Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus Lisätietoja: http://mela2.metla.fi/mela/ 1
Strateginen toimintaympäristö Suomen biotalousstrategia (2014) Biotalouden tuotos 60 ->100 mrd euroon (2025) Kansallinen metsästrategia 2025 (2015) Vuotuiset runkopuun hakkuut 65 -> 80 milj. m³ (2025) Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2013) Vuotuinen metsähake 8.7 -> 13.5 milj. m³ (25-27 TWh) (2020) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (METSO) (2014) Ekologisesti tehokkaat, vapaaehtoiset ja kustannusvaikuttavat keinot 2
Riittääkö puu? Onko puuta saatavissa? Pystypuusto (2,4 mrd m³) josta puuntuotantoon käytettävissä metsä- ja kitumaalla (2,1 mrd m³), josta hakattavissa*, jos myyjä ja ostaja niin päättävät *Hakattavissa ottaen huomioon - erilaiset käytön rajoitukset - vaihtoehtoiset metsien käsittelyt - teknis-taloudellinen kannattavuus Hakkuulaskelmat Ratkeaa raakapuumarkkinoilla 3
Laskelmakehikko Dynaaminen metsätalousmalli MELA: metsien tilaa, tuotantoa ja käyttöä kuvaava simulointimalli ja alueoptimointi VMI: metsävaratiedot kasvun taso käytön rajoitukset Siitonen ym. 1996 Alueoptimointi: tavoitteet tuotteiden määrille ja/tai niistä saataville tuloille, hoidon ja käytön resursseille ja kustannuksille sekä metsien tilalle 4 4
Laskelmaoletukset Simuloinnissa sovellettu metsien käsittelyohjeita (Äijälä ym. 2014) olettaen tällä hetkellä vallitsevan metsien käsittelyn jatkuvan. Laskelma Teknistaloudelliset oletukset alueoptimoinnissa hakkuumahdollisuuksien tarkastelemiseksi NT Jos tavoitteena suurin puuntuotannosta saatava nettotulo, 5% tuottovaatimus SK TH Jos tavoitteena suurin teknistaloudellisesti kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä, 4 % tuottovaatimus, tasoitusalueena 2012 metsäkeskusten alueet (SK) Jos jatketaan aines- ja energiapuun hakkuita (kertymällä mitattuna) kuten aiemmin, 4 % tuottovaatimus 5
Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet 2011-40 6 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot -tiimi
Suurimman kestävän (SK) ja toteutuneiden hakkuiden (TH) ero 2011-20 Ainespuukertymä, milj. m³/v 7 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot -tiimi
Metsänkäsittelyoletusten vaikutus Simuloinnissa sovellettu metsien käsittelyohjeita (Äijälä ym. 2014) olettaen tällä hetkellä vallitsevan metsien käsittelyn jatkuvan tai olettaen mahdollisiksi myös nykyistä käytäntöä aiempi uudistaminen ja ns. väljennyshakkuut. SK:lla sama suuruusluokka, jos tasoitusalueena on metsäkeskusten alueen sijasta Etelä- ja Pohjois-Suomi 8 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot -tiimi
Puun käytön lisäysoletus Lisäystavoite (+) ja niiden toteuttaminen: + havukuitua Etelä-Suomessa 2011-2020 6 Mm³/v ja tämän jälkeen 12 Mm³/v kuusikuidun osuutta havukuitukertymästä jouduttiin rajoittamaan: enintään 3 Mm³/v 1. kaudella ja 5 Mm³/v myöhemmillä kausilla mäntytukkirajoitetta jouduttiin väljentämään: + 15 % + havukuitua Pohjois-Suomessa 2011-2020 1 Mm³/v ja tämän jälkeen 2 Mm³/v + energiapuuta Etelä-Suomessa 2011-2020 n. 2.5 Mm³/v tämän jälkeen 5 Mm³/v + energiapuuta Pohjois-Suomessa 2011-2020 0,5 Mm³/v ja tämän jälkeen 1 Mm³/v 9 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot -tiimi
Puuston tilavuus 2011-41 10 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot -tiimi
Tulosten tarkastelu Tulokset kuvaavat hakkuumahdollisuuksia nykyinen puusto, metsien käytön rajoitukset ja teknistaloudellinen kannattavuus huomioon ottaen. - Luken Metsät moneen käyttöön -ohjelmassa kehitetään indikaattoreita ekosysteemipalveluille. Laskelmaoletuksiin ja laskelmiin liittyy epävarmuutta, jota havainnollistetaan herkkyysanalyyseillä. - Eri-ikäisrakenteisten metsien kehitystä koskeva tutkimustieto ja kokemukset vielä liian vähäisiä simuloitavaksi. Käytännössä hakkuiden toteutumiseen vaikuttavat maanomistajien hintaodotukset ja teollisuuden puustamaksukyky sekä kilpailevat puun ja metsien käyttömuodot. Tulosten perusteella runkopuun hakkuita voidaan lisätä 15 miljoonalla kuutiometrillä tulevia hakkuumahdollisuuksia vaarantamatta, jos metsiä käsitellään laskelmissa oletetulla tavalla. - Jakeiden ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä on tutkittava lisää. 11
Jakeiden ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä Keskimääräiset korjuu- ja kuljetuskustannukset? Tukkirunkojen keskijäreys? Raaka-ainetarve ja sivutuotteet per sahatavara-m³? Tukkipuu Saha Metsä Kuitupuu Sellutehdas Metsähake Energialaitos 12
Kiitos! 13