Lastensuojelun toimintakykymittari perheen tuentarpeen arvioinnin välineenä ja vaikuttavuuden mittaajana. Projektitutkija Susa Säkkinen

Transkriptio

1 Lastensuojelun toimintakykymittari perheen tuentarpeen arvioinnin välineenä ja vaikuttavuuden mittaajana Projektitutkija Susa Säkkinen

2 MITKÄ lähtökohdat? Lastensuojelun vaikuttavuudesta tiedetään liian vähän niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti Lapsi- ja perhekohtaiseen asiakaspolkujen tarkasteluun ei ole olemassa tietopohjaa Myös kustannusten seurannan välineet ovat puutteelliset Ollut mahdollista seurata vain karkealla tasolla kustannuskehitystä

3 Lastensuojelun resursointi INVESTOI VARHAIN - On arvioitu, että yhden lapsen sijoitus laitoshoitoon maksaa yhteiskunnalle noin euroa vuodessa. Samalla rahalla voi saada noin 550 tapaamista lastenneuvolan terveydenhoitajan kanssa, 400 käyntiä nuorisopsykiatrian poliklinikalla tai intensiivistä perhetyötä jopa seitsemäksi vuodeksi. THL Kun tietoa ennaltaehkäisevän lastensuojelun tehokkuudesta ei ole, ei siirtoja palvelurakenteessa uskalleta tehdä.

4 Kehitettiin arviointimalli jolla voidaan mitata vaikuttavuutta Teoreettiseksi viitekehykseksi toimintakykyteoria (Sen & Nussbaum), tarveteoria (Doyal & Gough) ja salutogeeninen teoria (Antonosky) Tutkittavaksi hyvinvoinnin käsitteeksi toimintakyky Ohjaamaan lastensuojelun laki, tutkimustieto ja asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä ja kentän esimiehistä koostuva projektiryhmä Kehittämään sekä pilotoinnin asiakas-, että työntekijäpalautteet

5 Tuen tarpeen ja vaikuttavuuden tarkastelu toimintakyvyn kautta Hyvinvointi on toimintakykyä. Se edellyttää terveyttä ja elämänhallintaa. (Doyal & Gough) Toimintakyky on kykyä elää ihmisarvoista elämää. (Nussbaum & Sen) Voimavarat vahvistavat toimintakykyä, kuormittavat tilanteet heikentävät sitä. Kaikilla on aina jonkin verran toimintakykyä, ja toimintakyvyn määrä riippuu tilanteesta. (Antonovsky) Lastensuojelupalvelujen tarve on seurausta siitä, että perheessä kuormitus ylittää voimavarat.

6 Lastensuojelun lainmukaiset tavoitteet turvallisen kasvuympäristön turvaaminen tasapainoisen ja monipuolisen kehityksen turvaaminen erityinen suojelu vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään erityisen tuen tarpeen havaitseminen Lähde: Lastensuojelun käsikirja: Mitä on lastensuojelu?

7 Lomakkeet on rakennettu aiemman tutkimustiedon pohjalta Tutkimustietoon perustuva jäsennys lapsen kaltoinkohtelun eri muodoista ja kaltoinkohtelun todennäköisyyttä lisäävistä ja vähentävistä kuormitus- ja voimavaratekijöistä perheessä Lapsen kaltoinkohtelun riskitekijät ja suojatekijät, mm. Andershed, Andershed & Farrington (2012) Risk and protective factors among preschool children for future psychosocial problems. Nordic Welfare Center. Forssén (1993) Suojaverkon lapsiperheet. Turku: Turun yliopisto. Heino (2007) Keitä ovat uudet lastensuojelun asiakkaat? Helsinki: Stakes. Kivinen (1994) Valikoituminen lastensuojelun asiakkaaksi. Helsinki: Stakes. McConnell et al. (2011) Parental cognitive inpairment and child maltreatment in Canada. Child Abuse & Neglect, 35 (8), Salmi, Minna; Sauli, Hannele & Lammi-Taskula, Johanna (2012) Lasten ja lapsiperheiden asema nyky-suomessa. Teoksessa Annlis Söderholm & Satu Kivitie-Kallio (toim.) Lapsen kaltoinkohtelu. Helsinki: Duodecim. Sivut Sidebothan, Peter & Heron, Jon (2006) Child maltreatment in the children of the nineties : A cohort study of risk factors. Child Abuse & Neglect 30, Sidebotham, Peter; Bailey, Sue; Belderson, Pippa & Brandon, Marian (2011) Fatal child abuse in England Child Abuse & Neglect, 35 (4), Söderholm & Kivitie-Kallio (toim.)(2012) Lapsen kaltoinkohtelu. Helsinki: Duodecim. Lapsen kaltoinkohtelun ilmenemismuodot Söderholm & Kivitie-Kallio (toim.)(2012) Lapsen kaltoinkohtelu. Helsinki: Duodecim. Glaser (2002) Emotional abuse and neglect (psychological maltreatment): a conceptual framework. Child Abuse & Neglect 26, Glaser, Danya (2011) How to deal with emotional abuse and neglect - Further development of a conceptual framework (FRAMEA). Child Abuse & Neglect 35,

8 Lastensuojelun toimintakykymittari on 5 lomaketta: Lapsen kohtelu lomake Perustarpeet ja fyysinen turvallisuus, Seksuaalinen koskemattomuus, Terveydenhoito, Koulutuksen tukeminen, Rutiinit, Emotionaalinen huolenpito Lapsen toimintakyky lomake Terveys ja elämänhallinta, Tiedon käsittelyyn liittyvät taidot, Sosiaalinen tuki ja sosiaaliset suhteet, Käyttäytymisen hallinta Aikuisen toimintakyky lomake Terveys ja riippuvuudet, Lapsuudenaikaiset kokemukset, Tiedonkäsittelyyn liittyvät taidot, Sosiaalinen tuki ja vapaa-aika, Väkivalta, väkivallan uhka ja käyttäytymisen hallinta, Toimeentulo, Työ ja työllisyystilanne Lapsen itsearviointilomake Koti ja perhe, Ihmissuhteet, Päiväkoti/koulu, Terveys ja mieliala, Käsitys itsestä/minäkuva, Toiveet ja tavoitteet, Työskentelyn arviointi ja vaikutukset Aikuisen itsearviointilomake Terveys ja riippuvuudet, Lapsuudenaikaiset kokemukset, Tiedonkäsittelyyn liittyvät taidot, Sosiaalinen tuki ja vapaa-aika, Väkivalta, väkivallan uhka ja käyttäytymisen hallinta, Toimeentulo, Työ ja työllisyystilanne, Toiveet ja tavoitteet, Työskentelyn arviointi ja vaikutukset

9 Mittarin rakenne Kuormitukset» aktuaalisen kuormitukset (ei riittävästi tukea)» potentiaaliset kuormitukset (riittävästi tukea) Lähtökohtaisesti ei siis oleteta, että jokaiseen kuormittavaan asiaan tarvitsisi lisää tukea. Tuella tarkoitetaan sekä yhteiskunnan tarjoamia palveluita, että yksityisiltä saatua tukea. Tarkoituksena on arvioida, onko tuki riittävää vai ei Voimavarat» Toimintakykyprofiili (luku)

10 Aikuisen itsearviointilomake

11 Lapsen itsearviointilomake

12 Työntekijän arvio lapsen kohtelusta

13 Miten lomakkeita käytetään työssä? 1. Lomake annetaan asiakkaalle palvelun alussa täytettäväksi. Työntekijä käy lomakkeen läpi asiakkaan kanssa tapaamisella. 2. Lapsen itsearviointi lomake tehdään aina lapsen kanssa yhdessä niin, että työntekijä on paikalla, jotta lapsi voi tarvittaessa kysyä työntekijältä. 3. Kun asiakkaat ovat täyttäneet itsearviot, työntekijä täyttää omat lomakkeensa niiden tietojen pohjalta, jotka hän on saanut, asiakkaalta, muilta viranomaisilta ja omalla havainnoinnillaan. Työntekijä vastaa en osaa sanoa mikäli kyseisestä asiasta ei ole vielä tietoa. 4. Palvelun loputtua, tai jos palvelu jatkuu, 6kk päästä, asiakasta pyydetään täyttämään lomake uudelleen 5. Työntekijä täyttää lisäksi uudelleen myös itse lomakkeet 6. Asiakkaan kanssa käydään yhteenveto-, palvelun päättymis-, suunnitelman päivittämis-tapaamisella asiakkaan/asiakasperheen antamien lomakkeiden muutostiedot läpi tarkoituksen mukaisella tavalla. Työntekijä voi mm. nostaa arvioinneista keskeiset muutokset kuten näkemyserojen vähenemisen tai helposti grafiikan kautta nähtävät muutokset kuormituksissa ja voimavaroissa

14 Miten sillä mitataan vaikuttavuutta? Perheen Perheen tilanne toimintakyky hetkellä hetkellä 1 Lastensuojelun palveluita ja toimenpiteitä Perheen Perheen tilanne toimintakyky hetkellä hetkellä 2 Onko toimintakyky parantunut? Onko näkemyserot vähentyneet?

15 Mitä tietoa lomakkeistosta voi saada? Poikkileikkaustietoa voidaan käyttää:» eri asiakasryhmien ominaisuuksien väliseen vertailuun (asiakkuus päättyy vrt. asiakkuus loppuu, eri palveluiden asiakkaat)» mitä kuormituksia asiakkailla on eniten? Onko havaittavissa mahdollisia puutoksia peruspalveluissa? (esim. mt. päihde jne.) Seurantatietoa voidaan käyttää:» Tuloksellisuuden arviointiin, onko toimintakyky parantunut?» Toimintakykyprofiilia voidaan hyödyntää tarkasteltaessa perheiden tilannetta esimerkiksi tietyllä alueella, tietyssä toimipisteessä tai palvelutyypissä.» Kustannuslukuihin yhdistettynä, mitkä palvelut ovat tehokkaimpia» Asiakaspolkujen tiedon saaminen (esim. mitkä kuormitukset ovat sijaishuoltoon päätyvillä)» Datan kertyessä, asiakasohjauksellinen apuväline

16 Lastensuojelun toimintakykymittari Kuntaliitossa I projekti 3/2013 8/2015 Kerättiin seuranta-aineisto kymmenestä kunnasta T1 n=156, T2 n=23 Mukana oli: Espoo, Joensuu, Kotka, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Pori, Salo ja Turku. Palautteen keruu mittaria pilotoineilta työntekijöiltä Mittarin jatkokehittely Aineiston analysointi: väliraportti (Aaltio 3/2015) ja loppuraportti (Aaltio 9/2015) II projekti 11/ /2017 Mittarin jatkokehittäminen pilotoinnista saatujen kokemusten ja aineiston analysoinnin perusteella Mittarin soveltaminen eri lastensuojelupalveluihin Uuden seuranta-aineiston keruu ja analysointi Mukana kymmenen kuntaa: Espoo, Joensuu, Kotka, Kouvola, Lahti, Lappeenranta Lieto, Pori, Salo, Vantaa» Tavoitteena vähintään T1 sekä T2 n= 30 asiakasperhettä / kunta

17 Toimintakykymittarin käytön hyödyt Asiakkaalle - osallistava Tekee lastensuojelun prosessista läpinäkyvämpää -> mitä asioita lastensuojelussa arvioidaan Yhtenäistää palvelua, tasalaatuisempaa; vähentää työntekijä ja aluekohtaista vaihtelevuutta Osalistaa asiakasta: asiakas arvio myös itse itseään, lisää oikeusturvaa Mahdollistaa asiakkaan palvelun toimivuuden arvioinnin sekä palautteen annon Työntekijälle menetelmä / työväline Toimii tsekkauslistana asioista joita laki ohjaa käymään läpi arvioinnissa/työskentelyssä Lisää työn rakennetta > lievittää stressiä Dialogin avaaja asiakastyössä Ohjaa asiakastyössä, toimintakykyprofiili Mahdollistaa sosiaalisen raportoinnin, rakenteellisen sosiaalityön ja tietojohtamisen Kunnalle tiedon tuottaja / resurssoinnin ohjaus Tuo näkyville mahdollisia puutteellisia peruspalveluita Kustannuslukuihin yhdistettynä voidaan laskea eri lastensuojelun palveluiden välisiä kustannustehokkuuksia Kunnat voivat kohdentaa niukat resurssinsa niihin palveluihin, joilla hyvinvointivaikutukset maksimoidaan Kuntalaiset saavat parempia palveluita, hyvinvointi lisääntyy

18 Lisätiedot Projektitutkija Susa Säkkinen, Erityisasiantuntija Mikko Mehtonen Projektipäällikkö Kauko Aronen Väli- ja loppuraportit ladattavissa osoitteessa