Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä
KEN EI TUNNE HISTORIAA EIKÄ TIEDOSTA NYKYPÄIVÄÄ, EI VOI TUNNISTAA TULEVAA 16.2.2011 Rauno Kuha
Lapin maataloustukia saaneet tilat 2500 2000 Tiloja kpl 1500 1000 500 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Lapin kotieläintilojen lukumäärän kehitys Tiloja kpl 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 lypsy muu nauta lammas
Lapin viljelijöiden keski-iän kehitys Keski-ikä vuotta 51 50 49 48 47 46 45 44 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lappi koko maa
Alle 40 v. viljelijöiden %-osuuden kehitys Lapin tiloilla 30,0 25,0 20,0 % 15,0 10,0 5,0 0,0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Koko Lappi maitotilat Tiloja kpl 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 0-10 ha 10-20 ha 20-30 ha 30-40 ha 40-50 ha 50-60 ha 60-80 ha 80-100 ha yli 100 ha Ikä alle 40 v. Ikä 40-50 v. Ikä 50-60 v. Ikä yli 60 v.
Vain muutos on pysyvää Lapin maatalousyrittäjien näkemyksiä tulevaisuuden toimintaympäristöstä ja omista eväistään vastata muutoksiin Postikysely lapin maatiloille 2010 16.2.2011 Rauno Kuha
Aineiston kuvaus Täytettyjä lomakkeita palautettiin yhteensä 465 kappaletta. 85 % vastanneista oli miehiä ja vastaajien keski-ikä oli 52 vuotta Vastaajat olivat toimineet yrittäjinä keskimäärin 22 vuotta Noin 40 %:lla vastaajista oli maatalousalan koulutus, 33 % muun alan koulutus ja 1 % sekä maatalousalan, että muun alan koulutus. 26 %:lla vastaajista ei ollut ammatillista koulutusta Joka neljäs vastaaja työskenteli tai oli joskus työskennellyt tilan ulkopuolella palkkatöissä ja 15 % yrittäjänä Maantieteellisesti vastaajia oli tasaisesti koko Lapin alueelta vastausprosentti 27 %, mitä voi pitää tyydyttävänä 16.2.2011 Rauno Kuha
Vastaajien ikäjakauma Vastaajat ikäluokittain kpl 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 alle 35 v 35-44 v 45-54 v 55-64 v 65 v ja yli ikäluokka
A Vastaajien tuotantosuunnat B
Kannattavuus
Toiminnan tavoitteet valmistautuminen toiminnan lopettamiseen perheyrityksen jatkuvuus voiton maksimointi ympäristön tilasta huolehtiminen henkinen tyytyväisyys viljelijänä toimimiseen kohtuullinen toimeentulo tulorahoituksen riittävyys ajankäytön hallinta jatkuva kasvu oma taloudellinen riippumattomuus hyvä kannattavuus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ei tärkeä melko tärkeä erittäin tärkeä
Toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat Palvelujen keskittyminen Tie- ja infrastruktuurihankkeet Lähiruuan arvostuksen kasvu Maaltamuutto Maitokiintiöistä luopuminen Venäjän markkinat Pohjoismaiden markkinat Maailmankaupan vapautuminen Väestön ikääntyminen Fossiilisten polttoaineiden loppuminen Ilmastonmuutos Meneillään oleva taantuma Elintarviketuotannon laatuvaatimukset Toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat Kaivostoiminta, sis. valtaukset Vesiensuojelun vaatimukset Kotieläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset Luonnosuojelu Jätehuollon vaatimukset Matkailu- ja loma-asuminen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin kielteinen vaikutus kielteinen vaikutus ei vaikuta myönteinen vaikutus erittäin myönteinen vaikutus
Muutosten ennakointi osaamisen kehittäminen ja työkyky 32 111 187 63 6 tuotantoteknologian valinnat ja investoinnit 42 144 146 56 4 markkinatilanne EU:ssa 106 152 124 151 markkinatilanne kotimaassa 37 145 165 45 5 markkinatilanne paikallisesti 30 112 179 71 10 tukimäärät 75 163 129 42 5 tukipolitiikka yleisesti 110 174 97 29 3 tuotantokustannukset 53 176 123 57 3 maatalouden kokonaistuotto 54 147 146 64 4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % erittäin vaikeaa melko vaikeaa ei vaikeaa, ei helppoa melko helppoa erittäin helppoa
Yhteenvetoa Noin kahdella kolmasosalla kyselyn maatilayrityksistä yritystoiminnan verotuksen mukainen tulos oli positiivinen Niissä yrityksissä, joiden toiminta oli kannattavaa ja yrittäjä oli tyytyväinen, vastaajalla oli useammin maatalousalan koulutus, yrityksen liikevaihto ja henkilöstömäärä oli suurempi ja yrityksen liikevaihto oli kasvanut vuosina 2007 2009 enemmän kuin kannattamattomissa tai erittäin kannattamattomissa yrityksissä.
Yhteenvetoa Kannattamattomien tilojen ryhmässä on suhteellisesti enemmän nurmitiloja ja lammastiloja kuin kannattavissa Kun heikosti kannattaneita tiloja verrattiin niihin tiloihin, jotka olivat olleet kannattavia, ryhmät erosivat useimmiten käytössään olleiden resurssien osalta
Yhteenvetoa 61 % vastaajista arvioi, että väestön ikääntymisellä on kielteinen tai erittäin kielteinen vaikutus heidän tilansa toimintaan Positiivisina mahdollisuuksina nähtiin erityisesti lähiruuan arvostuksen kasvu, Pohjoismaiden ja Venäjän markkinat, matkailu- ja loma-asuminen, paikalliset tie- ja infrastruktuuri-hankkeet sekä kotieläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset
Yhteenvetoa Joka kolmannella tilalla pitkän tähtäimen tulevaisuuden suunnittelua ei juurikaan tehty Joka neljäs tila suunnitteli merkittävää konehankintaa tai lisämaan ostamista seuraavan viiden vuoden aikana Noin joka viides tila suunnitteli asuinrakennuksen peruskorjausta, täydennyskoulutukseen hakeutumista tai tuotantorakennuksen laajentamista monilla vanhemmilla viljelijöillä oli toiveena sukupolvenvaihdos seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Yhteenvetoa maitotiloista 55 % aikoi jatkaa maidontuotantoa tulevaisuudessakin melko varmasti tai täysin varmasti Suuri osa (66 %) naudanlihantuotantoa harjoittavista yrityksistä aikoi jatkaa Noin 75 % pienten nurmitilojen (liikevaihto alle 11 000 euroa) viljelijöistä aikoi melko- tai täysin varmasti jatkaa nurmiviljelyä tulevaisuudessa Isommista nurmitiloista (liikevaihto > 11 000) nurmiviljelyä aikoi jatkaa 80 %.
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Maatilojen väheneminen ennakoi maaseudun yleistä rakennemuutosta, maatilat ovat maaseudun yritystoiminnan ja tukipalvelujen perusinfrastruktuuria. Vähenemisen seurauksena maaseudun koko yrittäjyyskanta jää liian ohueksi. Toimialojen välinen kilpailu työvoimasta ja yrittäjyydestä vähentää maatalousyrittäjyyttä (Kittilä)
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Lopettavat maatilat jäävät usein kokonaan elinkeinotoiminnan ulkopuolelle koska muunlaisen yritystoiminnan mahdollisuutta ei nähdä tai osata hyödyntää. Tilan elinkeinollisen mahdollisuuskentän tarkastelu on näissä maaseutuyrityksissä erittäin tärkeää.
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Jäljelle jäävien maatilayksiköiden ja yritysten koko suurenee ja tuotantovolyymi kasvaa. Vuonna 2020 Lapin maidontuottaja on pelkästään normaalin eläköitymisen kautta 335. Kun tähän lisätään muut lopettamisen syyt, putoaa määrä lähelle 200. Pelkästään tässä eurooppalaistuneiden maatilojen kokoluokassa oleva maatilayrityskanta on maaseudun eri toimijoiden välisen yhteistyön ja palvelujen tarjonnan näkökulmasta liian harva ja alueellisesti keskittynyt.
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Monialaisten maaseudun mikro- ja pienyritysten merkitys maatilayrittäjien määrän vähetessä tulee edelleen kasvamaan. Nämä yritykset voivat olla merkittävä työllistäjä ja yrittäjyyden korvaaja hupenevan maatilayrittäjyyden tilalle.
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Tyhjien asuin- ja yrityskiinteistöjen sekä hyödyntämättömän pelto- ja metsäalan määrä maaseudulla lisääntyy. Tilat pirstoutuvat perintökaaren kautta, kesämökkiytyminen jatkuu. Huomattava osa maatalouden varallisuudesta siirtyy omistukseen, joka ei ole maaseudun elinkeinotoiminnan käytössä.
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Harvaanasutulla maaseudulla asukasmäärä ei täytä perusinfrastruktuurin ylläpidon liiketoiminnallisia kriteereitä. Maaseudun perusinfrastruktuuriin luettavat kulkuyhteydet, energian- ja tiedonsiirtoverkot rappeutuvat. Maaseudun asukkaille tarjottavat peruspalvelut heikkenevät entisestään ja niitä tarjotaan yhä kauempana.
TOIMENPITEITÄ Maaseudun käyttämättömien kiinteistöjen kartoitus ja realististen käyttöönottomahdollisuuksien selvittäminen Selkokielisiä toimialakohtaisia ja monialaisia yritysesimerkkejä maaseudun eri sektoreiden yrittämisen mahdollisuuksista Lopettamisuhan alla olevien keskikokoisten maatilojen kohdalla tulee tehdä yritystoiminnan jatkamisen mahdollisuusanalyyseja Maaseutuyrittäjäksi ryhtymisen kokonaisuuden toimintamalli vaiheistettuna ja yhden luukun periaatteelle sovitettuna.
TOIMENPITEITÄ Tehokkaat johtamistavat voimakkaasti laajentavilla maatiloilla ja maaseutuyrityksissä Lähitalousalueet osana mahdollistavaa toimintaympäristöä Postikysely uusitaan, kysely toteutetaan perusrakenteeltaan samantyyppisenä kuin vuoden 2010 kysely. Kuinka suuressa määrin viimeisen kymmenen vuoden aikana on maatalouden piiristä siirtynyt pääomia muuhun kuin maatalouden käyttöön, mikä tämän omistajuuden vaikutus on maaseudun elinkeinojen kehittämisessä ja millä tavalla tähän voitaisiin vaikuttaa?
KIITOKSIA JA Lapin maatiloille suunnatun postikyselyn raportti on löydettävissä sähköisesti osoitteesta: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti15.pdf