Työkyvyn, hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Samankaltaiset tiedostot
Haastattelurunko työpaikoille

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Työkykyjohtamisen tila

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

Työhyvinvointi ja johtaminen

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA

Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille

Uudista ja uudistu 2011

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Toimiva ja vaikuttava työterveysyhteistyö

Työkyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla

Työhyvinvointia työpaikoille

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä

Henkilöstöliikuntabarometri

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018

Työnantajien suhtautuminen alle 30- ja yli 50-vuotiaisiin Toukokuu 2018

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

monien makujen maustaja

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo

Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

yrittäjän työterveyshuolto

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Korvaava työ kemian aloilla

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Hyvät työhyvinvointikäytännöt. Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.

TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Innovatiivinen työhyvinvointijohtaminen

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Transkriptio:

Kallionpää P, Immonen J, Välimaa N, Herse F, Leskelä R-L. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Tutkimus sairausvakuutuslain vuoden 2011 muutoksen vaikutuksista työpaikkojen toimintaan. Työpapereita 130, 2017. Työkyvyn, hallinta, seuranta ja varhainen tuki Liite 1: Kyselytutkimuksen tulokset Yhteenveto Tutkimuksen tavoitteena on arvioida sairausvakuutuslainmuutoksen (2011) vaikutuksia työkyvyn edistämisen toimenpiteisiin erityisesti työpaikoilla. Tutkimus rakentuu kolmen tutkimuskysymyksen ympärille: 1. Miten lakimuutos on muuttanut organisaatioiden panostuksia työkyvyn edistämiseksi? 2. Miten lakimuutos on vaikuttanut organisaatioiden toimintaan työkyvyn edistämiseksi eli prosessiin? 3. Ovatko työpaikat saavuttaneet työkykytoiminnalle asettamiaan tavoitteita? Tutkimuksen ensimmäisen kyselyn tavoitteena oli selvittää työkyvyn tuen ja varhaisen tuen toiminnan suunnittelua, tavoitteiden ja mittareiden asetantaa sekä seurantaa ja toimenpiteitä yrityksissä. Lisäksi kartoitettiin toiminnan muuttumista vuodenvaihteessa 2010-2011 Suuremmat yritykset laativat systemaattisemmin dokumentoidut suunnitelmat työhyvinvoinnin hallinnan eri osaalueille Yli 9 vastaajista kertoo laatineensa toimenpidesuunnitelman tai -ohjelman työkyvyn hallintaan seurantaan ja varhaiseen tukeen sekä tehneensä työpaikkaselvityksen ja arvioineen työpaikan riskejä. Yrityksen kokoluokasta riippuen ~70-9 vastasi tehneensä työpaikkaselvityksiä ja arvioineen työpaikan riskejä jo ennen vuotta 2011 Varhaisen tuen toiminnalle toimintasuunnitelman on laatinut kuitenkin vain ~4 pienistä ja ~8 yli 20 työntekijän yrityksistä Suunnitelmat generoituvat parhaiten tavoitteiksi ja mittareiksi sairauspoissaolojen seurannassa : Vaikka lähes 9 yrityksistä on suunnitelma ja mittari sairauspoissaolojen seurannalle vain keskimäärin n. puolella suunnitelman laatineista yrityksistä on laadittu kaikki kolme: suunnitelma, tavoitteet ja mittarit Keskimäärin alle kolmannes varhaisen tuen toiminnalle suunnitelman laatineista Varhaisen tuen toiminnalle alle 20 työntekijän yrityksissä alle puolet on laatinut suunnitelman alle 1:lla puolestaan on laadittuna suunnitelma, tavoitteet ja mittarit. Yli 20 työntekijän yrityksillä n. 3 vastaajista on laadittuna sekä suunnitelma että tavoitteet ja mittarit 1

Vain ~1 alle 20 työntekijän ja ~3 yli 20 työntekijän yrityksillä on varhaisen tuen toiminnalle sekä suunnitelma, tavoitteet että mittarit Yli 9 on laatinut toimintakäytännön tai toimenpideohjelman sekä tehnyt työpaikkaselvityksen ~9 1. Suunnitelmat ja dokumentointi ~9 - Toimintakäytännöt tai toimenpideohjelma ~** - Työpaikkaselvitykset ja riskinarvointi ~8** 2. Tavoitteet ~2** ~4** - Onko suunnitelmille asetettu tavoitteita? - Mitä tarpeita on tunnistettu? Alle 20 työntekijän yritykset* 3. Mittarit ~1** ~3** - Onko tavoitteille asetettu mittareita? 4. Seuranta ja toimenpiteet 30-6 40-9 Yli 20 työntekijän yritykset * sisällä alle 5 työntekijän yrityksiä **Varhaisen tuen toimintamalli 2 Suunnitelmat ovat tyypillisesti johtaneet tavoitteiden ja mittareiden määrittämiseen sairauspoissaolojen seurannassa Varhaiselle tuelle sekä erityisesti työhön paluulle konkreettiset tavoitteet vähäisiä Varhaisen tuen toimintamallin suunnitelma sekä suunnitelma, tavoitteet ja mittarit 10 72% 4 3 1 6% Työhön paluun tuen toimintamalli toimintamallin suunnitelma sekä suunnitelma, tavoitteet ja mittarit 10 87% 91% Sairauspoissaolojen seurannan toimintamallin suunnitelma sekä suunnitelma, tavoitteet ja mittarit 10 82% 8 7 61% 5 4 32% 1 4% Kuntoutusyhteistyön toimintamallin suunnitelma sekä suunnitelma, tavoitteet ja mittarit 10 1 32% 1% 2% 4% 2% 1% 2% 2% 2% 2 Suunnitelmat Suunnitelmat, tavoitteet ja mittarit 1) Oletteko laatineet dokumentoidut suunnitelmat? 1) Oletteko laatineet dokumentoidut suunnitelmat? Prosentteja kyselyyn osallistuneista yrityksistä kyseisessä kokoluokassa 2) Oletteko asettaneet tavoitteita? 3) Oletteko asettaneet mittareita tai reagointirajoja? 3

Taustaa: tehtyjen toimenpiteiden vaihteluvälit yrityksen henkilöluokan mukaan Taso Osa-alue 5-20 hlön yritykset 1. Suunnitelmat ja dokumentointi 2. Tavoitteet Varhainen tuki Sairauspoissaolot Työhön paluun tuki Kuntoutusyhteistyö 3. Mittarit Varhainen tuki Sairauspoissaolot Työhön paluun tuki Kuntoutusyhteistyö 4. Seuranta ja toimenpiteet työpaikalla Toimintakäytännöt tai toimenpideohjelma Työpaikkaselvitykset Riskinarviointi Varhainen tuki Työkyvyn tarjoaminen omatoimisesti Työkykyneuvottelut Työntekijöiden terveydentilan ja työkyvyn seuranta Työperäisten ja työhön liittyvien sairauksien seuranta Työntekijöiden altistumisen ja kuormittumisen seuranta 85-9 92-93% 91-96% 43-17-24% 23-31% 3-6% 11-25-3 2-4% 2-3% 48-5 29-33% 71-83% 36-44% 55-61% Yli 20 hlön yritykset 96-10 97-9 96-97% 72-91% 29-47% 44-71% 11-24% 7-16% 35-6 58-86% 9-1 5-73-86% 43-64% 86-9 49-71-82% 4 Kysely rakennettiin vastaamaan siihen, miten suunnitelmia viedään käytäntöön 1. Suunnitelmat ja dokumentointi 2. Tavoitteet 3. Mittarit 4. Toiminta käytännössä - Onko työpaikallanne tehty työpaikkaselvitystä? - Oletteko arvioineet työn ja työpaikan riskejä? - Onko työpaikalla sovittu toimintakäytännöt ja laadittu suunnitelmat? - Oletteko hakeneet 6 korvausta ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista? - Tarjoatteko työkyvyn tukea työpaikalla omatoimisesti tai muun toimijan kuin työterveyshuollon toimesta? - Millaisia tarpeita olette tunnistaneet työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen liittyen? - Miten työhyvinvointia tai työkykyä edistävä toimintanne on muuttunut vuodenvaihteen 2010-2011 jälkeen? - Oletteko asettaneet tavoitteita - Varhaisen tuen toimintamallille - Sairauspoissaolojen seurannalle - Kuntoutusyhteistyölle - Työhön paluun tuen toimintamallille - Millaisia tavoitteita organisaatiollanne on työtapaturmien osalta? - Seuraatteko työterveyshuollon tavoitteiden toteutumista? - Oletteko asettaneet mittareita tai reagointirajoja: - Varhaisen tuen toimintamallille - Sairauspoissaolojen seurannalle - Kuntoutusyhteistyölle - Työhön paluun tuen toimintamallille - Millaisia mittareita käytätte työkyvyn hallintaan, seurantaan tai varhaiseen tukeen? - Kuinka usein työpaikallanne seurataan mittareita tai tavoitteiden toteutumista? - Seuraatteko työterveyshuollon toiminnan laatua tai vaikuttavuutta? - Toteutatteko seuraavia työhyvinvointia ja -kykyä tukevia toimia? - Työkykyneuvotteluja - Työntekijöiden terveydentilan ja työkyvyn seuranta - Työperäisten ja työhön liittyvien sairauksien seuranta - Työntekijöiden altistumisen ja kuormittumisen seuranta - Työtapaturmien ja työturvallisuuden seuranta - Sairauspoissaolojen säännöllinen seuranta 5

Suhteessa Suomen yrityskantaan kyselyllä tavoitettiin parhaiten suuri yrityksiä Yhteensä kyselyyn osallistui 1 333 vastaajaa, mikä on noin 6 % vastaanottajista Kyselyyn vastanneiden osuus vastaavan kokoluokan yrityksistä Suomessa 2 22% Vastausten jakauma yrityksen henkilömäärän mukaan 400 350 300 250 1 200 150 333 378 2% 1% Alle 5 5-9 10-19 20-49 50-99 100-249250-499 Yli 500 100 50 0 211 180 105 31 49 46 Alle 5 5-9 10-19 20-49 50-99 100-249 250-500 yli 500 Suurimat vastaajaryhmät 20-49 & 10-19 työntekijän yritykset 44 % vastaajista alle 20 ja 71 % alle 50 työntekijän yrityksiä Kysely tavoitti 0,8 4,7 % pienen kokoluokan yrityksistä 3 vastaajista toimitusjohtajia Toiseksi suurin vastaaja ryhmä talousjohtaja / -päällikkö, kolmanneksi henkilöstöjohtaja / -päällikkö 8 ollut samassa työpaikassa jo vuonna 2010 Vastaajajoukko pätevää arvioimaan välin 2010-2011 muutoksia Kyselyyn vastanneissa lienee jokseenkin yliedustettuina organisaatiot, joita aihepiiri erityisesti kiinnostaa Julkisen sektorin työnantajia vähäisesti, koska taulukoitua yhteystietolistoja ei näistä kunnolla saatavilla 6 Kyselytutkimuksen vastaajien toimialat ja tuottajat vastaavat verrattain hyvin tilastokeskuksen ja Kelan tietoja maan yrityksistä Yrityksen toimiala, % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 3 44% 2 16% 1% 4% Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Rakentaminen Muu palvelutoiminta Terveys- ja sosiaalipalvelut Teollisuus Työterveyshuollon tuottaja, % n = 1 296 n = 38 530** n = 1 325 n = 49 939 10 Muut 9 8 7 6 5 4 3 2 6 24% 62% 33% Muu Kunnallinen terveyskeskus tai liikelaitos Työnantajien yhteinen terveysasema Työnantajan oma terveysasema 1 Kysely 14% Tilastokeskus 1 4% 4% Kysely Kela* *Kelan työterveyshuoltotilasto 2013 ** sisällä alle 5 työntekijän yrityksiä 7

Työkyvyn hallinnan, ja varhaisen tuen toimintakäytännöt ja suunnitelmat toteutuvat systemaattisemmin, mitä suuremmasta yrityksestä on kysymys Kuitenkin yli 8 myös pienistä työnantajista on sopinut käytännöistä työterveyshuollon kanssa Onko teillä sovittu toimintakäytännöt työkyvyn Oletteko laatineet toimenpideohjelmaa tai suunnitelmaa hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen työterveyshuollon kanssa yhteistyössä? liittyvistä käytännöistä? n = 1 315 10 9 1 2% 8 7 6 5 4 77% 83% 9 9 9 9 9 10 Kyllä 3 2 1 Alle 5 5-9 10-19 20-49 50-99 100-249 250-500 yli 500 8 Panostus ennaltaehkäisyyn ja tietoisuus korvattavuudesta näyttäisi lisääntyvän sitä mukaa, mitä suurempi yritys on kyseessä Vastausprosentit korkeita kyseisissä kysymyksissä Tarjoatteko työkyvyn tukea työpaikalla omatoimisesti tai muun toimijan kuin työterveyshuollon toimesta? 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 71% 2 52% 4 42% 5 2 71% 2 8 8 n = 79 Kyllä Oletteko hakeneet 6 korvausta ennaltaehkäisevän (kustannusluokka 1) työterveyshuollon kustannuksista? 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 3 61% 31% 6 1 82% 13% 87% 4% 96% 9 n = 1 307 Kyllä 6 korvaushakemuksia tehdään selkeästi sitä enemmän, mitä suuremmasta yrityksestä on kyse Myös omatoiminen työkyvyn tuki on yleisempää yrityksen koon kasvaessa 9

Työpaikkaselvityksiä ja riskinarvioita tehdään vain hieman systemaattisemmin yrityksen koon kasvaessa, pienissä yrityksissä toiminta aktivoitunut hieman 2011 alkaen Kuitenkin yli 9 myös pienistä yrityksistä ovat tehneet selvityksen ja riskinarvion Onko työpaikallanne tehty työpaikkaselvitystä? 10 3% 4% 3% n = 1 326 Työpaikkaselvityksiä on tehty organisaatiossanne* 10 6% 6% 13% 3 21% n = 1 018 5 93% 93% 94% 97% 9 9 osaa sanoa Kyllä 62% 6 81% 77% 81% 93% Aikasintaan 2011 Ennen vuotta 2011 Oletteko arvioineet työpaikkanne työn riskejä? Olemme arvioineet työn ja työpaikan riskejä* 10 7% 4% 2% 2% n = 1 319 10 7% 6% 7% 13% 1 21% 31% n = 1 001 5 9 93% 9 9 97% 96% osaa sanoa Kyllä 5 6 6 81% 7 84% Aikaisintaan 2011 Ennen vuotta 2011 *Kysymys esitettiin vain vastaajille, jotka olivat työskennelleet samassa organisaatiossa jo vuonna 2010 10 Suuremmat yritykset laativat systemaattisemmin dokumentoidut suunnitelmat työhyvinvoinnin hallinnan eri osa-alueille Varhaisen tuen toiminnan ja sairauspoissaolojen suunnitelmia dokumentoidaan eniten Oletteko laatineet dokumentoidut suunnitelmat työkyvyn hallinnan, seurannan tai varhaisen tuen vuoksi? 10 9 8 7 6 4 3 2 1 91% 87% 82% 8 72% 7 61% 4 32% 2 1 2% Varhaisen tuen toimintamalli Sairauspoissaolojen seuranta Työhön paluun tuen toimintamalli Kuntoutusyhteistyö 11

Työnantajien kehittämät käytännöt painottuneet usein fyysiseen aktiviteettiin Työnantajien tunnistamat tarpeet työkyvyn johtamisessa hyvin moninaisia Millaisia tarpeita olette tunnistaneet työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen liittyen? Tarvittaisiin enemmän korvaavaa työtä, mitä ei aina ole kaikille tarjolla. Psykologististen taitojen kehittymistä. Varhainen tuki ei loppupeleissä toiminut. Alkoholismiin puuttuminen oli työtovereista raskasta, työuupumuksen tunnistaminen vaikeaa. Työuupumisen ehkäisy. Esimiestaidot, itsensä johtamisen taidot: oma ajanhallinta ja palautuminen, kognitiivinen rasitus. erityisiä tarpeita, normaalit toimenpiteet. Seuranta vaatii kehittämistä sekä vastuulliset tarvitsevat lisää perehdytystä työkykyjohtamisesta ja varhaisesta puuttumisesta sekä puheeksiottamisesta. Millaisia työpaikan ja työntekijän menestymistä edistäviä ja työhyvinvointia ylläpitäviä ja parantavia käytäntöjä olette kehittäneet? Runsaasti liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvää Liikuntasetelit. Yhteinen viikoittainen liikunta. Liikunta- ja kulttuuriedut, yhteiset tilaisuudet. Mindfulness ja vuorovaikutuskoulutukset. Työnkiertoon ja rikastamiseen sekä johtamiseen liittyvää Vaihtaneet työtehtäviä firman sisällä. Prosessit kuntoon, avoimempaa tiedottamista, toimenkuvat kuntoa vastaamaan työtekijän kykyjä. Työnkiertoa tehtävien kesken. Osaaikatyö, etätyö ja muut järjestelyt. Palkitseminen Palkitseminen, henkilöstön virkistäytymispäivät, henkilöstön leikkimieliset kilpailut. 12 Yksi ääripää panostanut merkittävästi työhyvinvointiin lakimuutoksen jälkeen, toinen ei juuri ollenkaan Miten työhyvinvointia tai työkykyä edistävä toimintanne on muuttunut 2010-2011 jälkeen? Osa lisännyt suunnitelmallisuutta Kehitetty talon sisäisiä toimintamalleja liittyen viestintään, työnkuviin, resursointiin, henkilöstön yhteistyöhön ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Suunnitelmallisuus lisääntynyt, panostusta halutaan lisätä edelleen. Toiminta on muuttunut suunnitelmallisemmaksi, järjestelmällisemmäksi ja yhdenmukaisemmaksi. Olemme hyväksyneet työkyvyn tuen periaatteet ja alkaneet noudattaa niitä. Olemme vahvistaneet työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyviä toimenpiteitä. Varhaisen tuen mallia omaksuttu Varhaisen tuen mallin käyttöönotto ja sen toteutumisen aktiivinen seuranta. Tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa. 2011 alusta otettu käyttöön varhaisen puuttumisen malli ja toteutettu sitä järjestelmällisesti yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, myöhemmin huomioitu myös ns. 30-60-90 sääntö. Tämän myötä ehkä jonkin verran lisäystä kolmikantakeskusteluiden määrässä. Osa viitannut lakimuutokseen Enemmän täytettäviä suunnitelmia ja hakemuksia. Lisää laskutettavaa työterveydestä, kun kokoajan tehdään uutta suunnitelmaa, päivitetään ja läpikäydään. Erittäin suuri osa työterveyden kustannuksista syntyy työterveysyrityksen hallinnollisista toimista. Laki pakottaa tekemään toimintasuunnitelmia. Osa ei raportoi muutoksia ole muuttunut. juuri mitenkään. merkittäviä muutoksia. Jatkunut samanlaisena. Vastaukset eivät ota kantaa, onko suhtautuminen työhyvinvointiin passiivista vai toiminta jo ennestään niin hyvällä tasolla, ettei muutoksia kaivata 13

Suunnitelmat ovat tyypillisesti johtaneet tavoitteiden ja mittareiden määrittämiseen sairauspoissaoloille seurannassa Varhaiselle tuelle sekä erityisesti työhön paluulle konkreettiset tavoitteet vähäisiä Varhaisen tuen toimintamallin suunnitelma sekä suunnitelmat, tavoitteet ja mittarit 10 6% 72% 87% 91% Työhön paluun tuen toimintamallin suunnitelma sekä suunnitelmat, tavoitteet ja mittarit 10 1 3 1-4 5-9 10-19 20-49 50-99 Yli 100 4 Sairauspoissaolojen seurannan suunnitelma sekä suunnitelmat, tavoitteet ja mittarit 10 4% 4 61% 1 7 32% 82% 8 Kuntoutusyhteistyön suunnitelma sekä suunnitelmat, tavoitteet ja mittarit 10 5 1 32% 1% 2% 4% 2% 1% 2% 2% 2% 2 Suunnitelmat Suunnitelmat, tavoitteet ja mittarit 1) Oletteko laatineet dokumentoidut suunnitelmat? 1) Oletteko laatineet dokumentoidut suunnitelmat? Prosentteja kyselyyn osallistuneista yrityksistä kyseisessä kokoluokassa 2) Oletteko asettaneet tavoitteita? 3) Oletteko asettaneet mittareita tai reagointirajoja? 14 Varhaisen tuen suunnitelmallisuus lisääntyy yrityksen koon kasvaessa Suurissakaan yrityksissä suunnitelmat ja mittarit eivät aina kuitenkaan muutu tavoitteiksi Varhaiseen tukeen panostaminen eri toimenpitein 10 9 8 7 67% 6 56% 46% 4 3 2 1 6% 21% 33% 1 3 3 4 Suunnitelmat ja tavoitteet Suunnitelmat ja mittarit Suunnitelmat, tavoitteet ja mittarit 15

Suuret yritykset ovat tavoitteellisempia työkyvyn hallinnan eri osaalueilla Suuretkaan yritykset eivät aseta aktiivisesti tavoitteita suhteessa suunnitelmiin Oletteko asettaneet tavoitteita seuraaville toiminnoille? 10 9 8 7 Harmaalla vastaus kysymykseen Oletteko laatineet dokumentoidut suunnitelmat? 6 4 3 2 1 47% 44% 4 24% 31% 2 14% 3% 6% 6% 7% 7% 1 4% 4% 5 71% 24% 16% Varhaisen tuen toimintamalli Sairauspoissaolojen seuranta Työhön paluun tuen toimintamalli Kuntoutusyhteistyö 16 ja asettavat myös aktiivisimmin mittareita Suurimmatkaan yritykset eivät aseta aktiivisesti mittareita työhön paluuseen tai kuntoutusyhteistyöhön Oletteko asettaneet mittareita tai reagointirajoja seuraaville toiminnoille? 10 9 8 7 Harmaalla vastaus kysymykseen Oletteko laatineet dokumentoidut suunnitelmat? 6 4 8 86% 3 5 5 6 2 1 3 1 2 1 2% 2% 4% 3% 6% 3 Varhaisen tuen toimintamalli Sairauspoissaolojen seuranta Työhön paluun tuen toimintamalli Kuntoutusyhteistyö 17

Työnantajat käyttävät sairauspoissaoloa selkeästi yleisimmin mittarina Esimerkkejä työkyvyn hallintaan ja varhaiseen tukeen käytetyistä mittareista Varhaiseen tukeen & yleiseen työhyvinvointiin liittyvät Puheeksiottokeskustelujen määrä, osallistuminen keskusteluihin Kontaktit työkykyongelmatapauksissa Henkilöstökyselyt ja hyvinvointikartoitukset Työkykyindeksi Suoritustasomittarit Kuormituksen seuranta Ylityökuormituskyselyt Sairauspoissaolot ja näihin liittyvät Sairauspoissaolopäivät ja prosentti Vertailu toimialan keskiarvoon Pitkien sairauslomien erityinen huomiointi Toistuvuus Sairauslomien syyjakauma Työtapaturmat Työkyvyttömyyseläköitymisen kustannukset Kuntoiluaktiviteetti Osa ei aseta varsinaisia mittareita ollenkaan Pienessä yrityksessä ongelmat nähdään ajoissa. Hiljaiset signaalit. Vähän työntekijöitä. Puututaan henkilökohtaisesti. mittareita. ole ollut tarvetta. ihmisen elämää mittareilla kuntoon saada työpaikalla, kyllä esimiehelle ja työkavereille kuuluu välittäminen läheisistään ja voitava ottaa asia esille. Helppo juttu, pekkasia ja muita lomapäiviä on niin paljon, että ne yleensä riittävät työntekijöiden huilintaan. Esimiehet huomaavat mahdolliset ongelmat. 18 Työterveyshuollon tavoitteiden sekä laadun ja vaikuttavuuden seuraaminen näyttää olevan viime vuosina kehittynyt trendi Seuranta systemaattisempaa suuremmilla yrityksillä Seuraatteko työterveyshuollon toiminnan laatua tai vaikuttavuutta? Olemme seuranneet työterveyshuollon vaikuttavuutta tai laatua* 10 1 6% 6% 16% 1 21% 41% 34% n = 1 310 osaa sanoa 10 31% 7% 6% 27% 2 26% n = 749 5 4 54% 6 7 84% 87% Kyllä 54% 64% 74% 66% 6 6 Aikaisintaan 2011 Ennen vuotta 2011 Seuraatteko työterveyshuollon tavoitteiden toteutumista? Olemme seuranneet työterveyshuollon tavoitteiden toteutumista* 10 3 7% 7% 4% 4% 4% 4% 26% n = 1 322 osaa sanoa 10 13% 1 7% 1 1 21% 33% 27% n = 832 5 67% 8 92% 92% Kyllä 5 56% 71% 66% 71% 7 Aikaisintaan 2011 Ennen vuotta 2011 *Kysymys esitettiin vain vastaajille, jotka olivat työskennelleet samassa organisaatiossa jo vuonna 2010 19

Varhaisen tuen toimintamallin mittareita seurataan suurissa yrityksissä aktiivisemmin sairauspoissaolojen seurannassa ero pienempi Kuinka usein työpaikallanne seurataan mittareita tai tavoitteiden toteutumista? Varhaisen tuen toimintamallit Sairauspoissaolot 10 5 7% 4% 1% 1% 1% 3% 7% 13% 14% 33% 7% 2 3 42% 34% 24% 33% 2 3 24% 33% 2 33% 1 3% seurata Harvemmin Vuosittain Puolivuosittain Kuukausittain Viikoittain tai useammin 10 5 2% 1% 6% 21% 14% 2 31% 24% 6 36% 36% 4 51% 13% 14% seurata Harvemmin Vuosittain Puolivuosittain Kuukausittain Viikoittain tai useammin Työhön paluun tuki Kuntoutusyhteystyö 10 5 2 1 1 13% 3 14% 4 4 41% 1 21% 2 2 1 16% 2 1 2 3% 7% 13% 3% 7% 2% 4% 7% seurata Harvemmin Vuosittain Puolivuosittain Kuukausittain Viikoittain tai useammin 10 5 1 1 2 32% 3 46% 4 1 13% 16% 13% 24% 22% 1 24% 7% 1% seurata Harvemmin Vuosittain Puolivuosittain Kuukausittain Viikoittain tai useammin 20 Työterveyshuolto aktiivinen työkykyneuvotteluissa ja työperäisten sairauksien seurannassa erityisesti suurissa yrityksissä, työpaikat seuraavat työkykyä ja altistumista myös omatoimisesti Toteutatteko seuraavia työhyvinvointia ja -kykyä tukevia toimia? Työkykyneuvottelut Työntekijöiden terveydentilan ja työkyvyn seuranta 10 8 83% 7 64% 5 5 4 31% 27% 2 33% 1 1 1 4% 10 92% 81% 83% 86% 9 71% 46% 4 32% 2 6% 4% 2% 3% Kyllä, työpaikalla Kyllä, työterveyshuollossa osaa sanoa Kyllä, työpaikalla Kyllä, työterveyshuollossa osaa sanoa Työperäisten ja työhön liittyvien sairauksien seuranta Työntekijöiden altistumisen ja kuormittumisen seuranta 10 8 9 76% 72% 54% 5 56% 4 44% 3 36% 6% 6% 2% 1% 10 82% 82% 71% 61% 5 5 51% 46% 44% 47% 31% 3% Kyllä, työpaikalla Kyllä, työterveyshuollossa osaa sanoa Kyllä, työpaikalla Kyllä, työterveyshuollossa osaa sanoa Kuvaajissa luvut prosentteina kyselyyn osallistuneista kyseisen kokoluokan yrityksistä 21

Työtapaturmien ja turvallisuuden seuranta hieman yleisempää suuremmissa yrityksissä, samoin työterveys aktiivisempi poissaolojen seurannassa suuremmissa yrityksissä Toteutatteko seuraavia työhyvinvointia ja -kykyä tukevia toimia? Työtapaturmien ja työturvallisuuden seuranta Sairauspoissaolojen säännöllinen seuranta 10 9 9 82% 6 67% 26% 2 1 1 1 22% 13% 7% 3% 3% 10 9 9 87% 7 7 6 62% 54% 52% 42% 31% 24% 4% 7% 1% 1% Kyllä, työpaikalla Kyllä, työterveyshuollossa osaa sanoa Kyllä, työpaikalla Kyllä, työterveyshuollossa osaa sanoa Työhyvinvointia edistäviä tapahtumia Liikuntavuorot / alennuksia liikuntapalveluihin? 10 6 64% 63% 5 61% 5 10 3 5 5 6 3 87% 93% 1 1 4% Kyllä, 1-2 kertaa vuodessa Kyllä, 3-5 kertaa vuodessa Kyllä, 5-10 kertaa vuodessa Kyllä Kyllä, yli 10 kertaa vuodessa Kuvaajissa luvut prosentteina kyselyyn osallistuneista kyseisen kokoluokan yrityksistä 22 LIITE: 1. Toiminnan suunnittelua koskevat kysymykset Kysymysten ryhmittely osa-alueittain Toimintakäytännöt, työpaikkaselvitys ja -suunnitelmat 15: Onko teillä sovittu toimintakäytännöt työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen työterveyshuollon kanssa yhteistyössä? 16: Oletteko laatineet toimenpideohjelmaa tai suunnitelmaa työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen liittyvistä käytännöistä? 21: Onko työpaikallanne tehty työpaikkaselvitystä? 21: Oletteko arvioineet työn ja työpaikan riskejä? 17: Oletteko hakeneet 6 korvausta ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista? 19: Tarjoatteko työkyvyn tukea työpaikalla omatoimisesti tai muun toimijan kuin työterveyshuollon toimesta? 32:1=32_Laatineet erilliset dokumentoidut suunnitelmat 32: 1_Varhaisen tuen toimintamalli 32: 1_Sairauspoissaolojen seuranta 32: 1_Kuntoutusyhteistyö 32: 1_Työhön paluun tuen toimintamalli 31: Millaisia tarpeita olette tunnistaneet työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen liittyen? Muutos vuodenvaihteen 2010-2011 jälkeen 18: Miten työhyvinvointia tai työkykyä edistävä toimintanne on muuttunut vuodenvaihteen 2010-2011 jälkeen? 24: Työpaikkaselvityksiä on tehty organisaatiossanne 25: Oletteko arvioineet työn ja työpaikan riskejä? 23

LIITE : 2. Asetettu tavoitteet Kysymysten ryhmittely osa-alueittain Tavoitteiden asetanta yleisesti 32:4=32_Asettaneet tavoitteita 32: 4_Varhaisen tuen toimintamalli 32: 4_Sairauspoissaolojen seuranta 32: 4_Kuntoutusyhteistyö 32: 4_Työhön paluun tuen toimintamalli Työterveyshuollon tavoitteet ja seuranta 21: Seuraatteko työterveyshuollon tavoitteiden toteutumista? 21: Seuraatteko työterveyshuollon toiminnan laatua tai vaikuttavuutta? 27: Oletteko seuranneet työterveyshuollon tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista? 28: Oletteko seuranneet työterveyshuollon vaikuttavuutta tai laatua? Avoimet kysymykset 22: Millaisia tavoitteita organisaatiollanne on työtapaturmien osalta? 23: Millaisia toimia teillä on tehty työtapaturmien ehkäisemiseksi? 24 LIITE : 3. Mittarit ja seuranta Kysymysten ryhmittely osa-alueittain Mittareiden asetanta 32:3=32_Asettaneet mittareita tai reagointirajoja 32: 3_Varhaisen tuen toimintamalli 32: 3_Sairauspoissaolojen seuranta 32: 3_Kuntoutusyhteistyö 32: 3_Työhön paluun tuen toimintamalli 34: Millaisia mittareita käytätte työkyvyn hallintaan, seurantaan tai varhaiseen tukeen? Mittareiden seuranta 33=Kuinka usein työpaikallanne seurataan mittareita tai tavoitteiden toteutumista? 33: Varhaisen tuen toimintamalli 33: Sairauspoissolojen seuranta 33: Kuntoutusyhteistyö 33: Työhön paluun tuen toimintamalli 45=Toteutatteko seuraavia työhyvinvointia ja -kykyä tukevia toimia? 45:1=45_Työkykyneuvotteluja 45:2=45_Työntekijöiden terveydentilan ja työkyvyn seuranta 45:3=45_Työperäisten ja työhön liittyvien sairauksien seuranta 45:4=45_Työntekijöiden altistumisen ja kuormittumisen seuranta 45:5=45_Työtapaturmien ja työturvallisuuden seuranta 45:6=45_Sairauspoissaolojen säännöllinen seuranta 25

LIITE : 4. Toiminta käytännössä (1/2) Kysymysten ryhmittely osa-alueittain 32:2=32_Järjestäneet esimiehille koulutusta tai muuta tukea 32: 2_Varhaisen tuen toimintamalli 32: 2_Sairauspoissaolojen seuranta 32: 2_Kuntoutusyhteistyö 32: 2_Työhön paluun tuen toimintamalli 29: Kuka tai ketkä organisaatiossanne vastaavat työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimien yhteistyöstä ja suunnittelussa yhdessä työterveyshuollon kanssa? (valitse tarvittaessa useita) 21: Oletteko tehneet toimenpide-ehdotuksia työpaikkaselvityksen perusteella? 26: Oletteko tehneet työpaikkaselvitykseen perustuvia toimenpide-ehdotuksia? TYÖHYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT 35=Saako kauttanne seuraavia työhyvinvointia tukevia palveluja? 35:1=35_Ryhmäkohtaista neuvontaa ja ohjausta työhyvinvointiin liittyen 35:2=35_Yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta työhyvinvointiasioihin liittyen 36: Järjestääkö organisaationne työhyvinvointia edistäviä tapahtumia? 37: Tarjoaako organisaationne työntekijöille liikuntavuoroja tai esimerkiksi alennuksia liikuntapalveluihin? 38: Millaisia työpaikan ja työntekijän menestymistä edistäviä ja työhyvinvointia ylläpitäviä ja parantavia käytäntöjä olette kehittäneet? 39: Millaista tukea ja ohjausta esimiehille on tarjolla työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi? 40: Millaisia mahdollisuuksia ja työkaluja organisaationne tarjoaa työn sisällön kehittämiseen? 26 LIITE : 4. Toiminta käytännössä (2/2) Kysymysten ryhmittely osa-alueittain TYÖAJAT 41: Onko organisaatiossanne mahdollisuutta työskennellä osa-aikaisesti? 42: Onko organisaatiossanne mahdollisuus liukuviin työaikoihin? 43: Tarjoatteko muunlaisia työajan joustoja? 44: Onko organisaatiossanne mahdollista tehdä etätöitä? SAIRAUSPOISSAOLOT 46: Voiko työntekijä jäädä sairauden vuoksi pois töistä omalla ilmoituksellaan? 47: Jaatteko sairauspoissaolotietoja työterveyspalvelutuottajanne kanssa? 48: Miten käsittelette sairauspoissaolotietoja yhdessä työterveyshuollon kanssa? 27