Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2005

Transkriptio

1 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 005 Energiateollisuus ry 007 ISSN ETKaukolämpökansio /8

2

3 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 005 Sisältö Teksti Yleistä Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet Vaurioiden lukumäärät ja uusitut johtopituudet Vaurioiden esiintymistiheys 5 Vaurioituneet johtoosat 6 Vauriosyyt 7 Vaurioiden laatu 8 Vaurioiden havaitseminen ja paikantaminen 9 Kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioiden tarkastelua 0 Korjauskustannukset Käyttökeskeytykset Yhteenveto Taulukot Vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet ja vauriotapausten määrät johtotyypeittäin 005 Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän mukaan 005, kpl/km Vauriomäärät ja tiheys johdon kokoluokittain yleisimmille johtotyypeille 005 Vauriot vaurioituneen johtoosan mukaan jaoteltuina 005, kpl 5 Vauriosyiden jakautuma 005, % 6 Vauriot havaitsemistavan mukaan jaoteltuina 005, kpl 7 Vauriot paikantamistavan ja tarkkuuden mukaan jaoteltuina 005, kpl 8 Mpuk/Mpukjohtojen vauriojaotteluja 005, kpl 9 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset 005, 0 Vaurioiden keskimääräiset käyttökeskeytysajat 005, h Vaurioiden korjaustyöstä aiheutuneiden käyttökeskeytysten vaikutus asiakastunteina ja asiakkaille keskimäärin aiheutunut tehovajaus 005, h Kuvat Kaukolämpöjohtojen vikaantuvuus Vuosittain uusittu kokonaisjohtopituus Vauriota kohti uusittu johtopituus Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen keskimäärin vuosina Vauriosyiden prosentuaalinen jakautuma Mpukrakenteen vauriosyiden kehitys Mpulrakenteen vauriosyiden kehitys Betonisten kokoelementtikanavarakenteiden (E) vauriosyiden kehitys Vaurioiden havaitsemistavan prosentuaalinen jakautuma 005 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset eri johtotyypeille Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset eri johtotyypeille kokoluokittain 005 Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet ja vaurioiden vuosittaiset lukumäärät Liitteet Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet

4

5 Energiateollisuus ry () Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 005 Yleistä Suomen Kaukolämpö ry:n jäsenlaitosten kaukolämpöverkoissa esiintyneistä vaurioista on aiemmin tehty raporttia. Nämä ovat vuosilta , , 980 8, 98 8, sekä vuosittain vuosilta Vuoden 005 vaurioita koskevaan kyselyyn saatiin vastaukset jäsenlaitokselta vastaten 7 % jäsenlaitoksista. Vastanneiden laitosten kokonaisjohtopituus oli 5670 km vastaten noin 58 % koko jäsenistön johtopituudesta. Vastanneista laitoksista 0:llä ei vaurioita vuoden 005 aikana ollut lainkaan. Vastanneiden yritysten lukumäärä on n. kolmasosa jäsenyritysten kokonaismäärästä. Tästä huolimatta vastanneiden yritysten osuus maan kokonaisjohtopituudesta on niin suuri, että tilaston voidaan katsoa antavan edustavan kuvan Suomen vauriotilanteesta. HUOM! Kaikki raportissa esitetyt ominaisluvut (esim. uusittu johtopituus vauriota kohti m/kpl) on laskettu vain niiden vaurioiden perusteella, joista ko. tieto (esim. uusittu johtopituus) oli vauriokaavakkeessa annettu. Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet Vaurioita on tässä raportissa tarkasteltu nykyisin rakennettavien sekä yleisimpien johtorakenteiden osalta. Vanhat ja harvinaisemmat rakenteet, joita ei enää rakenneta, tai joita on tai rakennetaan merkityksettömän vähän, on esitetty yhtenä johtotyyppiryhmänä "muut rakenteet." Lisäksi kaivot muodostavat oman "johtotyyppinsä". Johtotyypit on näin jaoteltu seitsemään ryhmään, jotka ovat: Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorijohdot, kaksiputkielementit, (Mpuk) Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorijohdot, yksiputkielementit, (Mpuk) Irrallisilla virtausputkilla varustetut muovisuojakuorijohdot, ns. "reikäputkielementit", (Mpul, Mpul) Betoniset kokoelementtikanavajohdot, (Emv, Epu, Epuk, Wmv) 5 Erilaiset muovi ja kuparivirtausputkilla varustetut johdot 6 Kaivot 7 Muut johtorakenteet, kuten sisäjohdot, asbestisementtisuojaputkijohdot sekä ns. "vanhat" betonikanavajohdot. Johtotyypit on kuvattu ja niiden nimilyhenteet selostettu liitteessä.

6 Vaurioiden lukumäärät ja uusitut johtopituudet Taulukkoon on kerätty johtotyyppikohtaisesti tiedot vastanneiden laitosten yhteenlasketuista johtopituuksista, uusituista johtopituuksista sekä vaurioiden lukumääristä. Vaurioita raportoitiin vuonna 00 yhteensä 85 kpl. 980luvun puolivälistä lähtien on vaurioiden määrä pysynyt samalla tasolla kpl/v huolimatta johtopituuden kasvusta ja verkkojen ikääntymisestä. Nyt vastanneiden laitosten lukumäärän pienentymisen seurauksena vaurioita ilmoitettiin yhteensä 85 kpl, mutta suhteellisesti vauriomäärä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Keskimääräinen vauriotiheys oli edellisvuoden tapaan 0,09 kpl/km. Vauriotiheys (vikaantuvuus) oli Mpulrakenteella vuoteen 99 asti 0,0 0,5 kpl/km, mutta laski 99 tasolle 0,0 0,5 kpl/km ja on viimeisinä vuosina asettunut n. 0,0 kpl/km tasoon. Muilla rakenteilla vauriotiheys on koko ajan pysynyt suhteellisen alhaisena. Betonikanavarakenteiden osalta vauriotiheys on tähän asti edelleen pysynyt alle 0, kpl/km, lukuun ottamatta vuotta 00, jolloin vauriotiheys nousi 0,:een kpl/km. Kiinnivaahdotetuilla rakenteilla vikaantuvuus pysyy reilusti alle 0, kpl/km ja on nyt alle 0,05 kpl/km. Vikaantuvuuden kehitys eri johtotyypeillä vuodesta 98 lähtien on esitetty kuvassa. Uusittu johtopituus yhteensä, 9,5 km (tieto saatu 6 vauriosta) v. 005 on n. 5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Keskimääräisen vauriota kohti uusittu johtopituus nousi n. 0 % vuodesta 00. Uusittu johtopituus oli korkeimmillaan n. 5 km/vuosi 980luvun lopulla ja 990luvun alussa ja on sen jälkeen pysytellyt tasolla n. 0 km/vuosi. Tämä johtuu käytännössä pelkästään Mpulrakenteella tapahtuneesta kehityksestä, kaikilla muilla rakenteilla vauriota kohti uusittu johtopituus on pysynyt suunnilleen ennallaan ja uusittu kokonaisjohtopituus (ts. vauriolukumäärä) on vain vähän kasvanut. Mpulrakenteen "pahimmat paikat" alkavat pääosin olla jo korjattu tai vaihdettu kiinnivaahdotettuun rakenteeseen. Nyt myös muilla rakenteilla, lähinnä vanhoilla betonikanavarakenteilla perusparannustyyppiset korjaukset ovat alkaneet nostaa uusittavaa johtopituutta. Uusittu johtopituus on sekä absoluuttisesti että suhteellisesti omassa luokassaan johtotyyppiryhmässä Mpul, Mpul. Tässä on kuitenkin huomattava, että osa ko. johtotyypin (samoin kuin johtotyyppien E ja "muut rakenteet") uusitusta johtopituudesta on vaurion korjaustyön yhteydessä tehtyä perusparannusta, toisin sanoen uusittu johtopituus on pitempi kuin pelkästään vaurion edellyttämä korjauspituus. Joka tapauksessa näiden johtotyyppien korjauspituus vauriota kohti on kertaluokkaa suurempi kuin kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla. Vuosittain uusitun kokonaisjohtopituuden kehitys johtotyypeittäin vuodesta 98 lähtien on esitetty kuvassa ja vauriota kohti uusitun johtopituuden kehitys vastaavasti kuvassa. Uusittuun johtopituuteen sisältyvät myös ilmoitetut tasainten vaihdot määrällä 0,5 m/kpl, mikäli muuta ei ollut ilmoitettu. Uusitun johtopituuden lisäksi oli useissa tapauksissa eristystä uusittu pitemmältä matkalta. Kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla vuototapauksissa eriste kastuu yleensä korkeintaan parin kolmen metrin matkalta. Kaivoissa tapahtuneet, useimmiten johtorakenteesta riippumattomat johtovauriot on 99 lähtien eritelty omaksi ryhmäkseen. Näitä on vajaa 0 % kaikista vaurioista. Ryhmässä "muut rakenteet" oli vauriota asbestisementtisuojaputkijohdoissa, 5 kpl kellari/sisäjohdoissa, kpl siltajohdossa, kpl tunnelijohdossa, kpl jälkikäteen umpeenvaahdotetussa Fiskarsjohdossa, kpl ns. joustoputkessa sekä erilaisissa vanhoissa betonikanavarakenteissa (valtaosin kevytbetonieristeisiä P tai Tkanavia).

7 Vaurioiden esiintymistiheys Vaurioiden esiintymistiheys (vikaantuvuus) esitetään tilastossa käyttöikävuosittain ko. ikäisten johtojen pituuteen suhteutettuna, toisin sanoen vauriomäärä / ko. asennusvuotena rakennettu vaurioituneen johtotyypin kokonaisjohtopituus. Esiintymistiheydet vuonna 00 on esitetty taulukoissa ja sekä kuvassa. Luonnollisena tendenssinä eri johtotyypeille on vauriotiheyden lisääntyminen johdon käyttöiän kasvaessa. Kaikki johdot huomioiden tapahtuu vauriotiheyden pientä nousua 5 ikävuoden jälkeen ja selvempi nousu 0 5 ikävuoden jälkeen. Tämä saattaa osittain (kiinnivaahdotetun rakenteen osalta) olla merkki siitä, että laadunvalvonta ja urakoitsijoiden auktorisointijärjestelmän käyttöönotto 980luvun puolivälin tienoilla nosti laatutasoa ja on pitänyt sitä yllä sen jälkeisessä rakentamisessa, osittain tämä tietysti johtuu Mpuljohtojen rakentamisen päättymisestä 980luvun jälkipuoliskolla. Mpulrakenteella vauriotiheys on tasaisen korkea läpi ko. johtojen koko laajemman rakentamisen kauden. Mpukrakenteella vauriotiheys on alle 5 vuotta vanhoilla johdoilla hyvin pieni ja nousee sitten vähän korkeammalle tasolle n. 0 vuoden käyttöikään asti. Vanhimmilla Mpukjohdoilla vauriotiheys on noussut n. 0,0 kpl/km:iin. Tämä sinänsä ei mitenkään hälyttävä määrä lienee pääosin laskettavissa ko. rakenteen käytön ensimmäisten vuosien lastentautien tiliin (lähinnä liitostekniikan kehittymättömyys sekä huolimaton asennustyö ja valvonta). Betonisilla kokoelementtikanavajohdoilla vauriotiheys on selkeästä noususta huolimatta edelleen suhteellisen alhainen. Vanhimmillakin johdoilla vauriotiheys pysyy edelleen selvästi alle 0, kpl/km. Vaurioista n. 5 % kohdistui kevytbetonieristeisiin johtoihin (rakenteen osuus kokoelementtikanavien johtopituudesta on huomattavasti pienempi) ja n. 0 % PURkouruilla eristettyyn rakenteeseen (osuus kokoelementtikanavien johtopituudesta n. kaksinkertainen). Johdon ikää (rakentamisvuotta) ei aina (n. 0 % vaurioista) oltu ilmoitettu, jolloin näitä vaurioita ei esiintymistiheyttä käyttöikävuosittain laskettaessa voitu ottaa mukaan. Tästä syystä taulukon mukaiset vauriotiheydet ovat etenkin vanhimmilla johdoilla, joista ikätieto useimmin puuttui, jonkin verran epävarmoja (eli todellisuutta pienempiä). Kuvassa 5 on esitetty eri johtotyyppien keskimääräinen vikaantuvuus johdon käyttöiän funktiona vuosien vauriotietojen pohjalta. 5 Vaurioituneet johtoosat Vaurioiden kohdistuminen eri johtoosiin ilmenee taulukosta. Sama vaurio voi kohdistua useaan johtoosaan, näin taulukon summat eivät vastaa vaurioiden kokonaismäärää. Valtaosa, johtorakenteesta riippuen 080 % vaurioista kohdistuu ainakin varsinaiseen virtausputkeen. Muista johtoosista vaurio kohdistuu useimmin muovisuojakuorijohtojen suojakuoreen ja eristeeseen, tasaimiin sekä tyhjennyksiin, ilmanpoistoihin ja haaroituksiin kaivossa. Vaurioista kohdistui sekä meno että paluuputkeen n. 9 %, pelkästään menoputkeen n. 70 % ja paluuputkeen n. %. Jakauma vastaa pitkälti edellisiä vuosia.

8 6 Vauriosyyt Vaurioiden syyjakauma on esitetty taulukossa 5 ja kuvassa 6. Vauriosyistä selvästi yleisin on "epätiivis suojakuoriliitos" kaikki johdot huomioiden. Mpulrakenteella merkittäviä vaurion aiheuttajia ovat epätiivis suojakuoriliitos sekä maanpainuma/virheellinen kaltevuus, betonikanavarakenteilla epätiivis betonielementtisauma ja epätiivis betonivalu. Mpuljohdoilla melko yleinen vauriosyy "epätiivis betonivalu" tarkoittaa usein vuotavaa vanhanmallista liitosta (bituminauha + betonivalu). Rakenteella Mpuk yleisimmät vauriosyyt ovat epätiivis suojakuoriliitos tai puutteellinen liitoseristys, joiden yhteiseksi osuudeksi on viime vuosina vakiintunut n. 50 % (nyt 5 %) sekä ulkopuolinen väkivalta, jonka osuus näyttää ko. vahinkojen välttämisedellytysten kehittymisestä huolimatta vakiintuneen n. 5 %:n tasolle. Teräsputken hitsausvirhe aiheutti 0 % vaurioista tällä rakenteella, mikä on jo neljättä vuotta selvästi aiempaa korkeampi (keskimääräinen taso ollut n. 5 % aiempina vuosina). Mpukrakenteella teräsputkien hitsaus vaatii enemmän tarkkuutta. Viime vuosina hitsausvirheiden osuus on selvästi noussut. Nyt raportoiduista 9 Mpukvauriosta valtaosa, kpl oli hitsausvirheitä. Vuotta aiemmin epätiiviitä hitsejä raportoituun vaurioon sisältyi 8, vuonna 00 9 kpl 9:ään, vuonna 00 6 kpl 8:ään, vuonna 00 kpl 9:ään ja vuonna 000 ei yhtään ilmoitettuun vaurioon. Eräiden vauriosyiden osuuden kehitys eri johtotyypeillä on esitetty kuvissa 8, 9 ja 0. Useat vauriot ovat syntyneet kahden tai useamman syyn yhteisvaikutuksesta. Tällaisia syyyhdistelmiä ovat esim. "virheellinen ympärystäyttö/maanpainuma/johdon virheellinen kaltevuus" tai "kondenssivesi/puutteellinen tuuletus". Usein ensin mainitun kaltainen syyyhdistelmä johtaa lopulta suojakuoriliitosten vaurioitumiseen, jolloin johtovaurion alkuperäinen syy ei ole epätiivis suojakuoriliitos vaan esim. maanpainuma. kpl teräsputken hitsausvirheistä (yleensä huokonen) oli liitoshitsauksessa (työmaahitsissä). Vuotavia tehdashitsejä raportoitiin kpl (venttiilissä/kiintopisteessä/virtausputkessa). Hitsausvirhettä ei ole raportoitu vauriosyyksi vain nuorissa johdoissa. Muutamissa tapauksissa ko. johdot olivat reilustikin yli 0 vuotta vanhoja. Kaikki johdotkin huomioiden selvästi merkittävin vauriosyy "epätiivis suojakuoriliitos" käsittää pääasiassa kutisteliitoksia, mutta Mpulrakenteilla myös huomattavan määrän em. vanhoja liitosratkaisuja. Mekaanisissa liitoksissa (kiilamuhviliitos teräskouruilla) vaurioita oli kpl. Yksi vaurioitunut hitsausliitos raportoitiin. Huomattavan osan kutisteliitoksissa esiintyvistä vaurioista ovat aiheuttaneet erilaiset työvirheet, kuten vajaa tai muuten huono eristys tai kutisteet huonosti lämmitetty. Vaahdotusreiän tulpan epätiiviyksiä tai puuttumisia/irtoamisia raportoitiin 5 kpl. Todennäköisesti puutteellinen/vajaa/huono liitoseristys on varsinainen aiheuttaja myös suureen osaan epätiiviistä suojakuoriliitoksista. Valtaosa, 7 % vauriotapauksista kohdistui johtoon, joka ei ollut salaojitettu. Tämä osuus oli kaikilla rakenteilla selvästi yli 50 %. Pohjaveden pinta oli vain % tapauksista johdon yläpuolella ja % tapauksista ajoittain johdon yläpuolella.

9 5 Seuraavassa on luettelona esitetty eräitä kohdassa "muut" raportoituja vauriosyitä: sisäpuolinen vedenpoisto estynyt, kpl tippuvesisuoja kaivossa puuttui tai oli väärin asennettu tasainvika, kpl tasaimen väsyminen puutteellinen huolto vettä kaivossa, kpl kaivo painunut purkuputki puuttui kaivosta läpiviennissä PEkuori kuorittu liian lyhyeksi suojaamaton Epukhaaroitus epätiivis muoviputken tukkeutuminen (korroosiotuotteet) valmistevika (tasain) teräsputken hitsaussauma revennyt hiushalkeama teräsputkessa pieni reikä teräsputkessa, kpl venttiilin syöpyminen venttiilin karavuoto ulkopuolinen omatoimisuus kiinteistön sulut kiinni talojohto jäätyi venttiili rikki epätiivis pystytyhjennyksen tai ilmanpoiston suojarakenne, 8 kpl (syynä yleisimmin epätiivis päätehattu) paineisku, kpl ikä, kpl aikaisempi vuoto, kpl kunnan vesijohtovuoto ei selvitetty / ei tiedetä, kpl (kyse lähinnä Mpulrakenteesta, usein päätetty heti perusparantaa).

10 6 7 Vaurioiden laatu Raportoiduista vaurioista valtaosa, n. 8 % on läpisyöpymiä. Murtumia/repeämiä on n. 5 %. Loput vaurioista on muita, lähinnä suojakuoren/eristeen vioittumisia ja syöpymiä ilman vuotoa. Näitä tapahtuu varmasti todellisuudessa tässä esitettyä enemmän, mutta niitä eivät kaikki raportoi. Syöpymät olivat ulkopuolisen veden aiheuttamia, sisäpuolista syöpymää ei ole havaittu. 8 Vaurioiden havaitseminen ja paikantaminen Vaurioiden pääasiallisin havaitsemistapa betonikanavajohdoilla ja Mpulrakenteella on vettä kaivossa/kellarissa/ljhuoneessa, kun taas Mpukrakenteella vauriot havaitaan yleensä lämpimänä/sulana/kuivana alueena maassa. Muut tavat ovat lähinnä ulkopuolisia ilmoituksia, "selviä tapauksia" (mm. vesisuihku) tai määräaikaistarkastuksen yhteydessä tehtyjä havaintoja. Vedenvärjäys ilmoitettiin havaitsemistavaksi tapauksessa. Havaitsemistavat on esitetty taulukossa 6 ja kuvassa 0. Taulukosta 7 käy ilmi vaurioiden paikantamistapa ja tarkkuus. Kaikista vaurioista, joista paikantamistapa ja tarkkuus oli ilmoitettu, 55 % oli onnistuttu paikantamaan ensi yrittämällä tarkasti (alle metri). Mikäli vuotopaikka ei ole selvä, käytetään paikannukseen lämpökamerakuvausta ja pintalämpötilamittaria, jotka vaikuttavat suhteellisen tarkoilta, sekä koekaivamista päättelyn perusteella, mikä useimmissa tapauksissa johtaa ainakin kahden kuopan kaivamiseen. Lämpökameralla tai pintalämpötilamittarilla paikannetuista 0 vuodosta 5 osui alueelle 0 5 m. Korrelaatiomenetelmää oli käytetty yhden vuodon paikantamiseen. Yhtään vauriota ei ilmoitettu havaitun hälytysjärjestelmällä (Mpuk). 9 Kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioiden tarkastelua Kiinnivaahdotettujen johtojen vauriot kohdistuvat lähes kaikki johtorakenteelle Mpuk, kaksiputkielementtirakenteelle (Mpuk) ilmoitettiin ainoastaan 9 vauriota. Koska Mpukrakennetta on käytetty jo n. 5 vuotta, voidaan jo selkeästi todeta, että mitään systemaattista vikaa ja siten estettä Mpukrakenteen käytölle ei ole. Taulukosta ja kuvasta ilmenee, että tämän nykyisin lähes yksinomaan rakennettavan johtotyypin vauriot keskittyvät voimakkaasti yli 5 vuoden ikäisiin johtoihin. Asiaa selvittänee pitkälti se, että rakenteen laajempi rakentaminen alkoi 977, ja alkuvuosien vauriot voitaneen osittain panna lastentautien tiliin. Muutamassa tapauksessa yhdeksi vaurioksi ilmoitettu tapaus ilmeisesti sisältää useamman liitoksen korjauksen, joten todellinen liitosvaurioiden lukumäärä lienee jonkin verran tässä esitettyä suurempi. Taulukkoon 8 on koottu erityisesti liitosvaurioiden osalta tietoja kiinnivaahdotetuista johdoista ko. vauriotapauksissa. Johtopäätösten tekemistä näistä tiedoista haittaa se, että olemassa olevien johtojen osalta ei ole tietoa eri asennus ja työmenetelmien eikä liitostyyppien osuuksista. Myöskään vaurioituneiden johtojen ja liitosten kauppanimikkeitä ei ilmoiteta siinä määrin, että niiden tilastointi olisi mahdollista.

11 7 Kuitenkin 980luvun loppupuolelta lähtien on kitkakiinnitetty (no comp) asennustapa, peltiliitos leveällä kutisteella sekä konevaahdotus ollut yleisin käytäntö. Tätä ennen käytettiin vielä myös betonikanava/mpulrakentamisesta periytynyttä kompensoitua asennustapaa (tasaimet/paisuntakulmat), jossa PEHholkki kapein kutistein oli yleisin liitostapa ja PURvaahdon käsinsekoitusta samoin kuin PURkouruja käytettiin nykyistä enemmän. Joka tapauksessa suhteellisesti tarkastellen vaurioita sattuu paljon liitostyypille "PEHholkki + kapeat kutisteet", eristystavan ollessa käsinsekoitus tai PURkourut. "No comp"asennuksissa vajaa puolet vaurioista sijaitsee johdon liikkuvalla osuudella (liitoskohta kulmakohdassa, sen lähellä kitkapituuden sisällä tai Thaarassa). Lähes kaikki liitosvauriot kohdistuivat kutisteliitoksiin (PEHholkki + kapeat kutisteet kpl, korput + leveä kutiste kpl). Liitostyypillä pelti + leveä kutiste ei raportoitu yhtään vauriota. Mekaanisissa liitoksissa raportoitiin vauriota, hitsausliitoksissa kpl. Liitosvaurioissa, joista eristystapa ilmoitettiin, 6:ssä eristys oli tehty paikalla vaahdottaen (koneella 0 ja käsin 6 tapauksessa) ja :ssä eristyskouruilla. Merkillepantavaa on, että kaikkiaan 8 liitosvauriosta, joista johdon ikä ilmoitettiin, vain kpl kohdistui 0 v. nuorempiin ja 7 kpl v. ikäisiin liitoksiin, josta voi päätellä liitosrakenteiden selkeästi kehittyneen ja liitostyön laadun nousseen 970 ja 980 lukujen tilanteesta. Yli 70 % liitosvaurioista kohdistui yli 0 v. vanhoihin johtoihin. Asentamistavan (lämpölaajenemisen vastaanottotavan) mukaan vauriot jakautuivat siten, että ilmoitetuista 6 vauriosta 5 tapahtui asennustavoilla, joilla lämpöliike on estetty (esilämmitetty, kitkakiinnitetty ja/tai kiintopisteillä jäykäksi tehty asennus). 0 vauriota sattui asennustavoilla, joilla lämpöliike sallitaan ja otetaan vastaan paljetasaimilla ja/tai luonnollisella paisunnalla kulmakohdissa. Nykyisin käytännössä kaikki johdot asennetaan ensiksi mainituilla menetelmillä. Vaurioituneissa johdoissa ei yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ollut käytetty paisuntatyynyjä tai muita tilajärjestelyjä kulma ja Thaarakohdissa. 0 Korjauskustannukset Vauriokorjausten keskikustannukset on esitetty taulukossa 9 sekä kuvissa ja. Vuonna 005 korjauskustannustiedot ilmoitettiin kaikkiaan 6 vauriosta (keskim. kustannus ). Kustannukset olivat yhteensä,5 M. Olettamalla keskimääräiseksi korjauskustannukseksi ym. summa saadaan vuoden 005 kaikkien ilmoitettujen vaurioiden (85 kpl) korjauskustannukseksi 6,6 M. Mikäli vastausprosentti vauriokyselyyn olisi 00, päädyttäisiin koko Suomessa v. 005 laskennallisesti tasoon, M : (,8 M v. 00, 9,7 M v. 00, 8,9 M v. 00, 6, M v. 000,,6 M v. 996, 5, M v. 99). Keskimääräinen korjauskustannus/vaurio oli betonisilla kokoelementtikanavajohdoilla n. 00, Mpulrakenteella n. 9800, Mpukrakenteella n. 00 ja Mpukrakenteella n Mpulrakenteen ja betonikanavarakenteiden kohdalla on huomattava, että osa ilmoitetuista korjauskustannuksista on perusparannuskustannuksia.

12 8 Vauriokohtaiset korjauskustannukset ovat hieman nousseet edellisvuodesta. Yleisesti ottaen sekä korjausten kokonaiskustannukset että vauriokohtaiset keskimääräiset korjauskustannukset ovat 990luvulla olleet lievässä laskusuunnassa. Viime vuosina korjauskustannukset kuitenkin ovat jonkin verran kasvaneet 990luvun jälkipuoliskon vuosista. Erityisesti v. 00 ja 00 korjauskustannusten kasvu oli huomattavaa betonikanava ja Mpuljohdoilla. Betonikanavarakenteiden osalta vauriomäärä putosi takaisin normaaliksi vuoden 00 pienen piikin jälkeen, mutta korjauspituudet ja kustannukset nousivat selvästi. Vanhojen betonikanavarakenteiden perusparantaminen näyttää jonkin verran lisääntyneen. Suunnitelmallisen perusparantamisen tarvetta lieneekin syytä ryhtyä aktiivisemmin selvittämään ainakin, jos vauriomäärät jälleen kasvavat muutamana seuraavina vuonna. Kuitenkin voitaneen edelleen sanoa, että laajaa perusparannustarvetta vanhoille johdoille ei vielä ole näköpiirissä eikä toisaalta kiinnivaahdotetulla rakenteella ole havaittu, ja tuskin tullaankaan havaitsemaan toistuvasti ilmeneviä, laajempaa korjausta edellyttäviä tyyppivikoja. Kuitenkin teräsputken hitsausvirheiden määrä on ollut jo muutaman vuoden ajan kasvussa. Tähän on syytä kiinnittää huomiota, vaikka hitsausvirheiden osuus vaurioista ei sinänsä vielä hälyttävä olekaan. Käyttökeskeytysajat Käyttökeskeytysaikoja ja keskeytysten vaikutuksia on tarkasteltu taulukoissa 0 ja. Keskimääräiset käyttökeskeytysajat vaurioiden korjauksissa ovat olleet jotakuinkin aiempia vuosia vastaten kaikki johdot huomioiden 6, tuntia, Mpukrakenteella,7 tuntia, Mpukrakenteella,8 tuntia, Mpulrakenteella 7,6 tuntia, betonikanavajohdoilla 8,0 tuntia ja muilla rakenteilla,0 tuntia. Pienimmässä kokoluokassa, DN 0 80, käyttökeskeytys on ollut keskimäärin n. 5 tuntia ja DN 50 ja sitä suuremmilla johdoilla n. tuntia. "Keskimääräisen asiakkaan" vuotuinen käyttökeskeytysaika taulukon mukaisesti laskettuna (vaikutusalueen asiakaslukumäärällä painotettuna) oli lämmityskaudella 0,85 h ja sen ulkopuolella 0, h. Koko vuotta koskien keskimääräinen toimitusepävarmuus oli siten,9 h (,0 v. 00, 0,79 h v. 00,, h v. 00, 0,6 h v. 998 ja,9 h v. 995) 8760:stä eli toimitusvarmuus johtovaurioiden suhteen näin laskien oli 99,986 %. Käyttökeskeytyksissä menetetyt asiakastunnit (keskeytysaika x vaikutusalueen asiakaslukumäärä) ilmoitetussa vauriossa olivat 608 h (lämmityskaudella 78 h/76 vauriota ja sen ulkopuolella 5700 h/08 vauriota). Kaikkiin 85 vaurioon redusoituna päädyttäisiin arvoon 7967 h ja vastausprosentti 00:aan redusoituna arvoon 769 h (6 h v. 00, h v. 00, 700 h v. 00, 5600 h v. 998 ja h v. 995). Yhteenveto Vauriotapausten lukumäärä vuonna 005 oli 85 kpl, keskimääräinen vauriotiheys 0,09 kpl/km ja uusittu johtopituus 9,5 km. Kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla vauriotiheys on n. puolet keskimääräisestä, kun taas johtorakenteella Mpul/Mpul vauriotiheys on n. kaksinkertainen keskimääräiseen nähden. Betonikanavarakenteella vauriotiheys palasi edellisvuode 0,:sta takaisin normaaliin 0,0 kpl/km.

13 9 Uusittu johtopituus/vaurio on Mpulrakenteella n. 0kertainen ja betonisilla kokoelementtikanavillakin kertainen kiinnivaahdotettuun rakenteeseen nähden. Vauriota kohti johtoa uusittiin metriä edellisvuotta enemmän. Yleisimmin vauriot betonikanavajohdoissa aiheutuvat epätiiviistä betonielementtisaumoista sekä epätiiviistä betonivalusta. Muovisuojakuorijohtorakenteella Mpul yleisin vauriosyy on epätiivis suojakuoriliitos sekä maanpainuma/virheellinen kaltevuus. Kiinnivaahdotetulla muovisuojakuorijohdolla merkittävimmät vauriosyyt ovat epätiivis suojakuoriliitos tai puutteellinen liitoseristys sekä ulkopuolinen väkivalta. Korjauskustannukset nousivat edelleen ja ovat nyt nousseet takaisin 980/990lukujen vaihteessa vallinneelle tasolle. Saatujen kustannustietojen perusteella laskien kaikkien ET:n kaukolämpöjäsenten arvioidut vaurioiden korjauskustannukset olivat, M v Asiakkaille aiheutunut keskimääräinen tehovajaus v. 005 oli,9 h (0,85 h lämmityskaudella ja 0, h sen ulkopuolella), josta laskien toimitusvarmuus johtovaurioiden suhteen oli 99,986 %. Saatujen tietojen perusteella laskettuna kaikkien ET:n kaukolämpöjäsenten käyttökeskeytyksissä menetetyt asiakastunnit olivat arviolta 700 h, jossa on nousua v. 00 verrattuna n h. Asiakastunneista n. 75 % menetettiin lämmityskaudella. Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten kokonaisjohtopituuden ja vaurioiden vuosittaisen lukumäärän kehitys vuodesta 970 lähtien on esitetty kuvassa.

14 Taulukko Vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet ja vauriotapausten määrät johtotyypeittäin 005 Johtotyyppi Mpuk Mpuk Mpul, Mpul Emv, Epu, Epuk, Wmv Muovi ja kupariputkirakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä JOHTOPITUUS / km osuus kokonaisjohtopituudesta / %,8 5,0,9,5 0,9 0,9 00 UUSITTU JOHTO PITUUS / m ) osuus kaikista uusituista johdoista / % 0,9 5, 7,,,7 8,9 00 vauriota kohti / m 9,, 5, 7,9,5,,8 VAURIOTAPAUSTEN LUKUMÄÄRÄ / kpl osuus kaikista vaurioista / %,9 8,7 8,9, 0, 8,7 5,6 00 vaurioiden esiintymistiheys / kpl/km 0,0 0,06 0,9 0,0 0,0 0,0 0,09 ) Perustuu yhteensä 6 vaurioon, joista uusittu johtopituus ilmoitettiin

15 Taulukko Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän mukaan 005, kpl/km ) Käyttöikä vuotta Johtotyyppi Mpuk, Mpuk Mpul, Mpul Emv, Epu, Epuk, Wmv Rakenne Muut Yhteensä kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl/km 0 5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 6 0,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5,00 7 0,0 0,0 0,0 0,06 0, ,0 0,0 0,0 0,0 0,0,00 0,5 0,0 6 0,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0,06 0,6 0, ,08 0,7 0, 0,07,00 0,0 0,09 0,07 0, , 0,0 0, 0, ,05 0,06 0,5 0,8 0,05 ) Perustuu yhteensä 0 vaurioon, joista vaurioituneen johdon rakennusvuosi ilmoitettiin

16 Taulukko Vauriomäärät ja tiheys johdon kokoluokittain yleisimmille johtotyypeille 005 Johtokoko Johtotyyppi Mpuk, Mpuk Mpul, Mpul Emv, Epu, Epuk, Wmv Em. yhteensä DN 0 80 lukumäärä, kpl tiheys, kpl/km 8 0, ,8 0, 0 0,08 DN lukumäärä, kpl tiheys, kpl/km 6 0, , 0, 5 0,09 DN 50 lukumäärä, kpl tiheys, kpl/km 8 0,0 0 0,0 8 0,06

17 Taulukko Vauriot vaurioituneen johtoosan mukaan jaoteltuina 005, kpl Vaurioitunut johtoosa Johtotyyppi Mpuk Mpuk Mpul, Mpul Emv, Epu, Epuk, Wmv Muovi ja kupariputkirakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Virtausputki Ilmanpoisto, maaasennus Ilmanpoisto, kaivossa Tyhjennys, maaasennus Tyhjennys, kaivossa Sulkuventtiili, maaasennus Sulkuventtiili, kaivossa Haaroitus, porausliitos Haaroitus, kaivossa Tasain PEsuojakuori Eristys Kiintopiste Läpivienti Muu

18 Taulukko 5 Vauriosyiden jakautuma 005, % Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk Mpuk Mpul, Mpul Emv, Epu, Epuk, Wmv Muovi ja kupariputkirakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Puutteellinen lämpöliikevara Maan painuminen Virheellinen ympärystäyttö Virheellinen kaltevuus Epätiivis kaivonkansi Kondenssivesi Epätiivis läpivienti Epätiivis betonivalu Epätiivis betonielementtisauma Epätiivis suojakuoriliitos Puutteellinen liitoseristys Virtausputken hitsausvirhe Suojakuoren halkeama tms. Epätiivis PEputken hitsi Epätiivis liukutasain Ulkopuolinen väkivalta Muut

19 Taulukko 6 Vauriot havaitsemistavan mukaan jaoteltuina 005, kpl Havaitsemistapa Johtotyyppi Mpuk Mpuk Mpul, Mpul Emv, Epu, Epuk, Wmv Muovi ja kupariputkirakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Vettä kaivossa/kellarissa/ ljhuoneessa Höyryä tuuletusputkesta Sula/lämmin/kuiva alue maassa 99 5 Poikkeava lisäveden kulutus 5 9 Hälytys kosteudenvalvontajärjestelmästä (Mpuk, Mpuk) Verkon lämpökamerakuvaus Kaukolämpöveden väriaine Ulkopuolinen ilmoitus Muut Yhteensä

20 Taulukko 7 Vauriot paikantamistavan ja tarkkuuden mukaan jaoteltuina 005, kpl Paikantamistapa Paikantamistarkkuus 0 m 5 m 6 0 m yli 0 m Yhteensä Korrelaatiomenetelmä Lämpökamerakuvaus 7 0 Hälytysjärjestelmä (Mpuk, Mpuk) Koekaivaminen Sula/lämmin/kuiva alue maassa Pintalämpötilamittari Ulkopuolinen ilmoitus Muu Yhteensä

21 Taulukko 8 Mpuk/Mpukjohtojen vauriojaotteluja 005, kpl Asennusmenetelmä Kompensoitu (tasaimet/luonnollinen kompensointi) Kitkakiinnitetty, esilämmitetty Kitkakiinnitetty, ei esilämmitystä (ns. kylmäasennus) Jäykkä asennus kiintopistein 0 9 Liitosvauriot eristystavan mukaan Konevaahdotus Käsinsekoitus Eristyskourut 0 6 Liitosvauriot liitostyypin mukaan Pelti + leveä kutiste PEholkki + kapeat kutisteet Hitsausliitos Muu Vaurioituneen liitoksen sijainti Suoralla osuudella kitkapituudella Suoralla osuudella kitkapituuden ulkopuolella Kulmassa Thaarassa 9 9 Kulman/Thaaran paisuntajärjestelyt Paisuntatyynyt Vapaa liiketila Ei kumpaakaan 5

22 Taulukko 9 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset 005, Kokoluokka Johtotyyppi Mpuk Mpuk Mpul, Mpul Emv, Epu, Epuk, Wmv Muovi ja kupariputkirakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä DN 0 80 (95) (08) 7 (587) 7897 DN (5509) (797) (6) (8) 99 DN 50 (05) 58 (877) Yhteensä (7) Luku suluissa = vauriotapauksia alle kymmenen Taulukko 0 Vaurioiden keskimääräiset käyttökeskeytysajat 005, h Kokoluokka Johtotyyppi Mpuk Mpuk Mpul, Mpul Emv, Epu, Epuk, Wmv Muovi ja kupariputkirakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä DN 0 80 (,),0 6, (7,0),5 (,9),6 DN (8,0),6 9,6 5, (6,8) (6,5) 6,9 DN 50 (,7) 9,7 (9,),,8 Yhteensä (,8),7 7,6 8,0 5,8,0 6, Luku suluissa = vauriotapauksia alle kymmenen

23 Taulukko Vaurioiden korjaustyöstä aiheutuneiden käyttökeskeytysten vaikutus asiakastunteina ja asiakkaille keskimäärin aiheutunut tehonvajaus 005, h Keskeytysten asiakastunnit ) Keskeytysten asiakastunnit / asiakas ) Asiakkaiden keskimääräinen tehovajaus ) Lämmityskaudella 78 (76) 0,85 (76) 0,5 (98) Lämmityskauden ulkopuolella 5700 (08) 0, (08) 0,8 ( 89) Luku suluissa ilmoittaa monenko vaurion perusteella laskettu ) Σ (keskeytysaika x vaikutusalueen asiakaslukumäärä), h x kpl ) Σ (keskeytysaika x vaikutusalueen asiakaslukumäärä), h Σ ko. laitosten asiakaslukumäärä ) Σ (keskeytysaika x vaikutusalueen liittymisteho), h Σ ko. laitosten liittymisteho

24 kpl/km 0,0 0,5 0,0 0,5 Mpul, Mpul Emv, Epu, Wmv Mpuk, Mpuk Rakenne "Muut" 0,0 0,5 0,0 0,05 0, Kuva. Kaukolämpöjohtojen vikaantuvuus m/a Yhteensä (vastanneet laitokset) Mpul, Mpul Emv, Epu, Wmv Mpuk, Mpuk Rakenne "Muut" Kuva. Vuosittain uusittu kokonaisjohtopituus m/vaurio Mpul, Mpul Emv, Epu, Wmv Mpuk, Mpuk Rakenne "Muut" Kuva. Vauriota kohti uusittu johtopituus 98005

25 kpl/km Emv, Epu, Epuk, Wmv kpl/km Mpul, Mpul 0,5 0,5 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, ikä 0, ikä kpl/km Mpuk, Mpuk kpl/km Yhteensä 0,5 0,5 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, ikä 0, ikä Kuva. Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen 005

26 kpl/km 0,5 0,0 Mpul, Mpul Emv, Epu, Wmv Mpuk, Mpuk Rakenne "Muut" 0,5 0,0 0,5 0,0 0,05 0, johdon ikä Kuva 5. Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen keskimäärin vuosina

27 . %. % Emv, Epu, Epuk, Wmv.. %. % % 6. % 7. 5 %. 6 % Mpul, Mpul. %. 5 %. % 6. 6 %. 8 % Vaurio kaivossa. % 8. 8 %. % 0. % 9. % 7. %. 5 % 7. % 5. 0 %. 5 %. 8 %. %. 0 % Mpuk, Mpuk. % 7. % 0. 9 % 9. 5 %. 0 %. %. 8 % 0. 5 % Kaikki johdot. 6 %. 6 % 6. % 9. % 7. 7 % 8. 7 % VAURIOSYYT. Puutteellinen lämpöliikevara. Maanpainuma. Virheellinen kaltevuus. Epätiivis kaivonkansi 5. Kondenssivesi 6. Epätiivis läpivienti 7. Epätiivis betonivalu 8. Epätiivis betonielementtisauma 9. Epätiivis suojakuoriliitos 0. Puutteellinen liitoseristys. Teräsputken hitsausvirhe. Ulkopuolinen väkivalta. Loput (kuvassa erikseen erittelemättömät syyt yhteensä Kuva 6. Vauriosyiden prosentuaalinen jakauma 005

28 60 % 50 % epätiivis liitos/ puutteell. liitoseristys ulkop. väkivalta teräsputken hitsi maanpainuma 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Kuva 7. Mpukrakenteen vauriosyiden kehitys 60 % 50 % 0 % epätiivis liitos/ puutteell. liitoseristys maanpainuma/virheellinen kaltevuus ulkop. väkivalta teräsputken hitsi epätiivis betonivalu 0 % 0 % 0 % 0 % Kuva 8. Mpulrakenteen vauriosyiden kehitys 70 % 60 % 50 % maanpainuma/virheellinen kaltevuus epätiivis betonielementtisauma tai betonivalu ulkop. väkivalta teräsputken hitsi 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Kuva 9. Kokoelementtikanavien (Emv, Epu) vauriosyiden kehitys

29 Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, Mpul Vaurio kaivossa. 8 % 5. 8 % 5. 8 % 7. % 7. %. 8 %. 8 %. 8 % 5. %. %. 6 %. 7 %. 5 %. %. 58 %. 0 % Mpuk, Mpuk Kaikki johdot 5. 0 % 6. % 7. 5 %. 6 %. %. % 5. % 6. 0 % 7. 6 %. % VAURION HAVAITSEMISTAPA. Vettä kaivossa/kellarissa/ljhuoneessa. Höyryä tuuletusputkessa. Sula/lämmin/kuiva alue maassa. Poikkeava lisäveden kulutus. % 5. Ulkopuolinen ilmoitus 6. Kaukolämpöveden väriaine 7. Muut. 56 %. 9 %. 6 % Kuva 0. Vaurioiden havaitsemistavan prosentuaalinen jakauma

30 000 /vaurio 5 0 Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, Mpul 5 Yhteensä 0 5 Mpuk Mpuk M tai Cu virtausputki Kuva. Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset eri johtotyypeillä

31 000 /vaurio 0 Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, Mpul Yhteensä 0 0 Mpuk Mpuk Vaurio kaivossa 0 DN 0 80 DN DN 50 Kuva. Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset eri johtotyypeillä kokoluokittain 005

32 johtopituus km 8000 vaurioiden määrä kpl/a vaurioiden määrä Kuva. Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet ja vaurioiden vuosittaiset lukumäärät

33

34 Energiateollisuus ry:n kaukolämmön tilastojulkaisut Kaukolämpötilasto District Heating Statistics Kaukolämpöjohtotilasto 96, Kaukolämpöverkon vauriotilasto 98986, Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset