Koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittäminen 19.4.2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007-2012 seminaari WIAHOVI Vastaava aluetoimitsija auli Järvinen Metallityöväen liitto ry
Hämeen alueen yhteistyö työelämän ja koulun välillä Peruskouluissa: ammattialojen esittelyä, opo-yhteistyötä /seminaarit/opo-päivät, yritysten kummiluokat ja vierailut Ammattioppilaitokset: opo-yhteistyö/-päivät, työnopettajien kanssa yhteistyö, koulu/työmarkkinatiedottajat, oppilasjäsenyys, tutkintojen vastaanottaminen, tutkintotoimikunnan jäsenenä, mukana ammattitutkintojen uudistamisessa, lausunnot, yhteistyö rekrytoinnissa (aol, työvoima-hallinto ja yritykset) Lukio: työmarkkinatiedotusta, opo-yhteistyö/ -päivät, ammattien esittelyä AMK: luennointia, yhteistyötä alueen koulutuksen kehittämisessä Lausuntoja, työehtosopimusten ja TL:n kehittämistä huomioiden koulutus Edustajat erilaisissa projekteissa ja työryhmissä (Te-keskus, maakuntaliitot)
Työmarkkina-aseman kokeminen: Vastaajien arviot tulevaisuudestaan työmarkkinoilla, % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % En ole huolissani tulevaisuudesta työmarkkinoilla 20,5 28,8 20,3 17,7 12,6 Voisin hyvinkin ajatella toista koulutusta itselleni 13,9 26,4 24,0 19,5 16,2 Pelkään terveyteni heikkenemistä ja etten siitä johtuen pärjää nykyisessä työssäni 10,4 19,7 22,4 25,3 22,2 Pelkään jääväni työttömäksi 13,9 15,2 25,7 23,6 21,6 Voisin hyvinkin ajatella lopettavani työnteon 14,0 13,4 16,0 16,5 40,0 Koen tarvitsevani lisäkoulutusta nykyisessä työssäni 6,4 20,5 22,4 29,0 21,7 Pelkään, että en ole tarpeeksi kyvykäs tulevaisuuden työmarkkinoille 6,3 16,3 22,5 27,2 27,8 Voisin hyvinkin ajatella omaa yritysta 6,9 13,4 18,2 15,3 46,2 Lähde: AK:n järjestötutkimus 2005 (metallin jäsenten vastaukset)
henkilöä METALLIN TYÖTTÖMYYPÄIVÄRAHAN AAJAT kuukausittain vuosina 1988 2006 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Toisen asteen koulutuksesta huomioita - nuorten sijoittuminen aikaisemmin työelämään/oppisopimus (syrjäytymisen ehkäisy) - ammatillisuuden ja osaamisen vahvistaminen - vahva, laaja rekrytointi sille ammattialalle, johon koulutuksen on saanut - työelämän ja koulun yhteistyön tiivistäminen - ei voida edellyttää, että ammattioppilaitokset ylläpitävät yhteiskunnan varoin nykyaikaista konekantaa esim. sahalaitokset ja cnc-tekniikka tai yleensä uutta teknologiaa
Muita huomioita koulutuksesta: - teknikkokoulutus poistunut (näkyy puutteena teollisuudessa) - kaupalliselta puolelta poistunut koulutustaso (merkantti) - tutkimukset osoittavat, ettei ammattikoulutuksen jälkeen sijoittauduta alalle töihin (teoll. /työllisyyden vaikutus) - Lukiojärjestelmä: verkosto laaja maan kattava ja lukioita lakkautetaan ja yhdistetään - kaksoistutkinnot eivät toimi hyvin (ammatti- ja ylioppilastutkinnot) - vanhemmat haluavat edelleen nuorensa ensisijaisesti lukioon, ilman edellytyksiäkin, lukiossa alhainen keskiarvovaatimus ja lukio on usein maaseutukunnissa ja lähellä - nuori kahlaa lukiossa kolme vuotta tietämättä mihin seuraavaksi hakeutua (ei tahdota hakeutua enää ammatilliseen koulutukseen)
Väestö ikääntyy
15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen (Tilastokeskuksen luokitus) mukaan 1975-2004 Koulutusaste 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2004 % % % % % % % Perusaste 69,6 61,7 54,9 49,6 45,0 40,6 37,3 Keskiaste 19,7 25,2 29,8 32,1 34,1 36,1 37,7 Korkea-aste 10,6 13,1 15,3 17,9 20,9 23,3 25,0 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 15 vuotta täyttänyt väestö 3688006 3822569 3959132 4034275 4145256 4244782 4322051
Ammatillinen ja alueellinen liikkuvuus haasteena työmarkkinoiden joustavuus kasvanut O työpaikan ja toimialan vaihto lisääntynyt olennaisesti O alueellinen liikkuvuus nousussa O pendelöinti lisääntynyt osaavan työvoiman puutteesta voi tulla riski talouskasvulle: kyse ei ole yksioikoisesti työvoimapulasta edelleen 140 000 vaikeasti työllistyvää
Ammatillinen ja alueellinen liikkuvuus haasteena Alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus vähenee iän myötä Asuntopolitiikalla tuettava liikkuvuutta Koulutusjärjestelmää laajennettava ja kannustimia osaamisen parantamiseen lisättävä työvoiman kysynnän toimialoittainen, ammatillinen ja alueellinen rakenne muuttuu koko ajan korkeasta koulutustasosta huolimatta uomessa epätasaiset koulutusmarkkinat
Rekrytointivaikeuksien syyt Mitkä ovat rekrytointivaikeuksien syyt työnantajien omissa selvityksissä? O Puutteet O työkokemuksessa O ammatillisessa peruskoulutuksessa O työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa O monitaitoisuudessa O Henkilökohtaiset ominaisuudet O Johtopäätös: Keskeinen keino helpottaa yritysten työvoiman saatavuutta on panostaminen työelämälähtöiseen koulutukseen, jossa työnantajilla on keskeinen vastuu.
Työelämälähtöistä ammatillista koulutusta uudistettava huippuosaamista tarvitaan koko työyhteisössä koulutusinvestointien lisääminen hyödyttää yhteiskuntaa, yrityksiä ja yksilöitä kaikkien osapuolien sitoutuminen oppisopimuskoulutuksen lisääminen rahoitusratkaisuilla tuettava
Työehtosopimukset tukemaan osaamista työehtosopimuksin tuettava osaamisen hankkimista ja sen ylläpitämistä pätkätyöntekijöiden koulutusmahdollisuudet työajasta osa koulutukseen ja organisoituun työssäoppimiseen henkilöstön edustaja edistämään osaamisen kehittämistä ja kannustamaan työntekijöitä huolehtimaan omasta osaamisesta työpaikoille työssäoppijoille luotsit tai tutorit palkkarakenteiden kannustettava osaamista ja monitaitoisuutta muutosturvan kehittäminen pk-yritysten tarpeisiin käynnistettävä erityisohjelma
Työelämälähtöistä ammatillista koulutusta uudistettava osaamisen parantaminen osana yritysten strategista kehittämistä työpaikoilla tapahtuva oppiminen tutkintojärjestelmän tuettava työelämän tarpeita O joustavuus O valinnan mahdollisuudet O henkilökohtaistaminen
Koulutuksen tukia parannettava rahoitusjärjestelmiä uudistettava tukemaan kysyntälähtöisyyttä koulutusrahasto voisi tukea työpaikoilla tapahtuvaa oppimista omaehtoisen koulutuksen tukien parantaminen ammattialan vaihtaminen (terveys, ei sovellu ym.) kannustimet vähän koulutetuille työttömyyden aikainen opiskelu (lomautus)
Peruskoulun päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen 2004 Peruskoulun päättäneitä vuonna 2004 63 500 Lukiokoulutus 54% Ammatillinen koulutus 38% iirtyi peruskoulun 10. Luokalle 3 % Lähde: Tilastokeskus Oppilaitostilastot 2005 Ei jatkanut opiskelua välittömästi 5%
Koulutuksen keskeyttäminen lukuvuonna 2004-2005 Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus 1 10 % Naiset Miehet Yhteensä
Vahva ammattitaito on avain työllisyyteen Ammatillisen peruskoulutuksentarjottava laaja ammattisivistys ja -pätevyys O Tutkintojen kolmivuotisuus vastaa työelämän tarpeisiin O Oman ammattialan osaamisen lisäksi hallittava monia muita taitoja kuten sosiaaliset ja oppimaan oppimisen taidot Koulutuksen laadusta ja houkuttelevuudesta on huolehdittava O lisättävä valinnaisuutta ammatillisessa peruskoulutuksessa O lähiopetusta ja ohjausta oltava riittävästi tarjolla
Jokaiselle oikeus ammattiin Nuorille on varmistettava yhteiskuntatakuu Riittävät tukitoimet peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa Nivelvaiheen tukitoimet, esim. valmistava koulutus tarpeen Riittävästi aloituspaikkoja ammatilliseen koulutukseen Koulutuksen keskeyttämistä vähennettävä Toisen asteen ammattiin opiskelevien opintososiaalisia etuuksia kehitettävä Oppivelvollisuusiän pidentäminen?
Koulutuksen ja työelämän kumppanuutta tarvitaan Työelämän koulutustarpeiden ennakoimiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän, koulutuksen järjestäjien ja työhallinnon kesken O valtakunnan tasolla työ- ja koulutusasiainneuvosto sekä koulutus- ja tutkintotoimikunnat O alue- ja seutukuntakohtainen ennakointi yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa
Toisen asteen koulutus kahden tutkinnon kehittäminen esim. ammattiopistotasoiseksi yli 10 % opiskelijoista ei jaksa kolmea vuotta ammatillista peruskoulutusta. oppisopimus solmittaisiin heti opiskelun päättämisen jälkeen (työssäoppimisjaksojen yhteistyöyritykset ensisijaisesti työvoiman saajina) oppisopimus tutkintotavoitteisena, jolloin ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittamismahdollisuus lisääntyy ja osaaminen vahvistuu ops:n tulee olla työelämäpainotteinen (esim. kieltenopetus ammattialaan liittyen) kesäloma/-kauden työssäolo voitaisiin huomioida opetukseen kuuluvana työssä oppimisena