11/2015 403 Kaupunginhallitus TID - AIKA 14.09.2015 kl./klo 15:00-18:30 PLATS - PAIKKA Houtskarin aluekonttori 207 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 405 208 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen 406 209 Esityslistan hyväksyminen 407 210 Yleinen informaatio 408 211 Talousraportti 2015, puolivuotis 409 212 Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman kehys ja laatimisohjeet 410 213 Palvelutoimintojen ehdotus talousarvioksi 2016 ja taloussuunnitelmaksi 2017-2018 412 214 Kiinteistötyöryhmän raportin johdosta tehtävät toimenpiteet 415 215 Iniön aluekonttorin myynti 423 216 Joukkoliikenteen järjestäminen 1.6.2016 alkaen 424 217 Nina Söderlundin ja Nina-Maria Nymanin ym. aloite saariston koulujen profiloitumisesta Itämeri- ja saaristokouluiksi 426 218 Eri lautakuntien, jaostojen ym. viranomaisten pöytäkirjojen tiedoksi merkitseminen 429 219 Ilmoitusasiat 430 220 Ajankohtaiset asiat 431 221 Väståbolands Hyreshus Ab - Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n osakkeiden merkitseminen 432 222 Pakolaisten vastaanottaminen Paraisille 433 Det justerade protokollet med anvisning om rättelseyrkande och besvärsanvisning hålls offentligt framlagt i ori ginal i stadshuset i Pargas och som kopior på områdeskontoren i Na gu, Kor po, Houtskär och Iniö. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä alkuperäisenä kaupungintalolla Paraisilla ja jäljennöksenä Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön aluekonttoreissa. 22.09.2015 Ordförande/Puheenjohtaja: Mikael Holmberg
11/2015 404 Kaupunginhallitus TID - AIKA 14.09.2015 kl./klo 15:00-18:30 PLATS - PAIKKA Houtskarin aluekonttori NÄRVARANDE LEDAMÖTER - LÄSNÄ OLLEET JÄSENET Holmberg Mikael puheenjohtaja Berglund Leif Colliander Cornelius Friis Christer Henriksson Carita Hilke Kaija Järvinen Hanna Koskinen Regina Nyberg Widar Orell Markku Rinne Tarja ÖVRIGA NÄRVARANDE - MUUT LÄSNÄ OLLEET Bergman Ted kaupunginvaltuuston III varapuheenjohtaja Elenius Maija talouspäällikkö Pihl Seppo kiinteistöpäällikkö Eklund Tomas elinkeinopäällikkö (läsnä :n 210 käsittelyn aikana) Österman Carl-Sture ympäristösuojelupäällikkö (läsnä klo 17:00 lukien) Sundqvist Paula sosiaali- ja terveysjohtaja Nygrén Patrik kaupunginjohtaja (kokouksen esittelijä) Itänen Anne-Maarit tiedotuspäällikkö (kokouksen pöytäkirjanpitäjä) FRÅNVARANDE - POISSA OLLEET Karlgren Fabian (varajäsen Friis Christer läsnä) Lundqvist Kurt (varajäsen Berglund Leif läsnä) UNDERSKRIFTER ALLEKIRJOITUKSET Mikael Holmberg Anne-Maarit Itänen Ordförande/Puheenjohtaja Protokollförare/Pöytäkirjanpitäjä BEHANDLADE ÄRENDEN KÄSITELLYT ASIAT 207-222 PROTOKOLLET JUSTERAT Cornelius Colliander Regina Koskinen PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU on tarkastanut pöytäkirjan on tarkastanut pöytäkirjan sähköisesti 18.9.2015 sähköisesti 20.9.2015 PROTOKOLLET HAR VARIT FRAMLAGT Pargas stad / Paraisten kaupunki 22.9.2015 PÖYTÄKIRJA ON OLLUT NÄHTÄVÄNÄ Intygar/Todistaa: Carola Isaksson Ledningens sekr. / Johdon siht.
11/2015 405 Kaupunginhallitus 207 14.09.2015 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kaupunginhallitus 14.09.2015 207 Todettiin, että kokous oli laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.
11/2015 406 Kaupunginhallitus 208 14.09.2015 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Kaupunginhallitus 14.09.2015 208 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Cornelius Colliander ja Regina Koskinen.
11/2015 407 Kaupunginhallitus 209 14.09.2015 Esityslistan hyväksyminen Kaupunginhallitus 14.09.2015 209 Puheenjohtaja ehdotti, että seuraavana asiana käsitellään Yleinen informaatio. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Esityslista hyväksyttiin.
11/2015 408 Kaupunginhallitus 210 14.09.2015 Yleinen informaatio Kaupunginhallitus 14.09.2015 210 Riitta Ekuri FCG Konsultointi Oy:stä antoi väliraportin teknisten tukitoimintojen uudelleenorganisoinnista. Uusi talouspäällikkö Maija Elenius esittäytyi.
11/2015 409 Kaupunginhallitus 211 14.09.2015 Talousraportti 2015, puolivuotis 2202/02.02.02/2015 Kaupunginhallitus 14.09.2015 211 Valmistelija Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Puolivuotisraportti on vastuualueittain laadittu yhteenveto, josta käyvät ilmi talousarvion seurantatiedot sekä ennusteet. Puolivuotisraportti täydentää kolmannesvuosiraportteja ja antaa seurantatietoja talousarviotyöhön. Ennusteen 30.6. on tehnyt talouspalvelut ja siihen vaikuttaneita tekijöitä ovat: - käyttöaste 30.6. mennessä - käyttöaste 30.6.2015 suhteessa toteutuneeseen tilinpäätökseen - talousarvio - yksiköiden oma ennuste kuluvasta vuodesta 31.4. mennessä. Talouspalveluiden ennusteen on tarkoitus toimia yksiköiden ja osastojen/toimialojen työvälineenä ja ensiaskeleena vuoden 2016 talousarviokehyksen laatimiseen. Ylitysriskien johdosta talouspalvelut on pyytänyt yksikköpäälliköiltä selvitystä seuraavista asioista: Syyt ylitysriskiin puolivuotisraportissa Toimenpiteet, joihin yksikkö on ryhtynyt ylitysriskin pienentämiseksi Toimenpiteet, joihin yksikkö aikoo vielä ryhtyä Yksikköpäälliköt, joiden yksiköiden ylitysriskit katsotaan merkittäviksi, raportoivat myös suoraan kaupunginhallituksen kokouksessa. Liite 1 Talousraportti ja ennuste 2015, puolivuotis 2 Yhteenveto ylitysriskiä koskevista kommenteista Ehdotus Tiedoksianto Kaupunginhallitus merkitsee raportin tiedoksi. Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto, matkailupäällikkö Niclas Gestranius
11/2015 410 Kaupunginhallitus 212 14.09.2015 Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman kehys ja laatimisohjeet 2391/02.02.00/2015 Kaupunginhallitus 14.09.2015 212 Valmistelija Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Kaupunki on kahtena vuonna tehnyt positiivisen tuloksen ja myös kuluvasta vuodesta odotetaan budjetoitua parempaa. Rahoituksen odotetaan kuluvana vuonna muodostuvan noin 2,2 miljoonaa euroa budjetoitua paremmaksi, minkä yhdessä vähäisten talousarvion ylitysriskien kanssa odotetaan kääntävän käyttötalouteen budjetoidun -0,9 miljoonaa euron tuloksen +2,2 miljoonaksi euroksi. Rahoituksen odotetaan heikkenevän jonkin verran vuonna 2016 ja pysyvän paikallaan vuonna 2017, mutta kaupungilla on vuoden 2015 positiivisen verojen kehityksen ja vuosien 2015 ja 2016 maltillisen kustannuskehityksen ansiosta realistiset mahdollisuudet lähteä talouden suunnittelussa siitä, että veroprosentti voidaan säilyttää ennallaan. Kaupungin rahoituksellinen tilanne on kuitenkin valtionosuusuudistuksen ja heikkona jatkuvan suhdannetilanteen vuoksi kireä ja sen odotetaan pysyvän sellaisena pitkän aikaa jatkossakin. Talousarvion kehyksen laadinnassa on ollut lähtökohtana se, että toimintakulut ja -tulot sopeutetaan ennakoituihin vero- ja valtionosuustuloihin niin, että kertynyt alijäämä/ylijäämä katetaan suunnittelukauden aikana. Kehystä varten tehdyissä laskelmissa on lähtökohtana, että kunnallinen tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentti säilyvät muuttumattomina koko suunnittelukauden ajan. Kaupunki pyrkii suunnittelukaudella investointiensa omarahoitukseen ja investoinnit on siten sopeutettava tällaiselle tasolle. Investointien oma rahoituksellinen kantokyky on vajaat 4,2 miljoonaa euroa vuonna 2016, 3,9 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 5,8 miljoonaa euroa vuonna 2018. Tämä merkitsee nousua tämän vuoden talousarvioon, joka on noin 3,2 miljoonaa euroa. Kehykset on sopeutettu odotettavissa oleviin tuloihin siten, että kaupungin rahoituksellinen asema suunnittelukaudella pysyisi muuttumattomana edellyttäen, että investoinnit pysyvät alle 4,6 miljoonan euron nettotasolla. Itsehallintoalueisiin perustuva sote-uudistus tulee toteutuessaan mullistamaan koko kaupungin toiminnan ja talouden. Uudistuksen taloudellisia vaikutuksia kaupungille ei vielä voida arvioida. Talousarvion kehys, joka sallii 0,46 %:n nettolisäyksen, ei ole yhtä haastava kuin vuoden 2015 talousarviota laadittaessa, mutta siitä huolimatta siinä riittää haastetta kaupungin eri toiminnoille. Palkkojen arvioidaan vuonna 2016
11/2015 411 Kaupunginhallitus 212 14.09.2015 nousevan 0,6 % ja inflaation kasvavan 1 %. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kysyntä kasvaa jatkuvasti ja kasvun arvioidaan nousevan yhteensä ainakin 2 %:n tasolle. Onnistuminen edellyttää koko organisaatiolta valmiutta toimenpiteisiin, joilla on pysyvä vaikutus kaupungin kustannuksiin. Kyseeseen voivat tulla erilaiset palveluidemme tuottavuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta edistävät toimet. Väistämättä tullaan tarvitsemaan myös toimenpiteitä, jotka jossain määrin heikentävät palveluiden saatavuutta. Talousarvion kehys merkitsee -56 098 euron tulosta ja 4,2 miljoonan euron vuosikatetta talousarviovuonna 2016. Vuosikatteen on tasapainoisessa kuntataloudessa riitettävä investointikulujen kattamiseen. Tämän ylittävät investointikulut on rahoitettava lainoin. Investointien taso voi olla enintään 4-5 miljoonaa euroa, jos kehys käyttötalouden osalta saavutetaan. Kehykset ovat talousarviovuonna kunkin osaston osalta sitovia nettomenotasolla sekä kokonaisnettomenojen osalta. Taloussuunnitelmassa (vuodet 2017-2018) kehykset ovat sitovia kokonaisnettomenojen osalta ja suuntaa antavia osastojen nettomenojen osalta. Kehyksiin sisältyvät sisäiset menot ja tulot. Jotta lautakuntien budjetointi ei ylitä annettuja kehyksiä, kustannuspaikkakohtaiselta budjetoinnilta vaaditaan muun muassa seuraavaa: Budjetoinnin tulee noudattaa tililuetteloa ja sille vahvistettuja sitovuustasoja. Osastopäälliköt/toimialapäälliköt vastaavat ensisijaisesti oman osastonsa/toimialansa talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta. Jokainen talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen summa on laskettava erikseen ja vietävä talousarvioehdotukseen alamomenttitasolle ja taloussuunnitelmaehdotukseen vastuualueiden tulo- ja menolajeittain kullekin osastolle hyväksyttävien kehysten mukaisesti. Liite 3 Paraisten kaupungin vuoden 2016 talousarvion kehys 4 Talousarviokehyksen tuloslaskelma 5 Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laatimisohjeet 6 Talousarvio- ja taloussuunnitelmakaavio 2017-2018 Ehdotus Kaupunginhallitus hyväksyy Paraisten kaupungin vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laatimisohjeet ja kehyksen. Ehdotus hyväksyttiin.
11/2015 412 Kaupunginhallitus 213 14.09.2015 Palvelutoimintojen ehdotus talousarvioksi 2016 ja taloussuunnitelmaksi 2017-2018 2391/02.02.00/2015 Kaupunginhallitus 14.09.2015 213 Valmistelija Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Budjetin 2016 lähtökohtana on pyrkiä pitämään käytössä palvelutoiminnan tarvitsema tehollinen kiinteistömassa. Budjetin perusteet ovat täysin riittämättömät turvaamaan palvelutoiminnan edellytykset ja luomaan mahdollisuudet terveelliselle työympäristölle kokonaisuutena. Kriittisten kohteiden korjauksia ei voida lykätä, koska silloin kaupungin palvelutuotannolla ei ole edellytyksiä toteuttaa toimintaansa. Kiinteistöjen kuntotutkimukset ovat saavuttaneet suuruusluokkana 70 % osuuden, jota edelleen tarkennetaan ja yksilöidään. Kiinteistömassan suhteen ollaan tilanteessa, jossa kiinteistöjä on realisoitava korjausresurssien puuttuessa korjausvastuun osalta. Korjausvelka on käytännön tasolla jaettu taloussuunnittelun kannalta yhdenmukaistettuna kolmen vuoden ajanjaksolle, jolloin välittömien korjausten kumulatiiviseksi summaksi muodostuu suuruusluokkana 9,5 M kokonaiskorjausvelan ollessa suuruusluokkana 24 M. Taloudelliset panostukset on kyettävä kohdistamaan vain strategian kannalta absoluuttisiin kohteisiin, kuten päiväkoteihin, kouluihin sekä terveyden- ja vanhustenhuollon rakennuksiin. Suurimman korjausvelan omaavat rakennukset, kuten varastotilat, muut rakennukset, myytävät rakennukset ja ulosvuokrattavat, ovat rakennuskannan osioita, joita ei korjata täyden tarpeen mukaisesti. Budjettiin 2016 olennaisesti liittyvä kokonaisuus on tilapankki. Tilapankin tavoitteita ovat kiinteistöjen käytön tehostaminen ja tarpeettomien rakennusten realisointi. Keskeisiä periaatteita: Tyhjään rakennukseen ei kohdistu korjausvastuutekijää, vaan siihen kohdistetaan perusvuokra suuruusluokkana 1,2 /m 2 /kk. Pankissa olevaan rakennukseen, joka on käytössä yhden budjettikauden, ei kohdisteta korjausvastuutekijää, vaan todellinen ylläpitovuokra. Perusvuokra ja käyttäjältä laskuttamaton korjausvastuutekijä laskutetaan muodostettavalta kaupunginhallituksen tililtä, jolloin summa voidaan käyttää rakennusmassan peruskorjaukseen. Budjetin 2016 muodostamisen perusteena on kiinteistömassan kokonaisvaltainen päivittäminen tila- ja arvomuutosten sekä kustannusten mukaisesti edeltävän vuoden laskentana. Budjetti muodostuu käyttöbudjetin osalta kustannusnoususta 1,7 % nykyisten kohteiden osalta ja uudet kohteet sekä arvomuutokset kasvattavat ja muuttavat osaltaan kokonaisuutta. Uusia kohteita ovat sisäisen vuokran määrittelyssä Koivuhaan koulun laajennus, uusi päiväkoti
11/2015 413 Kaupunginhallitus 213 14.09.2015 Villa Kamomilla ja Skräbbölen koulu valmistumisen jälkeen 2,5 kk. Sisäisen vuokran käyttöbudjetin suuruudeksi muodostuu 4,42 M ja korjausvastuutekijän osuudeksi muodostuu 0,81 M. Tilapankin osuus on perusvuokran suuruutena 20 000 ja pääomavuokran osuutena 7 000. Sisäisen vuokran kokonaiskertymäksi muodostuu 5,23 M ja tilapankin kaupunginhallituksen tili huomioiden 5,26 M. Sisäinen vuokra kasvaa 3,5 %, joka vastaa kertymää 0,18 M. Yhteensä budjetin suuruudeksi muodostuu 5,77 M. Budjetti kasvaa 2,0 %, joka vastaa summaa 0,11 M. Poistuvat sekä uudet kohteet täydentävät toisiaan. Pääomavuokran suuruudeksi muodostuu 0,69 /m 2 /kk, joka ei riitä vastaamaan tarpeen muutosta eikä ole verrattavissa analyyttisen kiinteistöhallinnan piirissä olevien rakennusmassojen arvoihin. Ruokapalvelut jatkaa organisaation kehittämistä laadullisen johtamisen osalta. Valmistuskeittiökokonaisuudet hallitaan enemmän projektijohtomalleilla ja seurantaa tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Budjetti toteutetaan kriittisellä tasolla, jolloin toteutuvan kustannuskertymän on arvioitu olevan 0,1 M budjetoitua suurempi ja tarvitaan toiminnan kehittämistä edelleen. Sisäiset annos- ja yksikköhinnat kasvavat keskiarvona 1,8 % ja sisäiset kustannukset ovat suuruudeltaan 3,20 M. Ulkoisten kustannusten suuruus on 0,17 M. Kokonaisbudjetti kasvaa 1,8 % ja suuruudeksi muodostuu 3,37 M. Siivoustoimintojen talousarvio on muodostettu saariston oman henkilöstön osalta suuruusluokkana edeltävän vuoden tasolle. Uuden palvelutuottajan sopimuksen kustannustaso on kiinteä vuositasolla, jolloin palvelutuottajan kustannustaso on edeltävän vuoden tasoa. Eläkemenokertymät ja varhe-maksut laskevat. Uudet kohteet Koivuhaan koulun laajennus, päiväkoti Villa Kamomilla ja Skräbbölen koulu lisäävät kustannuskertymää, jolloin siivoustoiminnan sisäisten kustannusten budjetti kasvaa vain volyymin mukaisesti. Omana työnä tehtävä työsuorite vähenee ja korvataan osaksi ostopalveluna henkilöstön saatavuuden takia. Sisäiset kustannukset kasvavat 3,9 %, joka vastaa kertymää 46 000. Sisäisten kustannusten budjetin suuruudeksi muodostuu 1,23 M. Siivouskustannusten kokonaisbudjetti kasvaa 3,5 %, joka vastaa kertymää 44 000. Kokonaisbudjetin suuruudeksi muodostuu 1,29 M. Kokonaisuutena talousarvion sisäiset kustannukset nousevat 2,8 % ja ovat suuruudeltaan 9,66 M, jolloin nousun suuruudeksi muodostuu 0,26 M. Kokonaisuutena palvelutoimintojen budjetti kasvaa 1,9 % ja kokonaissummaksi muodostuu 10,43 M. Yhteenvetona todetaan kiinteistöjen akuutin korjaustarpeen olevan niin kattava, ettei budjettikertymää lisäämättä ole mahdollista muulla tavoin taata palvelutoiminnan edellytyksiä kuin rajusti tehostamalla kiinteistöjen käyttöä ja realisoimalla kiinteistömassaa. Budjetin kasvu 3,5 % perustuu painopisteenä volyymin kasvuun.
11/2015 414 Kaupunginhallitus 213 14.09.2015 Ruokahuollon tehokkuutta lisätään koulutus- ja projektijohtamisen avulla, jolloin budjetoitu taso voidaan saavuttaa. Siivouksen olemassa olevien kustannusten budjetointi henkilöstökulujen osalta ilman korotuksia tasapainottaa volyymin kasvusta johtuvaa budjetin kasvua. Liite 7 Palvelutoiminnot: Talousarvion toimintaympäristö 8 Kiinteistöt: Sisäiset vuokrat 9 Ruokapalvelu: Ruokapalvelun yksikkö- ja annoshinnat 10 Siivous: Sisäinen siivous Ehdotus Kaupunginhallitus hyväksyy palvelutoimintojen sisäiset vuokrat vuoden 2016 talousarvion osalta sekä merkitsee tiedoksi informaation koskien talousarvion toimintaympäristöä ja taloussuunnitelmaa vuosille 2017-2018 liitteissä esitetyssä muodossa. Ehdotus hyväksyttiin.
11/2015 415 Kaupunginhallitus 209 20.10.2014 Kaupunginhallitus 239 03.11.2014 Kaupunginhallituksen 26 15.06.2015 palvelutoimintojaosto Kaupunginhallitus 214 14.09.2015 Kiinteistötyöryhmän raportin johdosta tehtävät toimenpiteet 1004/00.00.01.01/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014 209 Valmistelija Talousjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh. 040 707 3155 etunimi.sukunimi@parainen.fi Tausta Kaupunginjohtaja on kaupunginvaltuuston toimeksiannosta asettanut sisäisen työryhmän, jonka tehtävänä on antaa ehdotus kiinteistöjen vuokrausperiaatteiden kehittämisestä niin, että kiinteistöt, joita ei tarvita omaan toimintaan, voidaan tehokkaammin myydä tai antaa vuokralle ulkopuolisille. Työryhmän tehtävänä on arvioida kaupungin kiinteistöjen sisäisten vuokrien laskentaperiaatteet ja tarvittaessa ehdottaa niihin muutoksia ja ehdottaa toimenpiteitä, jotka helpottavat sellaisten kiinteistöjen myyntiä ja vuokralle antamista, joita ei käytetä kaupungin omaan toimintaan. Työryhmä raportoi valtuuston päätöksen mukaisesti kaupunginhallituksen palvelutoimintojaostolle. Kiinteistöpalveluiden organisointi Kiinteistöpalvelun nykyinen organisointi keskitettynä ylläpito-, käyttö- ja käyttäjäpalveluiden toimintona on pääosin tarkoituksenmukainen ajatellen sen nykyistä tehtävää. Kaupungin teknisten toimintojen organisoinnin muutokset tulevaisuudessa koskettavat kuitenkin myös kiinteistöpalveluita ja voivat myös synnyttää tarpeen selvittää toiminnan yhtiöittämistä. Myös sote-uudistus merkitsee esitetyssä muodossa toteutuessaan muutoksia kiinteistöpalveluiden toimintaan. Sote-uudistus voi esimerkiksi merkitä seuraavaa: Kaupunki jatkaa omistajana, hallinnoijana ja kiinteistöpalveluiden tuottajana sote-toimintaan käytettävien kiinteistöjen osalta ja tulee alueen sote-tuottajan vuokranantajaksi. Kaupunki jatkaa omistajana ja hallinnoijana, mutta kiinteistöpalvelut siirtyvät kokonaan tai osittain suuremmalle kiinteistöyhtiölle tai sote-tuottajalle. Kiinteistöjen omistus ja hallinnointi siirtyvät kokonaan tai osittain alueen sote-tuottajalle ja/tai alueelliselle kiinteistöyhtiölle. Kaikki skenaariot merkitsevät muutosta nykyisiin kiinteistöpalveluihin. Sisäisten vuokrien määrittäminen Työryhmä ehdottaa, että kaupunki ei jatkossakaan sisällytä maavuokraa tai
11/2015 416 Kaupunginhallitus 209 20.10.2014 Kaupunginhallitus 239 03.11.2014 Kaupunginhallituksen 26 15.06.2015 palvelutoimintojaosto Kaupunginhallitus 214 14.09.2015 tuottovaatimusta sisäiseen vuokraan, mutta että kaupunginhallitus harkitsee sitä, pitäisikö korkokulujen sisältyä vuokraan. Nykyinen tapa jakaa sisäinen vuokra kaupungin kiinteistöjen ja käyttäjien kesken on perusteltu ja johdonmukainen. Nykyiset jakoperusteet, joiden mukaan korjausvastuu ja teoreettinen pääomavuokra pohjautuvat jälleenhankinta-arvoon (eivätkä esimerkiksi tekniseen arvoon), eivät myöskään ohjaa voimakkaasti uudisinvestointeihin, mikä myös on perusteluna menetelmän valinnalle. Korjausvastuu on todellisissa sisäisissä vuokrissa pienempi kuin sen pitäisi olla ajatellen pitkän aikavälin tarvetta pitää kiinteistökanta kunnossa. Tämän takia sisäisten vuokrien asteittaista nostamista on syytä jatkaa sallimalla myös jatkossa jonkin verran suurempi sisäisten vuokrien korotus kuin mitä yleinen kustannusten nousu edellyttäisi. Tilatehokkuus Raportti osoittaa kaupungin toimitilojen tilatehokkuuden olevan erittäin alhainen. Tämä koskee etenkin kouluja (kokonaisuutena), mutta myös päiväkotija toimistotiloja. Vanhustenhuollosta ja terveydenhuollosta puuttuvat luotettavat vertailutiedot. Koulujen osalta tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että kaupungilla on 26,42 % enemmän neliöitä oppilasta kohden kuin vertailukunnissa, ja tästä aiheutuu kaupungille vuosittain 438 000 euron lisäkustannus. Päiväkotien osalta kaupungilla on 9,15 % enemmän pinta-alaa lasta kohden kuin vertailukunnissa, ja tästä aiheutuu vuosittain noin 70 000 euron lisäkustannukset. Toimistotilojen pinta-ala on 17,85 m 2 työntekijää kohden, mikä on lähes 50 % enemmän kuin vertailuarvo 12 m 2 ja mikä tarkoittaa vuosittain 50 000-100 000 euron ylimääräistä kustannusta. Työryhmä ehdottaa, että kaupunginhallitus ottaa talousarviokehyksen laatimisen yhteydessä huomioon yhtäältä konttoritilojen tilankäytön suuret eroavaisuudet ja toisaalta suuret ilmeiset tehottomuustekijät tavalla, joka pitkällä tähtäimellä ohjaa kohti tehokkaampaa tilankäyttöä. Työryhmä ehdottaa myös, että kaupungin tulisi laatia tilankäytön tehostamiseen tähtäävä ohjelma, jonka tavoitteena on saavuttaa pitkällä aikavälillä (5 vuotta) koko kaupungin toiminnassa selvästi parempi tilatehokkuus. Rakennettujen kiinteistöjen myynti Tilapankki / Rakennukset ilman optimaalista toimintoa Oheismateriaali Raportti, kiinteistökysymyksiä pohtinut työryhmä, kesäkuu 2014 Ehdotus Kiinteistöpalveluiden organisointi Kaupunginhallitus odottaa työryhmän ehdotusta kaupungin teknisten toimintojen järjestämisestä ja seuraa muutenkin tarkasti sote-uudistuksen kehittymistä.
11/2015 417 Kaupunginhallitus 209 20.10.2014 Kaupunginhallitus 239 03.11.2014 Kaupunginhallituksen 26 15.06.2015 palvelutoimintojaosto Kaupunginhallitus 214 14.09.2015 Sisäisten vuokrien määrittäminen Sisäisten vuokrien nykyiset määräytymisperusteet ovat perusteltuja eikä sisäisten vuokrien perusteisiin tehdä muutoksia. Tilatehokkuus Kaikkien kiinteistöinvestointien ja kaiken toiminnan suunnittelun tavoitteena tulee olla olemassa olevan kiinteistömassan käytön tiivistäminen ja tehostaminen. Kiinteistöpalvelut tekee talousarvion ja tilinpäätöksen yhteydessä yhteenvedon rakennetusta kiinteistöalasta ja siitä, miten se yhdistettynä mahdollisiin kiinteistöjen myynteihin vaikuttaa toimialan neliömäärään työntekijää kohden. Uusia toimintoja käynnistettäessä tai toimintoja siirrettäessä lähtökohtana on aina oltava tilan luominen olemassa olevia toimintoja tiivistämällä. Vallitsevassa soten osalta epävarmassa tilanteessa tilankäytön tehostamiseen tähtäävän ohjelman laatiminen on kuitenkin vaikeaa. Rakennettujen kiinteistöjen myynti Rakennettujen kiinteistöjen myyntiä tehostetaan ja nopeutetaan seuraavasti: Kaupunginhallitus päättää rakennettujen kiinteistöjen myynnistä. Kaupunginhallitus päättää vuosittain ennen talousarvion vahvistamista, mitkä kiinteistöt tulevana talousarviovuonna on määrä myydä. Kaupunginhallitus ottaa myyntipäätöksessään kantaa vähimmäisarvoon. Kaupunginjohtaja voi vahvistaa myynnin, joka arvoltaan ylittää kaupunginhallituksen antaman vähimmäisarvon. Jos tarjouksia ei tehdä, jos tarjoukset alittavat vähimmäisarvon tai jos muutoin on olemassa erityisiä syitä, myynti voidaan saattaa uudelleen kaupunginhallitukselle. Kaupunki käyttää myyntimenettelyssään pääasiassa kiinteistönvälittäjiä. Hallintosääntöä tulee muuttaa tarvittavilta osin. Tilapankki / Rakennukset ilman optimaalista toimintoa Kaupunki määrittelee kiinteistöt, joiden käyttöaste on alhainen tai joita ei käytetä, ja tekee niistä erillisen taloudellisen seurannan. Luetteloa päivitetään jatkuvasti ja se toimii pohjana vuotuisten myyntien arvioinnille. Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus 03.11.2014 239 Valmistelija Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 Esittelijä Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 etunimi.sukunimi@parainen.fi
11/2015 418 Kaupunginhallitus 209 20.10.2014 Kaupunginhallitus 239 03.11.2014 Kaupunginhallituksen 26 15.06.2015 palvelutoimintojaosto Kaupunginhallitus 214 14.09.2015 Tilapankin muodostaminen ja sinne siirrettävien rakennusten arviointi suoritetaan ensin tilapankkiluettelon muodossa, jolloin arviointiperusteina ovat käyttötarve, talouden näkökulma ja tilatehokkuus. Tilapankkiluettelo sisältää tiedot rakennusten laajuudesta, käyttötalouden nettotuloksesta, korjausvelasta, käyttötarkoituksesta, kirjanpitoarvosta ja arvion myyntihinnasta. Tilapankkiluetteloon siirretään rakennukset, joita palvelutoiminnan eri osastot eivät tarvitse ja tilatehokkuutta arvioidaan yhdessä myös kaupungin konsernipalvelujen kanssa. Tilapankkiin siirretyt rakennukset vapauttavat palvelutoimintayksikköjen vuokrarahoitusta kaupungin muihin toimintoihin. Menetelmänä on, että palvelutuotantoyksikön tilapankkiin määrittämän rakennuksen bruttovuokra ei sisällä tulevana budjettikautena pääomavuokraa, koska realisoitavia rakennuksia ei korjata. Käyttövuokraa ei peritä, mikäli rakennus on tyhjä, vaan sille osoitetaan peruskustannus sisältäen vakuutukset ja peruslämpökustannuksen osana käyttöbudjettia. Mikäli rakennusta käytetään tilapankkiin sijoittamisen jälkeisenä budjettikautena eli myyntiaikana, peritään käyttövuokraa ja seuraavana kautena on rakennus tyhjä. Mikäli käyttö kuitenkin jatkuu, pääomavuokra lisätään vuokriin ja myös takautuvasti edeltävän kauden osalta. Toisaalta tilapankki toimii myös mahdollisuutena tilan tarvitsijoille saada käyttöönsä toimintatilaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Yhteys eri toimintojen välillä syntyy tilantarpeen tyydyttämiseksi kokonaistaloudellisesti tilapankkiajattelun avulla, koska kyseiset rakennukset ovat kaupungin omaisuutta. Rakennuksilla on myös käytön rajoitteita, kuten pakollinen käyttötarkoitus kaupungin toiminnalle tai kaavoitus rajaa rakentamisen mahdollisuutta. Kaupunki voi myös nähdä tarpeen tontin omistamiselle, jolloin toimenpiteenä on määrittää purkuvaihtoehto. Muodostettu tilapankkiluettelo sisältää tällä hetkellä kiinteistömassaa suuruudeltaan 42 kpl rakennuksia, joiden yhteen laskettu pinta-ala on noin 15 000 m 2. Rakennukset on luokiteltu neljään kategoriaan suunnitellun elinkaaren mukaisesti. A-kategorian mukaisesti rakennuksen omistamista jatketaan edelleen ja ainoa ko. rakennus listalla on väestönsuoja, jonka tilatehokkuutta parannetaan.
11/2015 419 Kaupunginhallitus 209 20.10.2014 Kaupunginhallitus 239 03.11.2014 Kaupunginhallituksen 26 15.06.2015 palvelutoimintojaosto Kaupunginhallitus 214 14.09.2015 B-kategorian rakennukset säilyvät kaupungin omistuksessa kehittämisen kautta ja rakennuksena listalla on Nauvon kunnantupa, jonka omistusolosuhteet ovat haasteelliset, ja rakennukseen esitetään vuokrausvaihtoehtoa. C-kategoria edustaa realisoitavia rakennuksia, jotka ovat lukumääräisesti suurin määrä 15 kpl. D-kategoria edustaa purettavia rakennuksia ja lista sisältää 12 kpl kohteita. Tilapankkiluettelossa olevista rakennuksista muodostetaan aktiivinen realisoitavien rakennusten myyntilista. Myyntilistalla oleville rakennuksille muodostetaan hintakalkyylit ja myyntiaikataulu. Kriteereinä määritetään korjausvelka, käyttökustannukset ja myyntitulot. Päivitetyn realisoitavien rakennusten listan korjausvelan määräksi on laskettu suuruusluokkana 4,5 M. Käyttöbudjetin säästöksi on saatu vuositasolla realisoitavien osuudella suuruusluokkana 360 000. Myyntitulokertymä on suuruusluokkana 2,8 M. Tilankäytön tehostamiseen tähtäävä ohjelma laaditaan tulevien olosuhteiden mukaisesti 2015-2016. Liite 13 Tilapankkiluettelo 14 Tilatietokortti Norrgård Taidetalo 15 Realisoitavien rakennusten karkea myyntisuunnitelma Ehdotus Kaupunginhallitus päättää perustaa tilapankin päivitettävän tilapankkiluettelon mukaisesti. Esittelijä ehdotti, että asia palautetaan lisäselvityksiä varten. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian. Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 15.06.2015 26 Valmistelija Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 Esittelijä Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 etunimi.sukunimi@parainen.fi Tilapankin muodostamista on jatkettu yhteistyössä käyttäjien kanssa, jolloin on määritetty tilapankin sisältö käyttäjien palvelutoiminnan minimitarpeen mukaisesti. Tilapankkiin on siirretty rakennuskokonaisuudet, joita käyttäjät eivät ole katsoneet tarvitsevansa tai ne eivät ole olleet optimaalisessa käytössä.
11/2015 420 Kaupunginhallitus 209 20.10.2014 Kaupunginhallitus 239 03.11.2014 Kaupunginhallituksen 26 15.06.2015 palvelutoimintojaosto Kaupunginhallitus 214 14.09.2015 Tilojen määrällinen tehostaminen näkyy suoraan käyttäjien palvelutoiminnan budjetin suuruudessa. Budjetti pienenee ja rakennuksille osoitettu sisäisten vuokrien määrä pienenee. Priorisoituna periaatteena on, että palvelutuotantoyksikön tilapankkiin määrittämän tyhjän tai myyntitoiminnan kohteena olevan rakennuksen bruttovuokra ei sisällä yhtenä/tulevana budjettikautena pääomavuokraa, koska realisoitavia rakennuksia ei korjata. Tilapankkiin siirrettävistä rakennuksista vapautuva pääomavuokran kertymä siirretään muodostettavalle kaupunginhallituksen tilille. Palvelutoiminnot kiinteistömassan hallinnoijana käyttää varallisuutta sisäisten vuokrien piirissä olevien rakennusten akuutteihin korjauksiin tai tilapankissa olevien rakennusten elinkaaren jatkumisen kannalta välttämättömiin korjauksiin. Arvioidaan nykyisen tilapankkikokonaisuuden myyntisuunnitelman vuoden 2015 kohteiden siirtyvän osittain aktiiviseen myyntiin vuodelle 2016, jolloin vapautuvan pääomavuokran arvioidaan olevan suuruusluokkana 30 000. Toisena periaatteena on, että käyttövuokraa ei peritä, mikäli rakennus on tyhjä, vaan sille osoitetaan peruskustannus sisältäen vakuutukset, tarvittavat käyttökustannukset ja peruslämpökustannukset osana käyttöbudjettia. Mitoitetaan tilapankkiin siirrettyjen rakennusten käyttövuokra minimitasolle kuitenkin niin, että rakennusten kunto ei laske olosuhteista. Kustannustasoksi määritetään 1,2 /m 2 /kk, jolloin säästökertymäksi muodostuu suuruusluokkana 190 000-200 000 sisältäen siivouskustannukset. Säästökertymä pienentää kaupungin kiinteistöihin kohdistuvaa rahan tarvetta vuositasolla. Rakennuksen myynti kasvattaa säästökertymää. Koko tilapankkikokonaisuuden säästökertymäksi arvioidaan 310 000-320 000. Tilapankki edustaa ratkaisua, jossa käyttäjä tehostaessaan tilankäyttöään säästää tilakustannuksissa sisäisten vuokrien muodossa, mutta vastaavasti saa parempaa vastinetta vuokrilleen. Tilapankkiin siirrettyjen rakennusten pääomavuokrat kaupunginhallituksen tililtä voidaan kohdistaa yksilöidysti kriittisiin kohteisiin ilman käyttäjän maksuvelvoitetta. Tilapankkiin sijoitettavan rakennuksen toimintamallit - ei käyttötarvetta palvelutuotannossa / tyhjä > myynti - tehottomassa käytössä > tilapankin läpinäkyvyydellä tehokkuuden lisäys - kaava-alueella > kaavamuutoksella myynti - kaava-alueella, tonttivaraus > purku/ vuokraus - kaava-alueella, tyhjä / ei myyntimahdollisuutta > purku / vuokraus Tilapankki toimii myös suoraan kustannuksia säästävänä toimintamallina, koska pankissa ollessaan rakennuksen kustannukset minimoituvat, mutta rakennuksen kuntoluokka ei putoa merkittävästi.
11/2015 421 Kaupunginhallitus 209 20.10.2014 Kaupunginhallitus 239 03.11.2014 Kaupunginhallituksen 26 15.06.2015 palvelutoimintojaosto Kaupunginhallitus 214 14.09.2015 Tilapankkiluettelosta myyntisuunnitelmalistalle siirretyt rakennukset tuovat kuitenkin lopullisen ja täysimääräisen säästöpotentiaalin kaupungin taloudelle pääoma- ja käyttövastikkeen, myyntituoton ja korjausvelan poistumisen muodossa. Tilapankkia hallinnoidaan palvelutoimintojen yksikön toiminnan kautta. Päätökset tilapankkiin sijoitettavista rakennuksista sekä myyntisuunnitelmalistan sisällöstä tekee kaupunginhallitus. Oheismateriaali Vaikutusten arviointi Ehdotus Tiedoksianto Tilapankkiluettelo Realisoitavien rakennusten myyntisuunnitelma Realisoitavien rakennusten myyntilistan aktivoimisen vaikutukset Myyntituotot 2,1-3,1 M Korjausvelka vähennys 4,3 M Käyttökustannukset vähennys 0,4 M Jaosto hyväksyy tilapankin perustamisen periaatteet. Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 14.09.2015 214 Valmistelija Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Tilapankin periaatteet on sovellutettu budjettiin 2016. Myyntilistan mukaisesti vuodelle 2015 on kohdistettu kiinteistöjä, joista osa on realisoitu. Realisoidut ja muut kuluvalle budjettikaudelle kohdistetut kohteet ovat osana budjetointia seuraavasti: Taideklinikka/Norrgård, ylläpitovuokra/käyttäjä Våno skola, perusvuokra, ei sisäistä käyttöä Aluekonttori, Korppoo > Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy Mossalan koulu, perusvuokra, ei sisäistä käyttöä Teletalo, Houtskari > realisoitu Sateenkaari, talo G, Korppoo, perusvuokra, ei sisäistä käyttöä Tilapankin toiminnassa sovelletaan keskeisiä periaatteita: Tyhjään rakennukseen ei kohdistu korjausvastuutekijää, vaan siihen
11/2015 422 Kaupunginhallitus 209 20.10.2014 Kaupunginhallitus 239 03.11.2014 Kaupunginhallituksen 26 15.06.2015 palvelutoimintojaosto Kaupunginhallitus 214 14.09.2015 kohdistetaan perusvuokra suuruusluokkana 1,2 /m 2 /kk. Pankissa olevaan rakennukseen, joka on käytössä yhden budjettikauden, ei kohdisteta korjausvastuutekijää, vaan todellinen ylläpitovuokra. Mikäli käyttö jatkuu, korjausvastuutekijä peritään takautuvasti seuraavana budjettikautena. Perusvuokra ja käyttäjältä laskuttamaton korjausvastuutekijä laskutetaan muodostettavalta kaupunginhallituksen tililtä, jolloin summa voidaan käyttää rakennusmassan peruskorjaukseen. Tilapankin myyntikohteet vuosittain ja päätökset tarvittavista järjestelyistä tehdään ennen vuokrien määrittämistä, jolloin vuokramenettely on yhdenmukainen. Liite 11 Tilapankkiluettelo 12 Realisoitavien rakennusten myyntisuunnitelma 13 Toimintatapa ja karkeat pelisäännöt Ehdotus Kaupunginhallitus päättää perustaa tilapankin päivitettävän tilapankkiluettelon mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin.
11/2015 423 Kaupunginhallitus 215 14.09.2015 Iniön aluekonttorin myynti 1212/02.07/2014 Kaupunginhallitus 14.09.2015 215 Valmistelija Kaupungingeodeetti Susanna Lönnberg, puh. 040 358 5896 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Kaupunginvaltuusto päätti 10.12.2013, että Iniön aluekonttori myydään. Ympäristölautakunta päätti 9.4.2014, että kyseinen kohde käsittäen nykyiset tilat Högbo 445-671-1-1 ja Högbo I 445-671-8-10 myytäisiin ensisijaisesti tarjousten perusteella sillä varauksella, että tehdyt tarjoukset voidaan hyväksyä tai hylätä. Kiinteistöjen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 4 000 m 2. Laajasta markkinoinnista huolimatta saatiin vain yksi 70 000 euron tarjous, jota ei hyväksytty. Lautakunta päätti 11.6.2014 tehdä 120 000 euron vastatarjouksen, ja ellei sitä hyväksyttäisi, kohde annettaisiin välitettäväksi 128 000 euron hintapyynnöllä. Tehtävä annettiin PS-asunnoille, jolla on vuosien mittaan ollut useita kohteita Iniössä. Yritys katsoi, että hinnan tulisi olla 120 000 euron suuruusluokkaa (alle 130 000 euroa). Kaupungilla oli kohteesta 150 000 euron arvio syksyltä 2013. PS-asunnot on markkinoinut kohdetta kesäkuusta 2014 lähtien. Viime syksynä myyntihinta laskettiin 110 000 euroon. Ostajaehdokkaita on ollut useita, mutta vakavasti otettavia tarjouksia ei ole aikaisemmin tehty. Nyt Harri Markkula ja Sella Suonio ovat kuitenkin tehneet kirjallisen 90 000 euron tarjouksen, mikä pitkä myyntiaika huomioon ottaen lienee hyväksyttävissä. Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää myydä kiinteistöt Högbo 445-671-1-1 ja Högbo I 445-671-8-10 rakennuksineen Harri Markkulalle ja Sella Suoniolle. Kauppahinta on 90 000 euroa. Kauppakirja on allekirjoitettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Tiedoksianto Ehdotus hyväksyttiin. Ostajille, PS-asunnoille / Pertti Saloselle, kiinteistösihteerille
11/2015 424 Kaupunginhallitus 216 14.09.2015 Joukkoliikenteen järjestäminen 1.6.2016 alkaen 2421/08.00.00.02/2015 Kaupunginhallitus 14.09.2015 216 Valmistelija Suunnittelija Annukka Koskinen, puh. 044 358 5704 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Joukkoliikennepalveluja säätelevä lainsäädäntö muuttui 3.12.2009, kun joukkoliikennelaki ja EU:n palvelusopimusasetus astuivat voimaan. Vanhan henkilöliikennelain mukaiset linjaliikenneluvat muutettiin ns. siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi. Paraisten ja Turun välistä joukkoliikennettä hoidetaan tällä hetkellä neljällä eri liikennöintisopimuksella. Kaikki sopimukset ovat päättymässä 1.6.2016. Nykyisistä sopimuksista kaksi on ELY-keskuksen ja liikenteenharjoittajien (J. Vainion Liikenne Oy ja Ab Skärgårdsvägen Saaristotie Oy) välisiä siirtymäajan liikennöintisopimuksia ja kaksi on ELY-keskuksen ja liikenteenharjoittajien (J. Vainion Liikenne Oy ja Ab Skärgårdsvägen Saaristotie Oy) välisiä ostoliikennesopimuksia. Turun ja Paraisten välisen liikenteen järjestäminen kuuluu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimivaltaan. Paraisten kaupunki on osallistunut kaikkien sopimusten osalta tuettujen lippujen käytön rahoittamiseen. Nykyisiä sopimuksia ei voida jatkaa, sillä joukkoliikenteen lainsäädännön muuttumisen seurauksena kaikki ELY-keskuksen toimivallassa olevat liikenteet järjestetään uudelleen siirtymäajan päättymisen jälkeen. Viranomaisneuvotteluissa on todettu, että näiden sopimusten päätyttyä tavoitteena on säilyttää vastaava joukkoliikenteen palvelutaso kuin tällä hetkellä. Liikenne voidaan jatkossa järjestää kahdella tavalla: a) Markkinaehtoinen liikenne Jos katsotaan, että tarvittava palvelutaso syntyy ilman julkista rahoitusta eikä Paraisten kaupunki halua maksaa liikenteestä mitään, on mahdollista, että ELY ei kilpailuta liikennettä. Liikenne järjestyisi täysin markkinaehtoisesti. Liikenteenharjoittaja päättää liikenteen volyymin ja aikataulut sekä lipputuotteet ja hinnat. On oletettavaa, että osa nykyisestä liikenteestä järjestyisi markkinaehtoisesti, mutta ei nykyisessä laajuudessa. b) Kilpailutettu liikenne Jos joukkoliikenteen tarvittava palvelutaso ei synny ilman julkista rahoitusta, liikenne järjestetään kilpailuttamalla. Kilpailutettu liikenne maksaa, kilpailutilanteesta riippuen hinta voi olla korkeampi tai alhaisempi kuin tällä hetkellä. Tässä vaihtoehdossa liikenne on sopimuskauden ajan vakaa ja kaupungilla on mahdollisuus vaikuttaa liikenteen volyymiin ja aikatauluihin.
11/2015 425 Kaupunginhallitus 216 14.09.2015 Paraisten joukkoliikenteen järjestämiseen liittyen on kevään 2015 aikana käyty neuvotteluja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja kaupungin virkamiesten kesken. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen joukkoliikenneasiantuntija Soile Koskela ja Turun joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte selvittivät joukkoliikenteen järjestämisen vaihtoehtoja Paraisten kaupunginhallitukselle 24.8.2015. Paraisten ja Turun välinen joukkoliikenne tullaan järjestämään EU:n palvelusopimusasetuksen mukaan. Järjestämistapaa puoltavat suuret matkustajamäärät, pendelöintiluvut ja nykyiset tuetun lipun käyttöä kuvaavat tilastot. Kilpailutettu liikenne takaa jatkossa liikennetarjonnan vakauden, riittävän vuorotarjonnan ja edulliset lipputuotteet. Turun nykyisen seutulippualueen yhteydet tullaan järjestämään kilpailuttamalla. ELY-keskus ja kaupunki vastaavat liikenteen kustannuksista 50 % / 50 % -jakoperiaatteella. Liikenne tullaan suunnittelemaan todennäköisesti siten, että se hyödyttää myös Föli-aluetta Kaarinassa, mm. Kuusiston ja Empon alueilla. Tässä tapauksessa myös Föli-alue osallistuu liikenteen kustannuksiin. Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta ei ole vielä virallisesti päättänyt asiasta. Yhteysväliä koskeva tarjouskilpailu käynnistyy syksyllä 2015. Kohteen voittaneelle liikenteenharjoittajalle taataan 6 kk valmistautumisaika uuden liikenteen käynnistämiseen. Paraisten kaupunki on pyytänyt Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalta selvitystä Föliin liittymisen mahdollisuuksista. Föliin liittymisestä tulee ajankohtaiseksi vasta sen jälkeen, kun Paraisten ja Turun välistä joukkoliikennettä koskeva kilpailu on jo käynnissä. Ehdotus Tiedoksianto Kaupunginhallitukselle esitetään, että se a. hyväksyy liikenteen järjestämisen EU:n palvelusopimusasetuksen mukaan, b. hyväksyy periaatteellisen 50 % / 50 % -kustannusjaon valtion ja kaupungin välillä ja c. valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan hankinta-asiakirjoista, hankittavan liikenteen sopimuskaudesta ja yksityiskohtaisesta rahoitusyhteistyöstä. Ehdotus hyväksyttiin. Varsinais-Suomen ELY-keskus / Soile Koskela
11/2015 426 Kaupunginvaltuusto 100 11.11.2014 Kaupunginhallitus 217 14.09.2015 Nina Söderlundin ja Nina-Maria Nymanin ym. aloite saariston koulujen profiloitumisesta Itämeri- ja saaristokouluiksi 1729/12.00.00.01/2014 Kaupunginvaltuusto 11.11.2014 100 Kaupunginvaltuusto merkitsi seuraavan aloitteen tiedoksi: Kaupunginhallitus 14.09.2015 217 "Saaristo tarvitsee välttämättä lisää muuttajia, kaikkiin kunnanosiin. Kun päätös luokkien 7-9 säilymisestä Nauvossa vihdoinkin on tehty, on aika mennä eteenpäin ja alkaa hyödyntää saariston kouluja tähänastista enemmän houkuttelevana vaihtoehtona lapsiperheille. Monet perheet läheltä ja kaukaa ovat viime vuosina muuttaneet tai palanneet Nauvoon sen ansiosta, että perheillä on mahdollisuus antaa lastensa käydä turvallista ja toimivaa yhtenäiskoulua. Yhtenäiskoulut tulevat todennäköisesti myös tulevaisuudessa olemaan vallitsevin koulumuoto koko maassa, ja meillä on hyvä olla tässä asiassa vähän etumatkaa. Åbo Akademin ja muun muassa Saaristokeskus Korpoströmin läheisyyttä on hyödynnettävä paremmin, kuten myös Åbo Akademin avoimessa yliopistossa opetettavaa saaristo-oppia (skärgårdskunskap), Skärgården-lehteä, Resurscentret för matematik, naturvetenskap och teknik i skolan -resurssikeskusta (www.skolresurs.fi), Saaristomeren kansallispuistoa, Saaristomeren biosfäärialuetta ja kaikkea sitä paikallista tietämystä kulttuurista, historiasta ja luonnosta, joka on vielä säilynyt elävänä saaristoalueillamme. Saariston koulut voisivat toimia johdonmukaisesti sen puolesta, että ne tulisivat tunnetuiksi kouluina, joissa oppilaat jo nuorella iällä kiinnostuvat tieteistä ja ainutlaatuisesta saaristosta, jossa itse asuvat. Paljon on jo tehty, mutta nyt on tärkeää tehdä kaikki tämä näkyväksi mahdollisille muuttajille, jotka haluavat tarjota lapsilleen ainutlaatuisen, vähän tavallisuudesta poikkeavan koulutuksen. Ehkäpä Korppooseen jonain päivänä todellakin on mahdollista luoda jonkinlainen Itämeri-lukio, kuten Bosse Mellberg on ehdottanut, aluksi vaikka kesäkurssien ja virtuaalikurssien muodossa. Visioita ja tahtoa niiden toteuttamiseen on oltava, ja jostakin on aloitettava. Allekirjoittaneet ehdottavat, että saaristossa sijaitsevat koulumme, varsinkin Nauvon ja Korppoon yhtenäiskoulut, profiloituisivat selkeästi Itämeri- ja saaristokouluiksi." Valmistelija Opetuspäällikkö Ulrika Lundberg, puh. 050 375 3593
11/2015 427 Kaupunginvaltuusto 100 11.11.2014 Kaupunginhallitus 217 14.09.2015 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Nina Söderlund ja Nina-Maria Nyman jättivät 11.11.2014 valtuustoaloitteen saariston koulujen profiloitumisesta Itämeri- ja saaristokouluiksi. Aloitteessa esitetään, että Åbo Akademin läheisyyttä ja muun muassa Saaristokeskus Korpoströmin toimintaa on hyödynnettävä paremmin, kuten myös Åbo Akademin avoimessa yliopistossa opetettavaa "saaristo-oppia" (skärgårdskunskap), Skärgård-lehteä, Resurscentret för matematik, naturvetenskap och teknik i skolan -resurssikeskusta, Saaristomeren kansallispuistoa, Saaristomeren biosfäärialuetta ja kaikkea sitä paikallista tietämystä kulttuurista, historiasta ja luonnosta, joka on vielä säilynyt elävänä saaristoalueillamme. Aloitteentekijät korostavat, että saariston koulut voisivat toimia johdonmukaisesti sen puolesta, että ne tulisivat tunnetuiksi kouluina, joissa oppilaat jo nuorella iällä kiinnostuvat tieteistä ja ainutlaatuisesta saaristosta, jossa itse asuvat. He esittävät, että saaristossa sijaitsevat koulumme, varsinkin Nauvon ja Korppoon yhtenäiskoulut, profiloituisivat selkeästi Itämeri- ja saaristokouluiksi. Kyrkbackens skolan, Skärgårdshavets skolan ja Ulkosaariston koulun opettajakunnat ovat keskustelleet aloitteessa esitetystä ehdotuksesta ja antaneet lausuntonsa. Niissä todetaan, että aloitteessa mainittujen toimijoiden kanssa tehdään jo nyt paljon yhteistyötä. Varsinaisesta profiloitumisesta puhumisen suhteen halutaan kuitenkin olla varovaisia, koska perusopetuksen tulee olla yleissivistävää ja myös monet muut painopistealueet ovat tärkeitä. Aloitteentekijöiden kanssa ollaan samaa mieltä siitä, että koulujen näkyvyys voisi olla parempi ja että kouluja leimaa jossain määrin tietynlainen sokeus omalle toiminnalleen. Monet kouluissa tehtävistä asioista ovat niin luonnollisia, ettei niitä koeta riittävän erityisiksi, jotta niitä tuotaisiin esille esimerkiksi mediassa. Perusopetuksen opetussuunnitelman uudistamistyö on parhaillaan käynnissä ja tuon työn yhteydessä vedetään suuntaviivat sille, mihin painopistealueisiin keskitytään. Opetussuunnitelman perusteissa tuodaan nyt esille osaamisalueita, jotka on huomioitava jatkossa, kuten myös joukko monialaisia oppimiskokonaisuuksia, joiden varaan opetuksen on rakennuttava. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön elokuussa 2016. Paraisilla opetussuunnitelman uudistamistyötä on tehty syksystä 2014 alkaen. Tähän asti on keskitytty yleisiin osioihin, kuten arvoperustaan, toimintakulttuuriin ja osaamisalueisiin. Syksyllä 2015 aloitetaan työ ainekohtaisen osion parissa, jossa muun muassa kiinnitetään huomio monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Ruotsinkielisen koulutuksen puolella käydyissä alustavissa keskusteluissa saaristo on nostettu esille kattavana teemana, joka toimisi punaisena lankana kaikissa oppimiskokonaisuuksissa. Tämä koskisi kaikkia Paraisten kouluja, ei pelkästään Nauvon ja Korppoon kouluja. Saaristoteeman ohella haluamme painottaa yrittäjyyttä, joka sekin on edellytys
11/2015 428 Kaupunginvaltuusto 100 11.11.2014 Kaupunginhallitus 217 14.09.2015 uusien työpaikkojen luomiselle ja sitä kautta uusien muuttajien saamiselle saaristoon. Aivan kuten aloitteentekijät korostavat, koulujen toiminnan näkyvyyttä pitäisi parantaa. Koulut informoivat kyllä medioita monista tekemistään asioista, mutta uutiskynnys koetaan korkeaksi. Koulujen pitää panostaa enemmän verkkotiedottamiseen ja sosiaalisten medioiden kautta tapahtuvaan tiedottamiseen ja ylipäätään tehdä enemmän ulospäin antamansa kuvan hyväksi. Tämä voisi tapahtua yhteistyössä kaupungin tiedotuksesta vastaavien kanssa. Tämä pätee eritoten toisen asteen kouluihimme. Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee edellä esitetyn tiedoksi ja päättää, että asian käsittely aloitteena on päättynyt. Ehdotus hyväksyttiin.
11/2015 429 Kaupunginhallitus 218 14.09.2015 Eri lautakuntien, jaostojen ym. viranomaisten pöytäkirjojen tiedoksi merkitseminen Kaupunginhallitus 14.09.2015 218 Valmistelija Kaupunginlakimies Monica Avellan, puh. 044 358 5727 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Seuraavat pöytäkirjat on toimitettu kaupungin hallitukselle: Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto, 13.8.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta, 27.8.2015 Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto, 1.9.2015 Seuraavat viranhaltijapäätökset on toimitettu kaupunginhallituk selle: Kaupunginjohtaja: - nro 79/25.8.2015, jonka mukaan Nagu Segelsällskap rf:lle on myönnetty 788,91 euron suuruinen avustus, joka vastaa 80 %:a hakijan vuonna 2015 maksamasta kiinteistöverosta. Kaupunginlakimies: - nro 35/18.8.2015, jonka mukaan Pargas Reservofficerare rf:n anomus Komentosillan vuokraamisesta 27.11.2015 on hyväksytty. - nro 36/18.8.2015, jonka mukaan Pargas IF:n yleisurheilujaoksen anomus Kapyysin vuokraamisesta 11.10.2015 on hyväksytty. - nro 37/21.8.2015, jonka mukaan Maanmittauslaitoksen anomus Komentosillan vuokraamisesta 17.9.2015 on hyväksytty. - nro 38/21.8.2015, jonka mukaan Maanmittauslaitoksen anomus Skanssin vuokraamisesta 2.9.2015 on hyväksytty. - nro 39/31.8.2015, jonka mukaan Rastor Oy:n anomus Skanssin vuokraamisesta 11.9.2015 on hyväksytty. Pöytäkirjat ovat nähtävinä kaupungintalossa. Ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee saaneensa tiedon pöytäkirjoista sekä päättää, että mitään päätöksistä ei ole syytä ottaa kaupunginhallituksen käsiteltä väksi. Ehdotus hyväksyttiin.
11/2015 430 Kaupunginhallitus 219 14.09.2015 Ilmoitusasiat Kaupunginhallitus 14.09.2015 219 Valmistelija Kaupunginlakimies Monica Avellan, puh. 044 358 5727 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee saaneensa tiedoksi seuraavat asiakirjat: 1) Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n kirjelmä 23.8.2015 koskien joukkoliikenteen kilpailutusta. 2) Pöytäkirjanote: - Sivistyslautakunta, 2.9.2015 40: Ruotsinkielisen koulutuksen, suomenkielisen koulutuksen ja päivähoidon investointitarpeet vuonna 2016. 3) Pöytäkirjat: - Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus, 24.8.2015 - Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta, 20.8.2015 - Peimarin koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus, 25.8.2015 - Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta, 27.8.2015 - Turunmaan sairaalan johtokunta, 1.9.2015 Ehdotus hyväksyttiin.
11/2015 431 Kaupunginhallitus 220 14.09.2015 Ajankohtaiset asiat Kaupunginhallitus 14.09.2015 220 Christer Friis teki selkoa 22.6.-19.7.2015 toteutetusta Houtskarin terveydenhuoltoa koskeneesta kyselystä. Kysely lähetettiin kaikille Houtskarissa 14.8.-19.8.2015 vakituisesti asuneille, yhteensä 260 taloudelle. Kaupunginhallitus merkitsee kyselyn tiedoksi ja pyytää kommenttia sosiaali- ja terveysjohtaja Paula Sundqvistilta. Cornelius Colliander ehdotti, että Perhetalo Ankkurista tullaan kertomaan talon toiminnasta kaupunginhallituksen kokoukseen. Ted Bergman ehdotti, että kaupungin johtoryhmä pohtii strategioita tulevien lakkojen varalta. Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén: Kaupunki työskentelee valmiussuunnitelman parissa ja osallistuu VASU-harjoitukseen lokakuun alussa. Alf-Peter Heino jatkaa työtä valmiussuunnitelman parissa vuoden loppuun asti. Kuntajohtajakokous Kommun- och stadsdirektörskonferens järjestetään Paraisilla 23.-24.9.2015. Kaupunki saa kaupunginjohtajavieraita Norjasta 4.10.; Paraisille saapuu noin 30 kaupunginjohtajaa kuulemaan muun muassa kuntien yhdistymisprosessista. Strategiatyö jatkuu; strategiaryhmä piti kokouksen aamulla. Toimintaohjelma vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen tuodaan hallituksen käsiteltäväksi. Kiinteistöjen myyntiprosessia nopeutetaan jatkossa. Talousarviotyö jatkuu. Rakennusvalvonnan joustavoittamista pohtiva työryhmä kokoontuu ensi viikolla.