Raidegeometrian geodeettiset mittaukset osana radan elinkaarta Suunnittelija (Maanmittaus DI) 24.1.2018
Raidegeometrian geodeettisen mittaukset osana radan elinkaarta Raidegeometrian geodeettisilla mittauksilla kontrolloidaan raidegeometrian suunniteltua asemaa eli sijaintia suhteessa mittausperustaan Mittausperustalla tarkoitetaan pitkin ratalinjaa rakennettua kiintopisteverkkoa, jossa kiintopisteiden sijainnit tunnetaan tarkasti ja luotettavasti käytössä olevassa vertausjärjestelmässä (esim. European Terrestrial Referense System 1989 N2000) Käytännössä kontrolloidaan siis vaaka-asemaa sekä korkeutta (X, Y ja Z) Kiintopisteet pyritään aina rakentamaan mahdollisimman pysyvään alustaan
Geodeettisten mittausten rooli osana radan rakentamista ja kunnossapitoa Suunnittelussa Maastomallin mittaaminen suunnittelun lähtötiedoksi Rakentamisessa geodeettisilla mittauksilla kontrolloidaan rakentamisen laatua Merkintämittaukset Tarkemittaukset Kunnossapidossa Raidegeometrian aseman seuranta ja siirtoarvojen määrittäminen tukemistyötä varten
Julkinen
Mittausperustan määrittäminen 1. Mittausperustan suunnittelu 1. Mitä varten mittausperusta määritetään? 2. Miten haluttuun tarkkuuteen ja luotettavuuteen päästään? 2. Mittausten organisointi 3. Maastomittaukset 4. Jälkilaskenta ja dokumentaatio
Mittausperustan määrittäminen: valtakunnalliset lähtöpisteet Valtakunnalliset tasokiintopisteet E1 E3 Valtakunnalliset korkeuskiintopisteet 24.1.2018 Raidegeometrian geodeettiset mittaukset osana radan elinkaarta,
E4-luokan paripisteiden määrittäminen staattisella satelliittimittauksella 1 1.5 km 1 1.5 km 1 1.5 km 24.1.2018 Raidegeometrian geodeettiset mittaukset osana radan elinkaarta,
E5 E6-luokan käyttökiintopisteiden määrittäminen monikulmiojonomittauksella Käyttökiintopisteet rakennetaan 100 400 metrin välein paripisteiden väliin 24.1.2018 Raidegeometrian geodeettiset mittaukset osana radan elinkaarta,
Lopuksi paripisteille (E4) ja käyttökiintopisteille (E5 E6) tehdään korkeudenmääritys jonovaaituksella 24.1.2018 Raidegeometrian geodeettiset mittaukset osana radan elinkaarta,
Maastomittausten jälkeen suoritetaan jälkilaskenta Jälkilaskennassa selviää mittausten tarkkuus ja luotettavuus Jälkilaskenta suoritetaan tasoituslaskentaohjelmalla Mittausperustan tarkkuus ja luotettavuus vaikuttaa suoraan raidegeometrian aseman tarkkuuteen ja luotettavuuteen Geodeettisten verkkojen rakenne ja riittävä ylimääritys takaavat luotettavuuden Jos toleranssit ylittyvät, on tehtävä lisämittauksia Jälkilaskentaa tehdään myös mittausten aikana Dokumentaation oltava kunnossa jälkilaskentaa varten
Dokumentaatio Dokumentaatiolla mahdollistetaan mittausten jäljitettävyys vuosienkin päästä Mittausorganisaation tiedot Mittausten suoritustapa- ja käytetty kalusto kalibrointitodistuksineen Tiedot lähtöpisteistä Tasoituslaskennan tulokset, analysointi ja pistekohtaiset tarkkuusluvut Verkkopiirroskartat Kiintopisterekisteriin saadaan valitettavan usein mittausperustan luovutusaineistoa puutteellisin tiedoin Esim. Pelkkä pistelistaus -> Pisteiden luotettavuus?
Radan kartoittaminen takymetrimittauksella Julkinen Raidetta kartoitetaan takymetrilla 10 20 metrin välein kohteesta riippuen Mittauksilla päästään parhaimmillaan 2 3 mm sisäiseen mittaustarkkuuteen
Takymetri orientoidaan mittausperustan kiintopisteitä käyttämällä Orientointi tapahtuu helmert-muunnoksella Kojekoordinaatisto -> Kohdekoordinaatisto Orientoinnin tarkkuus vaikuttaa suoraan kartoitusmittausten laatuun Verkon sisäinen tarkkuus paljastuu orientoinnissa Orientoinnin jäännösvirheet eivät välttämättä kerro absoluuttisesta tarkkuudesta
Orientointi ja kartoitusmittaus käytännössä Absoluuttinen virhe-ellipsi 10-20 mm Suhteellinen virhe-ellipsi 2-3 mm X X X X X
Reaaliaikainen kinemaattinen satelliittimittaus radan rakentamisesa Tosiaikaisella mittauksella parhaimmillaan senttimetriluokan tarkkuus Perustuu tukiasemaverkkoon, josta saadaan mittaukseen korjaukset Käytetään nykyään koneohjauksessa erityisesti maansiirtotyössä Mittausten jäljitettävyys on heikko Mittauksia verrattava luotettavaan mittausperustaan Voidaan käyttää mittausperustan paikkaamiseen Pienien hankkeiden mittausperusta voidaan määrittää RTK-mittauksella Hanke-alueen oltava alle 500 metriä pitkä Vaatii aina tilaajan suostumuksen
RTK-mittauksen tarkkuus ja luotettavuus Suhteellinen tarkkuusvaatimus ei ole helppo saavuttaa Peitteiset alueet Satelliittigeometria Kontrollipisteiden puute Alle 500 metrin mittauksia ei saa JHS184-suositusten mukaan tehdä
Raidegeometrian ja mittausperustojen keskinäinen riippuvuus Raidegeometria on aina sidottu mittausperustaan, jolla se on realisoitu Mittausperustan tulee olla mahdollisimman yhtenäinen koko rataosalla Ratapihoilla mittausperustat usein heikkolaatuisia -> geometrian hallinta haastavaa Ongelmia aiheuttavat Geometrioita suunnitellaan samalle rataosalle eri mittausperustojen suhteen Mittausperustojen ja geometrioiden vanhentuminen Mittausperustojen päivittäminen uuteen vertausjärjestelmään ilman geometrian päivittämistä
Tulevaisuuden kehitysnäkymiä Mittausperustan ja kartoitusmittausten tiedot osaksi InfraModelin mukaisiin LandXML-tiedostoihin -> Mihin mittausperustaan raidegeometria on sidottu Mittausperustojen loppudokumentaation ja mittaustiedostojen hyödyntäminen Raidegeometrian aseman muutosten seurannan kehittäminen
Kiitos!