Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6756/17 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat CO EUR-PREP 11 POLGEN 19 ECON 158 UEM 61 SOC 154 EMPL 117 COMPET 151 ENV 201 EDUC 96 RECH 85 ENER 93 JAI 177 Asia: Eurooppalainen ohjausjakso yhteenveto 2017 Valtuuskunnille toimitetaan oheisena puheenjohtajavaltion laatima yhteenveto vuoden 2017 eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvistä, neuvoston eri kokoonpanoissa käydyistä keskusteluista ja niissä esitetyistä keskeisistä poliittisista viesteistä. 6756/17 1
Johdanto Euroopan talous elpyy hienoisesti, ja uusia työpaikkoja syntyy suhteellisen paljon. Talous on viime aikoina osoittautunut jossain määrin kestokykyiseksi maailmanlaajuisten haasteiden suhteen. Komission viimeisimmän talven talousennusteen mukaan kaikkien 28 jäsenvaltion talouden odotetaan kasvavan vuosina 2016, 2017 ja 2018. Tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta elpymiseen liittyy vielä monia epävarmuustekijöitä, investointitoiminta on edelleen vähäistä, työttömyysaste ja julkisen velan taso ovat edelleen hyvin korkealla joillain alueilla ja talouden suorituskyky jakautuu epätasaisesti. On myös huomattavia rakenteellisia ongelmia, jotka jarruttavat kasvua joissakin jäsenvaltioissa. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää toteuttaa päättäväisiä ja koordinoituja toimia ja panna uudistukset ripeästi täytäntöön, jotta vahvistetaan käynnissä olevaa elpymistä, edistetään työpaikkojen luomista ja saadaan aikaan pitkän aikavälin kestävää ja osallistavaa kasvua. Vuoden 2017 eurooppalaisella ohjausjaksolla, jossa on otettu huomioon useita viimeisten kahden jakson aikana tehtyjä parannuksia ja uudistuksia, pyritään koordinoimaan talous- ja sosiaalipolitiikkaa koko Euroopan unionin tasolla, jotta näiden painopisteiden toteuttamisessa voitaisiin edistyä mahdollisimman paljon. Vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017, joka on lähtökohtana eurooppalaiselle ohjausjaksolle, vahvistetaan Euroopan unionille kuluvan vuoden yleiset talous- ja sosiaalipoliittiset painopisteet. Kuten aiempinakin vuosina, neuvosto on antanut päätelmät vuoden 2017 eurooppalaista ohjausjaksoa koskevasta paketista. Puheenjohtajavaltion aloitteesta ministerit ovat myös käyneet teemakeskusteluja eurooppalaisen ohjausjaksoon liittyvistä eri aiheista neuvoston eri kokoonpanoissa. Lisäksi puheenjohtajavaltio osallistui eurooppalaisesta ohjausjaksosta Euroopan parlamentissa käytyyn keskusteluun 14. helmikuuta 2017. Tässä yhteenvedossa esitetään neuvostossa vuoden 2017 eurooppalaisen ohjausjakson ensimmäisen vaiheen aikana käytyjen keskustelujen päätelmät ja tulokset. 6756/17 2
Vuoden 2017 eurooppalainen ohjausjakso Komissio hyväksyi 16. marraskuuta 2016 eurooppalaista ohjausjaksoa koskevan "syyspaketin", joka sisältää seuraavat asiakirjat: Vuotuinen kasvuselvitys 2017 (14357/16); Luonnos komission ja neuvoston yhteiseksi työllisyysraportiksi, jossa analysoidaan Euroopan työllisyys- ja sosiaalista tilannetta sekä jäsenvaltioiden politiikkatoimenpiteitä (14364/16); Kertomus varoitusmekanismista vuosi 2017(14359/16); Euroaluetta koskeva suositus (suositus neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta), (14358/16), johon ensimmäistä kertaa liitettiin komission tiedonanto "Euroalueelle tavoitteeksi positiivinen finanssipolitiikan viritys" (14630/16), jossa painotetaan, että finanssipolitiikan virityksen on oltava elvyttävä vuonna 2017, ja kehotetaan niitä jäsenvaltioita, jotka ylittävät selkeästi keskipitkän aikavälin tavoitteensa, hyödyntämään julkistaloutensa liikkumavaraa. Komissio täydensi pakettia 22. marraskuuta 2016 julkaisemalla selvityksen euroalueesta (komission yksiköiden valmisteluasiakirja, joka liittyy euroalueesta annettuun suositusluonnokseen). Neuvosto suhtautuu myönteisesti komission vuotuiseen kasvuselvitykseen 2017 ja on pitkälti samoilla linjoilla kuin komissio analyysissaan EU:n taloustilanteesta ja poliittisista haasteista. Kahden viimeisen eurooppalaisen ohjausjakson aikana noudatetun talouspoliittisen strategian jatkumona vuotuisen kasvuselvityksen keskeisenä aiheena on edelleen investointien, rakenneuudistusten ja vastuullisen finanssipolitiikan hyödyllinen yhteisvaikutus. Koska nämä kolme prioriteettia liittyvät läheisesti toisiinsa ja vahvistavat toisiaan, on olennaista noudattaa yhdennettyä lähestymistapaa sekä kansallisella että EU:n tasolla osallistavan kasvun ja kestävän taloudellisen kehityksen mahdollistamiseksi sekä sosioekonomisen toimintaympäristön kohentamiseksi Eurooppaa hyödyttävällä tavalla. 6756/17 3
Maakohtaisten suositusten täytäntöönpano on keskeinen osa eurooppalaista ohjausjaksoa. Vaikka jonkinasteista edistymistä onkin tapahtunut, uudistusten täytäntöönpanon parantaminen tekisi eurooppalaisesta ohjausjaksosta tehokkaamman välineen talouspolitiikan koordinoimiseksi koko EU:n tasolla, jolloin se voisi paremmin edistää jäsenvaltioiden lähentymistä ja vahvistaa koko EU:n taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Onkin olennaisen tärkeää pyrkiä parantamaan uudistusten täytäntöönpanoa jakamalla kokemuksia yhteisistä haasteista ja parhaista toimintatavoista, seuraamalla tiiviisti uudistusten toteuttamista ja vahvistamalla vuoropuhelua kansallisten sidosryhmien kanssa, jotta ne saadaan sitoutumaan vahvemmin tähän prosessiin. Kasvu, kilpailukyky ja julkisen talouden kestävyys Neuvosto keskusteli "syyspaketin" pohjalta vuoden 2017 eurooppalaisen ohjausjakson talouspoliittisista painopisteistä. Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ecofin) käsitteli laajaa joukkoa kysymyksiä, kuten keinoja, joilla voidaan vahvistaa elpymistä ja lisätä tuottavuutta, kiireisimmin rakenneuudistuksia vaativia aloja sekä julkisen talouden kestävyyttä ja mahdollista makrotalouden epätasapainoa. Kilpailukykyneuvosto puolestaan keskittyi yhteen talouspolitiikan osa-alueeseen julkisia hankintoja koskeneessa teemakeskustelussa. Aihe on erittäin tärkeä julkisten menojen tehokkuuden ja laadun kannalta. Ecofin-neuvosto antoi 27. tammikuuta 2017 päätelmät vuotuisesta kasvuselvityksestä 1 ja varoitusmekanismia koskevasta kertomuksesta 2 ja hyväksyi ehdotuksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta 3. Ministerit olivat pitkälti samoilla linjoilla kuin komissio analyysissään EU:n taloustilanteesta ja poliittisista haasteista ja olivat yhtä mieltä siitä, että EU:n politiikan laajoja painopistealueita tulisi olla investointien lisääminen, rakenneuudistusten toteuttaminen ja vastuullisen finanssipolitiikan harjoittaminen. Nämä painopisteet olisi pantava täytäntöön yhdennetysti sekä EU:ssa että jäsenvaltioissa osallistavan kasvun ja kestävän taloudellisen kehityksen varmistamiseksi. 1 2 3 5734/17: neuvoston (Ecofin) päätelmät vuotuisesta kasvuselvityksestä 2017. 5735/17: neuvoston (Ecofin) päätelmät varoitusmekanismia koskevasta kertomuksesta 2017. 5194/17: suositus neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. 6756/17 4
Neuvosto on todennut, että on edistettävä kiireesti investointeja parantamalla yleistä investointiilmapiiriä, jotta vahvistetaan EU:n talouden elpymistä ja lisätään tuottavuutta ja kasvupotentiaalia. Tätä varten jäsenvaltioita kehotetaan poistamaan kansalliset ja rajatylittävät investointien esteet, joista useita on otettu esiin investointeja haittaavien pullonkaulojen poistamisesta 6. joulukuuta 2016 annetuissa päätelmissä 4. Neuvosto muodosti samassa istunnossa yleisnäkemyksen ehdotuksesta Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahaston) toimintakauden pidentämisestä ja sen rahoituskapasiteetin lisäämisestä, mikä auttaa saamaan liikkeelle lisää investointeja EU:n alueella. Järjestämättömien lainojen suuren määrän vuoksi kansallisia maksukyvyttömyysmenettelyjä on edelleen tehostettava ja on laadittava ja pantava täytäntöön tehokas strategia, jotta pankkialan elinkelpoisuuteen kohdistuviin riskeihin voidaan puuttua eräissä jäsenvaltioissa. Rakenneuudistusten osalta ministerit korostivat, että tuotemarkkinoiden uudistukset ovat tärkeitä, sillä ne lisäävät potentiaalista kasvua ja parantavat talouden sopeutumiskykyä. Ministerit olivat pitkälti samoilla linjoilla komission kanssa siitä, että jäsenvaltioiden on panostettava enemmän sellaisten olosuhteiden luomiseen, jotka edistävät työmarkkinoille osallistumista ja tuloksellista koulutusta ja osaamisen kehittämistä. Neuvosto korosti myös, että ensisijaisena tavoitteena olisi oltava tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden toteuttaminen sekä jatkotoimet digitaalisten sisämarkkinoiden, pääomamarkkinaunionin ja energiaunionin toteuttamiseksi. Lisäksi hyväksymässään euroaluetta koskevassa suosituksessa neuvosto kehottaa jatkamaan työtä pankkiunionin täydentämiseksi ja edistymään talous- ja rahaliiton viimeistelyssä. Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että jäsenvaltioiden finanssipolitiikan olisi tuettava kasvua samalla kun varmistetaan pitkän aikavälin velkakestävyys, muun muassa niin, että talousarvioiden laadinnassa keskitytään laatuun ja rakenteeseen. Euroalueen osalta jäsenvaltioiden olisi pyrittävä finanssipoliittiseen kokonaisviritykseen, jossa tarve varmistaa kestävyys ja toisaalta tarve tukea investointeja ovat sopivassa tasapainossa. 4 15314/16: neuvoston (Ecofin) päätelmät investointiohjelman kolmannen pilarin puitteissa määriteltyjen investointeja haittaavien pullonkaulojen poistamisesta. 6756/17 5
Neuvoston päätelmissä korostetaan tuloksellisuuden ja politiikan muun muassa maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon seurantaa läpi vuoden. Uudistusten toteuttamista koskevia tuloksia on parannettava. Tätä käsitellään neuvostossa maaliskuussa komission esittämän perusteellisen arvioinnin pohjalta. Neuvosto kannustaa jatkamaan jäsenvaltioissa niiden ja komission välistä tehokasta ja avointa vuoropuhelua sekä parantamaan kansallisten sidosryhmien osallistumista. Varoitusmekanismia koskevan kertomuksen osalta neuvosto yhtyi komission analyysiin ja ilmaisi tyytyväisyytensä jäsenvaltioiden edistymiseen makrotalouden epätasapainon korjaamisessa. Samalla neuvosto korosti, että politiikkatoimia tarvitaan edelleen, ja oli komission kanssa samaa mieltä niiden 13 jäsenvaltion luettelosta, joista käynnistettiin perusteelliset tarkastelut. Tarkastelujen tulokset sisältyvät komission helmikuussa julkaisemiin maaraportteihin. Kilpailukykyneuvosto kävi 20. helmikuuta 2017 teemakeskustelun julkisiin hankintoihin liittyvistä kysymyksistä vuoden 2017 vuotuisen kasvuselvityksen ja eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Keskustelussa hyödynnettiin myös kilpailukykyä ja kasvua käsittelevässä korkean tason työryhmässä käytyjen keskustelujen tuloksia. Näissä viidessä keskustelussa keskityttiin sisämarkkinoihin liittyviin aiheisiin (muun muassa julkisiin hankintoihin) ja uudistusten toteuttamiseen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Keskustelun aikana ministerit korostivat julkisten hankintojen suurta merkitystä välineenä, jolla edistetään innovointia, kilpailukykyä ja kestävää kasvua, sekä keskeisenä tekijänä sisämarkkinoiden loppuun saattamisessa. EU-maat käyttävät noin 14 prosenttia bruttokansantuotteesta julkisiin hankintoihin, joten on olennaisen tärkeää varmistaa, että julkisille varoille saadaan paras mahdollinen vastine. 6756/17 6
Ministerit kertoivat saaduista kokemuksista ja parhaista käytännöistä ja määrittelivät tärkeimmät menettelytavat, jotka olisi asetettava etusijalle julkisten hankintojen alalla. Hankintojen ammattimaistaminen sekä henkilöresurssien että hankintamenettelyjen suhteen, ohjeistuksen laaja saatavuus, koulutusseminaarit ja selittävät huomautukset ovat keskeisen tärkeitä hyvin toimivassa julkisten hankintojen järjestelmässä. Monet ministerit korostivat sellaisten strategisten hankintojen tarjoamia mahdollisuuksia, joissa ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat tai innovointipotentiaali otetaan huomioon hankintamenettelyn aikana. Lisäksi ministerit pitivät tärkeänä hankintoja koskevien tietojen määrittelyä ja keräämistä jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla, jotta voidaan parantaa valvontaa ja avoimuutta sekä tunnistaa sääntöjenvastaisuudet. He korostivat kuitenkin, että yrityksille ja valtion laitoksille koituva hallinnollinen rasite olisi pidettävä mahdollisimman vähäisenä. Julkisiin hankintoihin liittyviä kysymyksiä käsitellään säännöllisesti maakohtaisissa suosituksissa, joiden täytäntöönpano on ollut epätasaista. Eurooppalaisessa ohjausjaksossa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota seikkoihin, joilla tuetaan pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin ja edistetään hankintamenettelyn digitalisointia. Työllisyys, koulutus ja sosiaalinen osallisuus Sosiaalisilla näkökohdilla on yhä tärkeämpi merkitys eurooppalaisessa ohjausjaksossa, sillä pohdinnat osallistavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta ovat keskeisiä uusien työpaikkojen ja kasvun kannalta. Ne hyödyttävät kaikkia kansalaisia, vahvistavat luottamusta EU:hun ja edistävät yhteisiä eurooppalaisia arvoja. Tämä oli esillä myös vuoden 2017 eurooppalaisesta ohjausjaksosta käydyissä neuvoston keskusteluissa, erityisesti työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttajaasioiden neuvoston (TSTK) ja koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston istunnoissa. Ensimmäisen 8. joulukuuta 2016 käydyn keskustelun jälkeen TSTK-neuvosto kävi 3. maaliskuuta 2017 periaatekeskustelun maakohtaisten suositusten täytäntöönpanosta ja erityisesti työmarkkinoille pääsyn parantamisesta sekä eroavuuksien vähentämisestä EU:ssa vuoden 2017 eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Neuvosto antoi samassa istunnossa päätelmät vuoden 2017 vuotuisesta kasvuselvityksestä ja yhteisestä työllisyysraportista 5 ja hyväksyi yhteisen työllisyysraportin 6. 5 6 6885/17: neuvoston päätelmät vuotuisesta kasvuselvityksestä ja yhteisestä työllisyysraportista 2017 (TSTK). 6887/17: yhteinen työllisyysraportti. 6756/17 7
Ministerit painottivat, että taloudellinen, sosiaalinen ja työllisyystilanne EU:ssa ovat kohentuneet, mutta edelleen tarvitaan lisätoimia EU:n kansalaisten kohtaamiin haasteisiin vastaamiseksi. Tältä osin pidettiin erittäin hyvänä, että eurooppalaisessa ohjausjaksossa kiinnitetään enemmän huomiota työllisyys- ja sosiaalinäkökohtiin ja että komission kanssa käytävää vuoropuhelua on tehostettu. Ministerit toivoivat vuoropuhelun laajentamista edelleen. He olivat yhtä mieltä siitä, että ohjausjakso tarjoaa asianmukaiset puitteet jäsenvaltioiden uudistuspyrkimysten edistämiseksi sekä kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi erityisesti vertaisarviointien kautta. Jäsenvaltiot voivat tällä tavoin oppia toisiltaan pitäen samalla mielessä, että kunkin maan tilanne on omanlaisensa eikä yhtä yleispätevää ratkaisua ole. Rakenneuudistusten on oltava osallistavia, ja niiden yhteydessä on kiinnitettävä huomiota väestöryhmiin, jotka niitä eniten tarvitsevat. Sidosryhmien kuuleminen ja erityisesti työmarkkinaosapuolten tosiasiallinen osallistuminen uudistusohjelmien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon kansalliset käytännöt ja olosuhteet huomioon ottaen on olennaisen tärkeää uudistuksiin sitoutumisen ja niiden oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi sekä parempien tulosten varmistamiseksi. Taloustilanne muuttuu jatkuvasti. Teknologialla on siinä yhä tärkeämpi rooli, ja se aiheuttaa muutoksia työmarkkinoihin. Ministerit korostivat, että tässä tilanteessa on tärkeää investoida osaamiseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä huolehtia nuorten, ikääntyneiden ja pitkäaikaistyöttömien integroimisesta työmarkkinoille. Yhteistyötalouden tuomia etuja olisi hyödynnettävä vaarantamatta sosiaalisen suojelun järjestelmiä ja heikentämättä työpaikkojen laatua. Naisten täysimääräinen osallistuminen työmarkkinoille ja työ- ja yksityiselämän parempi tasapainottaminen otettiin esiin olennaisina tekijöinä, joilla työvoiman taloudellinen potentiaali saadaan maksimoitua. Köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseen on edelleen kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä on huomattavia eroja. 6756/17 8
Istunnossaan 17. helmikuuta 2017 koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto (koulutusosio) kävi julkisen periaatekeskustelun koulutuksen osuudesta sosiaaliseen yhteenkuuluvuuden ja yhteisten eurooppalaisten arvojen edistäjänä vuoden 2017 eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Keskustelun aikana ministerit painottivat aiheen merkitystä ottaen huomioon koulutuspolitiikan keskeisen roolin sellaisen osallistavan yhteiskunnan rakentamisessa, jossa kansalaiset ovat aktiivisia ja jakavat yhteiset eurooppalaiset arvot sekä kunnioittavat demokratiaa, ihmisoikeuksia ja moninaisuutta. Keskeisenä tavoitteena on edelleen tarjota nuorille tarvittavat taidot, jotta he voivat osallistua aktiivisesti työmarkkinoille. Ministerit korostivat tältä osin koulutuksen yhä suurempaa merkitystä välineenä, jolla edistetään osallisuutta yhteisiin arvoihin perustuvassa monimuotoisessa ympäristössä, medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua sekä sosiaalista yhteenkuuluvuutta vastauksena radikalisoitumissuuntauksiin, jotka voivat johtaa väkivaltaiseen ääriajatteluun, rasismiin ja suvaitsemattomuuteen. Uudet Euroopan solidaarisuusjoukot ja Erasmus+-ohjelma nostettiin esiin aloitteina, joilla on tärkeä symbolinen merkitys: ne edustavat eurooppalaisia arvoja ja vaikuttavat olennaisella tavalla monien nuorten myönteiseen kehitykseen. Ottaen huomioon OECD:n uusimman PISA 2015 -tutkimuksen tulokset, jotka osoittavat sosioekonomisten erojen kielteiset vaikutukset oppijan yleiseen koulutustasoon, ministerit keskustelivat parhaista käytännöistä korkeatasoisen koulutuksen tarjoamiseksi kaikille ja erityisesti koulutuksen eriarvoisuuden vähentämiseksi tukemalla syrjäytyneitä oppijoita, joilla on erilaisia ja erityisiä tarpeita tai jotka ovat vaarassa jättää koulunkäyntinsä kesken tai vaarassa ajautua sosiaaliseen ja taloudelliseen ahdinkoon, ja tarjoamalla yksilöllisiä, räätälöityjä ratkaisuja. Ministerit totesivatkin olevan tärkeää, ettei koulutuspolitiikoissa ja arviointijärjestelmissä enää tukeuduta yhteen yleispätevään lähestymistapaan. Keskeisten toimien olisi oltava elinikäisiä ja ne olisi aloitettava jo varhaislapsuudessa, ja toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä heti, kun havaitaan riskejä tai vaikeuksia. Ministerien keskeinen viesti on, että koululle ja muille oppilaitoksille olisi annettava riittävästi joustovaraa, jotta tiettyihin tilanteisiin voidaan soveltaa innovatiivisia ratkaisuja. Vaikka koulutuksella onkin tärkeä rooli, tarvitaan laaja-alaista, koordinoitua ja vahvaa sosiaali- ja talouspolitiikkaa, jotta voidaan onnistuneesti edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta. 6756/17 9
Erittäin pätevät opettajat ovat hyvin toimivan koulutusjärjestelmän ydin. Keskustelussa käsiteltiin siksi myös parhaita tapoja, joilla voitaisiin tukea opettajien, kouluttajien ja muun opetushenkilöstön jatkuvaa ammatillista kehittämistä. Keskustelussa korostettiin useita keskeisiä tekijöitä, kuten koko uran ajan jatkuvaa koulutusta opettajille, sellaisten foorumien perustamista, joilla helpotetaan ja edistetään vertaisoppimista, ja sellaisten aiheiden kuin etiikka, kansalaisuus ja politiikka integroimista opettajien koulutukseen. Eurooppalaisen ohjausjakson viherryttäminen Neuvosto keskusteli eurooppalaisesta ohjausjaksosta myös ympäristönäkökulmasta. Koska talousjärjestelmä on suuressa määrin riippuvainen siitä, että rajallisia luonnonvaroja on saatavilla ja että niitä käytetään kestävästi, tulevan kilpailukyvyn ja pitkän aikavälin kestävän ja osallistavan kasvun turvaamiseksi on tärkeää edistää talouden viherryttämistä ja siirtymistä kohti resurssitehokasta kiertotaloutta. Ympäristöneuvosto keskusteli 28. helmikuuta 2017 eurooppalaisen ohjausjakson viherryttämisestä. Siinä yhteydessä ministerit tarkastelivat myös tiedonantoa "EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointi" (5967/17 + ADD 1), jonka komissio antoi 6. helmikuuta 2017. Tämän arvioinnin ja tiedonantoon liittyvien 28 maakohtaisen raportin tavoitteena on tarjota jäsenvaltioille väline, jolla pyritään parantamaan EU:n ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa sekä edistämään eurooppalaisen ohjausjakson viherryttämistä. 6756/17 10
Ministerit pitivät myönteisenä sitä, että vuoden 2017 vuotuisessa kasvuselvityksessä on joitakin keskeisiä ympäristöön liittyviä näkökohtia. Siinä korostetaan erityisesti kestäviä, ilmastoon liittyviä investointeja ja tukea siirtymiselle vähähiiliseen ja kiertotalouteen, mikä auttaa myös vahvistamaan kasvua ja työpaikkojen luomista. Eräät ministerit pitivät kuitenkin valitettavana sitä, että kasvuselvityksessä kiinnitetään yleisesti edelleen liian vähän huomiota ympäristönäkökohtiin ja kestävyyteen eikä käsitellä lainkaan monia kestävän kehityksen ja vihreän kasvun keskeisiä välineitä, kuten resurssitehokkuutta, vihreää taloutta, vihreitä työpaikkoja, kestävää innovointia sekä vihreän ja sinisen talouden välisiä synergioita ja vihreää rahoitusta. Lisäksi ministerit korostivat, että yhteydet unionin ympäristöalan 7. toimintaohjelmaan (EAP), Eurooppa 2020 -strategiaan ja maailmanlaajuisen kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ovat tärkeitä. Eurooppalaisen ohjausjakson asianmukainen viherryttäminen hyödyttäisi kasvua ja työllisyyttä ja edistäisi tehokkaasti Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoa EU:n tasolla. Lisäksi tähdennettiin, että näiden prosessien on oltava toisiaan täydentäviä ja että päällekkäisyyksiä on vältettävä. Ministerit suhtautuivat myönteisesti komission uuteen ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon tarkistusta koskevaan aloitteeseen. He pitivät sitä hyödyllisenä välineenä, joka auttaa parantamaan EU:n ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa kansallisella tasolla ja edistää eurooppalaisen ohjausjakson viherryttämistä, mutta korostivat kuitenkin, että kansallisten raporttien havaintojen on perustuttava luotettavaan tutkimustietoon. Lopuksi ministerit totesivat ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon tarkistusta koskevan aloitteen tarjoavan mahdollisuuden vuoropuheluun ja yhteistyöhön niin komission kanssa kuin jäsenvaltioiden kesken (vertaistuki) tarkoituksena pohtia kunkin osapuolen painopisteitä, käsitellä yhteisiä haasteita ja vaihtaa parhaita käytäntöjä. 6756/17 11