Valtakunnallinen vuokraasuntotilanne - Kotouttaminen on kumppanuutta tilaisuus Peter Fredriksson, Erityisasiantuntija Ympäristöministeriö
RATKAISUJA? Vapaat asunnot käyttöön. ARA- ja muiden tyhjien vuokrahuoneistojen hyödyntäminen koko maassa. Kartoitus ja huoneistojen vuokraus alkanut vastaanottokeskuspaikkakunnilla. Pyrkimys kaikissa tapauksissa kohti normaalia asumista ja monipuolisen asukasrakenteen muodostamista. Yksityisten tarjoamien vuokra-asuntojen välivuokrauksen käynnistäminen. Suomessa on viime kuukausina yksityisten ihmisten ja yhteisöjen taholta ilmaantunut kasvavaa kiinnostusta vuokrata asuinhuoneistoja ja tiloja turvapaikanhakijoiden ja laajemmin mm nuorten asunnottomien käyttöön. Tutkimme parhaillaan mahdollisuutta käynnistää laajempi organisoitu yleishyödyllinen toiminta asian edistämiseksi. Paikallisesti kuntien rinnalla esimerkiksi alueelliset elinkeinoyhtiöt tai erilaiset osaamiskeskukset voisivat koordinoida tilojen kartoittamisessa ja tukea vuokraajia nopeampien valmistelujen aikaansaamiseksi. Kotoutumisen tueksi monialaisia (kunta+kolmas sektori) asumistiimejä. Asumistiimien tehtävänä olisi koordinoida kotoutujien asumisen tukipalvelujen kokonaisuutta sekä rakentaa menettelyt sujuvien asumispolkujen aikaansaamiseksi. Asumiseen uusia tukipalveluita. Helsingissä on käynnistetty Asumiskummi-pilotti. Jokaisella suurpiirin alueella toimii asumiskummi pilotin päättyessä. Suomeen jo hyvin kotoutuneet maahanmuuttajat toimivat kotoutujien asumiskummeina haastavissa asumisen tilanteissa. Asumiskummeilla on mm. tieto alueensa asumisneuvonnasta. Asumiskummitoiminta ei vaadi lisäresursseja ja siitä saadaan asumisneuvontaan pysyvä työmenetelmä. Toinen kiinnostava pilotti on Suomen Pakolaisavun organisoima vertaisryhmätoiminta. Vertaisryhmiä on perustettu yhteensä 15, kaikkiin Helsingin vastaanotto- ja hätämajoituskeskuksiin. Omalla kielellä saatu tuki ja apu helpottaa sopeutumista. Väliaikaiset ratkaisut. Kaikissa tapauksissa pitäisi välttää massa-asumiseen perustuvia asuntoloita tai vastaavia. Maahanmuuttajaperheille tarjottavia moduulikontteja aiotaan testata ovat ensi vaiheen asumiseen.
Asutut asunnot hallintamuodon mukaan (Tilastokeskus, ARA) 1,3 miljoonaa suomalaista (24 %) asuu vuokraasunnossa, 50 % ARAasunnossa Omistusasuntoja (1 700 000) ARA-vuokraasuntoja (390 000) + ASOasuntoja (40 000) = (430 000) Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja (440 000)
Vuokra-asuntojen omistajat 2015 ARA-asunnot Kunnat ja niiden yhtiöt 237 000 (61 %) Yleishyödylliset yhteisöt 52 000 (13 %) VVO-konserni 22 000 SATO-konserni 8 500 Avara 10 000 Opiskelija-asuntosäätiöt 31 000 ( 8 %) Vanhusten asuntoja om. säätiöt 28 000 ( 7 %) Yritykset, pankit ja vakuutusyhtiöt 11 000 ( 3 %) Muut 31 000 ( 8 %) 390 000 Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen omistajat (arvio) Yksityiset/piensijoittajat 260 000 (59 %) Institutionaaliset sijoittajat 180 000 (41 %) 440 000
Tyhjien ARA-asuntojen määrä kasvoi yli 7 000 asuntoon 7500 Vähintään 2 kuukautta tyhjillään olleita ARA-vuokraasuntoja oli koko maassa noin 7 223. Niistä vähintään 6 kk tyhjänä oli 57 % 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000
Tyhjien osuus ARAkannasta oli 1,7 % vuonna 2014 Tyhjien ARAasuntojen määrä on kaksinkertaistunut vuosiin 2006-2008 verrattuna
Tyhjiä ARA-asuntoja on myös kasvukeskuksissa Eniten tyhjiä ARA-asuntoja oli Rovaniemellä (397), Kemissä (344), Kouvolassa (220) ja Salossa (204) Tyhjiä ARA-asuntoja on myös kasvukeskuksissa Jyväskylä (180), Oulu (163), ja Vaasa (84) Tyhjiä ARA-asuntoja oli Uudellamaalla vain 0,2 % eniten Lapissa (9,0 %) ja Kainuussa (5,7 %) Kuntaliitokset lisäävät usein tyhjien asuntojen määrää vetovoimaltaan heikomman ex-kunnan alueella, mm. Jämsä, Kouvola, Mikkeli, Rovaniemi, Salo
Pakolaiskriisi: Edessä asuttamissavotta Ruotsin kokemukset vaarana on, että käy samoin: oleskeluluvan saaneiden määrä kasvaa paljon nopeammin kuin kuntien kyky asuttaa Ruotsissa n.10 000 oleskeluluvan saanutta jämähtänyt vastaanottokeskuksiin omaehtoinen asuminen siellä, missä jo muutenkin paljon pakolaisia (80% turvapaikan saaneista hankkii asuntoa omaehtoisesti) Boverket selvittää: Nyanländas boendesituation http://www.boverket.se/sv/om-boverket/publicerat-av- boverket/publikationer/2015/nyanlandas-boendesituation-- delrapport/ Mikä on kuntien/vuokrataloyhtiöiden valmius asuttaa oleskeluluvan saaneita?
Pakolaiskriisi: Vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa Vuoden 2016 aikana vuokra-asuntojen kysyntä lisääntyy vastaanottokeskuspaikkakunnilla ja suurimmissa kaupungeissa, jonne suuri osa maahanmuuttajista hakeutuu Jonot ARA-asuntoihin kasvavat pääkaupunkiseudulla jossa on ennestään asuntopulaa Vuokramarkkinatilanne kiristyy myös muissa kasvukeskuskaupungeissa Asunnottomuus lisääntyy Kysyntä suuntautuu vapaarahoitteisiin asuntoihin, joiden vuokrat nousevat
Tyhjien ARA-asuntojen hyödyntäminen Tyhjiä ARA-asuntoja voidaan hyödyntää parhaiten vastaanottokeskusten läheisyydessä. Kaikkien tyhjien ARA-asuntojen hyödyntäminen ei ole realistista syrjäisen sijainnin takia. Suurin osa tyhjistä asunnoista on sijaitsee hajallaan ympäri kuntaa, kokonaisia taloja on harvemmin tyhjillään. => arvio: tyhjistä ARA-asunnoista vain noin kolmasosaa eli 2.500 asuntoa voidaan järkevästi hyödyntää maahanmuuttajien asuntoina.
Mitä vaikutuksia turvapaikanhakijoilla on asuntomarkkinoille? Kysyntäpiikki kohdistuu vuokra-asuntoihin PKS kärsii vuokra-asuntopulasta jo ennestään Uudistuotanto ei riitä kattamaan lisäkysyntää Uusia normaaleja ARA-vuokra-asuntoja valmistuu noin 2.000 vuodessa Määrä ei pienennä edes nykyisiä asuntojonoja Asunnottomuus lisääntyy Uusia vapaarahoitteisia valmistuu ennätystahtiin 4.000 5.000 asuntoa vuodessa (RT:n suhdannekatsaus) Vapaarahoitteinen uudistuotanto menee kaupaksi, vaikka niiden keskivuokra pääkaupunkiseudulla on yli 17 /m2. Heka n. 11 /m2, muut ARA-vuokra-asunnot 12-13 /m2
Yhteenveto - maahanmuuttajien asuttaminen Tyhjät ARA-asunnot tulee hyödyntää, mutta ne eivät riitä ongelman ratkaisemiseen Uudistuotantoa on lisättävä voimakkaasti pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvukeskuspaikkakunnilla, mutta se on liian hidas ratkaisu vuotta 2016-2017 ajatellen Ratkaisua on haettava nykyisestä vuokra- ja omistusasuntokannasta, edellyttäen että asuntojen sijainti ja muut ominaisuudet soveltuvat asumiseen. Asuttamisen onnistumiseen tarvitaan yksityisen sektorin panosta Vaarana voi olla kustannusten karkaaminen, jos hankkeita ei ehditä kunnolla kilpailuttaa
ARA-asuntojen kysynnän ja tarjonnan erotus 2005 2014 PKS Muut kasvukeskukset* Muu maa 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0-5000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-10000 -15000 *) Muut kasvukeskukset : Tampere, Turku, Jyväskylä, Oulu, Kuopio, PKS:n kehyskunnat
ARA-asuntojen jonot kasvavat kasvukeskuksissa PKS:lla hakijoiden määrä kasvoi 7,2 % edellisvuoteen verrattuna Kaikista hakijoista 43 % on PKS:lta Asuntojono kasvoi Kuopiossa 48 %, Joensuussa 43 %. Vantaalla kasvua oli 21 %, Vaasassa oli 16 %. Turussa 10 % ja Tampereella 9 %. Oulussa hakijamäärä väheni 31 %. Lappeenrannassa hakijoita oli 25 % vähemmän kuin edellisvuonna, Porissa 22 % ja Lahdessa 18 %.
Helsingissä asuntopula ja ARA-asuntojen osuus on suurinta myös suhteellisesti väkiluku asuntojono 2014 hakijat/ asunnon saaneet ARA-asuntoja/ Kunta 31.12.2914 muutos hakijat muutos 1000 as. yht. muutos yht. 1000 as. Helsinki 621 904 1,5 % 30 400 5 % 49 5 804-5 % 79 381 128 Espoo 265 646 1,9 % 7 600 4 % 29 3 350-7 % 30 391 114 Tampere 223 134 1,2 % 7 369 9 % 33 4 202 4 % 26 816 120 Vantaa 210 720 1,3 % 7 931 21 % 38 3 610 8 % 23 660 112 Oulu 196 374 1,3 % 3 112-31 % 16 4 662-3 % 17 142 87 Turku 183 991 1,0 % 5 325 10 % 29 3 657 2 % 23 035 125 Jyväskylä 135 803 0,8 % 3 933 6 % 29 2 731-1 % 16 083 118 Kuopio 107 562 1,2 % 3 992 48 % 37 2 092 7 % 11 732 109 Lahti 103 811 0,4 % 2 090-18 % 20 1 842 9 % 11 799 114 Kouvola 86 477-0,5 % 948-17 % 11 1 039 0 % 5 915 68 Pori 83 521 0,1 % 668-22 % 8 536 3 % 3 710 44 Joensuu 75 061 0,8 % 1 868 43 % 25 1 350 11 % 7 589 101 Lappeenranta 72 818 0,2 % 1 295-25 % 18 1 362-6 % 8 442 116 Hämeenlinna 67 990 0,3 % 1 061.. 16 875.. 4 605 68 Vaasa 67 009 1,0 % 1 410 16 % 21 1 154 8 % 6 645 99 Rovaniemi 61 556 0,6 % 1 055-15 % 17 943-6 % 4 683 76 Seinäjoki 60 888 0,9 % 482 3 % 8 1 098 4 % 4 290 70 Mikkeli 54 628 0,0 % 714-6 % 13 980 5 % 4 756 87 Kokkola 47 296 0,6 % 350-3 % 7 571-6 % 3 646 77 Kajaani 37 797-0,2 % 267-14 % 7 712-6 % 3 222 85 Koko maa 5 474 289 0,4 % 106 533 3,8 % 19 68 210-0,5 % 433 713 79
ARA-indeksi 0-50 ARA-asuntojen markkinatilanne suurissa kunnissa 2012-2014 50 40 2014 2012 2013 30 Kireät markkinat 20 10 Melko kireät markkinat Tasapainossa Lievää ylitarjontaa Ylitarjontaa 0
Vaihtuvuus ARAn kasvukeskuskaupungeissa 2012-2014 35 2012 2013 2014 30 25 20 15 10 5 0 Helsinki Espoo Vantaa Kehyskunnat Tampere Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Seinäjoki
Vuokrat suurimmissa kaupungeissa ( /m2) vuonna 2014 20 18 ARA-vuokrat vapaarah.vuokrat uudet vapaarah. 16 14 12 10 8 Lähde: Tilastokeskus
Vapaarahoitteisesta tuotannosta yhä suurempi osa vuokra-asunnoiksi Asuntoaloitukset 2012 2013 2014 2015e Asuntoja, kpl Rivi- ja kerrostalot 20 200 19 200 18 600 18 800 - vapaarahoitteisia 14 000 12 800 11 200 10 800 Omakotitalot 9 700 7 900 5 900 5 700 Vapaarah. Yht. 23 700 20 700 17 100 16 500 ARA-asuntoja 6 200 6 400 7 400 8 000 Yhteensä 29 900 27 100 24 500 24 500 Vapaarahoitteiset vuokraasuntojen määrä on kasvanut 2 000 asunnosta 3 500 asuntoon vuosien 2012 ja 2014 aikana. Vuonna 2015 lukumäärä kasvaa 4 300 asuntoon (RT:n arvio). Kuluttajilla tarjottavan uusien asuntojen määrä on neljässä vuodessa lähes puolittunut 12 000 asunnosta 6 500 asuntoon.
VASTAUKSIA ETSITÄÄN SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN 1) Millaisia kotoutujien asumista tukevia hyviä malleja, toimintatapoja ja palveluita maassamme on jo olemassa? 2) Mitä kotoutumisen edistämiseksi tulisi tehdä nopealla aikataululla? 3) Kuinka kotouttamistyössä voidaan kehittää kumppanuusajattelua? 4) Millaisia valmiuksia ja suunnitelmia eri tahoilla on kotouttamisen tukemiseen? (Esim. kunnat, järjestöt, oppilaitokset, yritykset) Kuinka piilevät resurssit saadaan käyttöön? 5) Millaisin menettelytavoin potentiaaliset tahot kannustetaan ripeään toimintaan? Miten resursseja voidaan koota kotouttamisen tueksi?
KOTOUTTAMISEN EDISTÄMINEN TILANNEKUVA? * Asuntojen tarve kiireellinen * Väliaikaisten ja hajautettujen asuntojen tarve kiireellinen * Kuntien tyhjä asuntokanta käyttöön * Asumista tukevia malleja olemassa, ne kuvattava paremmin ja levitettävä valtakunnallisesti * Tarvitaan lisää pilotteja Asuminen Arjen taidot * Paljon paikallisia ratkaisuja * Nykyisin toimintaa pienille ryhmille, tarvitaan tarjonnan lisäys * Hyvät mallit tunnistettava, kuvattava ja levitettävä * (Vapaaehtoisten) tulkkien tarve järjestöjen toiminnan tueksi Mielekäs tekeminen ja sosiaaliset suhteet * Neuvonta ja alkukartoitus kuntien ja TE-toimistojen kautta * Työpaikkojen puute toisaalta pieniä ja keskisuuria teollisuuspaikkakuntia uhkaa työvoimapula * Paikallisia ratkaisuja (esim. yrityshautomot, työhön perehdyttämisen mentoritoiminta) * Yrittäjyyden kynnyksen madaltaminen * Tarve työelämän tutustumispaikoille. Esim. töitä vastaanottokeskuksissa (ruokahuolto, kiinteistöhuolto), koulujen valmistavassa opetuksessa jne. * Työpajojen potentiaali? Yhteydet työhön Yhteydet koulutukseen * Koulutukseen ohjaaminen viranomaistyötä (kunnat, TE-toimistot) * Monet toteuttajatahot (peruskoulu, amm. koul., lukiot, kansalaisopistot, järjestöt) * Paljon paikallisia ratkaisuja * Kotoutujien määrä haastaa koulutusorganisaatiot * Tarvitaan keskitettyjä ratkaisuja * Koulutukseen ja siihen tutustumiseen tarvitaan matalampi kynnys * Yhteys Ohjaamoihin, työpajojen potentiaali?
Lisätietoa asuntomarkkinoista ARAn asuntomarkkinakatsaukset ja selvitykset: http://www.ara.fi/fi- FI/ARAtietopankki/Asuntomarkkinakatsaus http://www.ara.fi/fi-fi/aratietopankki/aran_selvitykset Kelan kuntakohtaiset vuokratilastot: http://www.ara.fi/fi- FI/ARAtietopankki/Tilastot/Vuokratiedot_kunnittain ARAn ja YM:n nettipalvelut kuluttajille: www.asuntojenvuokrat.fi www.asuntojen.hintatiedot.fi Hannu Ahola puh. 0400 996 067