Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia vaikutuksia. Sekä kansalaisten elämään että yritysten menestykseen Suomessa. 2

Turpeenkäytön ympäristökysymykset hallittavissa Kotimaisen turpeen ympäristövaikutukset voidaan hallita omin toimin Vesistövaikutukset saatavissa hyväksyttävälle tasolle Toimet ovat jo käynnissä Soiden luontoarvot voidaan turvata entistä paremmin Luonnontilaiset suot päätetty rajata tuotannon ulkopuolelle Päästökauppa huolehtii CO 2 -päästöistä 3

Puun ja turpeen energiakäyttö tukevat toisiaan Turpeenkäytön jatkaminen ja kehittäminen auttaa lisäämään puun energiakäyttöä edesauttaa teollisuuden raaka-ainepuun saannin riittävyyttä ja kohtuuhintaisuutta parantaa puunjalostusteollisuuden toimintaedellytyksiä vientitulojen turvaaminen Puun käyttö energiantuotannossa lisääntyy, vaikka turve säilyy energiapaletissa toisena kotimaisena polttoaineena 4

Energiatehokkuutta, kustannushyötyjä ja kilpailukyvyn turvaamista Turpeenkäyttö vaikuttaa positiivisesti energiantuotantoon, metsäteollisuuteen ja kansantalouteen Kohtuukustannukset säilyvät energiantuotannossa turvaa metsäteollisuuden puunsaantia Turpeenkäytön kustannushyödyt tukevat tehokasta kaukolämpöä ja yhteistuotantoa Metsäteollisuuden tuotannon turvaaminen tukee kansantaloutta ja työllisyyttä 5

Kotimaisuus, huoltovarmuus ja uusiutuvan energian edistäminen edellyttävät turpeen käyttöä Turpeenkäyttö työllistää nimenomaan Suomessa Turpeenkäyttö parantaa omavaraisuutta ja kauppatasetta vähentäen Suomen tuontiriippuvuutta Metsäteollisuuden tuotanto on Suomen uusiutuvan energian perusta Menestyvä metsäteollisuus bioenergiaa tuotannon ohessa valtiolle edullisempaa vrt. bioenergiatukien lisääminen 6

Turpeen saatavuudesta huolehdittava lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Turvetuotantoalaa tarvitaan nopeasti lisää Tuotantoala on supistunut hitaan luvituksen takia aiheuttaa hallitsematonta polttoainepulaa johtaa energian hintojen nousuun Pöyryn selvitys: Turve on tärkeä polttoaine myös pitkällä aikavälillä selvitys osoittaa, että turpeenkäyttö on hyödyllistä. Siitä luopuminen olisi kallista ja haitallista. 7

Turpeenkäytön lopettaminen aiheuttaisi useita ongelmia Korvaavina polttoaineina saantivarmuus- ja käytettävyyssyistä myös fossiiliset polttoaineet Nostaisi polttoainekustannuksia ja energian hintaa Aikaistaisi ja lisäisi kustannuksia uusissa laitosinvestoinneissa Pöyryn arvio: 350 M Edellyttäisi ennenaikaisia investointeja olemassa oleviin energialaitoksiin Pöyryn arvio: 250 M Nostaisi raaka-aine- ja energiapuun hintaa Turpeen alasajo voi sekoittaa puumarkkinat metsäteollisuuden kilpailukyky heikkenisi entisestään 8

Turpeen alasajolla haitallisia heijastusvaikutuksia puumarkkinoihin Turpeen alasajo aiheuttaisi puupolttoaineiden kysyntäpiikkejä varastoidun ja varastoimiskelpoisen puun määrää on kasvatettava laitosten tilarajoitteet varastot kauemmaksi lisää puun korjuu- ja kuljetusketjun sekä infran kustannuksia puun hintaan Energia- ja kuitupuun kysyntä ja hinnat limittäin Raaka-aineeksi soveltuvaa puuta ohjautuisi enenevässä määrin energiantuotantoon 9

Kohonnut puun hinta nostaisi merkittävästi sekä energiantuottajien että metsäteollisuuden hankintakustannuksia Esimerkki: Jos turpeen käytön alasajon vuoksi energia- ja kuitupuun hinta nousisi 3 /MWh, lisäkustannus olisi Energiantuotanto 120 M vuodessa metsähakkeen käyttö 40 TWh Metsäteollisuuden tuotanto 240 M vuodessa kuitupuun käyttö 40 Mm 3 /a Luvut Pöyryn selvityksestä Mahdollisen turpeesta luopumisen vaikutuksia suomen energian tuotannossa 10

Turpeen käytön alasajo lähtökohtia ja seurauksia Puun jalostuskäyttö etusijalle Energialaitosten toiminta edellyttää fossiilisten käyttöä Menetetään turpeen työllistävä vaikutus Kauppatase heikkenee Tuontiriippuvuus kasvaa merkittävästi Turve korvataan kokonaan fossiilisilla polttoaineilla ~23 TWh/a Turve korvataan kokonaan puulla CO 2 -päästöt, kotimaisuus sekä uusiutuvien lisääminen etusijalle Kuitupuuta paljon polttoon vaikeuksia teollisuudelle Polttoainehankinnan huoltoja saantivarmuus heikkenee Laitosten käytettävyys heikkenee Tuontipuun määrä voi lisääntyä tuontiriippuvuus Ääriskenaarioilla yhteisiä piirteitä: Energiantuotannon kustannukset kasvavat Turvetuotannon haitat poistuvat Turpeen kansantaloudellinen arvo jää CO2-päästöt eivät juuri muutu (ETS-efekti) hyödyntämättä 11

Turve on tärkeä lähipolttoaine bioenergialaitoksille Turpeen energiakäyttö vuonna 2010 Kotimaisia polttoaineita käyttävät polttolaitokset Metsäteollisuuden tuotantolaitokset 12

Kotimaisia polttoaineita käyttävien laitosten määrä kasvaa mahdollistaen puunkäytön nopean kasvun 1999 2008 Käyttö, m 3 Vaasa Rovaniemi Oulu Pietarsaari Kajaani 200-500 500-1 000 1 000-5 000 5 000-10 000 10 000-50 000 50 000-100 000 yli 100 000 Joensuu Jyväskylä Tampere Mikkeli Turku Jyväskylä Jämsä Mikkeli Kouvola Joensuu Metsähaketta käytettiin lämpö- ja voimalaitoksilla 2010 jo 6,2 Mm3, josta valtaosa yhteistuotannossa 13 Lähde: VTT ja METLA 2010

Turpeen kulutus, TWh/a Noin 95 % turpeesta käytetään laitoksissa, jotka kuuluvat päästökaupan piiriin CO 2 vähenee kuten sovittu Turpeen käyttö vuonna 2010 (25,8 TWh), laitoksen koon mukaan 14 12 11,6 10 8,9 8 6 4 3,5 2 1,9 0 147 kpl 36 kpl 30 kpl 7 kpl 2010 Alle 20 MW 20-100 MW 100-300 MW yli 300 MW Turpeen päästöt kuuluvat lähes kokonaisuudessaan EU:n päästökiintiön piiriin. Mikäli turpeen päästöjä vähennettäisiin kotimaisilla erityistoimilla, vastaavasti muualla EU:n alueella syntyisi lisää CO 2 päästöjä. Lähde: Pöyry 14

Millä turve korvattaisiin? Valtaosa turpeesta korvautuisi puulla Loppuosa korvautuu fossiilisilla, valtaosin hiilellä Pieneltä osin tuotantoa korvaantuu myös kaasulla ja öljyllä, lähinnä erillisenä lämmöntuotantona Kiinteiden polttoaineiden kattiloiden teho laskee ja huoltoseisokit lisääntyvät Lähde: Pöyry 15

Turpeen alasajo johtaisi lisääntyvään kuitupuun energiakäyttöön n. 12 Mm3 Lähde: Pöyry 16

Turpeen käytön ja tuotannon kehittyminen Suomessa 35 TWh 30 25 20 Muut Lauhdevoima Kaukolämpö- ja voima Teollisuus Tuotanto 15 10 5 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: Pöyry 17

Perustietoa turpeenkäytöstä Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvetta 69 Mrd m3 ja lisää kertyy Vuosittainen kasvu vastaa turpeen käyttöä Energiaturveresurssit 12 800 TWh Käytetty 20-28 TWh/a 2000-luvulla CHP 15-20, lauhde 4-8 TWh/a Maapinta-alasta on soita ja turvemaita lähes kolmasosa (9,3 Mha) 12,2% suojeltu (1,1 Mha) 12,9 % soveltuu energiatuotantoon (1,2 Mha) 0,6% tuotannossa (0,06 Mha) loput metsä- tai maatalouskäytössä Kaikkiaan turve työllistää suomalaisia yli 12 000 henkilötyövuoden edestä Lähde: MMM (2011:1 työryhmämuistio) 18

Hyödyt ja haitat puntariin Ongelmat ratkaistavissa, hyödyt saatavissa Kotimainen $ Luontoarvot Vesistöongelmat Vastuu omissa käsissä Lähienergiaa / huoltovarmuus ETS hoitaa CO 2 :n Turve Laatu / varastointi Talous / kauppatase Puunjalostuksen turvaaminen 19