Sosiaalinen media vuorovaikutuksen kanavana Heikki Mäntymäki viestintäpäällikkö Helsingin kaupunkiympäristön toimiala #Kaupunkisome: kuplia vai kansanvaltaa? 15.1.2018 Helsingin yliopiston Tiedekulma
Tämä on kiinnostavaa! Somen mahdollisuuksista puhuttu vuosia, mutta miten nyt menee? Onko lupaukset lunastettu? Onko tarjolla vain yksi uusi mahdollisuus meidän vakioasiakkaillemme?
Kenelle sosiaalinen media vaikuttaa olevan luonteva vuorovaikutuksen ympäristö? Tuloksia kaupunkiympäristön viestintätutkimuksesta (elokuu 2017).
On mukava havaita, että teemme työtä, joka kiinnostaa! Oman asuinympäristön kehitys kiinnostaa erittäin tai melko paljon noin 70 prosenttia helsinkiläisistä!
Todennäköisin tapa osallistua kaupunkiympäristön kehitykseen
Somea suosivat ikäryhmittäin Todennäköisimmin somen osallistumistavakseen valinneiden ikäjakauma merkittävä ero, jossa jakavana ikänä noin 55 vuotta
Somea suosivat asuinpaikan mukaan Todennäköisimmin somen osallistumistavakseen valinneiden jakauma asuinpaikan mukaan kantakaupunki someaktiivisinta. Kaikkein pientalovaltaisimmilla alueilla somen suosio vähäisin.
Somea suosivat asumismuodon mukaan Todennäköisimmin somen osallistumistavakseen valinneiden jakauma asumismuodon mukaan jos haluat puhutella vuokralla asuvia, käytä somea
Tästä voi tehdä tällaisen pragmaattisen havainnon
Nyt tavoitamme todennäköisimmin Esikaupunkialueilla asuvat Omistusasujat (ennen kaikkea pientaloasukkaat) Todennäköisimmin tavoitamme paremmin sosioekonomisesti hyvinvoivilla alueilla asuvat Varttuneessa iässä olevat Äidinkielenään suomea puhuvat He, joiden omaisuuden arvoon suunnitelmamme oletettavasti vaikuttavat
Nyt tavoitamme epätodennäköisimmin Kantakaupungissa asuvat (tai ainakin heille on ollut vähemmän suoraan kohdennettuja tilaisuuksia) Vuokralla asuvat Sosioekonomisesti heikoimmilla alueilla asuvat Nuoret ja nuorten lasten vanhemmat Vieraskieliset
Sosiaalista mediaa hyödyntämällä voidaan siis tavoittaa yleisöjä, joita emme nyt tavoita kovin hyvin. Tämä (kuten kaikki vuorovaikutus) pitää osata suunnitella fiksusti!
Arvioinnin pohjaksi voisi ottaa esimerkiksi Ethan Zuckermanin (MIT/Center for Civic Media) laatiman nelikentän. Siinä arvioidaan osallistumisen vaikutuksia sekä osallistumisen osallistujilta vaatimaa panosta.
Osallistumisen nelikenttä Symbolista Konkreettista Osallistumisen tuotos
Osallistumisen nelikenttä Helppoa Osallistumisen panos Vaivalloista
Osallistumisen nelikenttä Helppoa Asiantuntija osallistuu omaaloitteisesti keskusteluun ja hyödyntää sen antia työssään Laaja sosiaalisen median ilmiö. Ei ole mahdollista suunnittelemalla synnyttää! #metoo Symbolista Tyypillinen kaupungin somepostauksen ympärillä käyty keskustelu Twitterissä annettu julkinen (ja usein nokkela) palaute Konkreettista Facebookissa pidetty asukasilta Sosiaalista mediaa hyödyntävä yhteissuunnittelu (Pro Helsinki 2.0) Vaivalloista
Osallistumisen nelikenttä Helppoa Kaupungin someosallisuuden kehittämisen painopiste? Symbolista Konkreettista TÄÄLTÄ PITÄISI OSATA PYSYÄ POISSA Vaivalloista
Miten voidaan edetä kohti parempaa vuorovaikutusta somessa? Olennaista on tunnistaa, että aika moni kaupunkilainen yksinkertaisesti tavoitetaan parhaiten sosiaalisen median kautta, ajasta ja paikasta riippumatta. Parhaimpaan lopputulokseen päästään kun kyetään konkretisoimaan tavoitteita miksi kannattaa osallistua? Mihin minun panostani käytetään? Näinhän pitäisi olla tietysti kaikessa osallistumisessa. Sosiaalisessa mediassa osallisuutta voi olla (ja se voi olla jopa parasta) myös se, että kaupunkiorganisaation asiantuntijat ovat aktiivisesti läsnä ja osallistuvat keskusteluihin erilaisilla omaan alaansa liittyvillä sosiaalisen median foorumeilla tällainen välitön osallistuminen saattaa olla jopa kaikkein tehokkainta, ainakin se on kaupunkilaisen näkökulmasta vaivatonta ja siitä puuttuu kaikkinainen päälle liimatun osallisuuden tunne