli 644 kpl. Määrä on 1980- ja 1990-lukujen vaihteesta lähtien ollut hienoisessa laskussa huolimatta johtopituuden kasvusta ja verkkojen ikääntymisestä. Vauriolukumäärän nousu yli sadalla vuodesta 2008 johtuu vastausprosentin (tilaston edustama johtopituus) oleellisesta noususta. Uusittu johtopituus yhteensä, 9,7 km (tieto saatu 466 vauriosta) v. 2009 oli 1,6 kilometriä edellisvuotista enemmän. Uusittu johtopituus on 1990-luvun alun jälkeen pysytellyt tasolla n. 8 12 km/vuosi. Keskimääräinen vauriota kohti uusittu johtopituus oli 15,1 m, mikä on samaa tasoa kuin vuonna 2008. Uusittu johtopituus on sekä absoluuttisesti omassa luokassaan johtotyyppiryhmässä Mpul, 2Mpul. Tässä on kuitenkin huomattava, että osa ko. johtotyypin (samoin kuin johtotyyppien E ja "muut rakenteet") uusitusta johtopituudesta on vaurion korjaustyön yhteydessä tehtyä perusparannusta, toisin sanoen uusittu johtopituus on pitempi kuin pelkästään vaurion edellyttämä korjauspituus. Joka tapauksessa näiden johtotyyppien korjauspituus vauriota kohti on kertaluokkaa suurempi kuin kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla. Vuosittain uusitun kokonaisjohtopituuden kehitys johtotyypeittäin vuodesta 1982 lähtien on esitetty kuvassa 2 ja vauriota kohti uusitun johtopituuden kehitys vastaavasti kuvassa 3. Uusitun johtopituuden lisäksi oli useissa tapauksissa eristystä uusittu pitemmältä matkalta. Kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla vuototapauksissa eriste kastuu yleensä korkeintaan parin kolmen metrin matkalta. Ryhmässä "muut rakenteet" oli 4 vauriota asbestisementtisuojaputkijohdoissa, 2 kpl kellari-/sisäjohdoissa, 1 kpl siltajohdossa, 1 kpl umpeenvaahdotetussa Mpul-jphdossa, 2 kpl kahden eri johtotyypin haaroituksessa sekä 13 erilaisissa vanhoissa betonikanavarakenteissa (valtaosin kevytbetonieristeisiä P-kanavia). 4 Vaurioiden esiintymistiheys ikäluokittain Keskimääräinen vauriotiheys 2009 laski hieman edellisvuodesta ja oli nyt 0,07 kpl/km. Johtotyypeittäin betonikanavilla vauriotiheys oli jonkin verran alhaisempi kuin 2008, Mpuk/2Mpuk-rakenteilla ennallaan ja Mpul-rakenteella korkeampi (kuva 1). Vaurioiden esiintymistiheys (vikaantuvuus) käyttöikävuosittain, toisin sanoen vauriomäärä / ko. asennusvuotena rakennettu johtopituus johtotyypeittäin on esitetty taulukoissa 2 ja 3 sekä kuvassa 4. Mpul-rakenteella vauriotiheys on tasaisen korkea läpi koko ko. johtojen laajemman rakentamisen kauden. 2Mpuk-rakenteella vauriotiheys on alle 15 vuotta vanhoilla johdoilla hyvin pieni ja nousee sitten vähän korkeammalle tasolle. Vanhimmilla 2Mpuk-johdoilla vauriotiheys on noussut tasolle 0,10 0,12 kpl/km. Tämä sinänsä ei mitenkään hälyttävä määrä lienee pääosin laskettavissa ko. rakenteen käytön ensimmäisten vuosien lastentautien tiliin (lähinnä liitostekniikan kehittymättömyys sekä huolimaton asennustyö ja valvonta). Betonisilla kokoelementtikanavajohdoilla vauriotiheys on edelleen suhteellisen alhainen. Vanhimmillakin johdoilla vauriotiheys pysyy suuruusluokassa 0,10 0,13 kpl/km. Vaurioista 71 % kohdistui mineraalivillaeristeisiin johtoihin, 15 % PUR-kouruilla eristettyyn rakenteeseen ja 14 % kevytbetonieristeisiin johtoihin.

3 Johdon ikää (rakentamisvuotta) ei aina (n. 11 % vaurioista) ollut ilmoitettu, jolloin näitä vaurioita ei esiintymistiheyttä käyttöikävuosittain laskettaessa voitu ottaa mukaan. Tästä syystä taulukon 2 mukaiset vauriotiheydet ovat etenkin vanhimmilla johdoilla, joista ikätieto useimmin puuttui, jonkin verran epävarmoja (eli todellisuutta pienempiä). Kuvassa 5 on esitetty eri johtotyyppien keskimääräinen vikaantuvuus johdon käyttöiän funktiona vuosien 1987-2009 koko vauriotietoaineiston pohjalta. 5 Vaurioituneet johto-osat Vaurioiden kohdistuminen eri johto-osiin ilmenee taulukosta 4. Sama vaurio voi kohdistua useaan johto-osaan, näin taulukon summat eivät vastaa vaurioiden kokonaismäärää. Valtaosa, johtorakenteesta riippuen 50-80 % vaurioista kohdistuu ainakin varsinaiseen virtausputkeen. Muista johto-osista vaurio kohdistuu useimmin muovisuojakuorijohtojen suojakuoreen ja eristeeseen, haaroituksiin sekä venttiileihin kaivossa tai venttiilielementeissä. Vaurioista kohdistui sekä meno- että paluuputkeen n. 18 %, pelkästään menoputkeen n. 58 % ja paluuputkeen n. 24 %. Jakauma vastaa pitkälti edellisiä vuosia. 6 Vauriosyyt Vaurioiden syyjakauma on esitetty taulukossa 5 ja kuvassa 6. Vauriosyistä selvästi yleisin on "epätiivis suojakuoriliitos" kaikki johdot huomioiden. Mpul-rakenteella merkittäviä vaurion aiheuttajia ovat epätiivis suojakuoriliitos sekä maanpainuma/virheellinen kaltevuus, betonikanavarakenteilla epätiivis betonielementtisauma ja epätiivis betonivalu. Rakenteella 2Mpuk yleisimmät vauriosyyt ovat epätiivis suojakuoriliitos tai puutteellinen liitoseristys, joiden yhteiseksi osuudeksi on viime vuosina vakiintunut n. 50 % (nyt vain 40 %) sekä ulkopuolinen väkivalta, jonka osuus näyttää ko. vahinkojen välttämisedellytysten kehittymisestä huolimatta vakiintuneen n. 15 20 %:n tasolle, ollen nyt 18 %. Teräsputken hitsausvirhe aiheutti 13 % vaurioista tällä rakenteella, mikä on yli kaksinkertainen vuoteen 2008 nähden ja hieman korkeampi 2000-luvun keskimääräisestä tasosta. Mpuk-rakenteella teräsputkien hitsaus vaatii enemmän tarkkuutta. Viime vuosina hitsausvirheiden osuus on ollut 30 60 % ollen nyt 36 %. Absoluuttisesti määrä on kuitenkin suhteellisen vähäinen, 12 kpl vuonna 2009. Eräiden vauriosyiden osuuden kehitys eri johtotyypeillä on esitetty kuvissa 8, 9 ja 10. Useat vauriot ovat syntyneet kahden tai useamman syyn yhteisvaikutuksesta. Tällaisia syy-yhdistelmiä ovat esim. "virheellinen ympärystäyttö/maanpainuma/johdon virheellinen kaltevuus" tai "kondenssivesi/puutteellinen tuuletus". Usein ensin mainitun kaltainen syy-yhdistelmä johtaa lopulta suojakuoriliitosten vaurioitumiseen, jolloin johtovaurion alkuperäinen syy ei ole epätiivis suojakuoriliitos vaan esim. maanpainuma. Teräsputken hitsausvirheistä (yleensä huokonen) selkeä valtaosa oli liitoshitsauksessa (työmaahitsissä). Vuotavia tehdashitsejä raportoitiin 4 kpl. Kiinnivaahdotetun johdon epätiivis suojakuoriliitos käsittää pääasiassa kutisteliitoksia. Vain kaksi vaurioitunutta hitsausliitosta raportoitiin, muita liitostapoja puolestaan 11 kpl.

4 Huomattavan osan kutisteliitoksissa esiintyvistä vaurioista ovat aiheuttaneet erilaiset työvirheet, kuten vajaa tai muuten huono eristys, epäkeskeinen kutiste ja huonosti asennettu holkkiliitos. Todennäköisesti puutteellinen/vajaa/huono liitoseristys on varsinainen aiheuttaja myös moniin kutisteliitosten epätiiviyksiin. Valtaosa, 65 % vauriotapauksista kohdistui johtoon, joka ei ollut salaojitettu. Tämä osuus oli kaikilla rakenteilla yli 50 %. Pohjaveden pinta oli vain 3 % tapauksista johdon yläpuolella ja 18 % tapauksista ajoittain johdon yläpuolella. Seuraavassa on luettelona esitetty kohdassa "muut" raportoituja vauriosyitä: ei etsitty/ei kaivettu näkyviin, 21 kpl tasaimen väsyminen/tasainen huono tuenta/tasainvika, 6 kpl Pinnoittamaton kiintopiste, 2 kpl kulmakiintopiste sisäpuolinen vedenpoisto estynyt, 5 kpl Mpul-johto vaahdotettu tukkoon viistesauma 24 astetta vanha aluelämpöyhtiön linja venttiilin sulkutiiveys/karavuoto/venttiilivika, 9 kpl valmistusvirhe/materiaalivika pieni reikä/huokonen teräsputkessa huono Cu-putken muhvi, 2 kpl epätiivis sillan sauma kaivon tyhjennyspumpun toimimattomuus kaivo uinut salaoja tukossa putket kiinni elementin pohjassa/kannatintiilessä, betonikannakkeessa, 4 kpl betonikanava täynnä hiekkaa hankaussyöpymä valutöiden unohtaminen kiertojohdon katkeaminen märkä protexulate-eriste epätiivis jakolaatikko hapenpoistokemikaalin puute/hapellinen vesi, 4 kpl aiempi vuoto (2005) väsyminen ikä puutteellinen huolto epäonnistunut putken litistäminen, 2 kpl jäätyminen merivesi teräsputken sisäpuolinen pistesyöpymä 7 Vaurioiden laatu Raportoiduista vaurioista valtaosa, n. 84 % on läpisyöpymiä. Murtumia/repeämiä on n. 4 %. Loput vaurioista on muita, lähinnä suojakuoren/eristeen vioittumisia. Näitä tapahtuu varmasti todellisuudessa tässä esitettyä enemmän, mutta niitä eivät kaikki raportoi. Syöpymät olivat ulkopuolisen veden aiheuttamia, yksi sisäpuolisen syöpymän aiheuttama vaurio raportoitiin. 8 Vaurioiden havaitseminen ja paikantaminen Vaurioiden pääasiallisin havaitsemistapa betonikanavajohdoilla ja Mpul-rakenteella on vettä kaivossa/kellarissa/lj-huoneessa, kun taas 2Mpuk-rakenteella vauriot havaitaan yleensä lämpimänä/sulana/kuivana alueena maassa.

5 Muut tavat ovat lähinnä ulkopuolisia ilmoituksia, "selviä tapauksia" (mm. vesisuihku) tai kaivokierroksen yhteydessä tehtyjä havaintoja. Havaitsemistavat on esitetty taulukossa 6 ja kuvassa 10. Taulukosta 7 käy ilmi vaurioiden paikantamistapa ja -tarkkuus. Kaikista vaurioista, joista paikantamistapa ja -tarkkuus oli ilmoitettu, yli 60 % oli onnistuttu paikantamaan ensi yrittämällä tarkasti (alle 1 metri). Mikäli vuotopaikka ei ole selvä, käytetään paikannukseen lämpökamerakuvausta ja pintalämpötilamittaria, jotka vaikuttavat suhteellisen tarkoilta, sekä koekaivamista päättelyn perusteella, mikä useimmissa tapauksissa johtaa ainakin kahden kuopan kaivamiseen. Lämpökameralla tai pintalämpötilamittarilla paikannetuista 78 vuodosta 62 osui alueelle 0-5 m. Yhtään vauriota ei ilmoitettu havaitun hälytysjärjestelmällä (Mpuk/2Mpuk). 9 Kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioiden tarkastelua Kiinnivaahdotettujen johtojen vauriot (yhteensä 317 kpl) kohdistuvat lähes kaikki johtorakenteelle 2Mpuk, kaksiputkielementtirakenteelle (Mpuk) ilmoitettiin ainoastaan 33 vauriota. Koska Mpuk-rakennetta on käytetty jo lähes 30 vuotta, voidaan jo perustellusti todeta, että kyseessä on hyvin luotettava johtorakenne. Taulukosta 2 ja kuvasta 4 ilmenee, että tämän nykyisin lähes yksinomaan rakennettavan johtotyypin vauriot keskittyvät voimakkaasti yli 20 vuoden ikäisiin johtoihin. Asiaa selvittänee pitkälti se, että rakenteen laajempi rakentaminen alkoi 1977, ja alkuvuosien vauriot voitaneen osittain panna lastentautien tiliin. Joissain tapauksissa yhdeksi vaurioksi ilmoitettu tapaus ilmeisesti sisältää useamman liitoksen korjauksen, joten todellinen liitosvaurioiden lukumäärä lienee jonkin verran tässä esitettyä suurempi. Taulukkoon 8 on koottu erityisesti liitosvaurioiden osalta tietoja kiinnivaahdotetuista johdoista ko. vauriotapauksissa. Lähes kaikki liitosvauriot kohdistuivat kutisteliitoksiin. Johtopäätösten tekemistä näistä tiedoista haittaa se, että olemassa olevien johtojen osalta ei ole tietoa eri asennus- ja työmenetelmien eikä liitostyyppien osuuksista. Myöskään vaurioituneiden johtojen ja liitosten kauppanimikkeitä ei ilmoiteta siinä määrin, että niiden tilastointi olisi mahdollista. Kuitenkin 1980-luvun loppupuolelta lähtien on kitkakiinnitetty (no comp) asennustapa, peltiliitos leveällä kutisteella sekä konevaahdotus ollut yleisin käytäntö. Tätä ennen käytettiin vielä myös betonikanava-/mpul-rakentamisesta periytynyttä kompensoitua asennustapaa (tasaimet/paisuntakulmat), jossa PEH-holkki kapein kutistein oli yleisin liitostapa ja PUR-vaahdon käsinsekoitusta samoin kuin PUR-kouruja käytettiin nykyistä enemmän. Joka tapauksessa suhteellisesti tarkastellen vaurioita sattuu paljon liitostyypille "PEH-holkki + kapeat kutisteet", eristystavan ollessa käsinsekoitus tai PURkourut. Liitostyypillä pelti + leveä kutiste raportoitiin tällä kertaa huomattavasti enemmän vaurioita (29 kpl) kuin aikaisempina vuosina, lähes yhtä paljon kuin holkkiliitoksella. Tulevat vuodet näyttävät, onko tämä poikkeuksellinen tilanne vai merkki vanhimpien peltiliitosten tulemisesta käyttöikänsä päähän. Merkillepantavaa on, että kaikkiaan 66 liitosvauriosta, joista sekä liitostyyppi että johdon ikä ilmoitettiin, vain kaksi kohdistui 10 v. nuorempiin liitoksiin ja vain neljä 10...15 v. ikäisiin liitoksiin, josta voi päätellä liitosrakenteiden selkeästi kehittyneen ja liitostyön laadun nousseen 1970- ja 1980-lukujen tilanteesta. Vajaa 80 % liitosvaurioista kohdistui yli 20 v. vanhoihin johtoihin.

6 10 Korjauskustannukset Vaurioiden korjauskustannuksista saatiin 2009 kyselyssä tiedot vain 146 vauriosta. Vähäinen määrä ja etenkin isompien yritysten tietojen puuttuminen haittaa keskiarvojen luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta aiempiin vuosiin. Todelliset korjauskustannukset 2009 lienevät keskimäärin selvästi taulukossa 9 ja kuvassa 11 esitettyjä suuremmat, ehkä noin kaksinkertaiset. Mikäli oletetaan keskimääräiset vauriokohtaiset korjauskustannukset vuoden 2005 mukaisiksi, olisi v. 2009 raportoidun 644 vaurion kokonaiskorjauskustannus 8,7 M. Jos vastausprosentti vauriokyselyyn olisi 100, päädyttäisiin koko Suomessa laskennallisesti tasoon 11,2 M : (11,8 M v. 2008, 11,4 M v. 2005, 3,5 M v. 1995). 11 Käyttökeskeytysajat Lämmöntoimituksen käyttökeskeytyksistä on nykyisin oma erillinen vuosittain julkaistava tilasto, joten tässä tilastossa ei käyttökeskeytyksiä ja niiden vaikutuksia enää tarkastella. 12 Yhteenveto Vauriotapausten lukumäärä vuonna 2009 oli 644 kpl, keskimääräinen vauriotiheys 0,07 kpl/km ja uusittu johtopituus 9,7 km. Kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla vauriotiheys oli 0,06 kpl/km (2Mpuk) ja 0,02 kpl/km (Mpuk), johtorakenteella Mpul/2Mpul 0,17 kpl/km ja betonikanavarakenteella 0,10 kpl/km. Uusittu johtopituus/vaurio on kiinnivaahdotetulla rakenteella n. 3,5 m, Mpul-rakenteella n. 12-kertainen ja betonisilla kokoelementtikanavilla n. 3,5-kertainen kiinnivaahdotettuun rakenteeseen nähden. Yleisimmin vauriot betonikanavajohdoissa aiheutuvat epätiiviistä betonielementtisaumoista sekä epätiiviistä betonivalusta. Rakenteella Mpul yleisin vauriosyy on epätiivis suojakuoriliitos sekä maanpainuma/virheellinen kaltevuus. Kiinnivaahdotetulla muovisuojakuorijohdolla merkittävimmät vauriosyyt ovat epätiivis suojakuoriliitos/puutteellinen liitoseristys sekä ulkopuolinen väkivalta. Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten kokonaisjohtopituuden ja vaurioiden vuosittaisen lukumäärän kehitys vuodesta 1970 lähtien on esitetty kuvassa 12.

7 Taulukko 1 Vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet ja vauriotapausten määrä johtotyypeittäin 2009 Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä JOHTOPITUUS / km 1 610 5 081 838 868 227 736 9 360 - osuus kokonaisjohtopituudesta / % 17 54 9 9 2-8 100 UUSITTU JOHTOPITUUS / M 1) 85 1 075 5 851 1 113 126 393 1 096 9 739 - osuus kaikista uusituista johdoista / % 1 11 60 11 1 4 11 100 - vauriota kohti / m 2,6 3,8 40,3 12,2 8,4 7,7 43,8 15,1 VAURIOTAPAUSTEN LUKUMÄÄRÄ / kpl 33 284 145 91 15 51 25 644 - osuus kaikista vaurioista / % 5 44 23 14 2 8 4 100 - vaurioiden esiintymistiheys / kpl/km 0,02 0,06 0,17 0,10 0,07 0,03 0,07 1) Perustuu yhteensä 466 vaurioon, josta uusittu johtopituus ilmoitettiin

8 Taulukko 2 Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän mukaan 2009, kpl/km 1) Käyttöikä vuotta Johtotyyppi Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Rakenne "Muut" Yhteensä kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl kpl/km kpl kpl/km 0 2 0,01 - - - - - - 1 - - 3 0,01 1 3 0,01 - - - - - - - - - 3 0,01 2 10 0,03 - - - - - - 1 - - 11 0,03 3 2 0,01 - - - - 1 0,07 1 1 0,11 5 0,01 4 4 0,02 - - - - - - - - - 4 0,01 5 6 0,04 - - - - 1 0,17 - - - 7 0,05 6 6 0,02 - - - - - - - 1 0,20 7 0,02 7 2 0,01 - - - - - - - - - 2 0,01 8 4 0,02 - - - - - - 1 - - 5 0,03 9 1 0,01 - - - - - - - - - 1 0,01 10 6 0,03 - - - - - - 2 - - 8 0,03 11 10 0,07 - - - - 1 0,20 - - - 11 0,08 12 3 0,01 - - - - - - - - - 3 0,01 13 3 0,02 - - - - - - - - - 3 0,02 14 11 0,06 1 1,43 - - 1 0,33 1 - - 14 0,08 15 12 0,12 - - - - - - 3 - - 15 0,14 16-20 44 0,06 - - 3 0,12 - - 5 - - 52 0,06 21-25 53 0,05 8 0,11 10 0,11 2 0,03 13 1 0,01 87 0,06 26-30 85 0,08 53 0,17 24 0,09 1 0,03 12 3 0,04 178 0,10 31-11 0,11 63 0,15 48 0,10 7 0,03 8 13 0,03 150 0,10 tuntematon 39 20 6 1 3 6 75 1) Perustuu yhteensä 567 vaurioon, joista vaurioituneen johdon rakennusvuosi ilmoitettiin

9 Taulukko 3 Vauriomäärä ja tiheys johdon kokoluokittain yleisimmille johtotyypeille 2009 Johtokoko DN 20-80 Johtotyyppi Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Yhteensä - lukumäärä kpl 228 111 9 348 - tiheys kpl/km 0,057 0,194 0,084 0,075 DN 100-200 - lukumäärä kpl 67 29 21 117 - tiheys kpl/km 0,034 0,112 0,080 0,047 DN 250- - lukumäärä kpl 17 3 61 81 - tiheys kpl/km 0,022 0,694 0,123 0,064

10 Taulukko 4 Vauriot vaurioituneen johto-osan mukaan jaoteltuina 2009, kpl Vaurioitunut johto-osa Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Virtausputki 26 201 116 78 10 24 22 477 Ilmanpoisto, maa-asennus 2 6 1 - - 2-11 Ilmanpoisto kaivossa - - - - 1 4-5 Tyhjennys, maa-asennus - 11 - - - - - 11 Tyhjennys, kaivossa - 1 1 2-13 - 17 Sulkuventtiili, maa-asennus - 13 - - - - - 13 Sulkuventtiili, kaivossa - 4 2 2-5 - 13 Haaroitus, porausliitos 1 8 1 1-1 - 12 Haaroitus, muu 1 20 7 2 1 2 1 34 Tasain - 9 3 3-2 2 19 PE-suojakuori 4 41 8 1-1 - 55 Eristys 3 35 6 8-1 1 54 Kiintopiste - 10 7 3 - - 1 21 Läpivienti - 2 8 4 - - - 14 Muu 3 7 3 2 4 1 1 21

11 Taulukko 5 Vauriosyiden jakautuma 2009, % Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Puutteellinen lämpöliikevara 12 1 1 1 2-2 Maan painuminen 3 3 22 5-4 7 Virheellinen ympärystäyttö - 1 3 - - - 1 Virheellinen kaltevuus - - 6 - - - 1 Epätiivis kaivonkansi 3 3 3 8 48 4 7 Kondenssivesi - 0 1 3 14 4 2 Epätiivis läpivienti - 1 4 7 - - 3 Epätiivis betonivalu - 2 8 7 12 15 5 Epätiivis betonielementtisauma - - 1 44-19 7 Epätiivis suojakuoriliitos 9 34 24 1-22 22 Puutteellinen liitoseristys 3 10 3 - - - 5 Virtausputken hitsausvirhe 36 10 1 2 4-7 Suojakuoren halkeama tms. 3 4 2 - - - 2 Epätiivis PE-putken hitsi 6 3 - - - - 2 Epätiivis liukutasain - 1 - - 2-1 Ulkopuolinen väkivalta 21 18 3 5 2 4 11 Muut 3 10 19 16 16 30 14

12 Taulukko 6 Vauriot havaitsemistavan mukaan jaoteltuina 2009, kpl Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Vettä kaivossa/kellarissa/ljhuoneessa 1 27 93 50 1 23 12 207 Höyryä tuuletusputkesta - 1 9 16-8 3 37 Sula/lämmin/kuiva alue maassa 20 153 16 6 7 6 2 210 Poikkeava lisäveden kulutus - 8 2 10 2 1 1 24 Hälytys kosteudenvalvontajärjestelmästä (Mpuk, 2Mpuk) - - - - - - - - Verkon lämpökamerakuvaus 1 6 2 3 - - 1 13 Kaukolämpöveden väriaine 2 11 1-1 4 1 20 Ulkopuolinen ilmoitus 6 55 14 6 3 3 4 91 Muut 2 16 4 6 1 5 1 35 Yhteensä 32 277 141 97 15 50 25 637

13 Taulukko 7 Vauriot paikantamistavan ja -tarkkuuden mukaan jaoteltuina 2009, kpl Paikantamistapa Paikantamistarkkuus 0-1 m 2-5 m 6-20 m yli 20 m Yhteensä Korrelaatiomenetelmä - - - - - Lämpökamerakuvaus 26 7 3 1 37 Hälytysjärjestelmä (Mpuk, 2Mpuk) - - - - - Koekaivaminen 29 35 24 9 97 Sula/lämmin/kuiva alue maassa 101 46 4 1 152 Pintalämpötilamittari 36 5 - - 41 Ulkopuolinen ilmoitus 52 8 4 1 65 Muu 24-3 2 29 Yhteensä 268 101 38 14 421

14 Taulukko 8 Mpuk/2Mpuk-johtojen vauriojaotteluja 2009, kpl Asennusmenetelmä Kompensoitu (tasaimet/luonnollinen kompensointi) Kitkakiinnitetty, esilämmitetty Kitkakiinnitetty, ei esilämmitystä (ns. kylmäasennus) Jäykkä asennus kiintopistein 10 80 2 4 Liitosvauriot eristystavan mukaan Konevaahdotus Käsinsekoitus Erityskourut 34 23 12 Liitosvauriot liitostyypin mukaan Pelti+leveä kutiste PE-holkki + kapeat kutisteet Hitsausliitos Muu 29 30 2 11 Vaurioituneen liitoksen sijainti Suoralla osuudella kitkapituudella Suoralla osuudella kitkapituuden ulkopuolella Kulmassa T-haarassa 46 1 7 9 Kulman/T-haaran paisuntajärjestelyt Paisuntatyynyt Vapaa liiketila Ei kumpaakaan 3 1 36

15 Taulukko 9 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset 2009, /vaurio Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä DN 20-80 2 651 4 226 11 061 11 948 5 784 6 141 DN 100-200 5 341 7 457 38 481 23 579 7 850 32 191 12 574 DN 250-11 474 26 539 7 930 20 558 Yhteensä 2 950 5 006 13 446 26 144 10 520 11 065 8 885 Yksittäisissä luokissa luku voi perustua hyvin pieneen vauriomäärään. Yhteensä -rivin luvut ovat tilastollisesti luotettavimpia.

16

17 kpl/km 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" 0 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 Kuva 1. Kaukolämpöjohtojen vikaantuvuus 1982-2009 m/a 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" Yhteensä (vastanneet laitokset) 2000 0 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 Kuva 2. Vuosittain uusittu kokonaisjohtopituus 1982-2009 m/vaurio 60 50 40 30 20 10 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" 0 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 Kuva 3. Vauriota kohti uusittu johtopituus 1982-2009

Kuva 4. Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen 2009 Mpuk, 2Mpuk - 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 0,14 0,16 0,18 0,20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16-20 21-25 26-30 31- ikä kpl/km Mpul, 2Mpul - 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16-20 21-25 26-30 31- ikä kpl/km Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv - 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16-20 21-25 26-30 31- ikä kpl/km Yhteensä - 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 0,14 0,16 0,18 0,20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16-20 21-25 26-30 31- ikä kpl/km 18

19 0,35 0,30 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk, 2Mpuk Rakenne "Muut" 0,25 0,20 kpl/km 0,15 0,10 0,05 0,00 0 4 7 10 15 16-20 21-25 26-30 31- johdon ikä Kuva 5. Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen keskimäärin vuosina

20 Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul 13 27 % 9 32 % 13 39 % 2 22 % 7 8 % 12 19 % 11 13 % 10 9 % 12 3 % 11 1 % 10 3 % 9 24 % Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Vaurio kaivossa 13 29 % 2 5 % 4 8 % 7 7 % 12 2 % 11 4 % 13 20 % 4 48 % 12 5 % 7 12 % 11 2 % 8 44 % 6 0 % 5 14 % Kaikki johdot 12 11 % 11 7 % 13 20 % 10 5 % 1 2 % 2 7 % 9 23 % 3 1 % 4 7 % 5 2 % 8 7 % 6 3 % 7 5 % VAURIOSYYT 1 Puutteellinen lämpöliikevara 2 Maan painuminen 3 Virheellinen kaltevuus 4 Epätiivis kaivonkansi 5 Kondenssivesi 6 Epätiivis läpivienti 7 Epätiivis betonivalu 8 Epätiivis betonielementtisauma 9 Epätiivis suojakuoriliitos 10 Puutteellinen liitoseristys 11 Virtausputken hitsausvirhe 12 Ulkopuolinen väkivalta 13 Loput syyt yhteensä Kuva 6. Vauriosyiden prosentuaalinen jakauma 2009

21 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % epätiivis liitos/ puutteell. liitoseristys maanpainuma ulkop. väkivalta teräsputken hitsi 0 % 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 Kuva 7. 2Mpuk-rakenteen vauriosyiden kehitys 50 % 40 % epätiivis liitos/ puutteell. liitoseristys maanpainuma/virheellinen kaltevuus ulkop. väkivalta teräsputken hitsi epätiivis betonivalu 30 % 20 % 10 % 0 % 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 Kuva 8. Mpul-rakenteen vauriosyiden kehitys 0,7 0,6 0,5 maanpainuma/virheellinen kaltevuus epätiivis betonielementtisauma tai betonivalu ulkop. väkivalta teräsputken hitsi 0,4 0,3 0,2 0,1 0 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 Kuva 9. Kokoelementtikanavien (E) vauriosyiden kehitys

22 Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul 7 4 % 8 20 % 9 6 % 1 9 % 2 0 % 5 0 % 6 1 % 4 1 % 7 1 % 8 10 % 9 3 % 6 2 % 5 0 % 4 3 % 3 56 % 3 11 % 2 6 % 1 67 % Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Vaurio kaivossa 6 3 % 7 8 0 % 6 % 9 6 % 7 8 % 8 6 % 9 10 % 1 46 % 5 0 % 6 0 % 4 10 % 3 6 % 2 16 % 1 53 % 5 0 % 4 2 % 3 12 % 2 16 % Kaikki johdot 7 3 % 6 2 % 5 0 % 4 4 % 8 14 % 9 5 % 3 34 % 1 32 % 2 6 % VAURION HAVAITSEMISTAPA 1 Vettä kaivossa/kellarissa/lj-huoneessa 2 Höyryä tuuletusputkesta 3 Sula/lämmin/kuiva alue maassa 4 Poikkeava lisäveden kulutus 5 Hälytysjärjestelmä (Mpuk, 2Mpuk) 6 Verkon lämpökamerakuvaus 7 Kaukolämpöveden väriaine 8 Ulkopuolinen ilmoitus 9 Muut Kuva 10. Vaurioiden havaitsemistavan prosentuaalinen jakauma

23 30 25 20 15 10 1000 / vaurio 5 0 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk, 2Mpuk Taipuisat johtorakenteet Kaikki johdot 2004 2005 2006 2007 2008 2009 HUOM! 2006 ja 2007 ei saatu riittävästi kustannustietoja keskiarvojen esittämiseksi 2008 ja 2009 puuttuu monien isojen kaupunkien, mm. Helsingin kustannustiedot Kuva 11. Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset eri johtotyypeillä 2004-2009

10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 0 24 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 johtopituus km vaurioiden määrä kpl/a vaurioiden määrä johtopituus Kuva 12. Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet ja vaurioiden vuosittaiset lukumäärät 1970-2009

Energiateollisuus ry:n kaukolämmön tilastojulkaisut Kaukolämpötilasto 1965...2009 District Heating Statistics 1982...2009 Kaukolämpöjohtotilasto 1964, 1971...2002 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 1984...2009 Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 1984 2009 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 1988...2009 Kaukolämmön keskeytystilasto 2007 2009

Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51-53 B, 00100 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi