HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 1 (52) HALLITUS AIKA 18.02.2013 klo 08:30-11:55 PAIKKA Hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 13 KÄSITTELYJÄRJESTYKSEN MUUTOS 4 14 INFO-OSUUS (SILMÄSAIRAALA, LÄNTINEN POLI- KLINIKKA) 15 HYKSIN KLIINISET PALVELUT OY:N SÄÄNTÖ- MÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 5 6 16 INFO-OSUUS 12 17 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSME- NETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 13 18 SILMÄSAIRAALA, LÄNTINEN POLIKLINIKKA 16 19 UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N YHTIÖKO- KOUS 13.3.2013 19 20 VALTUUSTON KOKOUKSEN 27.3.2013 ASIOITA 21 21 SOPIMUS HUS-KUNTAYHTYMÄN JA HELSINGIN YLIOPISTON VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ 22 TILINPÄÄTÖS 2012, TALOUSARVIO 2013 JA TA- LOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET VUODELLE 2013 23 KILJAVAN SAIRAALA OY:N POTILASPAIKKOJEN KÄYTTÖ 24 TOIMITILOJEN VUOKRAAMINEN HUS-SERVIS LII- KELAITOKSEN KÄYTTÖÖN OSOITTEESTA TYN- NYRINTEKIJÄNKATU 1 (KALASATAMA) 25 LT, ORTOPEDI PEKKA YLISEN OIKAISUVAATIMUS OPERATIIVISEN EETTISEN TOIMIKUNNAN LAU- SUNTOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ 13.6.2012 22 24 32 37 40 26 MUUT ASIAT 42
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 2 (52) OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Urho Ulla-Marja 08:30-11:35 puheenjohtaja Simpanen Veikko 08:30-11:35 varapj. Helminen Seppo K.J 08:30-11:35 jäsen Ikävalko Suzan 08:30-11:20 jäsen 13-21 :t, poistui klo 11:20 Jääskeläinen Pietari 08:30-11:35 jäsen Karvonen Jaakko 08:30-11:35 jäsen Larkio Johanna 08:30-11:25 jäsen poistui 22 käsittelyn aikana klo 11:25 Lauslahti Sanna 08:30-11:35 jäsen Oksanen Jari 08:30-11:35 jäsen Pihko Jukka 08:30-11:35 jäsen Tahvanainen Säde 08:30-11:35 jäsen Vuorento Reijo 08:30-11:35 varajäsen Zilliacus-Tikkanen Henrika 08:30-11:35 jäsen Yltävä Harry 08:30-11:35 jäsen Äyräväinen Irene 08:30-11:35 jäsen Karhu Ulla-Mari 08:30-11:35 valtuuston pj. Könkkölä Kalle 08:30-11:35 valtuuston I vpj Rantalainen Antti 08:30-11:35 valtuuston II vpj Lindén Aki 08:30-11:35 toimitusjohtaja, 13-23 :t esittelijä Mäkijärvi Markku 08:30-11:35 johtajaylilääkäri esittelijä 24-26 :t Kauppinen Ilkka 08:30-11:35 hallintojohtaja Lehtonen Lasse 08:30-11:35 hallintoylilääkäri Priha Anne 08:30-11:35 talousjohtajan vs. Renkonen Risto 08:30-11:35 dekaani Saukkomaa Johanna 08:30-11:35 viestintäjohtaja Sonkeri Outi 08:30-11:35 henkilöstöjohtaja Torppa Kaarina 08:30-11:35 hallintoylihoitaja Haapiainen Reijo - toimialajohtaja 14 Aaltonen Janne - HYKSin Oy:n 15 toimitusjohtaja Kauppinen Ilkka 08:30-11:35 sihteeri POISSA Salaspuro Mikko jäsen Siren Kirsi jäsen ALLEKIRJOITUKSET Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Ilkka Kauppinen sihteeri
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 3 (52) PÖYTÄKIRJAN Pöytäkirja tarkastettu 20.3.2013 TARKASTUS Jaakko Karvonen pöytäkirjantarkastaja Suzan Ikävalko pöytäkirjantarkastaja 13-21 ;t Henrika Zilliacus-Tikkanen pöytäkirjantarkastaja 22-24 :t PÖYTÄKIRJA YLEISESTI HUS, Keskuskirjaamo, Stenbäckink. 9, 00029 HUS NÄHTÄVÄNÄ 26.3.2013 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Päätös Kokous todettiin laillisesti ko koonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jaakko Karvonen ja Suzan Ikävalko. Suzan Ikävalkon poistuttua asia 21:n jälkeen, valittiin hänen tilalleen jäljellä olevien asioiden osalta pöytäkirjantarkastajaksi Henrika Zilliacus-Tikkanen.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 4 (52) HALLITUS 13 18.02.2013 KÄSITTELYJÄRJESTYKSEN MUUTOS HALL 13 Päätös Hallitus päätti ensimmäisenä asiana kuulla infoasiana toimialajohtaja Reijo Haapiaista silmäsairaalan läntistä poliklinikkaa koskevassa asiassa ja seuraavana asiana käsitellä HYKSin Oy:n sääntömääräistä yhtiökokousta koskevan asian ja sen jälkeen käsitellä asiat esityslistan mukaisessa järjestyksessä.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 5 (52) HALLITUS 14 18.02.2013 INFO-OSUUS (SILMÄSAIRAALA, LÄNTINEN POLIKLINIKKA) HALL 14 Silmäsairaala, läntinen poliklinikka Reijo Haapiainen Päätösesitys Merkitään selostus tiedoksi. Päätös Esitys hyväksyttiin.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 6 (52) HALLITUS 15 18.02.2013 HYKSIN KLIINISET PALVELUT OY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 36/00/01/03/01/2011 HALL 15 HUS:n valtuusto päätti 19.10.2011 25 hyväksyä HUS-konserniin kuuluvan sairaanhoidollisia palveluja tuottavan tytäryhtiön perustamisen. HYKSin Kliiniset Palvelut Oy:n (HYKSin Oy) perustamiskokous pidettiin joulukuussa 2011 ja se merkittiin kaupparekisteriin tammikuussa 2012. Yhtiön perustamispäätöksestä on valitettu EU-komissiolle ja Helsingin hallinto-oikeuteen, joissa asia on vielä käsiteltävänä. HYKSin Oy on HUS-konserniin kuuluva tytäryhtiö, jonka tarkoituksena on tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja sellaisille potilaille, joiden hoidon maksaa vakuutusyhtiö, työnantaja, potilas itse tai - silloin kun HUS ei tuota vastaavaa palvelua itse - kunta tai sairaanhoitopiiri. Yhtiön toiminnan ensisijaisena tavoitteena on lisätä HUS:n houkuttelevuutta työnantajana tarjoamalla työntekijöille mahdollisuus haastavaan ja palkitsevaan työhön sekä lisäansioihin vapaa-ajallaan. Yhtiö tuottaa tuloja HUS:lle ostamalla tältä palveluja ja maksamalla niistä kustannusvastaavan hinnan, hyödyntämällä HUS:n tilaja laitekapasiteettia ja maksamalla niistä käypää vuokraa sekä pyrkimällä kohtuulliseen voittoon, joka tilitetään osinkoina omistajille. HYKSin Oy voidaan nähdä myös HUS-konsernin instrumenttina sopeuduttaessa terveydenhuoltolain mukanaan tuomaan potilaan valinnanvapauteen ja EU:n direktiivin rajat ylittävästä terveydenhuollosta luomaan kansainväliseen kilpailuun. HYKSin Oy:n strategiana on "Yliopistosairaalatasoista hoitoa yksityisesti". Toiminta tulee jakaantumaan kahteen kategoriaan: "Yksinkertainen toiminta" vastaanottokäynnit, konsultaatiot, pienet toimenpiteet erityisosaaminen ja palvelu, josta on pulaa (esim. psykoterapia) pääasiassa suomalaisia potilaita toimenpiteet "Monimutkainen toiminta" erityistiloja, -henkilökuntaa tai osastohoitoa vaativat hoidot ja pääasiassa ulkomaalaisia potilaita Palveluja tuotetaan useilla erikoisalalla ja useissa eri kiinteistöissä. Yhtiön liiketoimintasuunnitelma hyväksyttiin yhtiön hallituksessa 22.5.2012. Siitä päätettiin HUS:n hallituksen kokouksessa 28.2.2012 pyytää lausunto tilintarkastajilta. Lausunto valmistui 11.6.2012 ja se on käsitelty HUS:n hallituksessa 13.6.2012. Yhtiön oli tarkoitus käynnistää toimintansa vuoden 2013 alusta. Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle 1.7.2012 jätetyn lupahakemuksen käsittely vei kuitenkin odotettua pidempään, ja lupa saatiin vasta 16.1.2013.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 7 (52) HALLITUS 15 18.02.2013 Luvassa yhtiölle annetaan oikeus tuottaa vastaanotto- ja leikkauspalveluja seuraavilla erikoisaloilla: Anestesiologia ja tehohoito Kirurgia Lastentaudit Neurokirurgia Psykiatria (ml. psykoterapia ja psykologia) Silmätaudit Sisätaudit (ml. kardiologia) Syöpätaudit Seuraavissa kiinteistöissä (soveltuvin osin): Lastenklinikka Meilahden sairaala (torni- ja kolmiosairaala) Psykiatriakeskus Silmä-Korvasairaala Syöpäklinikka Töölön sairaala Jorvin sairaala Peijaksen sairaala Biomedicum Vastaanottopalvelut yhtiö tuottaa siten, että se vuokraa tarvitsemansa tilat ja laitteet HUS:lta ja tekee itse sopimukset lääkäreiden, hoitohenkilökunnan ja muun henkilökunnan kanssa. Palveluja tuotetaan ilta-aikaan ja tarpeen mukaan viikonloppuisin. Toimenpiteellisen toiminnan osalta yhtiö tuottaa itse hoitavan lääkärin palvelut ja ostaa muut palvelut HUS:lta maksaen näistä HUS:n suoritehinnaston mukaisen hinnan (lisättynä asiakasmaksuilla ja 10-20%:lla). Suoritehinnaston ja asiakasmaksun yhteissummaan lisättävä 20 % (neurokirurgia)/ 10 % (muut erikoisalat) lisä kattaa palvelun tuottamisesta HUS:lle aiheutuvat lisäkustannukset, jotka syntyvät kun palvelut tuotetaan iltaisin ja viikonloppuisin lisätyönä. Teho-osastopalvelut yhtiö ostaa HUS:lta ja vuodeosastopalvelut HUS:lta, Kuntoutus ORTON:lta ja Sairaala Eiralta. Sopimus niistä ehdoista, joilla yhtiö hankkii palveluja HUS:lta sovittiin tehtäväksi kolmitasoisena: 1) yleiset ehdot kuvataan puitesopimuksessa, 2) palvelutuotannon ehdot ja hinnat kuvataan palvelusopimuksessa ja palveluajat ja -volyymit kuvataan erikoisalakohtaisissa liitteissä. Puitesopimus allekirjoitettiin 20.9.2012, oheismateriaali. Palvelujen hinnoitteluperiaatteet päätettiin HUS:n toimitusjohtajan päätöksellä 21.12.2012, oheismateriaali. Palvelusopimus yhtiön ja HUS:n välillä allekirjoitettiin 25.1.2013, oheismateriaali. Sopimuksen erikoisalakohtaiset liitteet päästäneen aloittavien toimintojen osalta allekirjoittamaan helmikuun 2013 aikana. HUS on pyytänyt 13.12.2012 verottajalta ennakkoratkaisua arvonlisäveron osalta myytäessä palvelupaketteja tai muita suoritteita HYKSin Oy:lle. Verottajan ratkaisu saataneen helmikuun aikana.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 8 (52) HALLITUS 15 18.02.2013 Sovellettavista työehdoista silloin, kun HUS tuottaa palveluja yhtiölle, on keskusteltu useita kertoja kaikkien sopijajärjestöjen kanssa. HUS:n palvelussuhdejohtaja ja HYKS:n Oy:n toimitusjohtaja neuvottelevat seuraavan kerran järjestöjen kanssa 13.2.2013. Lähtökohtana on, että HUS:n työtehtävissä noudatetaan solmittuja työ- ja virkaehtosopimuksia sekä paikallisia sopimuksia ilman, että palvelun kohteena oleva asiakkuus vaikuttaisi näihin ehtoihin millään tavoin. Yhtiön perustamisesta päättäessäänkin valtuusto asetti 19.10.2011 HYK- Sin Oy:n jatkovalmistelua varten seuraavat reunaehdot toiminnan ja kustannusten läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Yhtiön toiminnan suunnittelussa on otettu huomioon valtuuston asettamat reunaehdot: 1. HYKSin Oy:n toiminta ei saa vaarantaa HUS:n lakisääteisten tehtävien hoitamista HUS:n jäsenkuntien potilaiden hoidossa eikä erityisvastuualueen ja valtakunnallisesti keskitettyjen tehtävien hoitamisessa HYKSin Oy käyttää vain HUS:n vapaata kapasiteettia, eli tuottaa palveluja sellaisena aikana ja henkilöstöllä, jolloin kuormitus ei ole 100% HUS:n omasta toimesta. Yhtiön antama hoito ei vähennä HUS:n jäsenkunnilleen tai erityisvastuualueelle tuottamien palvelujen määrää, eikä sellaisten hoitojen määrää, joiden hoito on keskitetty valtakunnallisesti, mikäli näiden hoitojen kysyntä ei vähene. 2. HYKSin Oy:n toiminnan ei tule suuntautua HUS:n nykyisen perustoiminnan alueille, pois lukien palvelusetelipotilaiden hoito HYKSin Oy tuottaa palveluja HUS:n asiakkaille vain silloin, jos HUS ei itse pysty tai sillä ei ole oikeutta taikka velvollisuutta tuottaa näitä palveluja ja ao. tahot ovat palveluja kilpailuttaessaan päätyneet valitsemaan HYK- Sin Oy:n ko. palvelujen tuottajaksi. 3. HUS-kuntayhtymällä tulee olla aina vähintään 51 %:n osuus yhtiöstä. HUS:n omistusosuuden laskeminen alle 60 % edellyttää HUS:n valtuuston hyväksyntää. Osakassopimuksen mukaan HUS omistaa 70% yhtiön osakkeista. 4. Jäsenkunnista on edustus HYKSin Oy:n hallituksessa HYKSin Oy:n hallituksessa HUS:n jäsenkuntia edustaa Helsingin kaupungin rahoitusjohtaja Tapio Korhonen. Lisäksi Ulla-Marja Urho edustaa HUS:n hallitusta. 5. Henkilöstö ei saa omistaa yhtiön osakkeita Henkilöstö ei omista yhtiön osakkeita.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 9 (52) HALLITUS 15 18.02.2013 6. Henkilöstön palvelussuhteen ehdot ja työaikaseuranta HYKSin Oy:ssä ja HUS:ssa tulee olla selvät ja niiden seurannasta huolehditaan tarkoin HYKSin Oy:ssä voi toimia ammatinharjoittajana, yrityksen kautta tai työsuhteessa. Toimiessaan ammatinharjoittajana tai yrityksen kautta sopimussuhde on yksinomaan yksityisoikeudellinen, eikä se täytä työsuhteen tunnusmerkkejä. Työajan kirjaaminen kuuluu ammatinharjoittajalle tai erilliselle yritykselle, eikä HYKSin Oy tai HUS voi vastata tästä (muutoin, kun mitä HUS:n sivutoimi-ilmoituksesta tai -luvasta seuraa). HYKSin Oy seuraa työaikaa omien työntekijöidensä osalta. HUS seuraa itse niiden henkilöiden työaikaa, jotka sen palveluksessa tuottavat palveluja HYKSin Oy:lle. 7. Kustannusten laskennan ja määrittelyn tulee olla tasapuolista ja läpinäkyvää ja auditoitava ulkopuolisen toimesta HYKSin Oy maksaa HUS:lle tiloista ja laitteista käypää vuokraa HUS:n talousjohtajan päätöksen perusteella niiden periaatteiden mukaisesti, jotka HUS:ssa on määritelty. Muiden palvelujen osalta noudatetaan HUS:n suoritehinnastoa, johon lisätään asiakasmaksu ja 10-20%. 8. HYKSin Oy:n toiminnan tulee alentaa HUS:n kustannustasoa Asiaan voidaan ottaa kantaa vasta toiminnan käynnistyttyä. Kaikki edellytykset tähän tulisi olla olemassa. Yhtiön toiminnan käynnistyminen on viivästynyt seuraavista syistä: 1. Luvan viivästyminen odotetusta 2. HUS:n hinnoittelun ja sopimusten viivästyminen odotetusta 3. Työntekijäjärjestöjen kanssa käyty keskustelu niistä ehdoista, joilla HUS:n henkilöstö työskentelee, kun HUS myy palvelujaan HYKSin Oy:lle Yhtiön käsitys on, että yliopistosairaalatasoisille palveluille on kysyntää sekä kansainvälisesti (erityisesti Venäjä ja Baltian maat, rajoitetusti Arabian niemimaa) että kansallisesti (erityisosaamista vaativa vastaanottotoiminta sekä toimenpiteet vapaaehtoisen sairauskuluvakuutuksen omaaville asiakkaille). Suomi on suosituin matkailumaa Venäjällä, ja kansainvälisiä terveyspalveluja käytetään siellä paljon. Yhtiö tavoittelee 5 miljoonan euron liikevaihtoa ja nollatulosta vuodelle 2013. Tämä edellyttää, että toiminta käynnistyy helmikuun aikana ja kaikilla edellä luetelluilla erikoisaloilla tuotetaan palveluja toukokuuhun 2013 mennessä. Yhtiön hallitus on kutsunut sääntömääräisen yhtiökokouksen koolle 27.2.2013. Yhtiökokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Vuoden 2012 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen Toimitusjohtajan katsaus
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 10 (52) HALLITUS 15 18.02.2013 2. Tilinpäätöksen vahvistaminen Tilikauden tulos on 447 000 euroa tappiollinen. Taseen oma pääoma on 250 000 euroa. 3. Tilikauden tuloksen käsittely ja osingonmaksusta päättäminen Ehdotus: kirjataan tilikauden tappio taseeseen oman pääoman yli-/alijäämätilille, osinkoa ei makseta 4. Vastuuvapaudesta päättäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle 5. Hallituksen jäsenten palkkioista ja matkakulujen korvausperusteista päättäminen 6. Hallituksen jäsenten lukumäärästä päättäminen Ehdotus: kuusi (6) jäsentä. 7. Hallituksen jäsenten valitseminen Ehdotus: Lasse Lehtonen (puh.joht.), Reijo Haapiainen (varapuh.joht.), Ulla-Marja Urho, Tapio Korhonen, Jouko Oksanen, Juha-Pekka Halmeenmäki 8. Osakassopimuksen mukainen suunnattu osakeanti ja osakepääoman korottaminen 9. Pääomalainan laskeminen ja sen ehdot Toiminnan käynnistymisen viivästyminen on aiheuttanut paineita vahvistaa yhtiön omaa pääomaa. Yhtiön hallitus on esittänyt yhtiökokoukselle, että se saisi laskea 1 milj. euron suuruisen pääomalainan. Tällä ei puututa yhtiön omistukseen, eikä laina edellytä rahoitusta osakkailta, elleivät nämä halua merkitä pääomalainaa. 10. Tilintarkastajan palkkiosta ja matkakulujen korvausperusteista päättäminen 11. Tilintarkastajien lukumäärästä päättäminen Ehdotus: yksi (1) tilintarkastusyhteisö 12. Tilintarkastajan valitseminen Ehdotus: (HUS:n kilpailutuksen mukaisesti) Kuntalain 23 :n 2 momentin mukaan kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Yhtiön toimitusjohtaja Janne Aaltonen on kutsuttu kokoukseen ja hän on varautunut alustamaan aiheesta ja vastaamaan mahdollisiin yksityiskohtaisiin kysymyksiin. Päätösesitys Hallitus päättää 1. merkitä tiedoksi HYKSin Oy:tä koskevan tilannekatsauksen; 2. nimetä toimitusjohtaja Aki Lindénin tai hänen määräämänsä viranhaltijan HUS:n edustajaksi 27.2.2013 pidettävään Hyksin kliiniset palvelut Oy:n sääntömääräiseen yhtiökokoukseen;
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 11 (52) HALLITUS 15 18.02.2013 3. antaa yhtiökokousedustajalle kuntalain 23 2 momentin mukaisena ohjeena, että yhtiön hallitukseen valittaisiin hallituksen nykyiset jäsenet Lasse Lehtonen (pj.), Reijo Haapiainen (vpj.), Tapio Korhonen ja Ulla-Marja Urho. Niin ikään Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Invalidisäätiö ovat esittäneet, että Jouko Oksanen ja Juha-Pekka Halmeenmäki jatkaisivat yhtiön hallituksessa. osakepääoman korotus toteutetaan 1.12.2011 tehdyn osakassopimuksen mukaisesti, osakkeet tarjotaan suunnatulla maksullisella osakeannilla siten, että Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma merkitsee 100 osaketta ja Invalidisäätiö 200 osaketta, á 1000 euroa per osake eli yhteensä 300 000 euroa. Em. summasta puolet merkitään yhtiön osakepääoman korotukseksi ja puolet yhtiön sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Osakeannin jälkeen yhtiön osakepääoma on yhteensä 500 000 euroa ja 1000 osaketta; yhtiö voi ottaa 1 milj. euron suuruisen pääomalainan; tilintarkastajana jatkaa HUS:n tarkastuslautakunnan ehdottamana tytäryhtiöiden tilintarkastusyhteisönä KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jorma Nurkkala, JHTT, KHT; ja hallituksen jäsenten palkkiot määräytyvät HUS:n luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaan rinnastettuna HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan ja liikelaitosten johtokuntien kokouspalkkioihin. Asian käsittely Merkittiin, että esittelijä täsmensi päätösesitystä alleviivatun kohdan mukaisesti. Hallitus kuuli asiantuntijana HYKSin Oy:n toimitusjohtaja Janne Aaltosta. Aaltonen poistui kokoushuoneesta ennen asian käsittelyä ja päätöksentekoa. Päätös Esitys hyväksyttiin. Ote yhtiökokousedustajalle Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. 471 71204
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 12 (50) HALLITUS 16 18.02.2013 INFO-OSUUS 21/00/02/00/01/2013 HALL 16 Apotti-hankkeen tilannekatsaus Markku Mäkijärvi Väliraportti psykiatrian sairaansijatarvetta suunnittelevan työryhmän toiminnasta Aki Lindén Päätösesitys Merkitään annetut selostukset tiedoksi. Päätös Esitys hyväksyttiin.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 13 (50) HALLITUS 17 18.02.2013 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 17/00/02/00/01/2013 HALL 17 1. HUSLAB johtokunta 24.1.2013 1 Johtokunnan otto-oikeuden käyttö 2 Info-osuus 3 HUSLAB liikelaitoksen tulospalkkaus vuonna 2013 4 Vuoden 2012 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen valmistelutilanne 5 Muut asiat 2. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta 29.1.2013 1 Info-osuus 2 HUS:n investointisuunnitelma 2013-2016 3 HYKS-sairaanhoitoalueen työolobarometrin 2012 tulokset 4 Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö 5 Ehdotus vuoden 2013 HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksikkökohtaisiksi käyttösuunnitelmiksi 6 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 7 Muut asiat 3. HUS-Kuvantaminen johtokunta 30.1.2013 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2 HUS-kuvantaminen liikelaitoksen tulospalkkaus vuonna 2013 3 Palveluiden hinnoitteluperiaatteiden tarkistaminen 4 4 Vuoden 2013 investointiohjelman muuttaminen 5 Muut asiat 4. Toimitusjohtajan päätökset 17.1.2013 3 Hallintojohtaja Ilkka Kauppisen kokonaispalkan määräaikainen tarkistaminen 17.1.2013 4 Talousjohtaja Jari Finnilän kokonaispalkan määräaikainen tarkistaminen 17.1.2013 5 Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven kokonaispalkan määräaikainen tarkistaminen 17.1.2013 6 Tehtävälisän maksaminen toimitusjohtajan sihteeri Helena Knuutille 17.1.2013 7 Hallintoylilääkäri Lasse Lehtosen kokonaispalkan määräaikainen tarkistaminen 6.2.2013 8 Toimitusjohtajan toimivallan edelleen siirtäminen taidetoimikunnan laskujen hyväksymisessä 6.2.2013 9 Teleoperaattori Elisa Oyj:n sopimukseen sisältyvän kahden optiovuoden käyttäminen 5. HUS-Tilakeskuksen johtajan päätös 12.2.2013 18 Meilahden sairaala; potilastornin peruskorjaus, dialyysivesiurakka
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 14 (50) HALLITUS 17 18.02.2013 6. HUS-Tietohallinnon taseyksikön johtajan päätökset 23.1.2013 17 Lisälisenssien hankinta ensihoidon Merlot medi-järjestelmän laajenevaa käyttöä varten 4.2.2013 22 Potilasvalvontakamerajärjestelmät ja niiden ylläpito Päätösesitys Hallitus päättää 1. a) ottaa käsiteltäväkseen HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan päätökset 29.1.2013 :t 5-6 siltä osin kuin ne koskevat Läntistä silmäsairaalahanketta: - Lautakunta päätti 5:ssä äänin 11-1, poissa 6, palauttaa Operatiivisen tulosyksikön vuoden 2013 käyttösuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi siten, että Läntisen silmäsairaalahankeen laajuus vastaa HUS:n valtuuston tekemää talousarviopäätöstä. Anita Antskog-Karstinen jätti päätökseen eriävänä mielipiteenään, että käyttösuunnitelmaa ei olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. - Lautakunta päätti 6 :ssä ottaa HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan päätöksen 6 /11.1.2013 Läntisestä silmäsairaalahankkeesta kuntalain 51 :n nojalla käsiteltäväkseen ja palauttaa sen uudelleen valmisteltavaksi. Perusteluna otto-oikeuden käyttämiselle on, että hallitus oli edellisenä päivänä päättänyt vuokrata hankesuunnitelmassa esitettyä toimintaa varten tarvittavat tilat Lauttasaaresta. b) käsitellä ja päättää Läntisen silmäsairaalan hankesuunnitelmasta ja HYKS:n operatiivisen tulosyksikön käyttösuunnitelman hyväksymisestä tämän esityslistan erillisenä asiana. 2. ettei se käytä otto-oikeuttaan muihin esityslistalla esitettyihin päätöksiin. Asian käsittely Asian käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Urho ehdotti, että hallitus päättäisi ottaa käsiteltäväkseen HUSLAB-johtokunnan päätöksen 24.1.2013 3. Merkittiin, että esittelijä otti esittelyynsä puheenjohtajan ehdotuksen otto-oikeuden käyttämisestä. Päätös Hallitus päätti 1. a) ottaa käsiteltäväkseen HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan päätökset 29.1.2013 :t 5-6 siltä osin kuin ne koskevat Läntistä silmäsairaalahanketta: - Lautakunta päätti 5:ssä äänin 11-1, poissa 6, palauttaa Operatiivisen tulosyksikön vuoden 2013 käyttösuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi siten, että Läntisen silmäsairaalahankeen laajuus vastaa HUS:n valtuuston tekemää talousarviopäätöstä.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 15 (50) HALLITUS 17 18.02.2013 Anita Antskog-Karstinen jätti päätökseen eriävänä mielipiteenään, että käyttösuunnitelmaa ei olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. - Lautakunta päätti 6 :ssä ottaa HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan päätöksen 6 /11.1.2013 Läntisestä silmäsairaalahankkeesta kuntalain 51 :n nojalla käsiteltäväkseen ja palauttaa sen uudelleen valmisteltavaksi. Perusteluna otto-oikeuden käyttämiselle on, että hallitus oli edellisenä päivänä päättänyt vuokrata hankesuunnitelmassa esitettyä toimintaa varten tarvittavat tilat Lauttasaaresta. b) käsitellä ja päättää Läntisen silmäsairaalan hankesuunnitelmasta ja HYKS:n operatiivisen tulosyksikön käyttösuunnitelman hyväksymisestä tämän esityslistan erillisenä asiana. 2. ottaa käsiteltäväkseen HUSLAB liikelaitoksen johtokunnan päätöksen 24.1.2013 3 "HUSLAB liikelaitoksen tulospalkkaus vuonna 2013". 3. ettei se käytä otto-oikeuttaan muihin esityslistalla esitettyihin päätöksiin. Ote HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta, HUSLAB liikelaitoksen johtokunta Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. 471 71204
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 16 (50) HALLITUS 18 18.02.2013 SILMÄSAIRAALA, LÄNTINEN POLIKLINIKKA 27/02/08/00/23/2013 HALL 18 Hallitus päätti 28.1.2013 4 hyväksyä Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n kanssa tehtävän toimitilojen vuokrasopimuksen (ajalle 1.8.2013-30.7.2019 lisättynä kahden vuoden lisäoptiolla). Vuokrasopimuksen kokonaisarvo optiovuodet mukaan lukien on 6,1 milj. euroa. Hallituksen esityksen yhteenvetona ja perusteluina todettiin mm. seuraavaa: Silmätautien hoidon kysyntä on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Viime vuonna lähetemäärä kasvoi 7,1 % (1 857 kpl) edelliseen vuoteen verrattuna. Kaihikirurgiaa lukuun ottamatta uusilla potilailla on yleensä kroonisia silmäsairauksia, jotka vaativat jatkuvaa elinikäistä seurantaa ja generoivat sitä kautta uusintakäyntejä ja tutkimuksia. Omien resurssien rajallisuuden takia kysynnän kasvu on johtanut ostettujen palvelujen kasvukierteeseen. Avohoidon ostopalvelujen kustannukset vuonna 2012 olivat 4,1 miljoonaa euroa. Kustannukset kasvoivat 0,9 miljoonaa euroa vuoteen 2011 verrattuna. Ostopalvelusuoritteiden suhteellinen kasvu oli suurempaa kuin elektiivisten lähetteiden kasvu, mikä kuvastaa yllämainittua toiminnan kumulatiivista luonnetta. Ostopalvelun kasvun hillitseminen ja toiminnan parempi hallinta ovat "Lauttasaarihankkeen" keskeisiä perusteluja. Tärkeä näkökohta on myös ostopalvelun vaatima suuri hallintotyö (12 htv, 700 000 ), joka sitoo entistä enemmän klinikan omaa henkilökuntaa. Läntinen silmäsairaala -hankkeessa ei ole kysymys ostopalvelujen tai palvelusetelin käytön lopettamisesta, vaan niiden kokonaisuuden paremmasta hallinnasta sekä toimivan ja tasavertaisen yhteistyön luomisesta yksityissektorin kanssa. Kaihikirurgian vuonna 2011 käynnistynyt palvelusetelipilotti tulee jatkumaan ainakin vuoden 2014 loppuun, jonka jälkeen arvioidaan palvelusetelin käytön tarve ja laajuus jatkossa. Hankkeeseen sisältyvän sähköisen palvelusetelijärjestelmän hankinta on käynnissä. Setelihanketta laajennetaan lähiaikoina ainakin glaukoomaan ja mahdollisesti myös muihin erikoissairaanhoidon palveluihin. Hankkeen toteuttaminen suunnitellulla tavalla on klinikan toiminnan ja tuottavuuden kannalta tärkeää. Lisätyö on osoittautunut haavoittuvaksi järjestelmäksi, joka kaihileikkausten osalta ei edes ole kovin kustannustehokas. NHG:n tuottavuusanalyysin mukaan oman tuotannon kaihileikkaukset kannattaa tehdä tehokkaana virka-aikaisena prosessina mieluummin kuin lisätyönä. Tätä toimintamallia suunnitellaan Lauttasaareen. Hankkeen kautta riippuvuus sekä poliklinikka- että leikkauslisätöistä vähenee merkittävästi. Lauttasaarihanke sisältyy valtuuston hyväksymään v. 2013 budjettiin. Hankkeen aiheuttamat kustannukset katetaan merkittäviltä osin ostopalvelun ja lisätöiden vaihtoehtokustannuksina. Muutaman vuoden sisällä hanke muuttuu ulkoistettuun palveluun nähden kustannustehokkaaksi ja johtaa yksikkökustannusten laskuun omassa palvelutuotannossa.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 17 (50) HALLITUS 18 18.02.2013 Hyks-lautakunta päätti 27.11.2012 omalta osaltaan, että hankkeen toiminnasta toteutetaan enintään puolet ja että hanketta tarkastellaan uudestaan vuoden 2014 aikana. Lautakunnan kokouksen jälkeen hankesuunnitelmaa on tarkistettu kyseinen päätös huomioon ottaen hankkeen sisällön kuvaamisen osalta muun muassa siltä osin, ettei synny virheellistä kuvaa palvelusetelin käytön luopumisesta. Alkuperäisestä hankesuunnitelmasta poiketen hanke käynnistyy vasta elo-syyskuun vaihteessa 2013, viisi kuukautta aiottua myöhemmin. Tämän seurauksena tuotanto Lauttasaaressa lähes puolittuu vuonna 2013. Lautakunnan päätöksen mukaisesti vuodelle 2014 perustettavaksi aiotut virat voidaan perustaa vasta aikaisintaan vuonna 2015. Lautakunta haluaa vuoden 2014 aikana arvioida Läntinen silmäsairaala -hanketta rinnan palvelusetelipilotin kanssa. Lautakunnan päätökseen perustuen toiminnan kulut vähenevät myöhentämisestä johtuen 510 000 euroa vuonna 2013 ja 1 733 000 euroa vuonna 2014. Vastaavalla summalla joudutaan kuitenkin turvautumaan ulkoa ostettuun palveluun ja jatkamaan lisätöitä lähes entisessä laajuudessa. Tarkistettu hankesuunnitelma on esityslistan liitteenä 1. Yllä kuvatulla tavalla toteutettuna Hyks-lautakunnan supistamispäätös (27.11.2012) heikentää hankkeen tuottavuutta. Lautakunnan 29.1.2013 päätös merkitsisi tuottavuuden ja oman toiminnan edelleen heikentämistä. Vuokrattuja tiloja ei saada hyödynnettyä alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisesti. Supistuksen seurauksena lisätöiden vähentäminen hidastuu ja ostopalvelujen hallitsematon kasvukierre jatkuu avohoidon osalta. Hankkeen supistaminen saattaa myös lisätä osaavan henkilökunnan hakeutumista yksityissektorille ja sitä kautta vaikeuttaa rekrytointia. Kaihikirurgiaa tullaan edelleen hankkimaan palveluseteleillä, hankkeen supistuessa tosin laajemmassa mittakaavassa kuin alkuperäisessä suunnitelmassa. Hallitus on palvelusetelistä päättäessään edellyttänyt että oman tuotannon osuus kaihileikkauksista on vähintään 60 %. Tämä mahdollistuu Lauttasaari-ratkaisussa. Päätösesitys Hallitus päättää 1. hyväksyä esityslistan liitteenä olevan, tarkistetun "HYKS, silmätautien klinikka, silmäsairaala, läntinen poliklinikka" -hankesuunnitelman; 2. vahvistaa HYKS:n operatiivisen tulosyksikön vuoden 2013 käyttösuunnitelman siten, että se vastaa 1. kohdassa mainittua hankesuunnitelmaa, mikä tarkoittaa 0,5 milj. euron vähennystä toimintatuotoista ja -kuluista; ja 3. vahvistaa HYKS:n operatiivisen tulosyksikön vuoden 2013 sitoviksi nettokuluiksi 388 863 000 euroa. Asian käsittely Asian käsittelyn aikana jäsen Helminen ehdotti jäsen Tahvanaisen kannattamana, että hallitus päättäisi päätösesityksen 1. kohdan osalta seuraavasti: Hallitus päättää 1. hyväksyä hankesuunnitelman vuoden 2013 osalta, mutta hallitus edellyttää, että sille tuodaan vuosien 2014 ja 2015 osalta uusi, tarkistettu alkuperäisen hankesuunnitelman mukainen hankesuunnitelma. Tavoitteena tulee olla läntisen poliklinikan toiminnan täysimittainen aloittaminen vuoden 2014 alusta.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 18 (50) HALLITUS 18 18.02.2013 Julistettuaan keskustelun asiasta päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava esitys, jota oli kannatettu. Täten asiassa tuli äänestää: se, joka kannattaa esittelijän esitystä, äänestää "jaa", ja se, joka kannattaa jäsen Helmisen esitystä, äänestää "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 "jaa" ääntä, 12 "ei" ääntä, yhden jäsenen äänestäessä tyhjää ja kahden jäsenen ollessa poissa kokouksesta. Puheenjohtaja totesi jäsen Helmisen ehdotuksen tulleen hallituksen päätökseksi. Vähemmistöön kuuluivat jäsen Lauslahti ja puheenjohtaja Urho. Päätös Hallitus päätti 1. hyväksyä hankesuunnitelman vuoden 2013 osalta, mutta hallitus edellyttää, että sille tuodaan vuosien 2014 ja 2015 osalta uusi, tarkistettu alkuperäisen hankesuunnitelman mukainen hankesuunnitelma. Tavoitteena tulee olla läntisen poliklinikan toiminnan täysimittainien aloittaminen vuoden 2014 alusta. 2. vahvistaa HYKS:n operatiivisen tulosyksikön vuoden 2013 käyttösuunnitelman siten, että se vastaa 1. kohdassa mainittua hankesuunnitelmaa, mikä tarkoittaa 0,5 milj. euron vähennystä toimintatuotoista ja -kuluista; ja 3. vahvistaa HYKS:n operatiivisen tulosyksikön vuoden 2013 sitoviksi nettokuluiksi 388 863 000 euroa. Ote: HYKS-lautakunta, HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja, HYKS:n operatiivisen tulosyksikön johtaja Lisätietoja Reijo Haapiainen, p. 040 7313339
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 19 (50) HALLITUS 19 18.02.2013 UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N YHTIÖKOKOUS 13.3.2013 68/00/02/00/03/2013 HALL 19 Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 18.1.2013 tilinpäätösehdotuksen vuodelta 2012 ja päätti siirtää sen tilintarkastajille tarkastettavaksi sekä edelleen esittää tilinpäätöksen yhtiökokoukselle. Taseen loppusummaksi todettiin 17.379.181,87 euroa ja hallitus päätti ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden tappio - 4.277,01 euroa siirretään voitto- ja tappiotilille. Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n tilinpäätös ja toimintakertomus ovat esityslistan oheismateriaalina 1. Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n yhtiökokous pidetään 13.3.2013. Yhtiökokouksen esityslistalla on tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen, tilikauden voitto, vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen puheenjohtajan, jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot, hallituksen jäsenten valitseminen, tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään 4 ja enintään 7 jäsentä. HUS:n ja Helsingin kaupungin osakassopimuksen mukaan HUS nimeää 5 jäsentä ja Helsingin kaupunki 2 jäsentä yhtiön hallitukseen ja HUS nimeää hallituksen puheenjohtajan ja Helsinki varapuheenjohtajan. Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n nykyisessä hallituksessa ovat toimineet seuraavat jäsenet: Markku Pyykkölä, puheenjohtaja (HUS) Veikko Vermilä, varapuheenjohtaja Kaisa Laine (HUS) Raija Rönkä-Nieminen (HUS) Anna-Maija Kaira (HUS) Ilkka Kauppinen (HUS) Tommi Stålberg Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n nykyisenä tilintarkastajana on toiminut suostumuksensa mukaisesti HUS:n tarkastuslautakunnan ehdottamana tytäryhtiöiden tilintarkastusyhteisönä KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jorma Nurkkala, JHTT, KHT. Kuntalain 23 :n 2 momentin mukaan kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Esityksenä on, että yhtiön hallitukseen nimettäisiin päätösesityksessä mainitut henkilöt ja yksi hallituspaikka jätettäisiin tässä vaiheessa täyttämättä. Asiaa selostetaan kokouksessa suullisesti tarkemmin.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 20 (50) HALLITUS 19 18.02.2013 Päätösesitys Hallitus päättää 1. merkitä tiedoksi Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n tilinpäätöksen 2012; 2. nimetä toimitusjohtaja Aki Lindénin tai hänen määräämänsä viranhaltijan edustajaksi Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n 13.3.2013 pidettävään yhtiökokoukseen; ja 3. antaa yhtiökokousedustajalle kuntalain 23 2 momentin mukaisena ohjeena, että yhtiön hallitukseen valittaisiin HUS:n edustajina Markku Pyykkölä, Raija Rönkä-Nieminen, Anna-Maija Kaira ja Ilkka Kauppinen ja että Markku Pyykkölä valitaan hallituksen puheenjohtajaksi; tilintarkastajana jatkaa nykyinen tilintarkastaja. hallituksen jäsenten palkkiot määräytyvät HUS:n luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaan rinnastettuna HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan ja liikelaitosten johtokuntien palkkiosääntöihin. Päätös Esitys hyväksyttiin. Ote yhtiökokousedustajaksi nimetty Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. 471 71204
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 21 (50) HALLITUS 20 18.02.2013 VALTUUSTON KOKOUKSEN 27.3.2013 ASIOITA 21/00/02/00/01/2013 HALL 20 Esityslistan liitteenä 2 on esitys valtuustolle tehtäviksi esityksiksi HUS:n toimielinten valinnasta. Hallituksen kokouksessa 11.3.2013 hallituksen on tarkoitus päättää muista mahdollisista esityksistään valtuustolle. Päätösesitys Hallitus päättää esittää esityslistan liitteessä 2 esitetyt asiat valtuuston 27.3.2013 päätettäväksi. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. 471 71204
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 22 (50) HALLITUS 21 18.02.2013 SOPIMUS HUS-KUNTAYHTYMÄN JA HELSINGIN YLIOPISTON VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ 850/13/00/02/2008 HALL 21 HUS:n ja Helsingin yliopiston välistä yhteistyötä säätelevät erikoissairaanhoitolain ja terveydenhuoltolain määräykset. Monissa tapauksissa yhteistoiminnasta on kuitenkin ollut pakko sopia lain määräyksiä tarkemmin. HUS:n ja yliopiston välille onkin vuosien mittaan kertynyt suuri joukko sopimuksia. Erikoissairaanhoitolaissa säädetään yliopistollisesta sairaalasta, yliopiston osallistumisesta yliopistollisen sairaanhoitopiirin hallintoon, yliopiston lääketieteellisen koulutusyksikön professoreiden ja muiden opettajien toimimisesta sairaanhoitopiirin ylilääkärin tai lääkärin sivuviranhaltijana. Terveydenhuoltolaissa säädetään yliopiston oikeudesta käyttää yliopistollista sairaalaa lääketieteellisen koulutusyksikön koulutus- ja tutkimustoiminnan tarpeisiin sekä valtion velvollisuudesta korvata yliopistolliselle sairaanhoitopiirille valtion varoista kustannuksia, jotka aiheutuvat yliopistollisessa sairaalassa annettavasta lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksesta. Niin ikään yliopistotasoisen terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Ensimmäisen tässä tarkoitetun yhteistoimintasopimuksen HUS ja Helsingin yliopisto allekirjoittivat 5.12.2000. Sopimusta on sittemmin tarkistettu vuonna 2004 ja vuonna 2008. Lisäksi HUS:n ja yliopiston välillä on useita muita sopimuksia. Sopimuskokonaisuuden uudistamista on valmisteltu viime vuoden loppupuolelta lähtien hyvässä yhteistyössä. Nyt hyväksyttäväksi esitettävä sopimus kattaa mahdollisimman suuressa määrin sopijaosapuolten välisen yhteistoiminnan kuvauksen ja siihen liittyvät sopijapuolten oikeudet ja vastuut. Sopimuksella täydennetään lainsäädännön säännöksiä. Sopimuksen liitteenä on esitetty kumottavat erillissopimukset. Erikseen jää vielä tarkasteltavaksi Meilahden kampuskirjasto Terkkoon liittyvä yhteistyö. Tarkoituksena on saada asia, johon yliopiston puolelta liittyy muitakin kuin lääketieteellinen tiedekunta, sovittua kuluvan vuoden aikana. Nyt käsiteltävästä sopimuksesta on poistettu vaatimus siitä, että yliopistosairaalan lääkärin ja hammaslääkärin virkojen kelpoisuusehtojen tulee vastata niitä, jotka olivat voimassa HYKS:ssa 31.12.1999 (esimerkiksi yliopistosairaalan osastonylilääkärin virkaan on vaadittu mm. dosentin pätevyys). Määräyksen poistaminen sopimuksesta helpottaa HUS:n mahdollisuutta joustaa tilanteissa, joissa virkaan ei ole saatavissa päteviä hakijoita. Käytännössä sopimuksen määräyksestä on jouduttu tinkimään aina silloin tällöin jo nyt.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 23 (50) HALLITUS 21 18.02.2013 Sopimuksen 7 kohdassa viitataan hajautetun perusopetuksen koulutuspaikkasopimuksesta HUS:n ulkopuolisten toimintayksiköiden kanssa. Päätösesityksessä esitetään, että hallitus valtuuttaisi johtajaylilääkärin yhdessä asianomaisen sairaanhoitoalueen tai HYKS:n tulosyksikön johtajan kanssa allekirjoittamaan sopimuksen HUS:n puolesta. Päätösesitys Hallitus päättää 1. hyväksyä osaltaan sopimuksen HUS-kuntayhtymän ja Helsingin yliopiston välisestä yhteistyöstä liitteen 3 mukaisesti; 2. oikeuttaa johtajaylilääkärin yhdessä asianomaisen sairaanhoitoalueen tai HYKS:n tulosyksikön johtajan kanssa allekirjoittamaan sopimuksen 7 kohdassa tarkoitetun koulutuspaikkasopimuksen HUS:n puolesta; ja 3. todeta, että yliopistosairaalan lääkärin ja hammaslääkärin virkojen kelpoisuusehtoja tarkistetaan seuraavassa hallituksen kokouksessa siten, että niissä on otettu huomioon kelpoisuusehtoja koskeva väljennys. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. 471 71204, 0400 512 292
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 24 (50) HALLITUS 22 18.02.2013 TILINPÄÄTÖS 2012, TALOUSARVIO 2013 JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET VUODELLE 2013 287/02/02/00/01/2012 HALL 22 Tilinpäätös 2012 Vuoden 2012 tilinpäätöksen kokonaisalijäämäksi muodostui 35,5 milj. euroa, josta 13,9 milj. euroa johtuu marraskuussa 2011 sovittujen uusien kunta-alan virka- ja työehtosopimusten muuttuneista lomaoikeusmääräyksistä aiheutuvasta lomapalkkavelan kasvusta. Vuoden 2011 tilinpäätökseen kirjattu 10,2 milj. euron varaus ei kattanut koko KVTES:n muuttuneiden lomaoikeusmääräysten vaikutusta. Vuoden 2012 lopussa kuntayhtymän taseessa kertynyt alijäämä on yhteensä 9,8 milj. euroa ja kuntayhtymän omavaraisuusaste tulee olemaan noin 39,9 %. Vuoden 2012 tilinpäätöksen yhteenveto (tilintarkastamattomat) on oheismateriaalina 2. Talousarvio 2013 Vuoden 2013 talousarvio laadittiin 7,0 milj. euroa alijäämäiseksi. Strategian mukainen 1,5 %:n tuottavuustavoite vuodelle 2013 on otettu huomioon toimintakuluissa, sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotehinnoissa sekä sitä kautta myös jäsenkuntien maksuosuuksissa. 2013 talousarviossa tuottavuustavoitteen kokonaiseuromäärä on noin 25,5 milj. euroa. Tuottavuuden parantamistavoitteella edistetään HUS:n strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaa parantamista. Tavoitteena on pystyä vastaamaan väestömäärän kasvuun, väestön ikääntymiseen ja muun kysynnän kasvuun tuottamalla samoilla resursseilla aikaisempaa enemmän palveluja. Tuottavuuden parantaminen edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintatapojen ja prosessien kehittämistä mahdollinen hukka eliminoiden sekä rakenteellisia ratkaisuja (esim. toimintojen keskittämisiä HUS-tasoisesti sekä sairaaloiden välisen työnjaon edelleen kehittämistä). Kuntayhtymän laajennettu johtoryhmä käsitteli tilannetta alustavien 2012 tilinpäätöslukujen käsittelyn yhteydessä 22.1. kokouksessaan. Johtoryhmä jatkoi käsittelyä 29.1. kokouksessa. Lisäksi hallitukselle esitettiin 28.1. kokouksen info-osuudessa keskeiset tilinpäätösluvut. KVTES:n muuttuneista lomaoikeusmääräyksistä aiheutuvan varauksen vaikutuksesta ja tilanteen edellyttämistä toimenpiteistä keskusteltiin myös Hustrassa 17.1.2013. Vuoden 2012 tilinpäätöksen tilintarkastamattomiin talouslukuihin jouduttiin tekemään 3 milj. euron toimintatuottoja pienentävä korjaus viikolla 7 valtion tutkimus- ja koulutuskorvausten osalta. Tehokkaalla johtamisella ja säännöllisellä seurannalla turvataan kaikissa yksiköissä vuoden 2013 talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen. Erityisen tärkeää on edistää pysyviä rakenteellisia, tuottavuutta parantavia ja kustannusten kasvua hillitseviä ratkaisuja. 2013 talousarvio on jo lähtökohtaisesti haasteellinen ja edellyttää
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 25 (50) HALLITUS 22 18.02.2013 toiminnan merkittävää tehostumista kaikissa yksiköissä. Kuntayhtymän johto pitää kaikkien yksiköiden kanssa (sairaanhoitoalueet, liikelaitokset, taseyksiköt, muut tulosalueet ja tytäryhtiöt) vuosikellon mukaisen johdon seurantakokouksen helmi- maaliskuun vaihteessa. Kokouksissa keskitytään vuoden 2012 analyysin ja tavoitteiden toteutumisen lisäksi erityisesti 2013 talousarviossa hyväksyttyjen tavoitteiden toteuttamiseen ja konkreettisiin toimenpiteisiin. Talousarvion riskit (milj. euroa) Talousarvio 2013 sisältää selviä riskejä tuottavuustavoitteen saavuttamisen ja palveluhintojen suhteen, jonka osalta vuonna 2012 jäätiin 0,9 %:iin asetetun 1,5 %:n tavoitteen sijasta, sairaalakustannusindeksinä käytettiin talousarviota laadittaessa 2,6 %, kun se vuonna 2012 toteutunee 3,6 %:n suuruisena. Laskentaperuste Laskentaperuste, % Riski-% Riski Tuottavuustavoite (ulkoiset toimintakulut) *) 1 705,2 1,5 % 0,6 % 10,2 Painotettu kustannustason muutos **) 1 705,2 2,6 % 1,0 % 17,1 Alijäämän kattaminen ***) 0,4 % 1,7 % 21,6 *) Tuottavuustavoite TP 2012 0,9 %, TA 2013 keskimäärin 1,5 % **) Sairaalakustannusindeksin ennakkotieto 3,6 %, TA2013 2,6 % ***) Laskelmissa huomioitu 2011 alijäämä, 2012 alijäämän vaikutus 1,7 % TP 2012 alijäämä 35,5 milj. euroa - lomapalkkavarauksen vaikutus 13,9 milj. euroa Pidemmän aikavälin kehittämisohjelma Tasapainottamisohjelma HUS:n talouden tasapainottaminen vaatii useamman vuoden. Seuraavaan hallituksen kokoukseen valmistellaan tasapainottamisohjelma vuodelle 2013, jolla taseeseen kertynyt tilikausien ali-/ylijäämä saadaan +- 0 tilanteeseen. Lisäksi hallitukselle valmistellaan pidemmän aikajänteen kehittämis-/ tuottavuusohjelma, jolla kolmen vuoden aikana saadaan käyttötalous tasapainoon ja ennen kaikkea vahvistettua kuntayhtymän tasetta. Tasapainottamisohjelman tavoitteena on paitsi turvata vuoden 2013 talousarviossa hyväksyttyjen tavoitteiden toteutuminen, myös varmistaa, että 2013 taloudellinen tulos muodostuu vähintään 9,8 milj. euroa ylijäämäiseksi. Vuoden 2013 talousarviota on näiltä osin muutettava. Tasapainottamisohjelman keinovalikoima muodostuu toiminnan lisätehostamisen kautta saavutettavista kulusäästöistä, sairaanhoidollisen palvelutuotannon hintojen tarkistamisesta kesken vuoden, peruspääomalle maksettavan koron alentamisesta sekä investointiohjelman uudelleen tarkastelusta ja mahdollisesta supistamisesta. Tavoitteena on löytää selkeitä toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 26 (50) HALLITUS 22 18.02.2013 Henkilöstökulujen vähentäminen Edellä mainitun lisäksi jatketaan systemaattisesti tarpeettoman omaisuuden hallittua realisoimista. Parhaillaan ollaan myymässä kolmea Tuusulassa sijaitsevaa asunto/kiinteistöyhtiötä. Tasapainottamisohjelman reunaehtoina ovat päivystyksen ja kiireellisen hoidon tavoitteiden toteutuminen sekä hoitotakuuvelvoitteiden täyttäminen. Lähtökohtana on lisäksi henkilöstön palvelussuhdeturvan säilyttäminen. Tasapainottamisohjelmassa tarkistetaan valmistelun yhteydessä kaikissa HUS-konsernin yksiköissä jo laadittujen toimenpiteiden riittävyys ja laaditaan uuden tilanteen edellyttämät tasapainotusohjelmat. Strategian mukainen toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen turvataan. Henkilöstökulujen kehitys vuodesta 2012 vuoteen 2013 voi olla enintään sopimuskorotusten suuruinen, ts. henkilöstöä ei lisätä kuntayhtymätasolla (pois lukien vuodelle 2013 hyväksytyt toiminnalliset muutoshankkeet) eikä palkkaliukumia sallita. Määräaikaisen työvoiman (erityisesti lyhytaikaiset sijaisuudet) ja vuokratyövoiman käytön vähentäminen Alle 13 päivän sijaisten palkkakustannukset (ei sisällä työnantajan sivukuluja) ilman työnantajan sivukuluja olivat vuonna 2012 yhteensä 12,5 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 3,2 miljoonaa euroa. Vuokratyövoimaan käytettiin vuonna 2012 noin 14,4 miljoonaa euroa, mikä on noin 200 000 euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuokratyövoiman käytöstä 2,3 miljoonaa euroa koostui perusterveydenhuollon yhteispäivystystoiminnasta ja 1,6 miljoonaa työterveyshuollon lääkärityövoiman hankinnasta. Yksiköissä, joissa käytetään paljon sijaisia ja vuokratyövoimaa, vastuutetaan henkilöstöpäälliköt ohjeistamaan yksiköitä ja uusimaan yhdessä yksikön kanssa toimintatapoja sekä seuraamaan määräaikaisen henkilöstön ja vuokratyövoiman käyttöä entistä tarkemmin. Samassa yhteydessä tarkastellaan ko. yksiköiden työvuorosuunnittelua, lisä- ja ylitöitä ja niiden mahdollisesti aiheuttamia sijaistustarpeita. Vakanssilisäykset, rekrytointi, HUSplus ja hoitohenkilöstön päivittäisen resursoinnin toimintamallin käyttöönotto Jos kesken vuotta joudutaan jostain poikkeuksellisesta syystä harkitsemaan vakanssi-/ henkilöstölisäyksiä, niistä aiheutuvat kustannukset on kuvattava nykyistä paremmin, samoin kuin miten ja mistä rahoitus em. lisäyksiin hankitaan, jotta lisäkustannuksia ei synny. Vakanssilisäykset ja myös nimikemuutokset, joilla on kustannusvaikutuksia, käsitellään keskitetysti osana osavuosikatsausta ennen niiden toteuttamista.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 27 (50) HALLITUS 22 18.02.2013 Tulospalkkioehtojen tiukentaminen Henkilöstön palvelussuhteeseen ottamisen ja nimikkeiden käytön osalta valmistellaan tarkennettu ohjeistus, jossa kiinnitetään huomiota muun muassa hallinto- ja toimistohenkilöstön palkkaamiseen, työsopimusten ja virkamääräysten tekemiseen sekä käytettäviin nimikkeisiin. HUS Plussan itsepalvelutoimintoja hyödynnetään parhaiten mm. lyhyissä sairauspoissaoloissa (lähes 100 %). Kehitettävää itsepalvelun käytön määrässä taas on mm. ulkoisissa koulutuksissa (noin 20 %) ja vuosilomissa (n. 64 %). Vuoden 2012 lomapalkkavarauksen laskentatilanteessa pitämättömiä vanhoja 2011-2012 vuosilomia oli 168 000 päivää ja uusia lomia (1.4.2012-31.12.2012) 465 000 päivää. Jatkossa on tärkeää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota vuosilomien suunnitteluun ja niiden pitämiseen huomioon ottaen toiminnan tarpeet ja sen, että vuosilomia tulisi pidettyä pitkin vuotta. Nk. Vuosilomaliukuma eli se, että henkilökunnalla on esimerkiksi lomapalkkavarauksen laskentatilanteessa enemmän pitämättömiä vuosiloma- tai säästövapaapäiviä kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana aiheuttaa kirjanpitomielessä kustannuksia. Esimerkiksi 31.12.2012 tilanteessa oli noin 18 500 pitämätöntä vuosilomapäivää enemmän kuin 31.12.2011. Säästövapaa päiviä oli säästössä noin 50 000 kappaletta, joka oli 3 000 päivää enemmän kuin vuotta aiemmin. Näiden muutosten kustannusvaikutus lomapalkkavaraukseen oli yli 2 miljoonaa euroa. Hoitohenkilöstön päivittäiseen liikuteltavuuteen, kuten poissaolojen sisäiseen korvaavuuteen, on HUS:ssa kehitetty päivittäisen resursoinnin toimintamalli. Yhteisesti sovitun toimintamallin mukaisesti hoitohenkilöstö siirtyy tarpeen mukaan toiselle osastolle tekemään työvuoronsa. Mallin on todettu olevan toimiva ja siitä hyötyvät potilaat tasalaatuisempana hoitona ja potilasturvallisuuden vahvistumisena, hoitohenkilöstö työn ruuhkahuippujen vähentymisellä ja organisaatio henkilöstökulusäästöillä. HUS:n Ve-Te hankkeen osuudessa kehitetty malli on esitelty edellisen vuoden aikana jokaiselle osastoryhmälle ja kuluvana vuonna panostetaan sen käyttöönottoon. Tulospalkkioiden ehtoja on tiukennettava. Kaikkien johtajien (liikelaitosten toimitusjohtajat, sairaanhoitoalueiden johtajat, toimialajohtajat ja klinikkaryhmän johtajat) tulospalkkioiden kriteereiksi asetetaan vuonna 2013 painotetusti toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen kuluja vähentämällä. Pelkkä budjetissa pysyminen ei riitä laukaisemaan tulospalkkiota. Uudistettavassa palkkastrategiassa otetaan huomioon erityisesti talouden näkökulmat ja toiminnan kehittäminen (toiveena, että keskitytään vain muutamaan palkkiomalliin, jotka sopisivat kaikille tulosalueille sekä liikelaitoksille).
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2013 28 (50) HALLITUS 22 18.02.2013 Palkkaliukumien vähentäminen Vuonna 2012 voimassa olleiden työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti palkankorotusten kustannusvaikutus työnantajan sivukuluprosenteissa tapahtuneiden muutosten kera oli 2,9 %. Tämän lisäksi palkkaliukuma oli 1,8 %. Palkkaliukumalla tarkoitetaan työehtosopimusten ja todellisen palkkakehityksen eroa. Palkkaliukuman osalta voidaan päätellä, että tehtävien vaativuuksia on tarkastettu ylöspäin, rekrytointien yhteydessä sisääntulopalkat ovat nousseet ja nimikemuutosten yhteydessä on tarkastettu palkkoja. Vuonna 2013 kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota palkkaliukuman syihin tavoitteena vähentää palkkaliukumaa. Muut toimenpiteet Arvioidaan kokonaisuudessaan uudelleen HUS:n paikalliset sopimukset ja lasketaan niiden kustannusvaikutukset. Lisäksi selvitetään onko ko. sopimusten tulkinnassa ja niihin liittyvissä toimintatavoissa epäkohtia sekä tunnistetaan ne yksiköt, joissa näin on ja korjataan niiden toiminta. Työn vaativuuden arviointiin (TVA) liittyviä palkan tarkistuksia ei tehdä ennen kokonaisvaltaista TVA-uudistusta. Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisesta päättää vain tulosalueen tai liikelaitoksen johtaja ja määräaikaisen henkilöstön osalta työsopimuksia / virkamääräyksiä uusittaessa pidättäydytään palkkojen tarkastukselta ko. yhteydessä tehtävän pysyessä samana. Kesäsulkujen laajuus arvioidaan uudestaan ja kesäajan henkilöstömäärää vähennetään v. 2012 ja 2011 tasosta. Henkilöstömäärän lisäksi arvioidaan uudelleen kuinka pitkäksi ajanjaksoksi kesäsijaisia tarvitaan. Viime vuosina on ollut nähtävissä trendi, että kesäsijaisten palvelussuhteet alkavat aiempaa aikaisemmin ja loppuvat aiempaa myöhemmin. Lisä- ja ylitöiden määrään vaikutetaan tarkistamalla työvuorosuunnittelun periaatteet ja paremmalla henkilöstön sijoittelulla. Arvioidaan voidaanko Lylyisten virkistysalueesta luopua. Alueen kiinteistöt tarvitsevat myös remontteja lähivuosina (esim. katto, jätevesi jne.). Vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat noin 100 000 150 000 euroa. Investoinnit Vuoden 2013 talousarvioon sisältyvä investointisuunnitelma 2013 2016 on liikelaitokset mukaan lukien neljän vuoden jaksolla yhteensä 580 milj. euroa. Hallituksen 13.12.2012 vahvistama hanketason ohjelma on ko. kaudella kuitenkin 57 milj. euroa pienempi, koska uuden lastensairaalan rahoitusmallia koskevista alustavista päätöksistä johtuen lastensairaala poistettiin HUS:n omien investointien ohjelmasta. Sopeutettava investointien määrä 4 vuoden jaksolla on siten lähtötilanteessa 523 milj. euroa. Valtuuston 13.12.2012 ehdollisena hyväksymä, vuosina 2014 2016 maksettava 40 milj. euron lahjoitus lastensairaalasäätiölle rahoitetaan HUS:n investointiohjelman ulkopuolella. Rahoitusjärjestelystä valmistellaan osana muita uuden lastensairaalan asioita esitys hallituksen 11.3.2013 kokoukseen.