LASTENSUOJELUN VAIKUTTAVUUS näkyväksi toimintakykymittarilla Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät, 6.2.2018 Susa Säkkinen
Lastensuojelun toimintakykymittari on kattavan kehittämistyön tulos Kuntaliitto on kehittänyt toimintakykymittaria lastensuojelupalveluihin 2013 vuodesta alkaen Mittarille on selkeä tilaus: 1. vaikuttavuudesta tiedetään liian vähän paikallisesti sekä valtakunnallisesti, 2. kustannusten seurannan välineet ovat puutteelliset, 3. lapsi ja perhekohtaisten asiakaspolkujen tarkasteluun ei ole olemassa tietopohjaa Mukana kehittämisessä ovat olleet seuraavat kunnat ja toimijat: ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, THL, Apotti, Lastensuojelun keskusliitto, Jyväskylän yliopisto, HUS, Ensi- ja turvakotienliitto, 1. Pilotti: Espoo, Joensuu, Kotka, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Pori, Salo, Turku, 2. Pilotti: Lappeenranta, Espoo, Joensuu, Kotka, Kouvola, Lahti, Lieto, Pori, Salo, Vantaa 2
Mittarin rakenne ja kausaalisuhteiden ymmärtäminen ARVIO VANHEMMAN TOIMINTAKYVYSTÄ ARVIO LAPSEN KOHTELUSTA ARVIO LAPSEN TOIMINTAKYVYSTÄ ASIAKKAAN ITSEARVIOINTI 3
Toimintakykymittaria käytetään työvälineenä lastensuojelun asiakastyössä Perheen Perheen tilanne toimintakyky hetkellä hetkellä 1 Lastensuojelun palveluita ja toimenpiteitä Perheen Perheen tilanne toimintakyky hetkellä hetkellä 2
Mittarin käytön hyötyjä Asiakasperheiden tuen tarve ja siihen liittyvä palveluiden kysyntä pystytään tulevaisuudessa arvioimaan entistä luotettavammin ja tarkemmin. Lastensuojelupalveluiden vaikuttavuutta voidaan seurata. Resurssit voidaan kohdentaa optimaalisesti niihin palveluihin, jotka tuottavat eniten hyvinvointia. Palveluiden vertailu kuntien kesken 5
Mittarin käytön hyötyjä Pienentää lastensuojelutyön työntekijä- sekä aluekohtaisia eroja Jatkossa myös asiakasohjauksellisena apuvälineenä Vastaa Lastensuojelulain ja lastensuojelun laatusuositusten mukaisiin tavoitteisiin lastensuojelussa tehtävän arvioinnin sisällöstä, asiakasosallisuudesta, vaikuttavuuden seurannasta, palveluiden kehittämisestä, sosiaalisesta raportoinnista (tiedon tuottamisesta kentältä poliittisille päätöksentekijöille) 6
Mittarista saatavat tiedot Kunta/käyttäjätaho saa poimittua reaaliaikaisesti oman datansa excel-tiedostona. Voi tarkastella palveluittain/alueittain, miten toimintakyky on muuttunut asiakkailla. Mitä haasteita asiakkailla on? Mitkä palvelut auttavat missäkin tilanteessa parhaiten? Sähköiseltä alustalta saa myös valmista raportointia vastausten jakaumista tukemaan kentän työtä ja tiedolla johtamista 7
Mittarista saatavat tiedot Asiakasperheestä rakentuu toimintakykyprofiili, jonka avulla pystytään seuraamaan toimintakyvyn muutosta ja palveluiden toimivuutta asiakastyössä. Mittarista saa lapsikohtaisen pdf-raportin asiakastietojärjestelmään liitettäväksi. 8
Mittarin käyttöönotto Vuoden 2018 alusta mittaria pääsee käyttämään käyttömaksua (4000e/v) vastaan jokainen halukas toimija Mittari toimii sähköisellä alustalla, joten sitä varten ei ole välttämätöntä tehdä muutoksia käytössä olevaan asiakastietojärjestelmään 1. Yhteys Kuntaliittoon, 2. pääkäyttäjän nimeäminen kentältä, 3. koulutuksen sopiminen, 4. mittarin käyttöönotto 9
Lastensuojelukysely Mielenterveyspalvelut Kuinka usein lapsille järjestetään sijoituksia kodin ulkopuolelle, jos mielenterveyspalvelut eivät järjesty? Vastanneista 31 prosenttia vastasi hyvin usein. Väestöön suhteutettuna näin vastanneiden osuus oli 49 prosenttia. Palvelunpuute koskee tosi isoa osaa väestöstä, ja on erittäin huolestuttavaa. 10
Yhteystiedot Projektitutkija Susa Säkkinen 040 8674656 susa.sakkinen@kuntaliitto.fi Mittarin kehittäminen, aineiston käsittely Erityisasiantuntija Mikko Mehtonen 050 5928986 mikko.mehtonen@kuntaliitto.fi Sopimukset 11