EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2012/2063(INI) 5.9.2012 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle vuoden 2011 EU:n kertomuksesta kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudesta (2012/2063(INI)) Valmistelija: Andrea Češková AD\911651.doc PE491.350v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PA_NonLeg PE491.350v02-00 2/8 AD\911651.doc
EHDOTUKSET Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kehitysyhteistyövaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. toteaa, että äitiyskuolleisuusluvut ovat suhteettoman korkeita kehitysmaissa; panee merkille, että afrikkalaisnaisilla on 175 kertaa suurempi todennäköisyys kuolla synnytykseen kuin maailman kehittyneiden alueiden naisilla 1 ; korostaa, että saatavilla oleva, kohtuuhintainen, asianmukainen ja korkealaatuinen synnytyslääkärin antama hoito hätätilanteissa on erittäin tärkeää äitiyskuolleisuuslukujen vähentämiseksi; korostaa, että kehitysmaissa tarvitaan yhä enemmän koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka osallistuvat naisten synnytyksiin; korostaa, että naisille ja etenkin nuorille tytöille on tiedotettava heidän seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksistaan, heidän käytettävissään olevista seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluista, ehkäisymenetelmien käytöstä ja HIvirusta/aidsia koskevasta riskistä; 2. ilmaisee tyytyväisyytensä komission aktiiviseen työhön sekä poliittisella tasolla että sen eri rahoitusvälineiden ja talousarviotuen kautta sen pyrkiessä huolehtimaan sitoumuksistaan lisätä naisten vaikutusvaltaa, etenkin pyrkimällä sisällyttämään naisten prioriteetit ja tarpeet kaikkiin tärkeimpiin kehitykseen vaikuttaviin johdonmukaisiin politiikkoihin; 3. painottaa, että on ylläpidettävä luotettavia tilastotietoja ja kirjattava äitiyskuolleisuuden syyt WHO:n tautiluokituksen äitiyskuolleisuuden koodiston mukaisesti, mikä voi antaa maille opastusta ja auttaa niitä kehittämään äitiyskuolleisuuden syiden määrittämistä ja arviointia; 4. vahvistaa AKT:n ja EU:n yhteisessä parlamentaarisessa edustajakokouksessa annetun julistuksen A (2010) 21584; 5. toteaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa kohtuuttomasti naisiin sekä terveyden suhteen, koska luonnonkatastrofeissa kuolee enemmän naisia, että taloudellisten, siirtolaisuuden ja sosiaalisten paineiden suhteen, mikä johtuu yhteiskuntiamme edelleen leimaavasta syrjinnästä ja sukupuolisidonnaisista sosiaalisista rooleista; katsoo, että näin ollen yksi kehityspolitiikan johdonmukaisuuden onnistumisen tärkeimmistä perusteista on oltava laaja-alaisten sukupuoleen liittyvien kysymysten sisällyttäminen kaikkiin toimintalinjoihin, jotta varmistetaan, että sukupuolten tasa-arvoa ei sivuuteta eri toimintalinjoja laadittaessa ja täytäntöönpantaessa, ja vältetään näiden toimintalinjojen kielteiset vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon; 6. kehottaa suosimaan kehityspolitiikkojen johdonmukaisuutta varmistettaessa osallistavaa toimintatapaa, jolla edistetään paikallisväestön ja ennen kaikkea naisten vaikutusvallan lisäämistä ja itsemääräämisoikeutta; 1 Trends in maternal mortality: 1990 to 2010, WHO, UNICEF, UNFPA and The World Bank estimates, http://www.who.int/reproductivehealth/publications/monitoring/9789241503631/en/index.html AD\911651.doc 3/8 PE491.350v02-00
7. vahvistaa, että on tärkeää ottaa huomioon naisten tilanne ei ainoastaan haavoittuvana väestönosana vaan myös kehityspolitiikkojen aktiivisena edistävänä voimana; toteaa tässä yhteydessä, että naiset vastaavat 80 prosentista maanviljelystä Afrikassa, vaikka heillä edelleen onkin harvoin mahdollisuus omistaa viljelemäänsä maata; kehottaa sen vuoksi sisällyttämään maatalous- ja kalastuspolitiikat kehityspolitiikan johdonmukaisuuteen niiden kehitystä edistävän luonteen vuoksi sekä arvioimaan niitä sen suhteen, miten ne vaikuttavat eri tavoin naisiin ja miehiin; 8. korostaa, että on tärkeää ottaa huomioon heikoimmassa asemassa olevat ja haavoittuvimmat sosiaaliryhmät eli naiset ja tytöt ja kiinnittää heihin erityistä huomiota, jotta vältetään epätasa-arvoisuuden kasvu; toteaa, että kokemus on osoittanut, että neutraalit toimet lujittavat olemassa olevia valtarakenteita ja että on tärkeää ryhtyä myönteisiin, tietoon perustuviin ja järjestelmällisiin naisten asemaa parantaviin toimiin, jotta varmistetaan, että tällaiset toimet hyödyttävät heikoimmassa asemassa olevia; 9. korostaa, että sen lisäksi, että sukupuolten tasa-arvon edistäminen sisällytetään erillisenä budjettikohtana kehityspolitiikkoihin, sitä olisi myös käsiteltävä laaja-alaisena kysymyksenä, koska kaikki politiikat, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan, vaikuttavat eri tavoin naisiin ja miehiin, kun otetaan huomioon yhteiskunnassa vallitsevat pinttyneet sukupuoliroolit, ja kehityspolitiikkojen johdonmukaisuus tarjoaa käytännön välineen estää kielteiset ulkoisvaikutukset, jotka haittaavat sukupuolten tasa-arvon toteutumista; 10. korostaa, että on tärkeää ottaa naiset ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon puolesta työskentelevät kansalaisjärjestöt mukaan kehityspolitiikkaan sen laatimisvaiheesta alkaen erityisesti tarjoamalla sukupuolikysymyksiä koskevaa koulutusta Euroopan ulkosuhdehallinnossa ja EU:n edustustoissa kolmansissa maissa; korostaa, että tällaisen koulutuksen avulla on sekä lisättävä yleistä tietoisuutta sukupuolinäkökulmasta ja sukupuolten tasa-arvosta että ehdotettava maakohtaisia käytännön toimintatapoja vaikuttaa yhteiskunnallisiin tapoihin, jotka haittaavat tasa-arvon toteutumista, hyödyntämällä EU:n käytettävissä olevia eri välineitä ja erityisesti johdonmukaista kehityspolitiikkaa; 11. korostaa, että johdonmukaisiin kehityspolitiikkoihin on sisällytettävä yleinen toimintatapa, joka ulottuu perhettä ja yhteiskunnan mikrotasoa pidemmälle ja jossa otetaan huomioon sukupuoleen liittyvät asiat; katsoo, että tämä laaja-alainen lähestymistapa sukupuolikysymyksiin on sisällytettävä kaikkiin kehityshankkeisiin ja yhteiskunnallisiin analyyseihin; katsoo, että lähestymistapaa on sovellettava kaikilla sektoreilla sekä politiikan, talouden, yhteiskunnan, ympäristön, kulttuurin ja muilla aloilla; katsoo, että tällainen lähestymistapa, jossa otetaan naisten tilanne ja rooli sekä yhteiskunnan sukupuolikysymykset järjestelmällisesti huomioon, on kattavampi, humaanimpi ja demokraattisempi kuin naiset erotteleva lähestymistapa, koska siinä ei marginalisoida naisia "naisten hankkeisiin" tai hankkeisiin, jotka lisäävät naisten työtaakkaa tai vastuuta lisäämättä heidän vaikutusvaltaansa tai mahdollisuuksiaan valvoa kyseisten hankkeiden tuomia etuja; 12. vahvistaa, että kehityspolitiikkojen ja niiden johdonmukaisuuden onnistumista ei voida mitata yksinomaan yleisin indikaattorein, joista esimerkkinä asukasta kohden lasketun BKT:n kehitys, koska niiden puutteet ovat jo käyneet ilmi, vaan olisi hyödynnettävä muita PE491.350v02-00 4/8 AD\911651.doc
indikaattoreita kuten sukupuolten tasa-arvoon liittyviä indikaattoreita, joilla voitaisiin saada kattavampi kuva kehityspolitiikan kokonaisvaikutuksesta; katsoo, että näin ollen on kerättävä sukupuolen perusteella jaoteltuja tietoja paikan päällä kehityspolitiikan johdonmukaisuuden arvioimiseksi ja tehostamiseksi; 13. korostaa naisten roolia kehityspolitiikkojen hyödyntämisessä heidän osallistuessaan tällaisten politiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon, millä varmistetaan, että poliittisissa ja taloudellisissa neuvotteluissa otetaan huomioon naisten edut ja luodaan kasvukierre, jossa naiset ovat kehityspolitiikkojen kantava voima, ja näin puolestaan kehityspolitiikassa laaditaan rakenteet, joiden avulla naisten vaikutusvaltaa voidaan lisätä; korostaa, että on tärkeää tukea kansalaisjärjestöjä ja ryhmiä, jotka tekevät työtä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja naisten vaikutusvallan lisäämiseksi; 14. toteaa, että naisten rooli kehityspolitiikassa on keskeinen, koska äiteinä ja lapsia ja perheen muita huollettavia jäseniä hoitavina henkilöinä he ottavat vastuun perheen yleisestä hyvinvoinnista; katsoo, että naisten tehtävä ravitsemuksen ja elintarviketurvallisuuden alalla on erittäin tärkeä erityisesti kotitarveviljelyn ollessa kyseessä; 15. korostaa, että monissa tapauksissa naisilla tilanne on pahenemassa miehiä enemmän sekä suhteellisesti että absoluuttisesti tarkasteltuna; ottaa huomioon, että viimeisten 20 vuoden aikana köyhyys on kasvanut vaikuttaen etupäässä naisiin; 16. korostaa, että naisten tärkeä rooli kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä tunnustetaan hyvin laajalti, nimenomaan naisia koskevat tilastot ja kvantitatiiviset tiedot ovat edelleen riittämättömiä ja ne eivät täytä kehitysmaiden naisten tilanteen raportoinnin tavoitetta etenkin terveydenhuollon, koulutuksen, ennaltaehkäisyn ja perustarpeiden täyttämisen osalta; katsoo, että näin ollen on huolehdittava, että kaikissa kehityspolitiikan johdonmukaisuuden tavoitteissa, analyyseissä, asiakirjoissa ja arvioinneissa kvantitatiiviset tiedot jaotellaan sukupuolen perusteella ja sovelletaan sukupuolisidonnaisia indikaattoreita, jotta otetaan huomioon naisten todelliset elinolot; 17. toteaa, että jokaisella lapsella sukupuoleen katsomatta on oikeus elämään, selviämiseen ja kehitykseen ja vakuuttaa jälleen, että tytöillä on yhtäläinen asema YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa; kehottaa kehitysmaissa sijaitsevia EU:n edustustoja työskentelemään kyseisten maiden hallitusten kanssa sen varmistamiseksi, että tyttölapsilla on syrjimättömästi samat oikeudet kuin pojilla muun muassa siten, että vaaditaan kaikkien lasten välitöntä rekisteröintiä syntymän jälkeen, annetaan tytöille ja pojille yhtäläiset oikeudet opetukseen ja koulukseen, torjutaan stereotypioita ja tehdään loppu epäeettisistä ja syrjivistä käytännöistä, jotka koskevat syntymää edeltävää sukupuolen valitsemista, naispuolisten sikiöiden raskaudenkeskeytyksiä, tyttölastenmurhia, varhaisia pakkoavioliittoja, naisten sukupuolielinten silpomista ja erityisesti lapsiprostituutiota ja seksimatkailua; muistuttaa 5. heinäkuuta 2012 antamastaan päätöslauselmasta Kiinan pakkoaborttiskandaalista (2012/2712(RSP)) 1 ; 18. korostaa, että on kunnioitettava tyttöjen oikeutta ilmaista mielipiteensä ja tulla kuulluiksi heidän terveyteensä ja ihmisarvoonsa vaikuttavissa kysymyksissä, ja etusijalle on aina 1 P7_TA(2012)0301. AD\911651.doc 5/8 PE491.350v02-00
asetettava lapsen etu; korostaa, että kaikki lapset ja etenkin tytöt on kasvatettava rauhallisessa, arvokkaassa, suvaitsevassa, vapaassa, syrjimättömässä, sukupuolten tasaarvoa kunnioittavassa ja solidaarisessa perheympäristössä; kehottaa panemaan tiukasti täytäntöön lasten oikeuksia koskevan Geneven julistuksen ja naisia koskevan Pekingin julistuksen; 19. muistuttaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden on otettava huomioon vanhempien, laillisten huoltajien ja muiden lapsista oikeudellisesti vastuussa olevien henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet käsitellessään lasten oikeuksia kehitysavun yhteydessä; kehottaa toimivaltaisia elimiä kiinnittämään erityistä huomiota vanhempien ja lasten välisiin suhteisiin esimerkiksi sellaisten ohjelmien kautta, joihin sisältyy konkreettisia toimenpiteitä, jotka on erityisesti räätälöity kansallisten vaatimusten mukaisesti ja joilla pyritään tarjoamaan maksimaalista ja parasta mahdollista apua vanhemmille tai huoltajille heidän vanhemmuuteen liittyvien tehtäviensä täyttämisessä, jotta vältetään perheiden hajoaminen, lasten kaltoin kohtelu tai sijoittaminen sosiaalihuollon laitoksiin vakavasta köyhyydestä johtuvista syistä ja varmistetaan, että kyseinen toimenpide toteutetaan vain ehdottomasti viimeisenä keinona; 20. vaatii, että pantaessa täytäntöön Kairon kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin (ICPD) kieltoa, joka koskee pakottamista tai velvoittamista sukupuolisuuteen ja lisääntymisterveyteen liittyvissä asioissa, oikeudellisesti sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, unionin säännöstön ja unionin poliittisen toimivallan yhteydessä unionin apua ei saa myöntää viranomaisille, järjestöille tai ohjelmille, jotka edistävät, tukevat tai osallistuvat sellaisten toimien hallintaan, joihin liittyy ihmisoikeusrikkomuksia kuten pakkoabortteja, naisten ja miesten pakkosterilisaatioita, sukupuolen määrittämistä ennen syntymää, joka johtaa syntymää edeltävään sukupuolen valintaan tai lastenmurhiin, etenkin silloin, kun tällaisissa toimissa pyritään asetettuihin tavoitteisiin psykologisen, sosiaalisen, taloudellisen tai oikeudellisen painostuksen kautta; katsoo, että komission olisi laadittava kertomus unionin ulkoisen avun täytäntöönpanosta myös tämän ohjelman osalta; 21. on hyvin huolestunut laajalle levinneestä sukupuoleen perustuvasta väkivallasta ja erityisesti seksuaalisesta väkivallasta, hyväksikäytöstä ja naismurhista maailmassa ja erityisesti kehitysmaissa; toteaa, että naisten oikeuksien, kuten heidän seksuaalisten ja lisääntymiseen liittyvien oikeuksiensa, suojelu ja heidän ihmisarvonsa turvaaminen on erittäin tärkeää, jotta voidaan ehkäistä ja torjua sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, suojella uhreja ja antaa heille asianmukaista apua sekä varmistaa näihin tekoihin syyllistyneiden rankaiseminen; kehottaa komissiota tekemään tällaisiin väkivaltaisuuksiin syyllistyneiden rankaisematta jättämisen torjunnasta yhden kehitysapupolitiikkansa ensisijaisista tavoitteista. 22. toteaa, että naisia syrjitään usein jättämällä huomiotta heidän rauhanponnistelunsa ja että sotaa käyvissä maissa naisille aiheutuu erittäin suurta kärsimystä; korostaa, että tällaiset teot, mukaan lukien sotilaiden tekemät tyttöjen raiskaukset, pakkoprostituutio, naisten raskaaksi saattaminen väkivalloin, seksiorjuus, raiskaukset ja seksuaalinen häirintä sekä sopimuksesta tapahtuvat sieppaukset (viettelyn keinoin) ovat rikoksia, joita ei saa sivuuttaa; vaatii, että EU:n on suhtauduttava niihin perustavanlaatuisina ongelmina, jotka on otettava huomioon; PE491.350v02-00 6/8 AD\911651.doc
23. toteaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota molempien sukupuolten sukupuolikasvatukseen ala-asteiästä alkaen, jotta muutettaisiin vähitellen yhteiskunnan asenteita ja stereotypioita kohti sukupuolten yhdenvertaisuutta; 24. toteaa, että avustustoimenpiteissä on otettava huomioon kriisien tai hätätilanteiden erityisluonne ja niiden maiden tai tilanteiden erityisluonne, joissa perusvapauksien puute on vakava, joissa ihmisten turvallisuus on eniten uhattuna tai joissa ihmisoikeusjärjestöjen ja ihmisoikeuksien puolustajien toimintaolosuhteet ovat vaikeimmat; korostaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tilanteisiin, joissa naiset joutuvat alttiiksi fyysiselle tai psyykkiselle väkivallalle; 25. korostaa, että on tärkeää edistää naisten oikeuksia ja sukupuolinäkökulman sisällyttämistä siviilioikeudellisiin, poliittisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin kysymyksiin sekä kansalliseen lainsäädäntöön; 26. korostaa, että on tärkeää vahvistaa naisten asemaa ihmisoikeuksien ja demokratiaan tähtäävien uudistusten edistämisessä, konfliktinestotoimien tukemisessa ja poliittisten osallistumis- ja edustusmahdollisuuksien vahvistamisessa. AD\911651.doc 7/8 PE491.350v02-00
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS Hyväksytty (pvä) 3.9.2012 Lopullisen äänestyksen tulos +: : 0: 21 0 0 Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet Edit Bauer, Andrea Češková, Marije Cornelissen, Edite Estrela, Zita Gurmai, Mikael Gustafsson, Lívia Járóka, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Constance Le Grip, Astrid Lulling, Elisabeth Morin-Chartier, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Angelika Werthmann, Marina Yannakoudakis, Anna Záborská, Inês Cristina Zuber Izaskun Bilbao Barandica, Mariya Gabriel, Gesine Meissner, Antigoni Papadopoulou PE491.350v02-00 8/8 AD\911651.doc