Tiesuunnitelmaselostus 2017

TIESUUNNITELMA 2017 K t 4 3 U u s i k a u p u n k i - L a i t i l a j a l a n k u l k u - j a p y ö r ä i l y v ä y l ä, U u s i k a u p u n k i j a L a i t i l a, t i e s u u n n i t e l m a

2 (20) K t 4 3 U u s i k a u p u n k i - L a i t i l a j a l a n k u l k u - j a p y ö r ä i l y v ä y l ä, U u s i k a u p u n k i j a L a i t i l a, t i e s u u n n i t e l m a Tiesuunnitelmaselostus 2017 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen tausta, lähtökohdat ja perustelut... 4 1.1 Suunnittelukohteen sijainti... 4 1.2 Tien nykytila ja ongelmat... 5 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat... 6 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus... 7 1.5 Asutus ja muu rakennuskanta... 9 1.6 Maisema ja kulttuuriperintö... 9 1.7 Luonto ja ympäristö... 11 1.8 Pinta- ja pohjavedet... 11 1.9 Maaperäkuvaus ja pohjatutkimukset... 11 1.10 Hankkeelle asetetut tavoitteet... 11 2 Suunnitteluprosessin kuvaus... 12 3 Tiesuunnitelman esittely... 12 3.1 Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt... 12 3.2 Joukkoliikenne... 13 3.3 Tie- ja liittymäjärjestelyt... 13 3.4 Valaistus... 13 3.5 Kuivatuksen periaatteet... 13 3.6 Pohjanvahvistustoimenpiteet... 14 3.7 Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso... 14 3.8 Työnaikaiset liikennejärjestelyt... 14 3.9 Läjitysalueet... 14 3.10 Sillat... 15 4 Suunnitelman vaikutukset... 15 4.1 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen... 15 4.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen... 15 4.3 Meluvaikutukset... 16 4.4 Vaikutukset ilmanlaatuun... 16 4.5 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön... 16 4.6 Siirrettävät tai suojattavat johdot ja laitteet... 16 4.7 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin... 16 4.8 Vaikutukset luonnonvaroihin... 16 4.9 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan... 16 4.10 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen... 16 4.11 Kiinteistövaikutukset... 16 Uusikaupunki - Laitila

3 (20) 4.12 Taloudelliset vaikutukset... 17 4.13 Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 17 5 Hankkeen toteuttamiseen tarvittavat luvat ja sopimukset... 17 6 Ehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi ja jatkotoimenpiteiksi... 17 6.1 Hyväksymisesitys... 17 6.2 Liittymäjärjestelyt... 18 6.3 Maanteiden hallinnolliset muutokset... 19 6.4 Laskuoja-alueet laskuojia tai laskujohtoja varten... 19 6.5 Sillat... 19 6.6 Hankkeen toteuttaminen... 20 6.7 Tiedottaminen... 20 7 Suunnitelman laatijat ja yhteyshenkilöt... 20

4 (20), Tiesuunnitelmaselostus 2017 1 Hankkeen tausta, lähtökohdat ja perustelut 1.1 Suunnittelukohteen sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Uudenkaupungin ja Laitilan kaupungissa, kantatien 43 välillä Kalanti Kodjala. Suunnittelukohde alkaa Uudenkaupungin kaupungin Kalannin taajamasta ja päättyy Laitilan kaupungin Kodjalan kylään. Kuva 1. Kohteen sijainti ja alueen tieverkko (sisältää maanmittauslaitoksen aineistoa).

5 (20) Kuva 2. Suunnittelukohde merkittynä maastokartalle vihreällä viivalla (maanmittauslaitoksen karttaaineisto) Nykyinen tieverkko Kantatie 43 on Uudenkaupungin ja Laitilan välinen päätie. Suunnittelualue rajautuu Kalannin ja Kodjalan välille kantatien 43 tieosalle 2 pl. 0 7253. Suunnittelualue alkaa Vehmaantien mt 1953 ja kantatien 43 liittymästä Kalannin alikululta ja päättyy Kaupintanhuan yksityistieliittymään, missä väylä liittyy nykyiseen Kodjala -Laitila välin jalankulku- ja pyörätiehen. 1.2 Tien nykytila ja ongelmat Tien leveys Kantatiellä 43 ajoradan leveys on 7 metriä, ja tien molemmin puolin on 1,5 metrin pientareet. Suunnittelualue sijoittuu kantatien 43 leveän keskimerkinnän kokeilujaksolle. Tielle on tehty metrin leveä keskialue, jolloin päällystetty piennar tiellä kapeni 0,75 metriin ja samalla tehtiin täristävät reunaviivat. Liikennemäärä ja nopeusrajoitus Kantatien 43 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) on nykytilanteessa v. 2017 noin 5600 ajon/vrk, josta raskasta liikennettä on noin 10 %. Suunnittelualueen alkupäässä Kalannin taajamassa on 60 km/h nopeusrajoitus, joka vaihtuu 80 km/h nopeusrajoitukseen noin 1350 metriä Vehmaantien (mt 1953) liittymästä Laitilaan päin. 80 km/h nopeusrajoitus vaihtuu 100 km/h nopeusrajoitukseen noin 1600 metrin etäisyydellä Vehmaantien liittymästä. Kallelantien mt 12497 liittymän alueella on 80 km/h nopeusrajoitus n. 500 m matkalla. Suunnittelualueen loppuosalla Kodjalan taajamassa on 80 km/h nopeusrajoitus, joka alkaa noin 300 metriä ennen Kodjalantietä (mt 12501) ja jatkuu suunnitelma-alueen loppuun saakka.

6 (20) Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt Kevyen liikenteen väylää on toteutettu kantatielle 43 Uudenkaupungin ja Kalannin välille työllisyysvaroin valtion toimesta 2000-luvun taitteessa. Sitä on Kalannissa rakennettuna Teollisuustien läntiseen liittymään asti kantatien pohjoispuolelle. Laitilan kaupungin alueella viimeisimmän osuuden Laitilasta (Pilkingtonin tehtaalta) Kodjalaan asti toteutti Laitilan kaupunki. Se valmistui vuonna 2012 ja se päättyy Kaupintanhuan yksityistieliittymään Kodjalaan. Pysäkkijärjestelyt Suunnittelualueella sijaitsee 9 kappaletta linja-autopysäkkiparia. Valaistus Kantatie 43 on valaistu suunnittelualueen alkupäässä Kalannin taajamassa n. J1 paalulle 1400 saakka. Myös Kallelantien mt 12497 ja Kodjalantien mt 12501 liittymäalueilla on nykyinen valaistus. Onnettomuudet Vuosina 2012 2016 suunnittelualueella kantatiellä 43 on tapahtunut 48 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Näistä suurin osa on ollut hirvieläinonnettomuuksia. Viimeisen viiden vuoden aikana on alueella sattunut yksi kuolemaan johtanut ajoneuvon kääntymisonnettomuus ja neljä henkilön loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta. Näistä yhdessä on ollut osallisena polkupyöräilijä. Tieosan ongelmat Kalannin ja Kodjalan kylätaajamien väliin jää noin 7 kilometrin mittainen osuus, jolla ei ole turvallista kevyen liikenteen yhteyttä. Tällä tien välillä kevyt liikenne kulkee kantatiellä, jonka liikennemäärät ovat kasvaneet lähivuosina ja raskaan liikenteen osuus on suuri. Suunnittelualueella on asutusta kohtalaisen paljon, erityisesti Kallelantien varrella. Tämän alueen koululaisilla ei ole tällä hetkellä turvallista kulkuyhteyttä Kalannissa Hallitiellä sijaitsevalle ala-asteelle. Tielle tehdyt täristävät reunaviivat ja kavennettu piennar aiheuttivat sen, että jalankulku ja pyöräily kantatien pientareella on hyvin turvatonta ja epämiellyttävää. Kodjalantien liittymässä (mt 12501) on käyttäjiltä tulleen palautteen mukaan paljon raskasta liikennettä ja liittymäalue koetaan turvattomaksi. 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat Tiesuunnitelman suuntaa-antavana lähtökohtana on ollut Uudenkaupungin kaupungin teettämä Kevyen liikenteen väylän toteuttamisselvitys, 5.11.2015. Selvityksessä tarkasteltiin neljää reittivaihtoehtoa jalankulku- ja pyöräilyväylästä välille Kalanti Kodjala. Vaihtoehdoista oli valittu tiesuunnitelman lähtökohdaksi ve 4, jossa väylä toteutetaan kokonaan kantatien eteläpuolelle.

7 (20) 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus Maakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntakaavassa (kuva 3.) suunnittelualueen alkuosuus Kalannissa on merkitty taajatoimintojen alueeksi (A). Kantatien pohjoispuolella on lisäksi työpaikka-alueeksi merkitty alue (TP). Suunnittelualueen loppupäässä Kodjala on esitetty merkinnällä at eli seudullisesti merkittävät kyläalueet. Kantatien linjausta mukaillen on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Sirppujoen ympäristö on merkitty pintaveden muodostumisalueeksi. Suunnittelualueelta löytyy maakuntakaavasta useampia kohteita, jotka on merkitty selitteellä muinaisjäännöskohde/-alue tai merkittävä vaalittava rakennettu ympäristö. Laitilan puoleinen osuus suunnittelualueesta on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi. Kuva 3. Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavasta 2013 Yleiskaava Suunnittelualueella on kaksi voimassa olevaa yleiskaavaa. Uudenkaupungin Kirkonseutu Orivo osayleiskaava vuodelta 1992 (kuva 5.) ja Laitilan kaupungin keskustan ja sen ympäristön osayleiskaava vuodelta 2009 (kuva 6.). Uudenkaupungin osayleiskaavassa suunnittelualueen ympärille sijoittuu pääosin teollisuusalueita (T ja TY). ET alueella sijaitsee Fingridin Kalannin sähköasema. Ulkoilureitti on yleiskaavassa esitetty tien pohjoispuolelle. Uudenkaupungin kaupunki on aloittanut uuden yleiskaavan laatimisen Kalannin alueelle vuonna 2016. Nähtäville tämä kaavaluonnos asetetaan vuoden 2017 aikana. Laitilan osayleiskaavassa Kodjalan kylätaajama on merkitty merkinnällä AT/s. Tämä tarkoittaa kylää, jolla on erityisiä ympäristöarvoja ja jonka ympäristö säilytetään. Alueen rakentamisessa ja ympäristötoimenpiteiden yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen arvokkaan kyläkuvan sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten, rakenteiden, tiestön, kasvillisuuden ja näkymien säilymiseen. Yleiskaavassa ulkoilureitti on merkitty kantatien eteläpuolelle sekä Kodjalantien (mt 12501) varteen.

8 (20) Kuva 5. Ote Uudenkaupungin Kirkonseutu Orivo osayleiskaavasta Kuva 6. Ote Laitilan kaupungin keskustan ja sen ympäristön osayleiskaavasta

9 (20) Asemakaavat Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Uudenkaupungin Kalannin kylässä. Asemakaava tälle alueelle on hyväksytty vuonna 1986. Kuten yleiskaavassa suunnittelualue rajoittuu teollisuuden käyttöön tarkoitetuilla alueilla, lukuun ottamatta kahta omakotitaloaluetta suunnittelualueen alkupäässä. Kuva 6. Uudenkaupungin Kalannin asemakaavatilanne. Lähde: Uudenkaupungin karttapalvelu, haettu 6.10.2017 1.5 Asutus ja muu rakennuskanta Suunnittelualueella kantatien 43 varressa on Kalannissa teollisuuteen liittyvää rakennuskantaa. Kalannissa n. 0,5 km päässä Vehmaantien liittymästä sijaitsee Fingridin Kalannin sähköasema. Muuten suunnittelualueen rakennukset ovat pääasiassa asuintaloja ja talousrakennuksia. Osa asuinrakennuksista pihapiireineen sijaitsee lähellä tietä. Kodjalan kylässä toimii Juuresvakka Oy, joka on vihanneskauppaa harjoittava yritys. Tämä lisää Kodjalantien (mt 12501) raskaanliikenteen osuutta merkittävästä kausiluontoisesti. Kalannissa Urheilutiellä sijaitsee Kalannin koulu noin 100 metrin päässä Vehmaantien liittymästä. Koulussa on noin 330 oppilasta vuosiluokilla 1.-9. Uudenkaupungin tavoitteena on jatkossa tehdä nyt suunniteltavan väylän J1 noin paalulta 100 lähtevä jalankulku- ja pyöräily-yhteys Kalannin koululle kaupungin omistuksessa olevan kiinteistön 1:129 Tekstiilihalli kautta. Laitilassa sijaitsee Kodjalan koulu noin 1,5 km päässä Kodjalantien liittymästä. Tässä koulussa toimii vuosiluokat 1.-6. 1.6 Maisema ja kulttuuriperintö Suunnittelualueella sijaitsee kolme muinaisjäännösaluetta: Uusikartano II (Museoviraston muinaisjäännösrekisterin kohde numero 895010041), Klupumäki (895010032) ja Palppa I (895010031). Kaikki ovat rautakaudelle ajoittuvia hautapaikkoja. Varsinais-Suomen maakuntamuseo totesi lausunnossaan hankkeen edellyttävän arkeologisia koetutkimuksia kaikkien kolmen kohteen kohdalla.

10 (20) Lausunnon mukaan tutkimuksissa on selvitettävä, onko suunnittelualueella kiinteitä muinaisjäännöksiä ja mikäli on, myös niiden säilyneisyys, laajuus ja syvyys. Kesällä 2017 tehtiin arkeologiset koetutkimukset Maanala Oy:n toimesta, FT Ville Laakso ja FM Jasse Tiilikkala. Tutkimusten perusteella suunnitteilla olevan kevyen liikenteen väylän vaikutusalueella todettiin osia kahdesta kiinteästä muinaisjäännöksestä: rautakautisesta röykkiökohteesta Uusikartano II ja rautakaudelle todennäköisesti ajoittuvasta asuinpaikasta Palppa VII. Maastohavaintojen perusteella molempien kohdalla on tehtävä tarkempia arkeologisia kaivaustutkimuksia ennen kuin suunniteltu väylähanke voidaan toteuttaa. Rautakautiset kalmistokohteet Klupumäki ja Palppa I eivät koetutkimusten perusteella ulotu hankealueelle, eikä niillä ole siihen vaikutusta. Tutkimusraportti löytyy kokonaisuudessaan tiesuunnitelman osiosta E. Kuva 7. Arkeologisen koetutkimusalueen vanhastaan tunnetut kiinteät muinaisjäännökset, koetutkimuksen yhteydessä kaivetut koekuopat ja koetutkimuksessa todettu uusi muinaisjäännöskohde Palppa VII (vihreä pystyviivoitus). Koekuopitettujen kohtien välistä aluetta tarkastettiin kairauksin ja silmänvaraisesti. Lähde: Maanala Oy:n tutkimusraportti Kiinteiden muinaisjäännösalueiden lisäksi suunnittelukohteella sijaitsee maakuntakaavassakin osoitettuja arvokkaita maisema-alueita Laitilan puolella. Nämä ovat pääosin maaseutumaista metsä- ja viljelymaisemaa. Maisema-arvojen tulee olla lähtökohtana näille alueille laadittavissa suunnitelmissa ja toimenpiteissä. Suunnittelualue on osa valtakunnallisen matkailutiestatuksen vuonna 2010 saanutta Pohjanlahden Rantatietä, joka on uusin valtakunnallinen matkailutie Vehmaalta Tornioon. Rantatie on yhdistänyt länsirannikon jokisuiden kaupunkeja aina keskiajalta nykypäivään asti.

11 (20) 1.7 Luonto ja ympäristö Suunnittelualueella ei ole tiedossa erityisiä ympäristöarvoja. 1.8 Pinta- ja pohjavedet Suunnittelukohde ei sijaitse pohjavedenotto- tai pohjavesialueella. 1.9 Maaperäkuvaus ja pohjatutkimukset Lähtötietoina on saatu maaperätietoja vuoden 1966 rakennussuunnitelmasta Uudenkaupungin - Laitilan maantien parantaminen, Kalanti. Lisäksi alueelta on laadittu maaperäkartta GTK:n toimesta. Kesällä 2017 tehtiin suunnittelualueella porakone- ja painokairauksia sekä otettiin häiriintymättömiä näytteitä. Topografialtaan maasto on pienipiirteisesti kumpuilevaa. Plv 68-3000 vallitsevana ovat kalliot, joita lieveosissa peittää kiviset moreenikerrostumat. Kalliopinnan syvyys vaihtelee pienipiirteisesti ja jyrkästi. Maaston painanteissa esiintyy hiekkaisia, silttisiä ja savisia kerrostumia ja soistumia. Plv 3000-5900 väylä kulkee tasaisemmissa peltomaisemissa. Pohjamaa on pintaosissa vaihteleva. Alimmissa maastokohdissa on savikerrostumia, joissa on viitteitä sulfidisavesta. Mäkien lievealueilla on hiekkaisia kerrostumia, ns. rantakerrostumia. Näiden kerrostumien alapuolella on moreenikerrostumia. Moreenien rakeisuus vaihtelee savisesta soraiseen hiekkamoreeniin. Väylän paaluvälillä 5900-7263 muuttuu mäkisemmäksi. Kallio on paikoin pinnassa ja sitä peittää kiviset moreenikerrostumat. Pehmeikkömaita on seuraavilla paaluväleillä: Pehmeikköalueet PLV Suurin syvyys 670-700 3m 800-840 3m 970-1010 5m 1140-1270 5m 2315-2375 5m 2810-3000 4m 5230-5350 3m 5670-5760 2,5m 1.10 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta rakentamalla Kalannin ja Kodjalan kylätaajamat yhdistävä erillinen jalankulku- ja pyöräilytie kantatien eteläpuolelle noin 7,2 km matkalle. Tämän hankkeen toteutuksella saadaan yhtenäinen kevyen liikenteen yhteys välille Uusikaupunki - Laitila. Tavoitteena on myös parantaa maantien 12501 Kodjalantien liittymän toimivuutta ja liikenneturvallisuutta rakentamalla liittymään keskisaarekkeellinen tulppaliittymä. Tämä parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallista tien ylitystä suojatien ylitysmatkan lyhentyessä ja hillitsee ajonopeuksia liittymässä.

12 (20) 2 Suunnitteluprosessin kuvaus Tiesuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet Varsinais - Suomen Ely - keskuksen, Uudenkaupungin ja suunnittelukonsultin edustajat. Suunnittelutyön aloittamisesta kuulutettiin 17.9.2016 Uudenkaupungin Sanomissa sekä 16.9.2016 Turun Sanomissa. Yleisötilaisuudesta kuulutettiin Laitilan Sanomissa 23.5.2017 sekä Uudenkaupungin Sanomissa 25.5.2017. Tiesuunnitelman ratkaisuja esiteltiin asukkaille yleisötilaisuudessa 6.6.2017 Kalantitalolla. Suunnittelun luonnosvaiheessa on saatu Varsinais Suomen maakuntamuseolta 29.3.2017 lausunto, jonka mukaan kaikkien hankkeen vaikutuspiirissä olevien muinaisjäännösalueiden kohdalla on tehtävä arkeologiset koetutkimukset, joilla selvitetään, onko suunnitellun väylän kohdalla kiinteitä muinaisjäännöksiä. Arkeologiset koetutkimukset on tehty Maanala Oy:n toimesta (Tutkimusraportti 6.9.2017). ProAgria Länsi Suomelta on saatu peltosalaojien kuivatuskartat kiinteistöjen 1:48 Luhta ja 3:17 Vippola kohdilta. Johto- ja laiteomistajilta on pyydetty lausunnot johtojen ja kaapeleiden sijainnista, tarvittavista siirroista ja suojauksista sekä toimenpiteiden alustavat kustannusarviot. Suunnittelutyön aikana on oltu yhteydessä kiinteistöjen Mustiomäki 1:15, Riihenkallio 5:23, Sillankorva 3:12, Haapala 6:13, Koivula 6:18 ja Luhta 1:48 maanomistajiin ja toimitettu heille luonnokset väylän sijainnista heidän kiinteistönsä kohdalla. Suunnittelutyön aikana kohteeseen on tehty liikenneturvallisuustarkastus, joka on raportoitu erillisessä muistiossa. Muistio on tiesuunnitelman asiakirjoissa kohdassa E. 3 Tiesuunnitelman esittely 3.1 Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt Kantatien 43 eteläpuolelle rakennetaan uusi jalankulku- ja pyöräilytie välille Vehmaantie Kaupintanhua. Väylä kulkee pääsääntöisesti vähintään 7 metriä leveällä välikaistalla kantatiestä eroteltuna. Väylän kokonaisleveys on 3,25 metriä ja päällystetty osuus 2,75 metriä. Väylä alkaa Kalannin alikulun jälkeiseltä tukimuuriosuudelta, jossa väylä erotetaan kantatiestä reunakivellä ja n. metrin levyisellä kivetyllä välikaistalla. Tukimuurin jälkeen väylä erkanee kantatiestä kauemmas ja välikaistan leveys on paalulle 640 saakka n. 7-9 metriä. Tämän jälkeen välikaistan leveys kasvaa n. 11-14 metriin. Paaluvälillä J1 2200-2500 kantatie on korkealla penkereellä. Tällä välillä jalankulku- ja pyöräilytie kiertää kantatiehen nähden kauempana ja alempana, tasauksessa on huomioitu massatasapaino ja pehmeikkö. Paaluvälillä J1 2600-2800 jalankulku- ja pyöräilytien sekä kantatien erottava välikaista on kavennettu n. 7 metriin kantatien lähellä sijaitsevan kiinteistön vuoksi. Paaluvälillä J1 4770-5000 jalankulku- ja pyöräilytie kulkee Koivusaaren levähdysaluetta pitkin. Paalulla J1 5560 sijaitsee S1 Sirppujoen silta II. Nykyistä siltaa levitetään ja jkp -väylä kulkee levitettävän sillan kautta ajoradan vieressä. Ajorata erotetaan jalankulku- ja pyöräilytiestä tiekaiteella sekä 3 metriä leveällä välikaistalla paaluvälillä 5570-5580. Kiinteistön 3:12 nykyinen liittymä J1 paalulla 5630 katkaistaan ja siirretään paalulle 5550 ennen paalulta 5570 alkavaa kaideosuutta. Näin saadaan sillan ja kiinteistön kohdalle yhtenäinen kaideosuus.

13 (20) Paaluvälillä 6550-6750 Kodjalantien M3 liittymän molemmin puolin väylä tuodaan lähemmäs kantatietä 7 metrin välikaistalla. Väylä kiertää Kodjalantien liittymän nykyisen linja-autopysäkin takaa niin, että pysäkin ja väylän väliin jää 2 metrin reunakivellä korotettu odotustila. Myös paaluvälillä 7100-7200 on väylää tuotu lähemmäs kantatietä lähellä sijaitsevan kiinteistön vuoksi. 3.2 Joukkoliikenne Kalannissa suunnittelualueen alkupäässä Kalannin alikulkukäytävän jälkeen paalulla 60 sijaitseva nykyinen linja-autopysäkki siirretään J1 paaluvälille 100-170. Nykyinen pysäkki tukimuurin päällä muutetaan jalankulku- ja pyöräilyväyläksi reunakivellä korotetulla välikaistalla ajoradasta eroteltuna. Suunnittelualueella olevien muiden linja-autopysäkkien sijainti ja mitoitus pysyvät ennallaan. Jalankulku- ja pyöräilyväylältä tehdään esteetön kulkuväylä jokaiselle kantatien etelänpuoleiselle pysäkille. 3.3 Tie- ja liittymäjärjestelyt Kodjalantien M3 liittymän tiejärjestelyjä parannetaan rakentamalla keskisaarekkeellinen tulppaliittymä uuteen liittymiskulmaan 90 g. Liittymän levitys pystytään toteuttamaan nykyisen tiealueen puitteissa. Keskisaareke parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta liittymässä. Lisäksi raskaiden ajoneuvojen kulku avarammassa liittymässä helpottuu. Kallelantien M2 liittymään tulee suojatie jalankulku- ja pyörätien ylityskohtaan ja liittymän läheisyydessä sijaitseva pyöräkatos siirretään uudelle paikalle rakennettavan jkp -tien viereen. Kantien 43 (M1) paalulla 2500 sijaitseva maatalousliittymä esitetään siirrettäväksi M1 paalulle 2600. Myös M1 paalulla 5670 sijaitseva tonttiliittymä esitetään siirrettäväksi paalulle 5600, liittymä Y5. Näiden siirrettäväksi esitettyjen liittymien lisäksi suunnittelualueella on kaksi yksityistieliittymää, jotka esitetään liittyväksi jalankulku- ja pyöräilytien kautta kantatielle. Nämä ovat Y2 ja Y7 ja ne sijaitsevat J1 paaluilla 2670 ja 6670. Kantatien 43 (M1) muut maatalousliittymät ja yksityistieliittymät säilyvät nykyisillä paikoillaan, mutta niiden tasauksiin tulee jalankulku- ja pyörätien vuoksi vähäisiä muutoksia. 3.4 Valaistus Suunnittelualueella on nykyistä valaistusta kantatiellä Vehmaantien liittymästä M1 paalulle 1400 asti, Kallelantien liittymän alueella M1 paaluvälillä 3080-3400, Kodjalantien liittymän alueella M1 paaluvälillä 6360-6860 sekä Mt 12501 Kodjalantiellä. Vehmaantien liittymässä ja Kodjalantien liittymässä siirretään yhdet valaisinpylväät, muuten valaistus jää ennalleen. 3.5 Kuivatuksen periaatteet Jalankulku- ja pyörätien kuivatus hoidetaan pääsääntöisesti avo-ojin. Avo-ojista vesi johdetaan rumpujen kautta nykyisiin laskuojiin. Tietyillä kohdin väylän tierakenteen kuivatus toteutetaan salaojituksella tilanpuutteen vuoksi. J1 paalulla 680 on vesiallas, jonka vedet johdetaan puolirummun ja sadevesikaivon kautta M1 paalulla 730 sijaitsevaan päätien alittavaan halkaisijaltaan 1000 mm betonirumpuun.

14 (20) J1 paalulla 6665 jalankulku- ja pyörätien avo-ojan vedet johdetaan päätierumpuun puolirummun ja sadevesikaivon kautta. Nykyisiä laskuojia perataan n. 20 metrin matkalta. Nämä laskuojat on esitetty suunnitelmakartoilla tilavarauksineen. Kiinteistön 1:48 Luhta kohdalla tiealueelle laskevat vedet johdetaan pellon poikki J1 paalulle 3010 rakennettavan purkuputken kautta maataloustien varressa sijaitsevaan laskuojaan. Noin J1 paalulla 3033 sijaitsee vanha pellon salaojituksen purkulinja, joka jätetään myös käyttöön mahdollisuuksien mukaan. J1 paalulla 5340 sijaitsee nykyinen pellon salaojien purkulinjan päätekaivo. Kuivatus jää ennalleen tällä kohdin ja väylän vedet johdetaan pellon purkulinjaan. 3.6 Pohjanvahvistustoimenpiteet Pohjanvahvistusmenetelminä ovat massanvaihdot ja painopenkereen käyttö. Massanvaihdot tehdään louheella. Painopenkereillä vähennetään päällystämisen jälkeisiä painumia. Pehmeikköalueet PLV 970-1010 1150-1260 2315-2375 2820-2860 5230-5370 Suurin syvyys 5m massanvaihto 5m painopenger 5m massanvaihto 2m massanvaihto 3m painopenger Sirppujoen silta II J1 paalulla 5660 levennetään jalankulkuväylän rakentamiseksi. Kairauksien perusteella levennys on perustettavissa kitkamaan varaiseksi. 3.7 Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso Väylän ympäristö nurmetetaan. Tien varressa olevaa puustoa ja kasvillisuutta joudutaan poistamaan jonkin verran. Muilta osin tavoitteena on välttää suuria muutoksia tieympäristössä. Koivusaaren levähdysalueella (J1 paalulla 4840) sijaitsee vanha kiviholvisilta T-396 Haro- Ojan silta. Jalankulku- ja pyöräilytie ohjataan nykyisen levähdysalueen kautta kulkevaksi, joten kivisillan kohdalle asennetaan kevyenliikenteen kaiteet tien molemmille puolille noin 25 metrin pituisina. Kaiteet ovat arvokkaaseen maisemaan sopivia puujohteita betoni- tai kivipylväillä. Lisäksi sillan ympäristöä siistitään raivaamalla ja siistimällä sillan ympäristö. 3.8 Työnaikaiset liikennejärjestelyt Työnaikainen liikenne hoidetaan nykyisellä tiealueella. Erillisiä kiertotiejärjestelyjä ei ole esitetty suunnitelmassa. 3.9 Läjitysalueet Läjitys- ja käsittelyalueena voidaan hankkeella käyttää Länsi Suomen Maarakennus Oy:n omistuksessa olevaa kiinteistöä nro. 1:237, joka sijaitsee kantatien 43 pohjoispuolella M1 paalulta 1040 lähtevän Yrittäjäntien päässä.

15 (20) 3.10 Sillat Hankkeessa levennetään sekä uusitaan Laitilan kaupungin alueella sijaitsevaa Sirppujoen silta II (taitorakennerekisteritunnus T-397). Nykyisen sillan kansirakenne on heikossa kunnossa ja nykyinen silta edellyttää kansirakenteen osalta myös kantavuuden parantamista. Nykyiselle sillalle on taitorakennerekisterissä esitetty erikoistarkastusta vuodelle 2018. Sirppujoen silta II:n leventäminen ja uusiminen on suunniteltu seuraavin mitoin ja perustein: Nykyisen sillan alusrakenteita levennetään noin kahdeksalla metrillä. Koko nykyisen sillan kansirakenne uusitaan. Siltatyyppi on teräsbetoninen laattasilta. Sillan jännemitta on 16m ja kokonaispituus 24m. Sillan hyödyllinen leveys on 16,5m. o Työnaikainen liikenteen hoito ja vaiheittain rakentaminen edellyttävät suurempaa hyödyllistä leveyttä kuin pelkästään ajoradan ja kevyen liikenteen väylä minimissään tarvitsisivat (joka olisi n. 14m). Ajorata ja kevyt liikenne on erotettu H2-kaiteella o Ajoradan hyödyllinen leveys on 10,5m o Kevyenliikenteen hyödyllinen leveys on 5,5m Sillanrakennustyöt tehdään vaiheittain, jotta liikenne voi rakennustöiden ajan ylittää Sirppujoen kahden suuntaisena (vapaa leveys 7m). o Sillan alusrakenteiden leventäminen edellyttää mittavia työnaikaisia tuentoja ja ko. työvaiheen aikana merkittävämpää nopeusrajoitusta ohittavalle kt43 liikenteelle. Silta varustetaan 5m siirtymälaatoin (puuttuvat nykyisestä sillasta). Uuden kansilaatan alapinnan korkeusasema on nykyistä vastaava (silta-aukon koko säilyy). Suunnittelukuorma LM1/LM3 (5.9.2014) uusien siltojen vaatimusten mukaisesti. Mitoituskäyttöikä uusille rakenteille on 100 vuotta. Sillasta on tiesuunnitelmaan laadittu pääpiirustus 15TT-1, jossa on kuvattu myös rakentamisen työvaiheistus. 4 Suunnitelman vaikutukset 4.1 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osalta liikenneturvallisuus paranee oleellisesti uuden jalankulku- ja pyörätien ansiosta. Kodjalantien M3 liittymäkulman muutos ja leventäminen keskisaarekkeelliseksi liittymäksi parantavat sekä tulevan jalankulku- ja pyörätien käyttäjien liikenneturvallisuutta, että liittymän toimivuutta 4.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Alueella voimassaolevia kaavoja ei tarvitse muuttaa jalankulku- ja pyörätien toteuttamiseksi. Tiesuunnitelmassa on esitetty jalankulku- ja pyörätien rakentamiseen tarvittava tila, joka on merkattu suunnitelmakartoille tiealueen rajana. Kt 43 on liittymäkiellon alainen maantie. Yksityistie Y5 ja maatalousliittymä M1 paalulla 2500 esitetään siirrettäväksi, muut yksityistieliittymät säilyvät nykyisellä sijainnillaan. Liittymien tasausta joudutaan kuitenkin muuttamaan jonkin verran, jotta saadaan liittymät uuden jalankulku- ja pyörätien kanssa samaan tasoon. Kantatien pohjoispuolen liittymät säilyvät nykyisellään.

16 (20) 4.3 Meluvaikutukset Jalankulku- ja pyörätien toteuttamisella ei ole vaikutusta liikenteestä aiheutuvaan meluun. 4.4 Vaikutukset ilmanlaatuun Hankkeella ei ole vaikutuksia ilmanlaatuun. 4.5 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön Tiesuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisella ei ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia kasvillisuuteen ja eläimistöön, eikä muitakaan merkittäviä luontovaikutuksia. 4.6 Siirrettävät tai suojattavat johdot ja laitteet Suunnittelualueella on Uudenkaupungin vesihuoltoa ja Vakka-Suomen Voima Oy:n sekä Satavakka Oy:n sähkölinjoja. Lisäksi alueella on TeliaSonera Finland Oyj:n, Elisa Oyj;n, Vakka-Suomen Puhelin Oy:n ja Laitilan Puhelin osk:n telekaapeleita. Näille laitteille hankkeesta koituvat siirto- ja suojaustyöt on esitetty johtokartoilla 6T1-3. 4.7 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Toimenpiteillä ei ole vaikutuksia pinta- tai pohjavesiin. Pohjatutkimuksissa on alueella havaittu happamia sufidisavimaita ja näillä on haitallisia vaikutuksia vesistöön joutuessaan. Jatkosuunnittelussa on arvioitava lisätutkimuksien tarve asian varmistamiseksi. 4.8 Vaikutukset luonnonvaroihin Jalankulku- ja pyörätien tasaus on pyritty linjaamaan niin että väylän rakentamisessa voitaisiin hyödyntää mahdollisimman paljon suunnittelualueella olevaa kalliota. Näin ollen hankkeelle ulkoapäin tuotavien materiaalien tarve vähenee ja näin voidaan välttää myös pitkät materiaalien kuljetusmatkat. 4.9 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Hankkeella ei ole mainittavia maisemavaikutuksia sen sijaitessa jo ennestään liikenteen käytössä olevan alueen rinnalla mukaillen kantatien tasausta ja nykyistä maanpintaa. 4.10 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Hanke vaikuttaa myönteisesti ihmisten viihtyvyyteen ja elinoloihin, kun kävellen ja pyörällä tehtävien matkojen turvallisuus ja houkuttelevuus paranevat. Uusi jalankulku- ja pyörätien voidaan olettaa lisäävän huomattavasti alueen asukkaiden pyöräilyä, koska tällä hetkellä se on kantatien varressa lähes mahdotonta. 4.11 Kiinteistövaikutukset Rakennuksia ei jouduta purkamaan järjestelyjen vuoksi. Peltomaata lunastetaan noin 21 ha ja metsä- ja tonttimaata noin 50 ha.

17 (20) 4.12 Taloudelliset vaikutukset Hankkeen toteuttamiskustannukset ovat noin 3 800 000 (alv 0 %), (mr-ind. 110,6 (2010=100). Lunastuskustannuksiksi arvioidaan 400 000, joista vastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Lisäksi johto- ja laitesiirtojen kustannuksiksi arvioidaan 150 000. Näiden kustannusjaosta sovitaan erikseen hankeen siirtyessä toteutusvaiheeseen. 4.13 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentaminen aiheuttaa jonkin verran pöly- sekä meluhaittaa lähimmille kiinteistöille. Erillisiä kiertoteitä ei rakenneta, joten rakentamisesta aiheutuu hetkellisesti haittaa myös kantatien 43 liikenteelle. Sirppujoen silta S1 levennetään vaiheittain siten, että liikenne ohjataan toiselle puolella siltaa toisen puolen ollessa rakenteilla. Tämä aiheuttaa työmaanopeusrajoituksen asettamista sillan rakentamisen ajaksi, mikä aiheuttaa häiriöitä liikenteelle. 5 Hankkeen toteuttamiseen tarvittavat luvat ja sopimukset Hankkeen toteuttamiseksi ei tarvita erillisiä lupia. Hankkeen toteuttaminen vaatii kuitenkin suunnittelualueella sijaitsevien muinaismuistoalueiden tarkemmat arkeologiset kaivaustutkimukset ennen kuin rakentaminen voidaan aloittaa. 6 Ehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi ja jatkotoimenpiteiksi 6.1 Hyväksymisesitys Saatuaan maantielainmukaiset lausunnot tiesuunnitelmasta Varsinais-Suomen ELY-keskus esittää hyväksyttäväksi 30.11.2017 päivätyn suunnitelman Kt 43 Uusikaupunki Laitila jalankulku- ja pyöräilyväylä seuraavasti: Tie ja paaluväli Pituus [km] Liikennetekniset mitat Päällyste Huom. / piirustus Maantie 12501 Kodjalantie M3 0-40 0,04 Kokonaisleveys 7,0 m Ajorata 6,0 m Ajokaistoja 1+1 Maantiehen kt 43 kuuluvana jalankulku- ja pyörätie J1 0-160 0,16 Kokonaisleveys nyk./3,25 Korotettuna oikealla Välikaistan leveys 1,0 m J1 160-4770 4,61 Kokonaisleveys 3,25 Erillinen oikealla Välikaistan leveys > 7 m J1 4770-5000 0,23 Kokonaisleveys 3,25 Nyk. levähdysalueella J1 5000-5570 0,57 Kokonaisleveys 3,25 Erillinen oikealla Välikaistan leveys > 11 m Kestopäällyste 3T-3 Kestopäällyste Kestopäällyste Kestopäällyste Kestopäällyste Piirustukset 3T-1 Piirustukset 3T-1 ja 3T-2 Piirustukset 3T-2 Piirustukset 3T-2 ja 3T-3

18 (20) J1 5570-5700 0,13 Kokonaisleveys 3,25 Erillinen oikealla Välikaistan leveys > 3 m J1 5700-6660 0,96 Kokonaisleveys 3,25 Erillinen oikealla Välikaistan leveys > 7m J1 6660-6800 0,14 Kokonaisleveys 3,25 Korotettuna oikealla Välikaistan leveys > 2 m J1 6800-7263 0,463 Kokonaisleveys 3,25 Maantie 12497 Kallelantie Erillinen oikealla Välikaistan leveys > 7m Kestopäällyste Kestopäällyste Kestopäällyste Kestopäällyste Jalkakäytävä ylittää maantien suojatiellä, maantie säilyy muuten nykyisellään Piirustukset 3T-3 Piirustukset 3T-3 Piirustukset 3T-3 Piirustukset 3T-3 M2 Nykyinen Kestopäällyste Piirustukset 3T-2 Kantatien 43 suoja-alue on 30 metriä maantien ajoradan keskilinjasta. Suoja-alueella ei sijaitse rakennuksia suunnittelualueella. 6.2 Liittymäjärjestelyt Kantatien pohjoispuolen liittymät säilyvät nykyisellään. Yksityisten teiden liittymät ja maatalousliittymät rakennetaan tai parannetaan seuraavasti: Liittymän sijainti Liittymän ja yksityisen tien tie paalu oik./vas. tunnus pituus [m] leveys [m], päällyste Huom. / Piirustus M1 1255 oik. ML 3,0 Sora 3T-1 1643 oik. ML 3,0 Sora 3T-1 2122 oik. ML 3,0 Sora 3T-1 2600 oik. ML 3,0 Sora 3T-1 2781 oik. Y3 25 3,0 Sora 3T-2 2841 oik. ML 4,0 Sora 3T-2 3470 oik. ML 3,0 Sora 3T-2 3632 oik. ML 3,0 Sora 3T-2 3802 oik. ML 3,0 Sora 3T-2 4074 oik. ML 4,0 Sora 3T-2 4359 oik. ML 3,0 Sora 3T-2 5040 oik. Y4 12 3,0 Sora 3T-2 5215 oik. ML 3,0 Sora 3T-2 5365 oik. ML 4,0 Sora 3T-2 ja 3T-3 5595 oik. Y5 37 4,0 Sora 3T-3 5905 oik. Y6 43 3,0 Sora 3T-3 6155 oik. Y8 40 4,0 Sora 3T-3 6245 oik. ML 3,0 Sora 3T-3 6472 oik. ML 3,0 Sora 3T-3 6700 oik. M3, 40 6,0 Asfaltti 3T-3 mt 12501 (Kodjalantie) 7052 oik. Y10 25 3,0 Sora 3T-3 M3 27 oik. Y9 40 3,0 Sora 3T-3

19 (20) Yksityiset tiet, joilla ei ole liittymää suoraan maantiehen, rakennetaan tai parannetaan seuraavasti: Liittymän ja yksityisen tien Pituus Leveys Päällyste Huom./ tunnus sijainti oik. / [m] [m] Piirustus vas. Y2 J1 pl. 2675 oik. 22 3,0 Sora 3T-2 (Rautapolku) Y7 J1 pl. 6075 oik. 25 3,0 Sora 3T-3 Maanteiltä katkaistavat yksityisten teiden liittymät ja maatalousliittymät sekä niiden korvaavat yhteydet: Katkaistava liittymä Korvaava yhteys maantieltä Huom. / piirustus kiinteistölle Kt43 pl. 625 Mt 1953 Vehmaantie/Hallitie 3T-1 Kt43 pl. 700 Mt 1953 Vehmaantie/Hallitie 3T-1 Kt43 pl. 955 Mt 1953 Vehmaantie/Hallitie 3T-1 Kt43 pl. 2500 ML pl. 2600 (M1) 3T-1 Kt43 pl. 5675 Y5 pl. 5595 (M1) 3T-3 Asemakaava-alueella maantien liikennealueella ajoneuvoliittymät on osoitettu asemakaavassa. Asemakaavan vastaiset liittymät katkaistaan, kun korvaavat yhteydet on järjestetty. 6.3 Maanteiden hallinnolliset muutokset Hankkeeseen ei sisälly hallinnollisia muutoksia. 6.4 Laskuoja-alueet laskuojia tai laskujohtoja varten Laskuoja tai laskujohto Huom. / Piirustus Laskuoja 1 3T-1 Laskuoja 2 3T-1 Laskujohto 3 3T-2 Laskuoja 4 3T-2 Laskuoja 5 3T-2 Laskuoja 6 3T-2 Laskuoja 7 3T-3 Laskuoja 8 3T-3 Laskuoja 9 3T-3 6.5 Sillat Sillan tunnus ja nimi S1 Sirppujoen silta II Sijainti Tyyppi M1 Laattasilta, 1-aukkoinen Hyötyleveys [m] Vapaa alikulkukorkeus [m] Huom. / Piirustus 16,5 nyk. 3T-3 15TT-1

20 (20) 6. 6 Hankkeen toteuttaminen Hankkeen toteuttamisesta ei ole vielä tehty päätöksiä. 6. 7 Tiedottaminen Suunnittelutyön aloittamisesta kuulutettiin 17.9.2016 Uudenkaupungin Sanomissa sekä 16.9. 2016 Turun Sanomissa. Yleisötilaisuudesta kuulutettiin Laitilan Sanomissa 23. 5.2017 sekä Uudenkaupungin Sanomissa 25. 5.2017. Tiesuunnitelman ratkaisuja esiteltiin asukkaille yleisötilaisuudessa 6. 6. 2017 Kalantitalolla. Osalle maanomistajista on toimitettu täydentävää aineistoa sähköpostilla. 7 Suunnitelman laatijat ja yhteyshenkilöt Tiesuunnitelma on laadittu Varslnais-Suomen ELY-keskuksen toimeksiannosta. Varsinais- Suomen ELY-keskusta on edustanut Sakari Hurskainen. Uudenkaupungin edustajina ovat olleet Jari Nikkari, Helena Lindström ja Leena Viljanen. Tiesuunnitelman ovat laatineet: A-lnsinöörit Suunnittelu Oy Jouni Turunen projektipäällikkö Paula Lakua pääsuunnittelija Teuvo Kasari geotekniikka Harri Kallio siltasuunnittelu Tampereella30. 11. 2017 A-lnsinöörit Suunnittelu Oy ^^. pd Jouni Turunen Turussa30.11.2017 Varsinais-Suomen ELY-keskus />^- - ^ Sakari Hurskainen Uudenkaupungin kaupungissa 30. 11.2017 Lisätietoja suunnitelmasta antavat: Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta Sakari Hurskainen p. 0400 611 054 Uudenkaupungin kaupungista Jari Nikkari p. 050 4307 001 A-lnslnöörit Suunnittelu Oy Kt 43 Uusikaupunki - Laitila jalankulku- ja pyöräilyväylä TIESUUNNFTELMASELOSTUS 2017