LENTSU LENNOKKITURVALLISUUSPROJEKTI - HANKEKUVAUS 12-2017 JR
MIKÄ LENTSU ON? LENTSU on suomalaisten lennokkiharrastajien perustama yhteistoimintaprojekti. Sen tavoitteena on osallistua määräyksen valmisteluprosessiin harrastekentän äänellä ja vaikuttaa määräysprosesseihin niin, että Suomessa voi jatkua monipuolinen ja turvallinen lennokkien harrastusmahdollisuus. LENTSU edustaa siinä mukana olevia lennokkiyhteisöjä ja niiden istöä.
MIKSI LENTSU ON PERUSTETTU? Multikoptereiden ominaisuuksien kehittyminen ja teollinen valmistus on lisännyt niiden käyttöä. Multikoptereiden määrän kasvu on luonut yhteiskunnalle paineen lisätä niihin liittyvää säätelyä. Säätely koskee multikoptereiden lisäksi kaikkia lennokkeja ja se merkitsee monipuolisten harrastusmahdollisuuksien vähenemistä. Lennokkiharrastus on monimutkainen kokonaisuus eri lajeja ja niiden tarpeita. Harrastajat ovat ryhmittyneet erilaisiin yhteisöihin tai ovat kokonaan niiden ulkopuolella. Viranomaisten on mahdotonta hahmottaa lajien kirjoa ja kokonaisuutta ja yksittäiset harrastajayhteisöt ovat liian pieniä ajaakseen omia erityistarpeitaan. Vuosina 2018-2021 päivitetään lennokkiharrastusta koskevat suomalaiset määräykset Lentsu kokoaa tensä tarpeet yhteen ja luo niiden pohjalta tavoitteen uusille lennokkimääräyksille.
KETÄ LENTSUUN KUULUU? Lentsuun kuuluu 16 eri yhteisöä: lajiryhmiä, lajiyhdistyksiä, lennokkikerhoja sekä EFJM lentopaikka Jäsenet kattavat hyvin suomalaisen järjestäytyneen lennokkitoiminnan erityyppiset yhteisöt Jäsenten tarpeet määrittävät sen vuoksi hyvin kaikkien vastaavien yhteisöitten tarpeet. Tiedot ovat yhteisöjen antamia arvioita omasta toiminnastaan. Ne eivät ole tarkkoja, mutta kuvaavat hyvin toiminnan laajuutta. Tiedoissa on karkeasti arvioituna 20% päällekkäisyyksiä johtuen siitä, että osa harrastajista toimii useassa eri yhteisössä. Jos peilataan koko Suomen harrastajamääriin, niin taulukosta puuttuu n. 60 lennokkikerhon tiedot. Niissä on arviolta n. 2500 harrastajaa. Taulukosta puuttuvat myös järjestäytymättömien harrastajien tiedot. Näiden määrää on vaikea arvioida. Ainakin FPV harrastajia on huomattavasti enemmän kuin taulukon 30 henkeä. iä / lennätyksiä Lennätyksiä Lennätyksiä Lentsu yhteisö harrastajia kentällä muualla yhteensä F3A Team Finland ry 40 3000 0 3000 F3B harrastajat 20 1500 800 2300 FxJ Finland 30 1000 2000 3000 IGG Finland 30 1500 0 1500 Scale Finland lajiryhmä 25 500 0 500 Vapaastilentävien lajiryhmä 100 150 600 750 ACES Finland 25 1500 500 2000 FPV Finland ry 30 0 1000 1000 RC-Kopterit ry 135 6000 0 6000 Jämin Lennokkiharrastajat ry 75 2500 0 2500 Kuopion Lennokkikerho Kihu ry 60 2000 0 2000 Lennokkikerho Raku ry 200 5000 0 5000 Nastolan Ilmailukerho 60 2000 0 2000 Seinäjoen RC Air Club ry 50 1500 0 1500 Vesivehmaan suomalainen lennokkikerho 50 4000 0 4000 EFJM Jämin lentopaikka 200 5400 0 5400 Yhteensä 1130 37550 4900 42450 88 % 12 %
LENTSUUN KUULUVAT YHTEISÖT (1) Yhteisö Kuvaus määrä lennot kentillä lennot muualla F3B -harrastajat, toimii koko Suomen alueella. Radio- ohjattujen liidokkien suomalaista ja kansainvälistä killpailutoimintaa. Liidokit painavat <5kg ja ne hinataan 20 1500 800 Jäsenet ovat SIL:n iä ja usein lisäksi muiden sähkövinssillä noin 200-300 metrin korkeuteen. Kisatehtävien aikana ne saattavat käydä jopa 700 metrin lennokkikerhojen iä. korkeudessa. FXJ Finland SIL lajiryhmä, radio-ohjattujen termiikkiliidokkien (F3J, F5J, kansalliset luokat) lennättäjiä edustava lajiryhmä, jonka istä valtaosa on suoraan SIL iä. Jäsenet saattavat myös kuulua eri lennokkikerhoihin. Radio-ohjattujen termiikkiliidokkien suomalaista ja kansainvälistä 1) kilpailu- ja 2) muuta toimintaa. Liidokit hinataan juoksemalla, vinsillä tai kumilla ilmaan. Sähköluokissa F5J ja Nordik startataan sähkömoottorilla. Tyypillinen hinauskorkeus on n. 180-200 metriä ja toimintakorkeus mahdollisuuksien mukaan, tavallisesti 300, joskus 500 m. Liidokit eivät tarvitse kovin hyvää laskualustaa, mutta hinausvälineille ja erityisesti lajinomaiselle lennätykselle tarvitaan paljon (>500-1000 m) vapaata tilaa. Tästä johtuen toimintaa harjoitetetaan laajoilla peltoaukeilla. Kilpailut järjestetään pääsääntöisesti lentokentillä tai lennätyspaikoilla, jossain määrin myös järvien jäillä (kansalliset luokat). 30 1000 2000 IGG Finland, osa SIL:n Scale Finland lajiryhmää johon kuuluu myös SIL:n kuulumattomia iä. Scale Finland SIL lajiryhmä, Toimintaa koko Suomen alueella ja et ovat suoraan SIL iä, mutta saattavat myös kuulua lisäksi eri lennokkikerhoihin. Vapaastilentävien SIL lajiryhmä, et ovat suoraan SIL iä ja saattavat myös kuulua eri lennokkikerhoihin. F3A Team Finland ry, koko Suomen alueella toimiva yhdistys, joka on SIL. Se on lisäksi SIL:n F3A lajiryhmä. Järjestää esikuvanmukaisten purjekoneiden kisoja ja hinaustapahtumia eri puolella suomea. Purjekoneet ja hinauskoneet ovat suuria. Kärkivälit ovat <10m, painot <50kg ja niiden lentokorkeudet ovat <1000m. Kaikki toiminta tapahtuu lennokkien lennätyspaikoilla. Järjestää esikuvanmukaisten mallilennokkien kisoja ja tapahtumia koko Suomen alueella. Toiminta tapahtuu lennokkien lennätyspaikoilla. Pääosin alle 500g vapaastilentävien lennokkien suomalaista ja kansainvälistä kisatoimintaa (F1Cpolttomoottorilennokit painavat 750g). Niitä lennätellään pääasiassa lennokkikenttien ulkopuolella jäällä, turvesoilla ja kesällä korpikentillä. Vapaastilentävien lennokkien nousukorkeus on tyypillisesti n. 100m, jotkut luokat nousevat jopa 150m korkeuteen. Lennon aikana voivat nousta termiikeissä vähän tätä korkeammallekin. Lennättäjä ei ohjaa lennokkia fyysisesti, mutta lento on teknisesti mahdollista keskeyttää radiolaitteen avulla. Vaatii noin 500 metriä tilaa alatuulen puolelle, kilpailuissa jopa pari kilometriä. Teamin tarkoitus on edistää ja auttaa taitolennokkiharrastusta koko Suomessa. Toimintaan kuuluu järjestää alan koulutusta ja eri tasojen kilpailuja, tiedottaa alan tekniikasta ja tapahtumista. Tärkeässä osassa on auttaa erityisesti aloittelevia harrastajia välinekysymyksissä, hankinnoissa ja välineiden oikeaoppisessa käytössä. F3A taitolennokit ovat < 5kg lennokkeja ja kisoissa suurimmat lennätyskorkeudet ovat n. 260m, 30 1500 25 500 100 150 600 40 3000
LENTSUUN KUULUVAT YHTEISÖT (II) Yhteisö Kuvaus määrä lennot kentillä lennot muualla ACES Finland ry, koko Suomen alueella toimiva yhdistys, joka on SIL. Ylläpitää taistelulennokkien harjoittelu- ja kilpailutoimintaa. Lennokit painavat alle 1,7kg ja ne eivät tarvitse lennokkikenttää, vaan niillä voi operoida esimerkiksi pelloilta. Lennokeilla pyritään katkaisemaan toisen lennokin perässä roikkuva pitkä nauha. Niille riittää 150 metrin korkeusraja. 25 1500 500 FPV Finland ry, koko Suomen alueella toimiva yhdistys, joka on SIL. RC Kopterit ry, koko Suomen alueella toimiva yhdistys, joka on SIL. Jämin Lennokkiharrastajat ry, paikallinen lennokkikerho, joka on SIL:n Kuopion lennokkikerho Kihu ry, paikallinen lennokkikerho, joka on SIL:n Lennokkikerho Raku ry, paikallinen lennokkikerho, joka on SIL:n Nastolan Ilmailukerho NIK ry, paikallinen lennokkikerho, joka on SIL:n Seinäjoen RC-Air Club ry, paikallinen lennokkikerho, joka on SIL:n Vesivehmaan Suomalainen Lennokkikerho, paikallinen lennokkikerho joka on rekisteröitymässä ja hakeutumassa SIL:n eksi. EFJM Jämin lentopaikka "First Person View" multikoptereita harrastavien liitto. Alle 1 kiloisia FPV kopteria lennätetään videolasien ja kopterissa olevan kameran avulla. Lennätyskorkeudet tyypillisesti alle 50m. Liiton määrä kuvaa huonosti koko lajia, koska FPV on uusi laji harrastajamäärät kasvavat kovaa vauhtia. Harrastajat eivät vielä ole "löytäneet" liittoa ja kerhoja, mutta kehitystä siihen suuntaan on tapahtumassa. Yhdistys ylläpitää ja tukee RC helikoptereilla tapahtuvaa kilpailutoimintaa ja avustaa kenttähankkeissa ja vastaavissa. Yhdistys ylläpitää myös kopterit.net keskustelufoorumia, jossa on n. 3000 kirjautunutta tä. Yhdistyksellä ón yhteinen lennokkikenttä Espoon Ämmässuolla Soukan Lennokkikerho ry:n kanssa. Jämillä toimiva lennokkikerho, joka lennättää EFJM Jämin lentopaikalla. Se sijaitsee valvomattoman ilmtilan alapuolella eikä korkokattoa ole lainkaan. Kuopiossa toimiva lennokkikerho, joilla on kuusi rekisteröityä lennokkien lennätyspaikkaa. Kesällä toiminta on keskittynyt Kaatiksen kentälle, joka on EFKU lähestymisalueen (TMA) alapuolella ja siellä on 2000ft katto. Talvella toimitaan pääasiassa Laivon jääkentällä, joka on EFKU lähialueella ja siellä on 50m katto. Loput neljä paikkaa ovat lähinnä liidokkien lennätyspaikkoja ja kolme niistä sijaitsee jäällä. Vantaalla sijaitseva määrältään suomen suurin lennokkikerho (n. 200 tä). Lennokkien lennätyspaikka sijaitsee Petikossa EFHK Helsinki-Vantaa lähialueella (CTR) jossa on kiinteä 50m korkokatto. Nastolassa toimiva lennokkikerho, jolla on kaksi rekisteröityä lennokkien lennätyspaikkaa. Kesällä lennätetää Kuivannon kentällä, joka sijaitsee EFSI lähestymisalueella (TMA) ja siellä on 1800ft korkokatto. Epävirallinen lennätyspaikka kesäisin on myös Nastolan Urheilukeskuksen kenttä, jossa on 150m korkokatto. Talvisin lennätetään Kymijärven jäällä. Se on virallinen lennätyspaikka, jossa ei ole korkokattoa. Seinäjoella toimiva aktiivinen lennokkikerho, jolla on rekisteröity lennokkien lennätyspaikka. Kurjenevan Kenttä sijaitsee EFSI lähestymisalueella (TMA) ja siellä on 2000ft korkokatto. Toimii EFLA Lahti-Vesivehmaa lentopaikalla, jota ylläpitää Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö. Kentällä ei ole virallista lennokien lentopaikkastatusta ja siellä on 150m katto. Yksi suomen vilkkaimmista harrasteilmailukentistä, jossa myös paljon lennokkitoimintaa. Kentällä toimii lennokkikerho ja siellä käy sen lisäksi paljon vierailevia lennokkiharrastajia ja siellä järjestetään useita lennokkikisoja ja -tapahtumia. 30 1000 135 3000 75 2000 65 2000 200 5000 60 2000 50 2000 50 4000 200 5400
NYKYTILANNE 2017-2018 2016 Suomessa tuli voimaan historian ensimmäinen lennokkimääräys OPS M1-32. Siitä käytetään nimitystä RPAS -määräys. Se rajoitti lennokkitoimintaa aikaisempaan verrattuna, mutta ei kohtuuttomasti. Vuoden 2018 alkupuolella astuu voimaan Euroopan yhteinen ns. EASA lennokkimääräys. Se tulee rajoittamaan siirtymäajan jälkeen lennokkitoimintaa enemmän kuin nykyinen RPAS -määräys. EASA määräykseen sisältyy 3 vuoden siirtymäaika, jona aikana noudatetaan Suomen kansallista RPAS määräystä. EASA määräykseen on jätetty ns. kansallinen liikkumavara, jonka avulla jokainen maa voi ottaa omalla tavallaan huomioon perinteisen lennokkiharrastuksen erityistarpeet. Ne pitää sopia ylimenoajan aikana.
LENTSUN ROOLI JA SEN VAIKUTUSKANAVAT LENTSU toimii yhteistyössä Suomen Ilmailuliiton kanssa LENTSU osallistuu aktiivisesti määräystyöhön tuottamalla oman näkemyksensä ja tavoitteensa määräysten tulevasta sisällöstä. LENTSU pyrkii luomaan omat tavoitteensa niin, että ne edustavat mahdollisimman laajan harrastajajoukon tavoitteita LENTSU edustaa omia iään LENTSU Drone toimikunta RPAS työryhmä Suomen Ilmailuliitto SIL TRAFI, Finavia lennokkiharrastajat lennokkiharrastajat Muut lennokkiharrastajat Lennokki toimikunta SIL edunvalvonta
LENTSUN 12 KOHDAN OHJELMA Lentsun 12 pitkän tähtäimen tavoitetta: Tavoite Tarkennettu tavoite Perustelut Lennätyspaikkajärjestelmän 1 Olemassa olevien lennätyspaikkojen säilyttäminen. Suomessa on 84 rekisteröityä lennätyspaikkaa, joita hallinnoi yhteensä noin 70 lennokkikerhoa, -yhdistystä tai muuta säilyttäminen ja sen kehittäminen organisaatiota. Lennätyspaikat ovat elintärkeitä niiden toiminnalle. Toiminnan kehittäminen lentoasemien CTR lähialueilla Toiminta lennokkien lennätyspaikkojen ulkopuolella Yleinen toiminnan kehittäminen 2 Lennätyspaikkojen määrän lisääminen Vuoden 2016 jälkeen ei ole rekisteröity yhtään uutta lennätyspaikkaa. Tarve niille on kuitenkin olemassa. 3 Lennätyspaikkojen merkitseminen ilmailukarttoihin Lennätyspaikat on hankala löytää AIP:sta. Muilla ilmailijoilla ei ole niistä aina tietoa, ja se on johtanut vaaratilanteisiin kenttiä ylittävien lentokoneiden johdosta. Myös kilpailuja on jouduttu keskeyttämään tästä syystä. 4 Mahdollisuus lennättää yli 25kg lennokkeja Suomessa on pieni määrä yli 25 kg lennokkeja. Niiden harrastajat ovat kokeneita ja niiitä lennätetään pelkästään lentopaikoilla ja lennokkikentillä. 5 Lisää joustavuutta ja sopimismahdollisuuksia paikallisen lennonjohdon ja harrastajien välille. 6 Itse rakennettujen lennokkien lennätysmahdollisuuden säilyttäminen. 7 150 (120) metrin katon puhkaisumahdollisuus silloin, kun se lajin luonteen takia on perusteltua. 8 Lennätysmahdollisuuden säilyminen itse rakennetuilla lennokeilla myös tiheästi asutuilla alueilla silloin, kun se on lajin luonteen vuoksi perusteltua. 9 Vapaasti lentävien lennokkien lennätysmahdollisuuden säilyttäminen ennallaan. 10 Yhteinen turvallisuudenhallintajärjestelmä lennokkitoiminnalle 11 Lennokkitoiminnan vastuiden määrittely ja kattavan vakuutusturvan järjestäminen. 12 Jos vakuutus tulee pakolliseksi, niin vakuutettu on ohjaaja eikä lennokki Tavoitteet on ryhmitelty niiden aihepiirin mukaisesti. Ne eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Lähialueilla on 17 virallista lennokkien lennätyspaikkaa ja paljon niiden ulkopuolista lennätystoimintaa, koska ne sijaitsevat suurten asutuskeskusten lähellä. Kenttien liikennetiheys vaihtelee suuresti ja se antaa mahdollisuuden luoda paikallisia kiinteitä käytäntöjä ilman, että muun ilmailun turvallisuus vaarantuu. Harrastajat lennättävät lennokkeja paljon esimerkiksi pelloilla, aukeilla paikoilla ja järvien jäillä. Ne ovat tyypillisesti pieniä ja kevyitä kiinteäsiipisiä ja helikoptereita tai vastaavia lennokkeja, joiden lennätys tapahtuu pienellä alueella lähellä maan pintaa. Ne eivät aiheuta turvallisuusriskiä muulle ilmailulle eikä sivullisille. Useat lennokkikentät eivät sovellu kokonsa (hinausvälineiden vaatima tila) tai ympäröivän maaston puolesta (esim. metsänreunat lähellä) erityisesti liidokkien lennätystoimintaan. Ilmassa olevat hinaussiimat ovat myös turvallisuusriski muille lennokeille. Liidokkeja lennätetään siksi suurelta osin lennokkikenttien ulkopuolella. Erityisesti FPV (First Person View) lennokkien harrastajamäärät kasvavat nopeasti. Niiden lennätys tapahtuu lähes kokonaan kaupunkien ja taajamien hiljaisilla paikoilla. Se on osa lajin ympärille kehittynyttä toiminakulttuuria. Vapaasti lentävät lennokit vaativat paljon tilaa ympärilleen. Niiden lennättäminen lennokkikentillä on usein mahdotonta sen vuoksi. Lennätykset tapahtuvat järvien jäillä, turvesoilla jne,. Harrastajat toimivat turvallisesti ja vastuullisesti nytkin, mutta yhteinen toimintamalli puuttuu. Se voi aiheuttaa ongelmia ja epäselviä tilanteita esimerkiksi lentopaikoilla ja tapahtumissa, joissa eri puolilta saapuvat lennokkiharrastajat kokoontuvat yhteen. Yhteistä toimintamallia on myös helpompi seurata ja kehittää kokemusten perusteella. Uudet määräykset muuttavat ja lisäävät lennokkiharrastajien vastuuta. Korvausvastuu Suomessa perustuu vahingonkorvauslakiin, jolloin syntyy paljon tulkinnan mahdollisuuksia. Käytettävissä olevien vakuutusten kattavuus on samasta syystä epäselvää ja voi johtaa yllättäviin kustannuksiin vahinkotapauksissa. Harrastajilla voi olla kymmeniä lennokkeja ja niiden elinikä voi olla tunneista vuosiin. Ohjaaja voi lennättää vain yhtä lennokkia kerrallaan.
LENTSU LENNÄTETÄÄN MONIPUOLISESTI MUTTA TURVALLISESTI!