Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008

Transkriptio

1 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008 Kaukolämpö

2

3 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008 Energiateollisuus ry 2009 ET-Kaukolämpökansio 2/8

4

5 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008 Sisältö Teksti 1 Yleistä 2 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet 3 Vaurioiden lukumäärät ja uusitut johtopituudet 4 Vaurioiden esiintymistiheys ikäluokittain 5 Vaurioituneet johto-osat 6 Vauriosyyt 7 Vaurioiden laatu 8 Vaurioiden havaitseminen ja paikantaminen 9 Kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioiden tarkastelua 10 Korjauskustannukset 11 Käyttökeskeytykset 12 Yhteenveto Taulukot 1 Vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet ja vauriotapausten määrä johtotyypeittäin Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän mukaan 2008 kpl/km 3 Vauriomäärä ja -tiheys johdon kokoluokittain yleisimmille johtotyypeille Vauriot vaurioituneen johto-osan mukaan jaoteltuina 2008 kpl 5 Vauriosyiden jakautuma 2008 % 6 Vauriot havaitsemistavan mukaan jaoteltuina 2008 kpl 7 Vauriot paikantamistavan ja -tarkkuuden mukaan jaoteltuina 2008 kpl 8 Mpuk/2Mpuk-johtojen vauriojaotteluja 2008 kpl 9 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset 2008 /vaurio Kuvat 1 Kaukolämpöjohtojen vikaantuvuus Vuosittain uusittu kokonaisjohtopituus Vauriota kohti uusittu johtopituus Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen keskimäärin vuosina Vauriosyiden prosentuaalinen jakautuma Mpuk-rakenteen vauriosyiden kehitys Mpul-rakenteen vauriosyiden kehitys Betonisten kokoelementtikanavarakenteiden (E) vauriosyiden kehitys Vaurioiden havaitsemistavan prosentuaalinen jakautuma Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset eri johtotyypeille Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet ja vaurioiden vuosittaiset lukumäärät Liitteet 1 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet

6

7 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto Yleistä Kaukolämpöverkoissa esiintyneistä vaurioista on aiemmin tehty 23 raporttia. Nämä ovat vuosilta , , , , sekä vuosittain vuosilta Vuoden 2008 vaurioita koskevaan kyselyyn saatiin vastaukset 42 jäsenyrityksestä vastaten 41 % kaukolämpöä myyvistä jäsenyrityksistä. Vastanneiden laitosten kokonaisjohtopituus oli 6726 km vastaten noin 60 % koko jäsenistön johtopituudesta. Vastanneista laitoksista 9:llä ei vaurioita vuoden 2008 aikana ollut lainkaan. Vastanneiden yritysten lukumäärä on n. kolmasosa jäsenyritysten kokonaismäärästä. Tästä huolimatta vastanneiden yritysten osuus maan kokonaisjohtopituudesta on niin suuri, että tilaston voidaan katsoa antavan edustavan kuvan Suomen vauriotilanteesta. HUOM! Kaikki raportissa esitetyt ominaisluvut (esim. uusittu johtopituus vauriota kohti m/kpl) on laskettu vain niiden vaurioiden perusteella, joista ko. tieto (esim. uusittu johtopituus) oli vauriokaavakkeessa annettu. 2 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet Vaurioita on tässä raportissa tarkasteltu nykyisin rakennettavien sekä yleisimpien johtorakenteiden osalta. Vanhat ja harvinaisemmat rakenteet, joita ei enää rakenneta, tai joita on tai rakennetaan merkityksettömän vähän, on esitetty yhtenä johtotyyppiryhmänä "muut rakenteet." Lisäksi kaivot muodostavat oman "johtotyyppinsä". Johtotyypit on näin jaoteltu seitsemään ryhmään, jotka ovat: 1 Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorijohdot, kaksiputkielementit, (Mpuk) 2 Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorijohdot, yksiputkielementit, (2Mpuk) 3 Irrallisilla virtausputkilla varustetut muovisuojakuorijohdot, ns. "reikäputkielementit", (Mpul, 2Mpul) 4 Betoniset kokoelementtikanavajohdot, (Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv) 5 Erilaiset taipuisat johtorakenteet (mm. muovi- ja kuparivirtausputkilla varustetut johdot) 6 Kaivot 7 Muut johtorakenteet, kuten sisäjohdot, asbestisementtisuojaputkijohdot sekä ns. "vanhat" betonikanavajohdot. Johtotyypit on kuvattu ja niiden nimilyhenteet selostettu liitteessä 1.

8 3 Vaurioiden lukumäärät ja uusitut johtopituudet 2 Taulukkoon 1 on koottu johtotyyppikohtaisesti vastanneiden yritysten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet sekä vaurioiden lukumäärät. Vauriotapausten lukumäärä vuonna 2008 oli 525 kpl. Määrä on ja 1990-lukujen vaihteesta lähtien ollut hienoisessa laskussa huolimatta johtopituuden kasvusta ja verkkojen ikääntymisestä. Uusittu johtopituus yhteensä, 8,1 km (tieto saatu 459 vauriosta) v oli 1,4 kilometriä edellisvuotista vähemmän. Uusittu johtopituus on 1990-luvun alun jälkeen pysytellyt tasolla n km/vuosi. Keskimääräinen vauriota kohti uusittu johtopituus oli 15,4 m, mikä on n. 2 m vuotta 2007 vähemmän. Uusittu johtopituus on sekä absoluuttisesti omassa luokassaan johtotyyppiryhmässä Mpul, 2Mpul. Tässä on kuitenkin huomattava, että osa ko. johtotyypin (samoin kuin johtotyyppien E ja "muut rakenteet") uusitusta johtopituudesta on vaurion korjaustyön yhteydessä tehtyä perusparannusta, toisin sanoen uusittu johtopituus on pitempi kuin pelkästään vaurion edellyttämä korjauspituus. Joka tapauksessa näiden johtotyyppien korjauspituus vauriota kohti on kertaluokkaa suurempi kuin kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla. Vuosittain uusitun kokonaisjohtopituuden kehitys johtotyypeittäin vuodesta 1982 lähtien on esitetty kuvassa 2 ja vauriota kohti uusitun johtopituuden kehitys vastaavasti kuvassa 3. Uusitun johtopituuden lisäksi oli useissa tapauksissa eristystä uusittu pitemmältä matkalta. Kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla vuototapauksissa eriste kastuu yleensä korkeintaan parin kolmen metrin matkalta. Ryhmässä "muut rakenteet" oli 5 vauriota asbestisementtisuojaputkijohdoissa, 3 kpl kellari-/sisäjohdoissa, 2 kpl tunnelijohdoissa, 1 kpl siltajohdossa, 1 kpl ilmajohdossa, 5 kpl kahden eri johtotyypin haaroituksessa sekä 11 erilaisissa vanhoissa betonikanavarakenteissa (valtaosin kevytbetonieristeisiä P-kanavia). 4 Vaurioiden esiintymistiheys ikäluokittain Keskimääräinen vauriotiheys 2008 pysyi edellisvuoden tasolla 0,08 kpl/km. Johtotyypeittäin betonikanavilla vauriotiheys oli jonkin verran korkeampi kuin 2007, Mpuk/2Mpuk- ja Mpul-rakenteilla alhaisempi (kuva 1). Vaurioiden esiintymistiheys (vikaantuvuus) käyttöikävuosittain, toisin sanoen vauriomäärä / ko. asennusvuotena rakennettu johtopituus johtotyypeittäin on esitetty taulukoissa 2 ja 3 sekä kuvassa 4. Mpul-rakenteella vauriotiheys on tasaisen korkea läpi koko ko. johtojen laajemman rakentamisen kauden. 2Mpuk-rakenteella vauriotiheys on alle 15 vuotta vanhoilla johdoilla hyvin pieni ja nousee sitten vähän korkeammalle tasolle. Vanhimmilla 2Mpuk-johdoilla vauriotiheys on noussut tasolle 0,10 0,15 kpl/km. Tämä sinänsä ei mitenkään hälyttävä määrä lienee pääosin laskettavissa ko. rakenteen käytön ensimmäisten vuosien lastentautien tiliin (lähinnä liitostekniikan kehittymättömyys sekä huolimaton asennustyö ja valvonta). Betonisilla kokoelementtikanavajohdoilla vauriotiheys on edelleen suhteellisen alhainen. Vanhimmillakin johdoilla vauriotiheys pysyy suuruusluokassa 0,10 0,15 kpl/km. Vaurioista 70 % kohdistui mineraalivillaeristeisiin johtoihin, 22 % PUR-kouruilla eristettyyn rakenteeseen ja 8 % kevytbetonieristeisiin johtoihin.

9 3 Johdon ikää (rakentamisvuotta) ei aina (n. 18 % vaurioista) ollut ilmoitettu, jolloin näitä vaurioita ei esiintymistiheyttä käyttöikävuosittain laskettaessa voitu ottaa mukaan. Tästä syystä taulukon 2 mukaiset vauriotiheydet ovat etenkin vanhimmilla johdoilla, joista ikätieto useimmin puuttui, jonkin verran epävarmoja (eli todellisuutta pienempiä). Kuvassa 5 on esitetty eri johtotyyppien keskimääräinen vikaantuvuus johdon käyttöiän funktiona vuosien koko vauriotietoaineiston pohjalta. 5 Vaurioituneet johto-osat Vaurioiden kohdistuminen eri johto-osiin ilmenee taulukosta 4. Sama vaurio voi kohdistua useaan johto-osaan, näin taulukon summat eivät vastaa vaurioiden kokonaismäärää. Valtaosa, johtorakenteesta riippuen % vaurioista kohdistuu ainakin varsinaiseen virtausputkeen. Muista johto-osista vaurio kohdistuu useimmin muovisuojakuorijohtojen suojakuoreen ja eristeeseen sekä venttiileihin kaivossa. Vaurioista kohdistui sekä meno- että paluuputkeen n. 22 %, pelkästään menoputkeen n. 60 % ja paluuputkeen n. 18 %. Jakauma vastaa pitkälti edellisiä vuosia. 6 Vauriosyyt Vaurioiden syyjakauma on esitetty taulukossa 5 ja kuvassa 6. Vauriosyistä selvästi yleisin on "epätiivis suojakuoriliitos" kaikki johdot huomioiden. Mpul-rakenteella merkittäviä vaurion aiheuttajia ovat epätiivis suojakuoriliitos sekä maanpainuma/virheellinen kaltevuus, betonikanavarakenteilla epätiivis betonielementtisauma ja epätiivis betonivalu. Rakenteella 2Mpuk yleisimmät vauriosyyt ovat epätiivis suojakuoriliitos tai puutteellinen liitoseristys, joiden yhteiseksi osuudeksi on viime vuosina vakiintunut n. 50 % (nyt kuitenkin poikkeuksellisesti vain 36 %) sekä ulkopuolinen väkivalta, jonka osuus näyttää ko. vahinkojen välttämisedellytysten kehittymisestä huolimatta vakiintuneen n %:n tasolle, ollen nyt jopa 28 %. Teräsputken hitsausvirhe aiheutti vain n. 5 % vaurioista tällä rakenteella, mikä on n. puolet 2000-luvun keskimääräisestä tasosta. Mpuk-rakenteella teräsputkien hitsaus vaatii enemmän tarkkuutta. Viime vuosina hitsausvirheiden osuus on ollut %. Absoluuttisesti määrä on kuitenkin vähäinen, 6 kpl vuonna Eräiden vauriosyiden osuuden kehitys eri johtotyypeillä on esitetty kuvissa 8, 9 ja 10. Useat vauriot ovat syntyneet kahden tai useamman syyn yhteisvaikutuksesta. Tällaisia syy-yhdistelmiä ovat esim. "virheellinen ympärystäyttö/maanpainuma/johdon virheellinen kaltevuus" tai "kondenssivesi/puutteellinen tuuletus". Usein ensin mainitun kaltainen syy-yhdistelmä johtaa lopulta suojakuoriliitosten vaurioitumiseen, jolloin johtovaurion alkuperäinen syy ei ole epätiivis suojakuoriliitos vaan esim. maanpainuma. Teräsputken hitsausvirheistä (yleensä huokonen) selkeä valtaosa oli liitoshitsauksessa (työmaahitsissä). Vuotavia tehdashitsejä raportoitiin 3 kpl. Kiinnivaahdotetun johdon epätiivis suojakuoriliitos käsittää pääasiassa kutisteliitoksia. Vain kaksi vaurioitunutta hitsausliitotas raportoitiin, samoin 1 kpl muita liitostapoja. Huomattavan osan kutisteliitoksissa esiintyvistä vaurioista ovat aiheuttaneet erilaiset työvirheet, kuten vajaa tai muuten huono eristys sekä kutisteet huonosti lämmitetty. Vaahdotusreiän tulpan epätiiviys/puuttuminen/irtoaminen oli 12 tapauksessa raportoitu

10 vauriosyyksi. Todennäköisesti puutteellinen/vajaa/huono liitoseristys on varsinainen aiheuttaja myös moniin kutisteliitosten epätiiviyksiin. Valtaosa, 62 % vauriotapauksista kohdistui johtoon, joka ei ollut salaojitettu. Tämä osuus oli kaikilla rakenteilla yli 50 %. Pohjaveden pinta oli vain 6 % tapauksista johdon yläpuolella ja 14 % tapauksista ajoittain johdon yläpuolella. Seuraavassa on luettelona esitetty kohdassa "muut" raportoituja vauriosyitä: ei etsitty/ei kaivettu näkyviin, 7 kpl tasaimen väsyminen/tasainvika, 7 kpl sisäpuolinen vedenpoisto estynyt, 6 kpl vanha aluelämpöyhtiön linja, 6 kpl venttiilin sulkutiiveys, 5 kpl ikä, 4 kpl epätiivis pystytyhjennys, 3 kpl valmistusvirhe/materiaalivika, 3 kpl valmistusvirhe/materiaalivika, 3 kpl pieni reikä/huokonen teräsputkessa, 2 kpl huono Cu-putken muhvi, 2 kpl rakennevika, liian jyrkkä supistus 35/22 käyrän halkema "PE-laipan kylmäpuskuhitsi" kaivon rakennevika (kaivossa rautakansisto palkeiden päällä) uskomaton patentti (kaivo, jossa ei pohjarengasta ja kansi maan alla) epätiivis sillan sauma kaivovesi päässyt elementtiin putket makasivat kaivon pohjassa vesi kaivon pohjalla valutöiden unohtaminen 9m pitkä, kierroton = kylmä ja kartoittamaton haaroitus, jonka päät oli eristetty muovipusseilla, syöpyi puhki 26 vuoden kuluessa kostea tunneli - suojapahvit kuluneet pois aiempi vesijohtokorjaus aiempi vuoto (2005) väsyminen merivesi teräsputken sisäpuolinen pistesyöpymä 4 7 Vaurioiden laatu Raportoiduista vaurioista valtaosa, n. 84 % on läpisyöpymiä. Murtumia/repeämiä on n. 5 %. Loput vaurioista on muita, lähinnä suojakuoren/eristeen vioittumisia. Näitä tapahtuu varmasti todellisuudessa tässä esitettyä enemmän, mutta niitä eivät kaikki raportoi. Syöpymät olivat ulkopuolisen veden aiheuttamia, yksi sisäpuolisen syöpymän aiheuttama vaurio raportoitiin.. 8 Vaurioiden havaitseminen ja paikantaminen Vaurioiden pääasiallisin havaitsemistapa betonikanavajohdoilla ja Mpul-rakenteella on vettä kaivossa/kellarissa/lj-huoneessa, kun taas 2Mpuk-rakenteella vauriot havaitaan yleensä lämpimänä/sulana/kuivana alueena maassa.

11 5 Muut tavat ovat lähinnä ulkopuolisia ilmoituksia, "selviä tapauksia" (mm. vesisuihku) tai kaivokierroksen yhteydessä tehtyjä havaintoja. Havaitsemistavat on esitetty taulukossa 6 ja kuvassa 10. Taulukosta 7 käy ilmi vaurioiden paikantamistapa ja -tarkkuus. Kaikista vaurioista, joista paikantamistapa ja -tarkkuus oli ilmoitettu, 71 % oli onnistuttu paikantamaan ensi yrittämällä tarkasti (alle 1 metri). Mikäli vuotopaikka ei ole selvä, käytetään paikannukseen lämpökamerakuvausta ja pintalämpötilamittaria, jotka vaikuttavat suhteellisen tarkoilta, sekä koekaivamista päättelyn perusteella, mikä useimmissa tapauksissa johtaa ainakin kahden kuopan kaivamiseen. Lämpökameralla tai pintalämpötilamittarilla paikannetuista 48 vuodosta 42 osui alueelle 0-5 m. Yhtään vauriota ei ilmoitettu havaitun hälytysjärjestelmällä (Mpuk/2Mpuk). 9 Kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioiden tarkastelua Kiinnivaahdotettujen johtojen vauriot kohdistuvat lähes kaikki johtorakenteelle 2Mpuk, kaksiputkielementtirakenteelle (Mpuk) ilmoitettiin ainoastaan 20 vauriota. Koska Mpukrakennetta on käytetty jo yli 25 vuotta, voidaan jo selkeästi todeta, että mitään systemaattista vikaa ja siten estettä Mpuk-rakenteen käytölle ei ole. Taulukosta 2 ja kuvasta 4 ilmenee, että tämän nykyisin lähes yksinomaan rakennettavan johtotyypin vauriot keskittyvät voimakkaasti yli 20 vuoden ikäisiin johtoihin. Asiaa selvittänee pitkälti se, että rakenteen laajempi rakentaminen alkoi 1977, ja alkuvuosien vauriot voitaneen osittain panna lastentautien tiliin. Joissain tapauksissa yhdeksi vaurioksi ilmoitettu tapaus ilmeisesti sisältää useamman liitoksen korjauksen, joten todellinen liitosvaurioiden lukumäärä lienee jonkin verran tässä esitettyä suurempi. Taulukkoon 8 on koottu erityisesti liitosvaurioiden osalta tietoja kiinnivaahdotetuista johdoista ko. vauriotapauksissa. Lähes kaikki liitosvauriot kohdistuivat kutisteliitoksiin. Johtopäätösten tekemistä näistä tiedoista haittaa se, että olemassa olevien johtojen osalta ei ole tietoa eri asennus- ja työmenetelmien eikä liitostyyppien osuuksista. Myöskään vaurioituneiden johtojen ja liitosten kauppanimikkeitä ei ilmoiteta siinä määrin, että niiden tilastointi olisi mahdollista. Kuitenkin 1980-luvun loppupuolelta lähtien on kitkakiinnitetty (no comp) asennustapa, peltiliitos leveällä kutisteella sekä konevaahdotus ollut yleisin käytäntö. Tätä ennen käytettiin vielä myös betonikanava-/mpul-rakentamisesta periytynyttä kompensoitua asennustapaa (tasaimet/paisuntakulmat), jossa PEH-holkki kapein kutistein oli yleisin liitostapa ja PUR-vaahdon käsinsekoitusta samoin kuin PUR-kouruja käytettiin nykyistä enemmän. Joka tapauksessa suhteellisesti tarkastellen vaurioita sattuu paljon liitostyypille "PEH-holkki + kapeat kutisteet", eristystavan ollessa käsinsekoitus tai PURkourut. Kutisteliitoksista liitostyypillä pelti + leveä kutiste raportoitiin vain 10 vauriota. Merkillepantavaa on, että kaikkiaan n. 35 liitosvauriosta, joista sekä liitostyyppi että johdon ikä ilmoitettiin, ei yhtään kohdistunut 10 v. nuorempiin liitoksiin ja vain 3 kpl kohdistui v. ikäisiin liitoksiin, josta voi päätellä liitosrakenteiden selkeästi kehittyneen ja liitostyön laadun nousseen ja 1980-lukujen tilanteesta. N. 80 % liitosvaurioista kohdistui yli 20 v. vanhoihin johtoihin. 10 Korjauskustannukset Vaurioiden korjauskustannuksista saatiin 2008 kyselyssä tiedot vain 125 vauriosta. Vähäinen määrä ja etenkin isompien yritysten tietojen puuttuminen haittaa keskiarvojen luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta aiempiin vuosiin. Todelliset korjauskustannukset

12 lienevät keskimäärin selvästi, taulukossa 9 ja kuvassa 11 esitettyjä suuremmat, ehkä noin kaksinkertaiset. Mikäli oletetaan keskimääräiset vauriokohtaiset korjauskustannukset vuoden 2005 mukaisiksi, olisi v raportoidun 525 vaurion kokonaiskorjauskustannus 7,1 M. Jos vastausprosentti vauriokyselyyn olisi 100, päädyttäisiin koko Suomessa laskennallisesti tasoon 11,8 M : (12,0 M v. 2007, 11,4 M v. 2005, 3,5 M v. 1995). 11 Käyttökeskeytysajat Lämmöntoimituksen käyttökeskeytyksistä on nykyisin oma erillinen vuosittain julkaistava tilasto, joten tässä tilastossa ei käyttökeskeytyksiä ja niiden vaikutuksia enää tarkastella. 12 Yhteenveto Vauriotapausten lukumäärä vuonna 2008 oli 525 kpl, keskimääräinen vauriotiheys 0,08 kpl/km ja uusittu johtopituus 8,1 km. Kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla vauriotiheys oli 0,06 kpl/km (2Mpuk) ja 0,02 kpl/km (Mpuk), johtorakenteella Mpul/2Mpul 0,15 kpl/km ja betonikanavarakenteella 0,12 kpl/km. Uusittu johtopituus/vaurio on kiinnivaahdotetulla rakenteella n. 3 m, Mpul-rakenteella n. 15-kertainen ja betonisilla kokoelementtikanavilla n. 4-kertainen kiinnivaahdotettuun rakenteeseen nähden. Yleisimmin vauriot betonikanavajohdoissa aiheutuvat epätiiviistä betonielementtisaumoista sekä epätiiviistä betonivalusta. Rakenteella Mpul yleisin vauriosyy on epätiivis suojakuoriliitos sekä maanpainuma/virheellinen kaltevuus. Kiinnivaahdotetulla muovisuojakuorijohdolla merkittävimmät vauriosyyt ovat epätiivis suojakuoriliitos/puutteellinen liitoseristys sekä ulkopuolinen väkivalta. Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten kokonaisjohtopituuden ja vaurioiden vuosittaisen lukumäärän kehitys vuodesta 1970 lähtien on esitetty kuvassa 12.

13 7 Taulukko 1 Vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet ja vauriotapausten määrä johtotyypeittäin 2008 Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä JOHTOPITUUS / km osuus kokonaisjohtopituudesta / % UUSITTU JOHTOPITUUS / M 1) osuus kaikista uusituista johdoista / % vauriota kohti / m 3,4 2,7 46,5 10,4 3,1 4,4 20,9 15,4 VAURIOTAPAUSTEN LUKUMÄÄRÄ / kpl osuus kaikista vaurioista / % vaurioiden esiintymistiheys / kpl/km 0,02 0,06 0,15 0,12 0,10 0,05 0,08 1) Perustuu yhteensä 459 vaurioon, josta uusittu johtopituus ilmoitettiin

14 8 Taulukko 2 Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän mukaan 2008, kpl/km 1) Käyttöikä vuotta Johtotyyppi Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Rakenne "Muut" Yhteensä kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl kpl/km kpl kpl/km 0 4 0, ,20 5 0, , ,18-1 0,17 8 0, , , , ,01 1 5, , , , , , ,00 2 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,67 1 0, , , ,04 1 0,05 1 0,03 3 0, , , , ,13 2 0, , , , , ,09 4 0, , , , , ,11-0, , ,10 tuntematon ) Perustuu yhteensä 428 vaurioon, joista vaurioituneen johdon rakennusvuosi ilmoitettiin

15 9 Taulukko 3 Vauriomäärä ja tiheys johdon kokoluokittain yleisimmille johtotyypeille 2008 Johtokoko DN Johtotyyppi Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Yhteensä - lukumäärä kpl tiheys kpl/km 0,062 0,174 0,085 0,081 DN lukumäärä kpl tiheys kpl/km 0,036 0,105 0,093 0,054 DN lukumäärä kpl tiheys kpl/km 0,014-0,135 0,068

16 10 Taulukko 4 Vauriot vaurioituneen johto-osan mukaan jaoteltuina 2008, kpl Vaurioitunut johto-osa Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Virtausputki Ilmanpoisto, maa-asennus Ilmanpoisto kaivossa Tyhjennys, maa-asennus Tyhjennys, kaivossa Sulkuventtiili, maa-asennus Sulkuventtiili, kaivossa Haaroitus, porausliitos Haaroitus, muu Tasain PE-suojakuori Eristys Kiintopiste Läpivienti Muu

17 11 Taulukko 5 Vauriosyiden jakautuma 2008, % Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Puutteellinen lämpöliikevara Maan painuminen Virheellinen ympärystäyttö Virheellinen kaltevuus Epätiivis kaivonkansi Kondenssivesi Epätiivis läpivienti Epätiivis betonivalu Epätiivis betonielementtisauma Epätiivis suojakuoriliitos Puutteellinen liitoseristys Virtausputken hitsausvirhe Suojakuoren halkeama tms Epätiivis PE-putken hitsi Epätiivis liukutasain Ulkopuolinen väkivalta Muut

18 12 Taulukko 6 Vauriot havaitsemistavan mukaan jaoteltuina 2008, kpl Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Vettä kaivossa/kellarissa/ljhuoneessa Höyryä tuuletusputkesta Sula/lämmin/kuiva alue maassa Poikkeava lisäveden kulutus Hälytys kosteudenvalvontajärjestelmästä (Mpuk, 2Mpuk) Verkon lämpökamerakuvaus Kaukolämpöveden väriaine Ulkopuolinen ilmoitus Muut Yhteensä

19 13 Taulukko 7 Vauriot paikantamistavan ja -tarkkuuden mukaan jaoteltuina 2008, kpl Paikantamistapa Paikantamistarkkuus 0-1 m 2-5 m 6-20 m yli 20 m Yhteensä Korrelaatiomenetelmä Lämpökamerakuvaus Hälytysjärjestelmä (Mpuk, 2Mpuk) Koekaivaminen Sula/lämmin/kuiva alue maassa Pintalämpötilamittari Ulkopuolinen ilmoitus Muu Yhteensä

20 14 Taulukko 8 Mpuk/2Mpuk-johtojen vauriojaotteluja 2008, kpl Asennusmenetelmä Kompensoitu (tasaimet/luonnollinen kompensointi) Kitkakiinnitetty, esilämmitetty Kitkakiinnitetty, ei esilämmitystä (ns. kylmäasennus) Jäykkä asennus kiintopistein Liitosvauriot eristystavan mukaan Konevaahdotus Käsinsekoitus Erityskourut Liitosvauriot liitostyypin mukaan Pelti+leveä kutiste PE-holkki + kapeat kutisteet Hitsausliitos Muu Vaurioituneen liitoksen sijainti Suoralla osuudella kitkapituudella Suoralla osuudella kitkapituuden ulkopuolella Kulmassa T-haarassa Kulman/T-haaran paisuntajärjestelyt Paisuntatyynyt Vapaa liiketila Ei kumpaakaan

21 15 Taulukko 9 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset 2008, /vaurio Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä DN DN DN Yhteensä Yksittäisissä luokissa luku voi perustua hyvin pieneen vauriomäärään. Yhteensä -rivin luvut ovat tilastollisesti luotettavimpia.

22 16

23 17 kpl/km 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" Kuva 1. Kaukolämpöjohtojen vikaantuvuus m/a Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" Yhteensä (vastanneet laitokset) Kuva 2. Vuosittain uusittu kokonaisjohtopituus m/vaurio Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" Kuva 3. Vauriota kohti uusittu johtopituus

24 Kuva 4. Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen 2008 Mpuk, 2Mpuk - 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 0,14 0,16 0,18 0, ikä kpl/km Mpul, 2Mpul - 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0, ikä kpl/km Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv - 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0, ikä kpl/km Yhteensä - 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 0,14 0,16 0,18 0, ikä kpl/km 18

25 19 0,35 0,30 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk, 2Mpuk Rakenne "Muut" 0,25 0,20 kpl/km 0,15 0,10 0,05 0, johdon ikä Kuva 5. Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen keskimäärin vuosina

26 20 Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul % 9 33 % % 2 24 % 7 3 % % 11 7 % 10 3 % 12 3 % 11 0 % 10 2 % 9 24 % Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Vaurio kaivossa 12 2 % 11 1 % % 2 8 % 4 12 % 8 44 % 7 7 % 12 0 % 11 4 % % 7 15 % 6 2 % 5 11 % 4 42 % Kaikki johdot % 11 4 % % 10 2 % 1 3 % 9 19 % 2 8 % 3 2 % 8 8 % 4 10 % 5 3 % 6 3 % 7 5 % VAURIOSYYT 1 Puutteellinen lämpöliikevara 2 Maan painuminen 3 Virheellinen kaltevuus 4 Epätiivis kaivonkansi 5 Kondenssivesi 6 Epätiivis läpivienti 7 Epätiivis betonivalu 8 Epätiivis betonielementtisauma 9 Epätiivis suojakuoriliitos 10 Puutteellinen liitoseristys 11 Virtausputken hitsausvirhe 12 Ulkopuolinen väkivalta 13 Loput syyt yhteensä Kuva 6. Vauriosyiden prosentuaalinen jakauma 2008

27 21 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % epätiivis liitos/ puutteell. liitoseristys maanpainuma ulkop. väkivalta teräsputken hitsi Kuva 7. 2Mpuk-rakenteen vauriosyiden kehitys 50 % 40 % epätiivis liitos/ puutteell. liitoseristys maanpainuma/virheellinen kaltevuus ulkop. väkivalta teräsputken hitsi epätiivis betonivalu 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 8. Mpul-rakenteen vauriosyiden kehitys 0,7 0,6 0,5 maanpainuma/virheellinen kaltevuus epätiivis betonielementtisauma tai betonivalu ulkop. väkivalta teräsputken hitsi 0,4 0,3 0,2 0, Kuva 9. Kokoelementtikanavien (E) vauriosyiden kehitys

28 22 Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul 7 4 % 8 29 % 6 1 % 5 0 % 9 5 % 4 4 % 1 9 % 2 0 % 3 48 % 5 0 % 6 0 % 4 2 % 3 9 % 2 8 % 7 2 % 8 8 % 9 2 % 1 69 % Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Vaurio kaivossa 6 0 % 7 5 % 8 7 % 9 5 % 8 4 % 9 21 % 1 46 % 5 0 % 7 9 % 4 7 % 1 62 % 6 0 % 3 6 % 2 8 % 5 0 % 4 4 % 3 8 % 2 8 % Kaikki johdot 7 5 % 6 1 % 8 18 % 9 6 % 1 37 % VAURION HAVAITSEMISTAPA 1 Vettä kaivossa/kellarissa/lj-huoneessa 2 Höyryä tuuletusputkesta 3 Sula/lämmin/kuiva alue maassa 4 Poikkeava lisäveden kulutus 5 Hälytysjärjestelmä (Mpuk, 2Mpuk) 6 Verkon lämpökamerakuvaus 7 Kaukolämpöveden väriaine 8 Ulkopuolinen ilmoitus 9 Muut 5 0 % 4 4 % 3 24 % 2 5 % Kuva 10. Vaurioiden havaitsemistavan prosentuaalinen jakauma

29 / vaurio 5 0 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk, 2Mpuk Taipuisat johtorakenteet Kaikki johdot HUOM! 2006 ja 2007 ei saatu riittävästi kustannustietoja keskiarvojen esittämiseksi 2008 puuttuu monien isojen kaupunkien, mm. Helsingin kustannustiedot Kuva 11. Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset eri johtotyypeillä

30 johtopituus km vaurioiden määrä kpl/a vaurioiden määrä johtopituus Kuva 12. Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet ja vaurioiden vuosittaiset lukumäärät

31

32

33 Energiateollisuus ry:n kaukolämmön tilastojulkaisut Kaukolämpötilasto District Heating Statistics Kaukolämpöjohtotilasto 1964, Kaukolämpöverkon vauriotilasto , Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut , 2006, 2007, 2008 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset Kaukolämmön keskeytystilasto

34

35

36 Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)