Aksiaalipuhaltimet Varoitukset ja käyttöohjeet Käännös alkuperäisestä kielestä Kuva puhaltimen arvokilvestä

Aksiaalipuhaltimet Varoitukset ja käyttöohjeet Käännös alkuperäisestä kielestä Kuva puhaltimen arvokilvestä MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 1 / 116

Ote vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta F.lli Ferrari Ventilatori Industriali S.p.A 36071 Arzignano (Vicenza) Via Marchetti, 28 Tel. +39 0444 471100 Fax +39 0444 471105 http://www.ferrariventilatori.it VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS Konedirektiivin 2006/42/EY liitteen IIA mukaisesti Valmistaja: F.lli Ferrari Ventilatori Industriali S.p.A. Via Marchetti, 28 36071 Arzignano (VI) Italia VAKUUTTAA omalla vastuullaan, että mainittu teollisuuspuhallin: 2 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

Päähakemisto 1 JOHDANTO 8 1.1 Tarkoitus 8 1.2 Käytetyt yleiset turvamerkinnät 8 1.3 Käytetyt turvamerkinnät 9 2 YLEISTÄ 10 2.1 Määritelmät, perustiedot, termit sekä näihin liittyvät asiakirjat 10 2.2 Aksiaalipuhaltimien rakenteelliset ominaisuudet 11 2.2.1 Moottorin sijainti 11 2.2.2 Ilmavirta 11 2.3 Puhaltimen merkinnät 12 2.4 Puhaltimen kuvaus 13 2.5 Käyttötarkoitus ja kokemusperäinen tieto eri tilanteista sekä kielletyt käyttötavat 14 2.6 Puhaltimen käyttöikä 15 3 TÄRKEIMMÄT TURVAOHJEET JA VAROITUKSET 16 3.1 Asennus: yleisohjeet 16 3.2 Asennustyyppi A: Kokoamiseen, asennukseen ja liitäntöihin liittyvät ohjeet 18 3.3 Asennustyyppi B: Kokoamiseen, asennukseen ja liitäntöihin liittyvät ohjeet 21 3.4 Asennustyyppi C: Kokoamiseen, asennukseen ja liitäntöihin liittyvät ohjeet 22 3.5 Suojusten kokoamiskaaviot ja kiinnityspultit 23 3.6 Asennustyyppi D: Kokoamiseen, asennukseen ja liitäntöihin liittyvät ohjeet 27 3.7 Virheellisestä käytöstä ja käsittelystä mahdollisesti aiheutuvat riskit 28 3.8 Muut puhaltimiin liittyvät riskit standardin UNI EN ISO 12499 mukaisesti 29 3.8.1 Puhaltimen asennusvaiheeseen liittyvät riskit 29 3.8.2 Puhaltimen huoltoon liittyvät erikoisriskit 30 3.8.3 Ympäristöön liittyvät riskit 30 3.8.4 Tärinään liittyvät riskit 30 3.8.5 Työnopeuteen liittyvät vaarat 31 3.8.6 Meluun liittyvät riskit 33 3.8.7 Melua koskevat yleistiedot 35 4 KULJETUS, SIIRTÄMINEN JA VARASTOINTI 41 4.1 Nostaminen ja siirtäminen 41 4.2 Puhaltimen erillisten osien nostamista koskevat yleisvaroitukset 41 4.3 Puhaltimien nostotapa 42 4.3.1 Aksiaalipuhaltimien nosto, sovite 1-9-12 42 4.3.2 Aksiaalipuhaltimien nosto, sovite 4. 44 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 3 / 116

4.3.3 Aksiaalipuhaltimien nosto, sovite 8. 45 4.3.4 Laatikkoon pakattujen puhaltimien nosto 46 4.4 Varastointi 47 5 ASENNUS 48 5.1 Yleisohjeet 48 5.1.1 Minimietäisyydet 49 5.2 Aksiaalipuhaltimien asennus 51 5.2.1 Aksiaalipuhaltimet, sovite 4 51 5.2.2 Aksiaalipuhaltimet, sovite 1 52 5.2.3 Aksiaalipuhaltimet, sovite 9-12 53 5.2.4 Aksiaalipuhaltimet, sovite 8 54 5.3 Hihnakäytön asennus, säätö ja lopputarkistukset 55 5.4 Sähkökytkentä 56 5.5 Kanavistoliitokset 58 6 KÄYNNISTYSTÄ ENNEN JA SEN JÄLKEEN SUORITETTAVAT TARKASTUKSET 59 6.1 Esitarkastukset 59 6.2 Puhaltimen käydessä tehtävät tarkastukset 59 6.2.1 Suojusten silmämääräinen tarkistus 60 6.2.2 Ilmavirran kanssa kosketuksessa olevien osien tarkistus ja puhdistus 61 6.2.3 Siipipyörän ja rungon silmämääräinen tarkistus 61 6.2.4 Mittojen tarkastukset 62 7 AKSIAALIPUHALTIMIEN TOIMINTAHÄIRIÖT 63 7.1 Yleisimmät häiriöt 63 8 HUOLTO 65 8.1 Laakereiden voitelu 66 8.2 Pallomaisten rullalaakereiden tarkistus 69 8.3 Pallomaisten kuulalaakereiden tarkistus 70 8.4 Hihnojen kireys ja puhdistus 71 8.5 Joustavat kytkimet 72 8.6 Suodattimet ja paine-eromittaus 74 8.7 Joustavat liittimet kanaviston ja puhaltimen väliin 74 8.8 Ilmavirran kanssa kosketuksessa olevien osien tarkistus ja puhdistus 74 9 TEKNISET TAULUKOT 75 9.1 ST laakerituet vaihtoehdoissa A AL B - BL 75 9.2 Laakerituilla varustettuihin puhaltimiin asennetut vakiotuet ja -laakerit 76 10 TÄRKEIMPIEN OSIEN PURKAMINEN JA UUDELLEENASENTAMINEN 77 4 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

10.1 Puhaltimen siipipyörä teräskuvulla 77 10.1.1 Siipipyörän asennus 77 10.1.2 Siipipyörän purkaminen 81 10.1.3 Siipien kaltevuuden säätö 84 10.2 Puhaltimen siipipyörä alumiinikuvulla 85 10.2.1 Siipipyörän asennus 85 10.2.2 Siipipyörän purkaminen 88 10.2.3 Siipien kaltevuuden säätö 89 10.3 Hihnojen vaihto 90 10.3.1 Hihnapyörien asennus ja irrotus 90 10.3.2 Hihnojen asennus ja irrotus 95 10.4 Akselin ja laakerin vaihto yhtenäispesälaakerointiin 97 10.4.1 Akselin ja laakerin purkaminen yhtenäispesälaakeroinnista 97 10.4.2 Akselin uudelleenasennus yhtenäsipesälaakerointiin 102 10.4.2.1 ST...A... - tyyppiset tuet 102 10.4.2.2 ST...B... - tyyppiset tuet 103 11 PUHALTIMEN PURKAMINEN JA HÄVITTÄMINEN 108 11.1 Aksiaalipuhaltimet, sovite 4 109 11.2 Aksiaalipuhaltimet, sovite 1-9 110 11.3 Aksiaalipuhaltimet, sovite 12 111 12 TEKNISET LIITTEET 112 12.1 Pulttien vääntömomentit 112 12.2 Tarkistuslista ennen käynnistystä 114 12.3 Ohjelman mukaiset huoltovälit 115 12.4 Energiatehokkuuden mittausjärjestelmä 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 5 / 116

Kuvaluettelo Kuva 2-1 Aksiaalipuhaltimien standardivaihtoehdot 11 Kuva 2-2 Virtaus 11 Kuva 2-3 Tässä oppaassa käsiteltävän puhaltimen konekilpi 12 Kuva 2-4 Esimerkki puhaltimen konekilven merkintöjen lukemisesta 12 Kuva 2-5 EsimerkkiSOVITE 9, jossa puhaltimen osat näkyvät erillisinä 13 Kuva 3-1 RC-tyyppinen verkkosuojus 20 Kuva 3-2 RG-tyyppinen verkkosuojus 20 Kuva 3-3 RS-tyyppinen verkkosuojus 20 Kuva 3-4 RD-tyyppinen verkkosuojus 20 Kuva 3-5 RE-tyyppinen verkkosuojus 21 Kuva 3-6 RT-tyyppinen verkkosuojus 21 Kuva 3-7 RC-verkon kokoamiskaavio 24 Kuva 3-8 RG-verkon kokoamiskaavio 24 Kuva 3-9 RS-verkon kokoamiskaavio 25 Kuva 3-10 RD-verkon kokoamiskaavio 25 Kuva 3-11 RE-verkon kokoamiskaavio 26 Kuva 3-12 RT-verkon kokoamiskaavio 26 Kuva 3-13 Mittausmikrofonien sijainnit 36 Kuva 4-1 Aksiaalipuhaltimien nostoesimerkki, sovite 1 42 Kuva 4-2 EF-aksiaalipuhaltimien nostoesimerkki, sovite 9 43 Kuva 4-3 EB-aksiaalipuhaltimien nostoesimerkki, sovite 9 43 Kuva 4-4 Aksiaalipuhaltimien nostoesimerkki, sovite 12 43 Kuva 4-5 EF-aksiaalipuhaltimien nostoesimerkki, sovite 4 44 Kuva 4-6 ES-aksiaalipuhaltimien nostoesimerkki, sovite 4 A 44 Kuva 4-7 ES-aksiaalipuhaltimien nostoesimerkki, sovite 4 B 45 Kuva 4-8 Aksiaalipuhaltimien nostoesimerkki, sovite 8 45 Kuva 4-9 Laatikkoon pakattujen puhaltimien nostoesimerkki 47 Kuva 5-1 Minimietäisyydet imuputkistolla 49 Kuva 5-2 Minimietäisyydet vapaalla imulla 50 Kuva 5-3 Aksiaalipuhaltimen kokoonpano SOVITE 4 51 Kuva 5-4 Aksiaalipuhaltimen kokoonpano SOVITE 1 52 Kuva 5-5 Aksiaalipuhaltimen kokoonpano SOVITE 9 ja 12 53 Kuva 5-6 Aksiaalipuhaltimen kokoonpano SOVITE 8 54 Kuva 5-7 Moottorien sähköliitäntäkaavio yhdellä ja kahdella nopeudella 57 Kuva 5-8 Esimerkki ulkoisen kytkentäkotelon sijoittamisesta 57 Kuva 5-9 Joustavien liitosten asennuksen toleranssit 58 Kuva 5-10 Minimietäisyydet imuputkistolla 58 Kuva 8-1 Laakereiden säteisvälyksen tarkistus 69 6 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

Kuva 8-2 Laakereiden aksiaalinen välys 70 Kuva 8-3 Hihnojen kireyden tarkistus 71 Kuva 8-4 Aksiaalinen välys 72 Kuva 8-5 Kytkimen kulmapoikkeama 72 Kuva 8-6 Kytkimen rinnakkaispoikkeama 72 Kuva 9-1 ST laakerituet vaihtoehdoissa A AL B - BL 75 Kuva 11-1 Puhaltimen räjähdyskuva, sovite 4 109 Kuva 11-2 Puhaltimen räjähdyskuva, sovite 9 110 Kuva 11-3 Puhaltimen räjähdyskuva, sovite12 111 Taulukkoluettelo Taulukko 3-1 Tavaratoimituksen sovite ja käytetyt verkkosuojukset 19 Taulukko 3-2 Verkkojen kiinnityspultit 23 Taulukko 3-3 Äänen tehotaso Lw(A) (dba) 37 Taulukko 3-4 Äänen tehotaso Lw(A) (dba) 38 Taulukko 3-5 Äänen painetaso Lp(A) (dba) 39 Taulukko 3-6 Äänen painetaso Lp(A) (dba) 40 Taulukko 5-1 Puhaltimen kokoamisjärjestys, SOVITE 4 51 Taulukko 5-2 Puhaltimen kokoamisjärjestys, SOVITE 1 52 Taulukko 5-3 Puhaltimen kokoamisjärjestys, SOVITE 1 53 Taulukko 5-4 Puhaltimen kokoamisjärjestys, SOVITE 1 54 Taulukko 8-1 Tukien ja laakereiden ensimmäisen täyttökerran rasvamäärä laakerituilla varustetuissa puhaltimissa 67 Taulukko 8-2 Voiteluvälit ja rasvan määrä puhaltimien kierrosnopeuden mukaan 68 Taulukko 8-3 Laakereiden säteisvälyksen tarkistus 69 Taulukko 8-4 Kuulalaakereiden kiristysmomentti, akselin siirto ja jäljelle jäävä minimivälys 70 Taulukko 8-5 Hihnojen kiristys: kuormituskoe ja painuma 71 Taulukko 8-6 Kytkennän joustavien liitosten tekniset ominaisuudet 73 Taulukko 9-1 ST laakerituet vaihtoehdoissa A AL B - BL 75 Taulukko 9-2 Laakerituilla varustettuihin puhaltimiin asennetut vakiotuet ja -laakerit 76 Taulukko 10-1 Vääntömomentti 94 Taulukko 11-1 Aksiaalipuhaltimien siipipyörien komponenttien materiaalit 109 Taulukko 12-1 ISO-standardin mukaisten kierreruuvien vääntömomentit M 112 Taulukko 12-2 Teräsnapaisten puhaltimien siipien kiinnitysruuvien vääntömomentit 113 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 7 / 116

1 JOHDANTO 1.1 Tarkoitus Tämä opas sisältää ohjeita ja varoituksia ja muodostaa dokumentaation, joka on ehdottomasti säilytettävä tuotteen kanssa. Muutoin tuotteesta puuttuu yksi sen perustavaa laatua oleva turvallisuusvaatimus. Opas täytyy säilyttää huolella, ja sen tulee olla kaikkien laitteen kanssa tekemisissä olevien henkilöiden saatavilla. Varoitusten tarkoitus on taata laitteen kanssa tekemisissä olevien henkilöiden turvallisuus. Ohjeet opastavat käyttämään laitetta valmistajan tarkoittamassa oikeanlaisessa käytössä. VAROITUS: Puhallinta koskevat turvajärjestelyt tulee sopeuttaa sille tarkoitettuun käyttöön. Turvajärjestelyt vaihtelevat puhaltimen asennustavan mukaan, kuten kappaleessa 3.1 kuvataan tarkemmin. Siksi tämän oppaan ohjeet ovat välttämättömät tuotteen oikeanlaiseen ja turvalliseen käyttöön sille valitun käyttötavan mukaan. Tässä oppaassa käytetyllä lyhenteellä FVI tarkoitetaan F.lli Ferrari Ventilatori Industriali S.p.A yhtiötä. Opasta ei saa edes osittain kopioida, jäljentää tai levittää, missään muodossa elektronisesti, manuaalisesti tai valokuvaamalla ilman FVI:n erillistä lupaa. FVI:n tekninen osasto on käytössänne vastaamaan mahdollisiin kysymyksiinne. 1.2 Käytetyt yleiset turvamerkinnät Oppaassa käytetään seuraavia symboleja ilmoittamaan erityistä huomiota vaativista tiedoista: VAARA: Kuvaa mahdollista henkilövahingon vaaraa. VAARA: Sähköosissa virta. VAROITUS: Ilmoittaa erityistä huomiota vaativista yleisohjeista. 8 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

1.3 Käytetyt turvamerkinnät FVI:n puhaltimissa käytetään seuraavanlaisia turvamerkintöjä. Liikkuvien osien voitelu ja säätö kielletty. Suojuksien irrottaminen kielletty. Liikkuvista osista aiheutuva vaara. Merkinnät löytyvät puhaltimen tarkastusluukuista. Tarkastusluukut saa avata vasta, kun koneen osat ovat täysin pysähtyneet. Nostokohta. Merkintä löytyy FVI:n ilmoittamista nosto- ja siirtokohdista. Kuumia pintoja >60 C. Palovammavaara. Kuumia pintoja Kuumia ilmavirtoja. Merkintäkyltti kiinnitetään siinä tapauksessa, että puhallin johtaa kuumia ilmavirtoja. MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 9 / 116

2 YLEISTÄ 2.1 Määritelmät, perustiedot, termit sekä näihin liittyvät asiakirjat Standardin UNI EN ISO 13349 kohdassa 3.1 puhallin määritellään pyörivillä siivillä varustetuksi koneeksi, joka vastaanottaa mekaanista energiaa, jota se käyttää yhden tai useamman siivillä varustetun siipipyörän välityksellä pitämään yllä jatkuvaa ilmasta tai muista kaasuista muodostuvaa virtaa, joka kulkee puhaltimen läpi ja jonka työ painoyksikköä kohden ei normaalisti ylitä arvoa 25 kj/kg. Standardin UNI EN ISO 13349 kohdassa 3.6.1 määritellään aksiaalipuhallin puhaltimeksi, jossa ilma kohtaa siipipyörän pääosin sylinterinmuotoisia akselinsuuntaisia pintoja pitkin. Siivet voivat olla seuraavanlaiset: litteät (valmistettu suoraan teräslevystä painamalla) tai yleisimmin siipimäiset (valmistettu alumiinista painevalulla). Puhaltimen tärkeimmät mitat: Ilmavirta: puhaltimen läpi kulkeva ilmavirran määrä tietyn ajan kuluessa, sekunnissa (m 3 /s), minuutissa (m 3 /min), tunnissa (m 3 /h); Staattinen paine: siipipyörän tuottama energia ilmavirran vastuksen voittamiseksi (mitataan mmvp tai Pascal_Pa); Dynaaminen paine: ilmavirran liike-energian tuottama voima puhaltimen suulla (mitataan mmvp tai Pascal_Pa); Kokonaispaine: staattisen ja dynaamisen paineen summa (mitataan mmvp tai Pascal_Pa); Virtaus: aksiaalipuhaltimessa ilmavirta kulkee kahteen suuntaan, moottorista siipipyörään (ilmavirta A) tai siipipyörästä moottoriin (ilmavirta B) ks. Kuva 2-2; Pyörimisnopeus: siipipyörän pyörimisnopeus, mitataan kierrosta/minuutti; Hyötysuhde: prosentteina ilmaistu puhaltimen ilmavirralle antaman tehon ja siipipyörän moottorin tuottaman tehon suhde. Arvo riippuu siipipyörän muodosta ja koosta; Tehon tarve: (moottorin tuottama) puhaltimen tarvitsema teho toimiakseen, mitataan kw:ssa; Moottorin nimellinen teho: moottorin tuottama nimellinen teho, jonka tulee aina olla suurempi kuin tehon tarve. Mitataan kw:ssa; Äänenpainetaso: Puhaltimen melutaso ilmaisee energian, joka välittyy ulkokorvaan ja joka aiheuttaa värähtelyä tärykalvossa. Melutasoa mitataan desibeleissä A-asteikolla (asteikko ilmaisee melun vaikutuksen ihmisen korvassa suhteessa sen taajuuteen). Ääniteho: osoittaa akustisen energian määrää. Kyseessä on lähteen muuttumaton itseisominaisuus. Ääniteho ilmaistaan Watteina. Oheiseen oppaaseen liittyvät seuraavat asiakirjat: SCHT01 Puhaltimen tekniset tiedot, jossa luetellaan mitat, painot, pyörimisnopeus, ilmavirran tyyppi, äänenpaine sekä joustavia liitoksia ja vaimentimia koskevat tiedot. CART01 Voimansiirtoa koskeva kortti, jossa luetellaan puhaltimeen asennetun voimansiirron ominaisuudet. Sähkömoottorin valmistajan käyttöopas ja varoitukset (mikäli moottori toimitetaan puhaltimen mukana). 10 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

2.2 Aksiaalipuhaltimien rakenteelliset ominaisuudet 2.2.1 Moottorin sijainti SOVITE 1 SOVITE 4 SOVITE 8 0 315 45 270 90 225 135 180 SOVITE 9 SOVITE 12 Moottorin standardisijainti 0 Kuva 2-1 Aksiaalipuhaltimien standardivaihtoehdot 2.2.2 Ilmavirta Kuva viittaa SOVITEon 4, mutta pätee kaikille rakennevaihtoehdoille: A AD AU A = virtaus moottorista siipipyörään B = virtaus siipipyörästä moottoriin U = virtaus alhaalta ylöspäin D = virtaus ylhäältä alaspäin B BD BU Kuva 2-2 Virtaus MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 11 / 116

2.3 Puhaltimen merkinnät Puhaltimen valmistajan hyväksymä ainoa tunnistusmerkintä on konekilpi. Sen tulee säilyä muuttumattomana eikä sitä saa poistaa tai vahingoittaa. Kuvassa 2-3 näkyy puhaltimeen sijoitettu kilpi. Kuva 2-3 Tässä oppaassa käsiteltävän puhaltimen konekilpi Puhallinsarja Puhaltimen koko Sovite Vaihtoehdot/ Virtaussuunta Siipien kiinnityskulma Moottorin koko Opas Sarjanumero Puhaltimen valmistusnumero Puhaltimen paino Ilmamäärä (lisätieto) EF 906/I 4A/A 132 A19 EF0906I04AA02 1310460 Puhaltimen valmistusvuosi Ilmavirran maksimilämpötila C Moottorityyppi ja ominaisuudet 60 GR. 132 7,50 kw 4 POLI 50 Hz 2013 Kokonaispaine (lisätieto) FVIasiakaskoodi (lisätieto) Asiakkaan FVItavaranumero (lisätieto) Hyötysuhdetaso* Hyötysuhdetaso optimaalisessa energiatehokkuuspisteessä* Teholuokka* Käyttö invertterillä* Hyötysuhde* Asiakkaan FVItilausnumero (lisätieto) *Komission asetuksen (EU) 327/2011 mukaisesti Kuva 2-4 Esimerkki puhaltimen konekilven merkintöjen lukemisesta 12 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

2.4 Puhaltimen kuvaus Aksiaalipuhaltimeen kuuluu yleensä kuvan 2-5 mukaisesti seuraavat osat: siipipyörä, joka pyöriessään antaa ilmavirralle tarvittavaa energiaa (1); muodoltaan sylinterimäinen siipipyörän kotelo (2); moottoria kannatteleva alusta ja vetotangot (3); suojukset, joilla vältytään vahingossa tapahtuvalta kontaktilta kaikkien pyörivien osien kanssa (4); Siipipyörää pyörittävä käyttövoima saadaan moottorista (5), joka on yleensä, mutta ei välttämättä, tyypiltään sähköinen ja kytketty siipipyörään suoraan tai muiden voimansiirtotapojen välityksellä, kuten esimerkiksi: laakerituki laakereineen ja voimansiirtoakseli (6); hihnavälitteinen voimansiirto, jossa on kiilahihnapyörät (7) ja hihnat moottorin tuottaman tehon siirtoa varten; siipipyörän ja laakerituen väliin sijoitettava jäähdytyskiekko siinä tapauksessa, että käsitellään ilmavirtaa, jonka lämpötila on yli 60 C (8). Vaihtoehdoissa 8 ja 12 (ks. Kuva 2-1) on yleensä varusteena yhteinen alusta puhaltimen, moottorin ja voimansiirron sijoittamista varten. Puhallin saatetaan myös toimittaa muilla rakenteellisilla ominaisuuksilla, joihin saattaa kuulua yllä olevasta kuvauksesta puuttuvia komponentteja ja jotka on määritettävä tapauskohtaisesti; siihen saattaa myös kuulua lisävarusteita (ks. sivut 187-204 Aksiaalipuhaltimien oppaassa ). FVI-puhallin toimitetaan aina ilman ohjaus- ja valvontajärjestelmää. Kuva 2-5 Esimerkki SOVITE 9, jossa puhaltimen osat näkyvät erillisinä MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 13 / 116

2.5 Käyttötarkoitus ja kokemusperäinen tieto eri tilanteista sekä kielletyt käyttötavat Kuvassa 2-3 näkyvällä konekilvellä varustetun puhaltimen käyttötarkoitus on seuraava: Teollisuuteen tarkoitettu aksiaalipuhallin on kone, jonka tarkoituksena on siirtää kaasua. Kaasu tulee ja poistuu puhaltimesta aksiaalisesti. Energia, jota tarvitaan ilmavirtamassan siirtämisessä imukartiosta sisälle kanavistoon, saadaan kaavun sisällä olevan siipipyörän kierrosta. Kuten mainittu kohdassa 2.4, siipipyörän pyörimiseen tarvittavan energian tuottaa useimmissa tapauksissa sähkömoottori. Puhallinta on käytettävä suorituskykyä kuvaavissa kaavioissa ilmoitetun virtausalueen puitteissa. Puhaltimen käyttäminen kaavioissa ilmoitettua minimiarvoa pienemmillä virtausmäärillä saattaa aiheuttaa virtaukseen epävakaisuutta ja tärinää. Aksiaalipuhaltimia käytetään monissa eri sovelluksissa, jotka liittyvät pääosin erilaisiin teollisiin prosesseihin. Seuraava luettelo sisältää muutamia esimerkkejä käyttösektoreista ja sovelluksista: Elintarvikeala (kuivatus, kypsytys, ilmanvaihto) Tekstiiliala (ilmastointi ja ilman käsittely, kuivaus) Teräsala (höyryjen imu) Savituotteiden valmistus (höyryjen imu, kuivaus) Puuala (suodatus, pölyn imu) Tupakka-ala (kosteuden säätely, höyryjen imu) Paperiala (ilmastointi ja ilman käsittely, kuivaus) Maalauslaitokset (suodatus, pölyn imu) Kuljetusala, esimerkiksi vesiteitse ja rautateitse tapahtuvat kuljetukset (ilman käsittely, moottorien jäähdytys) Energia-ala (turbiinien jäähdytys, ilmankäsittely öljylautoilla) Muut käyttötarkoitukset, joita ei ole luettelossa, mutta joista on sovittu suunnitteluosaston ja/tai tutkimus- ja kehitysosaston kanssa. Muut kuin yllä mainitut käyttötarkoitukset jäävät sallitun käytön ulkopuolelle. Näistä mainittakoon erityisesti: Puhaltimen käyttö muilla kuin ilmatyyppisillä virtauksilla tai muutoin puhaltimen mukana toimitetuista teknisistä tiedoista poikkeavalla tavalla, koska seurauksena saattaisi olla puhaltimen rakenteeseen kohdistuvat vauriot sekä mahdolliset henkilö- tai tavaravahingot; Puhaltimen käyttö missä tahansa laitoksessa, jonka paine (joko olemassa oleva tai osittainkin puhaltimen aiheuttama) ylittää 1.05 kertaa vakioilmanpaineen, koska tällöin seurauksena saattaisi olla puhaltimen rakenteeseen kohdistuvat vauriot sekä mahdolliset henkilö- tai tavaravahingot; Puhaltimen käyttö missä tahansa direktiivin ATEX 94/9/EY alaisissa laitoksissa, joissa käsitellään mahdollisesti räjähtäviä aineita, koska tällöin on olemassa tulipalo/räjähdysvaara, joista saattaa aiheutua henkilö- ja tavaravahinkoja. Tämän kiellon ulkopuolelle jäävät erityisrakenteiset, ATEXluokitellut ja merkityt puhaltimet, jotka soveltuvat asennustilaan, ja joiden mukana toimitetaan lain vaatima asiakirja-aineisto; Puhaltimen käyttö kemiallisissa laitoksissa, joissa käytetään puhaltimen rakennusmateriaalille liian syövyttäviä aineita tai erittäin myrkyllisiä aineita, jotka saattavat vahingoittaa rungon rakennetta ja käytettyjä tiivisteitä, jotka eivät sovellu kyseiseen tarkoitukseen, ja jolloin seurauksena saattaisi olla puhaltimen rakenteeseen kohdistuvat vauriot sekä mahdolliset henkilö- tai tavaravahingot; Puhaltimen käyttö kaivosalan laitoksissa ja maan alle asennettuna, koska tällöin saattaa ilmetä lisäriskejä, joita ei ole otettu huomioon maan päällä käytettäväksi tarkoitetun puhaltimen kohdalla; seurauksena saattaa olla henkilö- tai tavaravahinkoja. 14 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

2.6 Puhaltimen käyttöikä Kaikkien komponenttien luotettavuuden takaa ISO 9001 sertifioitu tuotantoprosessi sekä tämän oppaan kappaleessa 12.3 ilmoitettujen määräaikaisten huoltotoimenpiteiden säännöllinen suorittaminen. Normaalille kulumiselle altistuvat komponentit: laakerit, joiden teoreettiseksi kestoksi arvioidaan yleensä 40 000 tuntia voimansiirtohihnat, joiden teoreettiseksi kestoksi arvioidaan 25 000 tuntia. Turvallisuussyistä sähköhitsatusta langasta valmistetut suojaverkot on vaihdettava 2-3 vuoden välein. Jos puhallinta oletetaan käytettävän tasaisella nopeudella 2 työvuoron, yhteensä 16 tunnin ajan päivittäin ja lasketaan 250 työpäivää/vuosi, siipipyörän käyttöiäksi tulee 40 000 tuntia. Tätä rajaa on laskettava, mikäli käyttötilanne on vaativa (keskitasoinen, korkea). Tämän arvioinnin suorittaminen kuuluu FVI:n teknisen osaston tehtäväksi. Jos työsykliin kuuluu nopeuden vaihtoja, siipipyörän käyttöikä on arvioitava tapauskohtaisesti ja aina yhdessä FVI:n teknisen osaston kanssa. FVI:n ilmoittamaa enimmäispyörintänopeutta ei saa ylittää ON-OFF-toimintasyklejä ei saa käyttää, ellei niitä ole nimenomaisesti hyväksytty FVI:n toimesta nopeudeltaan vaihtelevia syklejä ei saa käyttää, ellei niitä ole nimenomaisesti hyväksytty FVI:n toimesta puhallinta ei saa altistaa lämpötilan vaihteluille, jotka ovat suurempia kuin 3 C/minuutti. FVI:n on tarkastettava siipipyörän kunto ennen sen käyttöönottoa, vaikka sitä ei olisi käytetty lainkaan, vaan sitä olisi säilytetty varastossa yli 10 vuotta. MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 15 / 116

3 TÄRKEIMMÄT TURVAOHJEET JA VAROITUKSET 3.1 Asennus: yleisohjeet Puhaltimet voidaan asentaa neljällä eri asennustavalla UNI EN ISO 13349 standardin mukaan: A-tyyppi: imu- ja paineaukko avoimina; B-tyyppi: imuaukko avoin ja paineaukko kanavoituna; C-tyyppi: imuaukko kanavoituna ja paineaukko avoin; D-tyyppi: imuaukko ja paineaukko kanavoituina. Yleensä FVI ei tunne eikä voi tuntea minkä edellä mainituista asennustavoista käyttäjä valitsee, ja ellei asiasta ole sopimuksessa muutoin sovittu, puhallin toimitetaan B-, C- tai D-tyyppisellä asennustavalla varustettuna riippuen sarjasta, johon se kuuluu sekä puhaltimen ilmavirrasta (toimitettavista asennustavoista annetaan kaikenkattava kuvaus taulukossa 3-1). Laitteiston suunnittelusta vastaavan henkilön sekä loppukäyttäjän tulee yhdessä arvioida riskit erityisesti valittuun sovitean liittyen. Kokoonpanosta, puhaltimen asennustavasta ja käyttöpaikasta riippuen tulee puhaltimeen asentaa seuraavat suojukset: A-tyyppi: FVI:n kiinteät suojukset imu- ja paineaukkoon; B-tyyppi: FVI:n kiinteä suojus vain imuaukkoon; C-tyyppi: FVI:n kiinteä suojus vain paineaukkoon; D-tyyppi: ei kiinteitä suojuksia. Laitteiston suunnittelijan ja käyttäjän tulee varmistaa, että putkistossa ja sen kytkennöissä on riittävät ja vaatimusten mukaiset suojukset: A-tyyppi: ei suojuksia (ei putkistoa); B-tyyppi: kiinteä suojus asennettu paineaukon putkeen; C-tyyppi: kiinteä suojus asennettu imuaukon putkeen; D-tyyppi: kiinteä suojus asennettu imu- ja paineaukon putkeen. Ellei toisin ole sovittu, puhallin toimitetaan asennustavalla B, C tai D varustettuna standardin UNI EN ISO 13349 sekä puhaltimen sarjan ja ilmavirran mukaisesti. Ks. Taulukko 3-1. Turvallisuussyistä liitäntä on aina tarkastettava. Ellei toisin ole sovittu, puhallin ja siihen kuuluvat suojukset on tarkoitettu käytettäväksi omana yksikkönään eikä sitä saa asentaa paikkaan, jossa se altistuu muiden laitteiden ilmavirtaukselle. 16 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

Ohjausputkiin asennettavista suojuksista on huomautettava, että projektin mukaisesti niiden tulee estää pääsy sellaisten puhaltimen ja sen lisävarusteiden osien läheisyyteen, jotka voivat aiheuttaa vahinkoja. Niiden tulee lisäksi olla riittävän tukevat kestämään koneen aiheuttama tärinä ja ympäristön vaikutus. FVI kehottaa laitteiston käyttäjää ja/tai suunnittelijaa suorittamaan suojusten suunnittelun, valmistuksen ja asennuksen standardissa UNI EN ISO 12499 ilmoitettujen kriteerien mukaisesti. Myös suojusten ollessa asennettuina (riippumatta toimitus- tai asennustavasta), puhaltimen ottama tai puhaltama ilma voi aiheuttaa vaaratilanteen. Puhaltimen koosta riippuen kyseessä voi olla jopa KUOLEMANVAARA. Imuverkkoa vasten litistyminen voi olla kuolemanvaarallista tai aiheuttaa vakavia henkilövahinkoja (ruumiinosien litistyminen, pyörtyminen). Pääsy tilaan, jossa puhallin sijaitsee, tulee olla estetty puhaltimen ollessa käynnissä tai sen imuaukon ympärillä on oltava kiinteät suojukset, jotka estävät pääsyn imuaukon lähelle. Ks. UNI EN ISO 13349- ja UNI EN ISO 12499 standardit. VAROITUS: Tarkista kuukausittain kaikkien suojusten kunto. Mikäli ne ovat kuluneet, vahingoittuneet tai rikkoutuneet vaihda ne välittömästi. Suojan tulee olla kiinnitetty varmasti paikalleen kiinnittimillä, jotka eivät löysty tärinän seurauksena ja joiden irrottamiseen tarvitaan työkalu. Käyttöönoton ja määrättyjen määräaikaishuoltojen yhteydessä tulee tarkistaa pulttien kireys ja puhaltimen tärinä tulee mitata tärinämittarilla; tärinälle on määriteltävä hälytyskynnys (ks. kohta 12.3). Asentajan velvollisuus on taata riittävä suojaus, jotta liikkuvien osien kanssa kosketuksiin joutuminen vältetään ja niiden aiheuttamat vaarat ehkäistään. Asentajan ja käyttäjän tulee pitää mielessä myös muun tyyppiset riskit, kuten ylimääräisten esineiden pääsy laitteeseen tai räjähdysalttiiden, syttyvien tai myrkyllisten kaasujen virtaus sekä korkea lämpötila. Huoltotoimenpiteisiin liittyvät riskit tulee huomioida. Huolto tulee suorittaa mahdollisimman turvallisissa olosuhteissa, ja puhallin täytyy eristää moottorista tai muilla sopivilla keinoilla. Puhaltimelle pääsylle tulee laatia turvaohjeet, joissa huomioidaan valmistajan antamat ohjeet, asennuspaikan riskianalyysissä havaitut tekijät ja työturvallisuussäännöt. MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 17 / 116

3.2 Asennustyyppi A: Kokoamiseen, asennukseen ja liitäntöihin liittyvät ohjeet Koska A-tyyppisessä asennuksessa imuaukkoa ja paineaukkoa ei ole kytketty putkiin, on kumpaankin aukkoon järjestettävä suojukset. Suojusten mitat on ilmoitettu oppaan äärimittoja esittävissä piirustuksissa, verkkosivujen rajoitetuilla käyttöoikeuksilla suojatulta alueelta ladattavissa, mittakaavassa olevissa tai mittakaavattomissa piirustuksissa tai mahdollisesti konetoimituksen mukana toimitetuissa mittapiirustuksissa. Suojukset on suunniteltu suojaamaan vahingossa tapahtuvilta törmäyksiltä sekä kestämään ainoastaan sen puhaltimen kehittämät paineet, johon ne on asennettu. Jokainen yksittäisesti toimitettu suojus voidaan asentaa ainoastaan siihen puhaltimeen, jota varten se on suunniteltu. Jos siis suojus tilataan erikseen, on samalla ehdottomasti ilmoitettava sen puhaltimen tiedot, johon se aiotaan asentaa (sarjanumero). Imu- ja poistopuoleen on kiinnitettävä suojus pulttikiinnityksellä, jonka tulee olla taulukossa 3-1, ilmoitettua tyyppiä. Taulukossa 3-1 ilmoitetaan harmaalla taustalla suojukset, jotka kuuluvat osaksi puhallinta tavaratoimituksen mukaisesti. Suojustyypit on esitetty kuvassa 3-1, kuvassa 3-2, kuvassa 3-3, kuvassa 3-4, kuvassa 3-5 ja kuvassa 3-6. Kutakin suojustyyppiä ja kokoa koskevat kiinnityspultit on ilmoitettu taulukossa 3-2, kun taas vääntömomentit ilmoitetaan taulukossa 12-1. Kokoamiskaavio suojuksille on esitetty vastaavasti kuvassa 3-7, kuvassa 3-8, kuvassa 3-9, kuvassa 3-10, kuvassa 3-11, ja kuvassa 3-12. Ilmavirran määritys löytyy kappaleesta 2.1.(Määritelmät, perustiedot, termit sekä näihin liittyvät asiakirjat) 18 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

Sarja EF ES EB EFR (sovite B) EK EQ EP ET (sovite A) EF ES (sovite A) Pyörivän kuvun materiaali alumiini alumiini alumiini Toimituksen sovite, viitestandardi UNI EN ISO 13349 Imuaukon suojus (verkko) Ilmavirta Poistoaukon suojus (verkko) D A RC RC D B RC RC B A RG RC C B RC RG D A RC RC D B RC RC alumiini D B RC RC alumiini alumiini alumiini alumiini teräs teräs B A RE RC C B RC RE B A RD RC C B RC RD B A RD RC C B RC RD C A RG RT B B RT RG D A RC RC D B RC RC B A RS RC C B RC RS EB EFR (sovite B) AF D A RC RC teräs D B RC RC teräs D B RC RC D A RC RC teräs D B RC RC Taulukko 3-1 Tavaratoimituksen sovite ja käytetyt verkkosuojukset (harmaalla taustalla on ilmoitettu suojukset, jotka tavaratoimituksen mukaan kuuluvat osaksi puhallinta) MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 19 / 116

Kuva 3-1 RC-tyyppinen verkkosuojus Kuva 3-2 RG-tyyppinen verkkosuojus Kuva 3-3 RS-tyyppinen verkkosuojus Kuva 3-4 RD-tyyppinen verkkosuojus 20 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

Kuva 3-5 RE-tyyppinen verkkosuojus Kuva 3-6 RT-tyyppinen verkkosuojus 3.3 Asennustyyppi B: Kokoamiseen, asennukseen ja liitäntöihin liittyvät ohjeet Koska B-tyyppisessä asennuksessa imuaukko on vapaa ja paineaukko on kytketty putkiin, on imuaukkoon järjestettävä suojukset. Suojusten mitat on ilmoitettu luettelon äärimittoja esittävissä piirustuksissa, verkkosivujen rajoitetuilla käyttöoikeuksilla suojatulta alueelta ladattavissa, mittakaavassa olevissa tai mittakaavattomissa piirustuksissa tai mahdollisesti konetoimituksen mukana toimitetuissa mittapiirustuksissa. Suojukset on suunniteltu suojaamaan vahingossa tapahtuvilta törmäyksiltä sekä kestämään ainoastaan sen puhaltimen kehittämät paineet, johon ne on asennettu. Jokainen yksittäisesti toimitettu suojus voidaan asentaa ainoastaan siihen puhaltimeen, jota varten se on suunniteltu. Jos siis suojus tilataan erikseen, on samalla ehdottomasti ilmoitettava sen puhaltimen tiedot, johon se aiotaan asentaa (sarjanumero). Imuaukkoon on kiinnitettävä pulttikiinnityksellä suojus, jonka tyyppi on ilmoitettu taulukossa 3-1. Samaisessa taulukossa 3-1 on harmaalla taustalla ilmoitettu suojukset, jotka tavaratoimituksen mukaan kuuluvat osaksi puhallinta. Suojustyypit on esitetty kuvassa 3-1, kuvassa 3-2, kuvassa 3-3, kuvassa 3-4, kuvassa 3-5, ja kuvassa 3-6. Kutakin suojustyyppiä ja kokoa koskevat kiinnityspultit on ilmoitettu taulukossa 3.2, kun taas vääntömomentit ilmoitetaan taulukossa 12-1. Kokoamiskaavio suojuksille on esitetty vastaavasti kuvassa 3-7, kuvassa 3-8 kuvassa 3-9 kuvassa 3-10 kuvassa 3-11 ja kuvassa 3-12. MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 21 / 116

3.4 Asennustyyppi C: Kokoamiseen, asennukseen ja liitäntöihin liittyvät ohjeet Koska C-tyyppisessä asennuksessa imuaukko on kytketty putkiin ja paineaukko on vapaa, on paineaukkoon järjestettävä suojukset. Suojusten mitat on ilmoitettu oppaan äärimittoja esittävissä piirustuksissa, verkkosivujen rajoitetuilla käyttöoikeuksilla suojatulta alueelta ladattavissa, mittakaavassa olevissa tai mittakaavattomissa piirustuksissa tai mahdollisesti konetoimituksen mukana toimitetuissa mittapiirustuksissa. Suojukset on suunniteltu suojaamaan vahingossa tapahtuvilta törmäyksiltä sekä kestämään ainoastaan sen puhaltimen kehittämät paineet, johon ne on asennettu. Jokainen yksittäisesti toimitettu suojus voidaan asentaa ainoastaan siihen puhaltimeen, jota varten se on suunniteltu. Jos siis suojus tilataan erikseen, on samalla ehdottomasti ilmoitettava sen puhaltimen tiedot, johon se aiotaan asentaa (sarjanumero). Paineaukkoon on kiinnitettävä pulttikiinnityksellä suojus, jonka tyyppi on ilmoitettu taulukossa 3-1. Samaisessa taulukossa 3-1 on harmaalla taustalla ilmoitettu suojukset, jotka tavaratoimituksen mukaan kuuluvat osaksi puhallinta. Suojustyypit on esitetty kuvassa 3-1, kuvassa 3-2, kuvassa 3-3, kuvassa 3-4 kuvassa 3-5 ja kuvassa 3-6. Kutakin suojustyyppiä ja kokoa koskevat kiinnityspultit on ilmoitettu taulukossa 3-2, kun taas vääntömomentit ilmoitetaan taulukossa 12-1. Kokoamiskaavio suojuksille on esitetty vastaavasti kuvassa 3-7, kuvassa 3-8, kuvassa 3-9, kuvassa 3-10 kuvassa 3-11 ja kuvassa 3-12. 22 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

3.5 Suojusten kokoamiskaaviot ja kiinnityspultit Suojusten kiinnittäminen suoritetaan puhaltimen koon mukaisesti pulteilla, kuten on esitetty kuvassa 3-7, kuvassa 3-8 kuvassa 3-9 kuvassa 3-10 kuvassa 3-11 ja kuvassa 3-12. Kiinnityksessä tarvittavat pultit on ilmoitettu taulukossa 3-2. Puhaltimen koko Verkko RC Verkko RG Verkko RS Verkko RE Verkko RD Verkko RT Verkon kiinnityspultit (lkm / tyyppi Tulppien lkm 315 4xM8 4xM8-4xM8 4xM5-355 4xM8 4xM8-4xM8 4xM5-400 4xM8 4xM8-4xM8 4xM5 2 450 12xM8 4xM8-4xM8 4xM5-500 12xM8 4xM8-4xM8 4xM5 3 560 12xM8 4xM8-4xM8 4xM5-630 12xM8 4xM8 - - 4xM5 3 710 16xM10 8xM10 - - 8xM6 4 800 16xM10 8xM10 - - 8xM6 4 900 16xM10 8xM10 22xM10-8xM6 5 1000 24xM10 8xM10 22xM10-8xM6 6 1120 24xM10 8xM10 30xM10 - - - 1250 24xM10 8xM10 30xM10 - - - 1400 30xM10 8xM10 30xM10 - - - 1600 30xM10-30xM10 - - - 1800 30xM10-30xM10 - - - 2000 30xM10 - - - - - Taulukko 3-2 Verkkojen kiinnityspultit MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 23 / 116

Puhaltimen laippa RC-verkko Ruuvi Laipallinen mutteri Ferrari-levy Joustava aluslevy Kuva 3-7 RC-verkon kokoamiskaavio RG-verkko Ferrarin tuottaman verkon kiinnityslevy Puhaltimen laippa Laipallinen mutteri Ruuvi Kuva 3-8 RG-verkon kokoamiskaavio 24 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

Puhaltimen laippa RS-verkko Laipallinen mutteri Ruuvi Ferrarin tuottaman verkon kiinnityslevy Kuva 3-9 RS-verkon kokoamiskaavio Tasainen aluslevy RD-verkko Laipallinen mutteri Puhaltimen laippa Ruuvi Kuva 3-10 RD-verkon kokoamiskaavio MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 25 / 116

REverkko Puhaltimen laippa Laipallinen mutteri Ferrarin tuottaman verkon kiinnityslevy Ruuvi Kuva 3-11 RE-verkon kokoamiskaavio Kuva 3-12 RT-verkon kokoamiskaavio 26 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

3.6 Asennustyyppi D: Kokoamiseen, asennukseen ja liitäntöihin liittyvät ohjeet Koska D-tyyppisessä asennuksessa sekä imu- että paineaukko on kanavoitu, ei ole tarpeen asentaa suojuksia puhaltimen imu- eikä paineaukkoon. Laitteiston suunnittelijan tehtävänä on varmistaa tarvitaanko imupiirin ja poistopiirin päihin asianmukaiset suojukset. Asennustyypeissä B, C, D on putkistojen kytkentöjä suoritettaessa sijoitettava joustava liitos puhaltimen ja putkiston väliin siten, että mahdolliset kohdistusvirheet kompensoituvat, tärinä ei siirry edelleen ja rakenteeseen ei kohdistu tärinärasituksia. Joustavan liitoksen valinta laitteistoille, jotka eivät ole erityisen raskastekoisia, riippuu ensisijaisesti kahdesta tekijästä: kulkevan ilmavirran pölypitoisuudesta ilmavirran lämpötilasta. Puhdas ilma Pölyinen ilma Liitostyyppi 2 < 60 C ilman kulumista estävää suojusta Liitostyyppi 5 < 60 C kulumista estävän suojuksen kera Liitostyyppi 3 < 180 C ilman kulumista estävää suojusta Liitostyyppi 6 < 180 C kulumista estävän suojuksen kera Liitostyyppejä 2,3,5,6 ei voida käyttää ATEX-direktiivin 94/9/EY alaisissa puhaltimissa. Joustava liitos soveltuu asennettavaksi yksiportaiseen puhaltimeen, eikä sitä saa asentaa paikkaan, jossa se altistuu muiden samaan tilaan asennettujen koneiden ilmavirtaukselle. Erityistilanteissa, kuten esimerkiksi silloin kun kuljetetaan kuumia tai kemiallisesti voimakkaasti reagoivia kaasuja, tai jos liitoksen on oltava täysin pitävä, on tarpeen käyttää erityisliitoksia. Tässä tapauksessa laitteiston käyttäjän ja/tai suunnittelijan on otettava yhteyttä FVI:n tekniseen osastoon. MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 27 / 116

3.7 Virheellisestä käytöstä ja käsittelystä mahdollisesti aiheutuvat riskit Siirtämisessä, nostamisessa ja asennuksessa on aina noudatettava näissä ohjeissa annettuja määräyksiä. Puhaltimen käyttö on ehdottomasti kielletty muissa kuin konekilvessä osoitetuissa olosuhteissa. On ehdottomasti kielletty poistaa, muuttaa, tai tehdä tehottomaksi sekä yksittäisten osien että koko puhaltimen turvalaitteita, suojuksia tai valvontalaitteita. Älä vie käsiä, käsivarsia, tai mitään muuta ruumiinosaa liikkuvien osien läheisyyteen, etenkään pakottamalla avauskohtia. Mitään ruumiinosaa ei saa kurkottaa suojusten toiselle puolelle. Puhaltimeen pääsyä helpottavien laitteiden käyttö on kielletty. Puhallinta ei saa käyttää räjähdysalttiissa tiloissa, ellei kyseessä ole direktiivin ATEX 94/9/EY mukaiset puhaltimet. Asiantuntemattomat asentajat eivät saa korjata puhaltimen vikoja tai häiriöitä ja/tai muuttaa toiminta- ja asennustyyppiä. Puhaltimeen ei saa päästä muunlaista kaasua kuin mitä on mainittu tämän oppaan teknisissä tiedoissa. Kaikkien ylimääräisten huoltotoimenpiteiden suorittamisen jälkeen on tarkistettava että irrotetut suojukset, esteet tai muut suojarakenteet on asennettu paikoilleen oikein ja että ne toimivat kunnolla, ennen puhaltimen uudelleenkäynnistystä. Kaikki suojukset ja turvalaitteet tulee pitää jatkuvasti moitteettomassa kunnossa ja tehokkaina. Myös kilvet, ohje- ja varoitussymbolit tulee säilyttää hyvässä kunnossa ja paikallaan. Puhaltimen virheellisen toiminnan syitä etsittäessä on kaikkia tämän oppaan sisältämiä turvaohjeita noudatettava henkilö- ja muiden vahinkojen välttämiseksi. Muista kiristää taulukon 12-1 mukaisesti kaikki osien ruuvit, pultit ja kiinnityslevyt puhaltimen säätöjen ja huoltojen suorittamisen jälkeen. Ennen puhaltimen käynnistystä huolehdi, että kaikki suojukset ja turvalaitteet on asennettu ja että ne ovat täydellisessä toimintakunnossa. Mikäli puutteita havaitaan, on laitteen käyttö ehdottomasti kielletty ja turvallisuudesta vastaavalle henkilölle on heti ilmoitettava asiasta. Laitteen käyttäjällä täytyy olla asianmukaiset henkilönsuojaimet paikallisten lakien ja asetusten mukaisesti; on kiellettyä käyttää vaaralle altistavia vaatteita ja varusteita (solmio, roikkuvat hihat jne.). Puhaltimen kautta kulkevaa kaasua on tarkkailtava tilanteen vaatimalla tavalla mahdollisten myrkyllisten ja/tai syttyvien aineiden varalta, vaikka niitä ei käyttötarkoituksen mukaisesti pitäisikään esiintyä. 28 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

3.8 Muut puhaltimiin liittyvät riskit standardin UNI EN ISO 12499 mukaisesti Seuraavassa on kuvattu puhaltimen mekaanisiin ominaisuuksiin liittyvät vaarat. Henkilö voi loukkaantua seuraavista syistä: a) kiinteän ja liikkuvan osan väliin joutuminen, esim. siipipyörän ja rungon, tai muun puhaltimen kiinteän osan väliin joutuminen; b) kahden liikkuvan osan väliin joutuminen, esim. hihna ja hihnapyörä; c) puhaltimen imun mukana joutuminen kosketuksiin siipipyörän tai akselin kanssa; d) joutuminen kosketuksiin liikkuvan osan, kuten siipipyörän kanssa; e) ilmavirran poistoukosta ilman mukana sinkoavat asiaankuulumattomat kiinteät kappaleet tai nesteet f) puhaltimen imuaukkoon joutuneiden kiinteiden kappaleiden sinkoaminen kovalla vauhdilla imu- tai poistoaukosta; g) puhaltimen komponenttien rakenteelliset viat h) puhaltimen pintojen koskettaminen niiden lämpötilan ollessa vaarallisella alueella eli alle - 20 C tai yli + 50 C; i) kuumat ilmavirrat voivat aiheuttaa palovammoja käyttöakselin reiän kohdalla; l) käsitelty ilmavirta voi olla haitallista tai sisältää aineita, jotka ulos joutuessaan saattavat olla vaarallisia; m) moottorin liiallinen nopeus voi aiheuttaa koneen osien rikkoutumisen; n) sallitun lämpötilan ylittävän ilman imu voi aiheuttaa rakenteellisia vaurioita, toimintahäiriöitä ja vaaratilanteita. 3.8.1 Puhaltimen asennusvaiheeseen liittyvät riskit Puhaltimen asennusalustan tulee olla täysin tasainen. Epätasaisuus voi aiheuttaa tärinää puhaltimessa, mikä puolestaan voi aiheuttaa puhaltimen vaurioitumisen ja sen osien irtoamisen, aiheuttamalla jopa läsnäolevien henkilöiden kuolemanvaaran. On käyttäjän tehtävä suorittaa laitteen rungon tai puhaltimen runkorakenteen ja käyttöpaikan sähkökytkentöjen esivalmistelut puhaltimen maadoitusta varten, jotta sähköstaattisen jännitteen muodostuminen estetään. Kaikkien mahdollisesti asennettujen suojusten täytyy olla kunnolla kytketty puhaltimeen kaikilla niihin kuuluvilla kiinnittimillä (ruuvit, pultit jne.). Yhden tai useamman kiinnittimen puuttuminen voi vaarantaa suojuksen toiminnan ja kestävyyden. Standarditoimituksen puhallinta ei ole tarkoitettu räjähdysalttiissa olosuhteissa käytettäväksi. Puhaltimen käyttöympäristö tulee pitää puhtaana. Ylimääräiset öljy- tai vesiroiskeet on puhdistettava mahdollisimman nopeasti. Oppaassa ilmoitettavia asennusetäisyyksiä on noudatettava aina moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja riskien minimoimiseksi; virheellinen sijainti voi estää puhaltimen oikeanlaisen toiminnan. MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 29 / 116

3.8.2 Puhaltimen huoltoon liittyvät erikoisriskit Siipipyörän huollon ja puhdistuksen aikana tulee olla erityisen varovainen pyörintäliikkeen kanssa. Vaarana on tarttumis- ja leikkautumisriski rungon kiinteiden osien kanssa. Puhaltimen huollon täytyy tapahtua huolto-ohjelman mukaisesti, jotta mekaanisilta rikkoutumisilta ja kulumisen sekä riittämättömän huollon aiheuttamilta vaurioilta vältytään (ks. kappale 12.3). HUOMIO! ON EHDOTTOMASTI KIELLETTYÄ: Suorittaa minkäänlaisia huoltotoimenpiteitä varmistamatta ensin, että puhaltimen siipipyörä on täysin pysähtynyt. Suorittaa huoltotoimenpiteitä (voitelu mukaan lukien) erottamatta ensin kyseinen osa yleisestä virranlähteestä. Puhdistaa puhallinta sen ollessa toiminnassa. Avata suojuksia tai tarkastusluukkuja puhaltimen ollessa toiminnassa. Vaikka puhaltimessa ei ole virtaa, pyörivät osat voivat vielä liikkua puhaltimen läpi kulkevan ilmavirran vaikutuksesta, mikä voi johtua luonnollisista syistä tai muitten järjestelmään kytkettyjen puhaltimien tuottamasta ilmavirrasta tai siipipyörän liikkeen jatkuvuudesta koneen sammuttamisen jälkeen; myös tässä tapauksessa on olemassa tarttumis- ja leikkautumisriski kiinteiden osien kanssa. 3.8.3 Ympäristöön liittyvät riskit FVI:n puhaltimet on suunniteltu käytettäviksi ja kestämään normaaleissa työolosuhteissa. Ota huomioon että: tärinä syövyttävät aineet (pöly, kaasu, höyry, sumu) korkea lämpötila lauhde kiinteät kappaleet muu häirintä ilmavirtaukset asennuksesta johtuvat sähkötehon vaihtelut voivat lyhentää eri komponenttien, varsinkin suojuksien kestoa. On mahdotonta määrittää kokonaisvaltainen kriteeri, joka ottaa huomioon kaikki nämä tekijät. Suosittelemme toteuttamaan tarkistussuunnitelman säännöllisin väliajoin tehtäviä tarkistuksia varten todellisen kulumisen mukaan. Näin aina seuraavassa tarkistuksessa kyetään havaitsemaan mahdolliset muutokset rakenteellisissa ominaisuuksissa. 3.8.4 Tärinään liittyvät riskit Tärinä on tärkein puhaltimen käyttöikään ja turvallisuuteen vaikuttava tekijä. Siksi on ehdottoman tärkeää valvoa huolellisesti tärinän määrää puhaltimen ollessa toiminnassa ja työvaiheen aikana. Kansainväliset standardit määrittelevät hyväksyntärajat ja pyörivien koneiden luokittelun standardien ISO 1940/1 ja ISO 2372 mukaan. ISO 14694 määrittää arvot erityisesti teollisuuspuhaltimille. FVI:n tuote kuuluu standardin luokkaan BV3. 30 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

Tärinämittauksen valvonnan laiminlyönti voi aiheuttaa vaaratekijöitä ja alentaa puhaltimen käyttöikää. Tärinä voi aiheuttaa: halkeamia, jotka voivat aiheuttaa äkillisenkin rakenteen pettämisen laakereiden kunnon heikkenemisen niiden kiinnileikkautumiseen saakka (vaarallinen ylikuumeneminen) kiinnitys- ja kulmaantaivutusosien löystymisen (pultit) melun lisääntymistä. FVI suosittelee lisäämään puhaltimen ohjaus- ja valvontajärjestelmään jatkuvan tärinänvalvonnan ja laakereiden lämpötilan mittauksen. Puhaltimen käyttötavan ja yksittäisten sovellutusten mukaan on syytä määritellä hälytysraja puhaltimen tärinälle ja laakereiden lämpötilalle. Tärinän ja lämpötilan valvonta helpottaa onnettomuuksien ehkäisyyn tähtääviä toimenpiteitä. 3.8.5 Pyörimisnopeuteen liittyvät vaarat Koneen suunnittelussa määriteltyjen nopeusrajojen ylitys voi aiheuttaa riskitilanteita johtuen liikkuvien osien käyttöiän alenemisesta. Vian tai toimintahäiriön tapahtuessa voi ylinopeus aiheutua seuraavista syistä: Virhe ohjauslogiikassa Virhe tai häiriö mitta-antureissa Häiriö ohjaimessa tai invertterissä Osien mekaaninen rikkoutuminen FVI:n ilmoittamaa enimmäispyörintänopeutta ei saa ylittää ON-OFF-toimintasyklejä ei saa käyttää, ellei niitä ole nimenomaisesti hyväksytty FVI:n toimesta nopeudeltaan vaihtelevia syklejä ei saa käyttää, ellei niitä ole nimenomaisesti hyväksytty FVI:n toimesta puhallinta ei saa altistaa lämpötilan vaihteluille, jotka ovat suurempia kuin 3 C/minuutti. Hetkellinenkin ylinopeus voi aiheuttaa peruuttamattomia vahinkoja ja vaarallisia riskitilanteita. FVI:n ilmoittamia maksiminopeuksia ei saa koskaan ylittää. MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 31 / 116

Normaalitoiminnan aikana voi kierrosnopeuden nousun syynä olla virheelliset parametrit taajuusmuuttajassa. Näissä tapauksissa on käyttäjän tehtävä tarkistaa ja taata turvallisuusvaatimukset. Käyttäjän ja asentajan suorittama voimansiirtojärjestelmä on kriittinen turvallisuuden kannalta. Voimansiirtojärjestelmä on tärkeä osa konetta ja sen toteutus vaatii tarkan suunnittelun ja FVI:n käyttämien suunnitteluparametrien tuntemisen. Käyttäjän ja/tai asentajan tulee aina pyytää voimansiirtokortti koko voimansiirtojärjestelmän toteutusta ja/tai pelkän moottorin asennusta varten. On ehdottomasti kiellettyä rakentaa sellaisia voimansiirtojärjestelmiä, joissa käytetään sellaisia liitoksia, hihnoja tai hihnapyöriä, jotka eivät ole yhteensopivia voimansiirtokortin kanssa. Mikäli puhaltimen pehmeään käynnistykseen ei käytetä invertteriä, on hammastettujen hihnapyörien käyttö ehdottomasti kiellettyä, koska ne saattavat vahingoittaa puhaltimen rakennetta. Ota yhteyttä FVI:n tekniseen osastoon. Ylinopeus voi johtua käynnistysvirheistä suoralla voimansiirrolla toimivissa puhaltimissa. Puhaltimissa, joissa on suoraan kytketty suuritehoinen moottori, käynnistys on pyöriville mekaanisille osille kuluttava hetki. Jos teho on yli 11 kw, käynnistys tulee tehdä asteittaisesti voimansiirtojärjestelmän ja siipipyörän ylikuormituksen sekä osien rikkoutumisen välttämiseksi. Toimituksessa, jossa ei ole moottoria asennettu FVI:n toimesta, moottorin virheellinen sähkökytkentä, tai väärä valinta voi aiheuttaa toiminnan sallittuja parametreja korkeammalla nopeudella, koska epätahtimoottorin kierrosmäärä riippuu taajuudesta ja napaluvusta. Puhaltimet on valmistettu toimimaan 50 Hz:n taajuudella. Mikäli käyttämänne taajuus poikkeaa tästä, pyydämme teitä ottamaan yhteyttä valmistajaan jonka tulee antaa hyväksyntänsä ennen käytön aloittamista. Muunlaisen taajuuden käyttö vaikuttaa kaikkiin koneen ominaisuuksiin. Käyttöolosuhteita muutettaessa täytyy koneen kaikki tekniset tiedot päivittää. Jos puhallinta käytetään epätasaisella nopeudella ja sitä käynnistetään ja pysäytetään useita kertoja työvaiheen aikana, pyöriviin osiin kohdistuva mekaaninen kulutus voi heikentää osien käyttöikää. Mikäli puhallinta käytetään nopeudeltaan vaihtelevissa, alle 30 minuutin pituisissa työjaksoissa, on kyseisille jaksoille pyydettävä hyväksyntää FVI:n tekniseltä osastolta, joka ilmoittaa miten tämä vaikuttaa huoltovälien lyhentämiseen ja puhaltimen käyttöiän lyhenemiseen. 32 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

Puhaltimen käyttö erittäin laajalla nopeusalueella saattaa aiheuttaa käytön aikana ilmenevää huomattavan suurta tärinää tietyn resonanssitaajuuden kohdalla kyseisessä järjestelmässä, josta puhallin on vain osa. Rakenteellista resonanssia vastaavilla nopeuksilla työskentelyä on vältettävä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on puututtava johonkin sellaiseen seikkaan, joka pystyy muuttamaan järjestelmän resonanssitaajuutta, esimerkiksi käyttämällä muuntyyppisiä vaimentimia. Jos puhaltimen käyttösuuntaa täytyy muuttaa tai se täytyy käynnistää uudelleen, tämä täytyy tehdä vain siipipyörän ollessa lepoasennossa (täysin pysähdyksissä). Puhaltimen liikkeen suunnanmuutos, tai sen käynnistys siipipyörällä vastakkaiseen suuntaan voi aiheuttaa siipipyörän siipien ja/tai navan rikkoutumisen ja mahdollisesti metalliosien sinkoutumisen ympäristöön. Liikkuvien osien vaihto muihin kuin alkuperäisiin osiin voi johtaa erilaisiin työolosuhteisiin kuin mitä laitetta suunniteltaessa on määrätty (esim. jos niiden valmistusmateriaali on erilainen kuten ruostumaton teräs AISI 304, AISI 316L tai Corten). Esitteessä ilmoitettuja maksiminopeuksia suhteessa lämpötilaan on noudatettava. Ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa voimansiirtoakseleissa nopeus alenee 20 %:lla. Noudata puhaltimeen liitettyjen voimansiirtokorttien tietoja. Käyttö nimellisnopeutta hieman alhaisemmalla nopeudella, eli 40 %:iin saakka nimellisnopeudesta (ellei FVI ole ilmoittanut toisin) voi aiheuttaa moottorin ja laakereiden jäähtymisen, jolloin lämpötilan nousu voi aiheuttaa toimintahäiriöitä. Suosittelemme asentajaa ja käyttäjää suojaamaan käynnistyksen ja moottorin sähköosat asianmukaisesti, tarvittaessa käyttämällä lämmönmittauslaippoja ja servomoottoria. Eri pyörintänopeuksilla ilmeneviä rakenteen resonanssi-ilmiöitä tulee välttää, koska ne voivat vahingoittaa rakennetta. Matalataajuuksiset resonanssi-ilmiöt voivat vahingoittaa rakennetta. 3.8.6 Meluun liittyvät riskit FVI suunnittelee puhaltimensa siten, että niiden aiheuttama melu pyritään poistamaan jo syntyvaiheessa. Tästä huolimatta puhaltimien normaalitoiminta aiheuttaa melua. Melupäästön taajuus riippuu puhaltimen koosta ja rakenteellisista ominaisuuksista sekä käyttötavasta (kierrosmäärä, ilmavirta jne.). Yhteistyössä TÜV:n kanssa FVI on mitannut laboratoriossaan puhaltimien melunpäästöä standardien EN ISO 3744 EN ISO 3746 ISO 13347 mukaisesti. MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 33 / 116

Mittaukset on suoritettu samantyyppisille koneille kuin tässä oppaassa on käsitelty ja vastaavat tehon ja äänenpaineen arvot ilmoitetaan taulukossa 3-3, taulukossa 3-4 taulukossa 3-5 ja taulukossa 3-6. Tärinä ja melu ovat suoraan yhteydessä keskenään. Asianmukaisesta asentamisesta annettujen ohjeiden noudattaminen tärinän vähentämistä varten on yhtä tärkeää melun vähentämisessä. Puhaltimen aiheuttama melu voi riippua myös ulkoisista tekijöistä kuten: puhaltimen asennustilan koko puhaltimen läheisyydessä olevat staattiset elementit (esim. seinät) muut melua aiheuttavat koneet. FVI kehottaa käyttäjää mittaamaan ympäristön melutasoa. Muiden toiminnassa olevien koneiden läsnäolo aiheuttaa melun kerrostumista ja resonansseja, jotka moninkertaistavat tilan melutason. Pieniin tiloihin tai seinien läheisyyteen asennettujen puhaltimien aiheuttama melu kasvaa eksponentiaalisesti johtuen seinien ja katon aiheuttamasta kaiusta ja resonanssista. Älä asenna puhallinta tiloihin, jotka lisäävät meluriskiä. Työntekijöiden melulle altistumiseen liittyvien riskien määrittely ei kuulu FVI:lle, jonka tehtäviin kuuluu ainoastaan arvojen, mahdollisten ongelmakohtien, standardien, tai mittauskriteerien ilmoittaminen. Voimassa olevien lakien mukaan nimenomaan käyttäjän tulee arvioida omilla mittauksillaan koneenkäyttäjien melulle altistumistaso. Huomioon on otettava: melulähteet ja niiden tärkeys jokaisen työntekijän keskimääräinen melulle altistumisaika suoran ja epäsuoran melun määrä rakenteiden aiheuttama melu, ei ilman mukana kulkeutuva. Vältä sellaisia työasemia, jotka lisäävät työntekijän meluriskiä. Altistumisaikojen vähentäminen ja henkilönsuojaimien käyttäminen laskee melun aiheuttamia riskejä. Jos melulle altistuminen (sen paine) ylittää 80 dba, työnantajan täytyy asettaa työntekijöiden käytettäviksi kuulosuojaimet. Jos melutaso on yhtä kuin, tai yli 85 dba, työnantajan täytyy tehdä voitavansa, jotta kuulosuojaimia käytetään. Melupaineen ylittäessä 100 dba työntekijät saavat mennä puhaltimen läheisyyteen vain sen ollessa sammutettuna, vaikka he käyttäisivätkin kuulosuojaimia. 34 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

3.8.7 Melua koskevat yleistiedot Äänitehotaso LwA Tämä suure on äänitehotason dba:na (arvo mitattu A-asteikolla) ilmaistu keskiarvo, jonka imu- ja poistokanavoilla varustettu puhallin aiheuttaa ympäristöön. Arvo viittaa tiheydeltään 1,226 kg/m 3 olevaan ilmaan, siipipyörän toimiessa maksiminopeudella ja toiminnan ollessa käyrän optimaalipisteessä. Puhaltimen asennuspaikan oletetaan olevan vapaa tila, tai ainakin riittävän suuri, jotta huomattavaa kaikua ei pääse syntymään ja sen asennusalustan oletetaan olevan tasainen ja jäykkä. Kokonaismelutasoon ei lasketa moottorin, voimansiirtojärjestelmän tai lisävarusteiden aiheuttamaa melua. Myöskään asennuspaikan meluisuutta ei oteta huomioon. Äänenpainetaso LpA Kyseessä on imun- ja poiston kanavoinnilla varustetun puhaltimen ympäristöön säteilemän keskimääräisen äänenpainetason keskiarvo. Painearvot mitataan puhaltimen mittauspinnalla. Äänenpaineen mittaus suoritetaan 8 mikrofonikohdalla, jotka sijaitsevat mittauspinnalla korkeudella, joka puolestaan vastaa puhaltimen kiertoakselin korkeutta (ks. Kuva 3-13). Äänenpaineen arvo ilmaistaan dba:na (painotettu arvo A-asteikon mukaan). Arvo viittaa tiheydeltään 1,226 kg/m 3 olevaan ilmaan, siipipyörän toimiessa maksiminopeudella ja toiminnan ollessa käyrän optimaalisen suorituksen pisteessä. Mitatut arvot viittaavat metrin etäisyydellä suoritettuihin mittauksiin. Puhaltimen asennuspaikan oletetaan olevan vapaa tila, ja ainakin riittävän suuri, jotta huomattavaa kaikua ei pääse syntymään ja sen asennusalustan oletetaan olevan tasainen ja jäykkä. Kokonaismelutasoon ei lasketa moottorin, voimansiirtojärjestelmän tai lisävarusteiden aiheuttamaa melua. Myöskään asennuspaikan meluisuutta ei oteta huomioon. Tavallisesti äänenpaine osoittautuu suurimmaksi poistoaukon liitoksen kohdalla (putken ulkopuolella) ja sen arvo on 3-4 % keskiarvoa suurempi. MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 35 / 116

MIKROFONIEN SIJAINNIT putkien ulkopuolelta tapahtuvat mittaukset Kuva 3-13 Mittausmikrofonien sijainnit Viitestandardit EN ISO 3744 - Melulähteiden äänitehotasojen määrittäminen äänenpainemenetelmällä. (Tekninen menetelmä olennaisesti vapaassa kentässä heijastavan tason yläpuolella). EN ISO 3746 - Melulähteiden äänitehotasojen määrittäminen äänenpainemenetelmällä. (Kartoitusmenetelmä käyttäen heijastavan tason yläpuolella olevaa lähdettä ympäröivää mittauspintaa). ISO 13347 - Teollisuuspuhaltimet Melutason määrittely standardisoiduissa laboratorio-olosuhteissa. 36 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

ÄÄNEN TEHOTASO* Lw(A) (dba) (1/2) Aksiaalipuhaltimet alumiinikuvulla koko ES 1 EF 1 EF es.9 EB EFR 2 EK 2 EQ 2 EP 2 ET 3 250 93 280 97 315 100 100 99 99 75 74 79 355 100 100 98 102 103 77 77 85 400 99 99 98 102 106 78 78 91 79 450 102 102 99 103 109 83 83 93 500 102 102 100 103 112 86 84 96 85 560 107 107 101 105 116 89 88 87 630 108 108 101 105 119 82 92 95 710 104 104 102 106 106 88 99 800 104 104 103 106 109 89 90 900 110 110 107 111 97 98 1000 110 110 106 110 99 99 1120 111 111 107 111 1250 107 107 106 110 1400 108 108 106 111 * Epätarkkuus + 3 db Taulukko 3-3 Äänen tehotaso Lw(A) (dba) MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 37 / 116

ÄÄNEN TEHOTASO* Lw(A) (dba) (2/2) Aksiaalipuhaltimet teräskuvulla koko ES/H 1 EF/H 1 EF/H es.9-12 EB/H EFR/P 2 1 kanavoitu vain paineaukolla 560 115 630 118 710 122 800 110 900 111 111 111 115 113 1000 113 113 112 116 116 1120 115 115 113 117 120 1250 116 116 114 118 123 1400 117 117 114 119 126 1600 119 119 116 120 121 1800 122 122 117 121 2000 123 118 * Epätarkkuus + 3 db Taulukko 3-4 Äänen tehotaso Lw(A) (dba) 2 kanavoitu vain paineaukolla ja maksimisynkronointinopeudella 3 kanavoitu vain imuaukolla ja maksimisynkronointinopeudella 38 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

ÄÄNEN PAINETASO* Lw(A) (dba) (1/2) Aksiaalipuhaltimet alumiinikuvulla koko ES 1 EF 1 EF es.9 EB EFR 2 EK 2 EQ 2 EP 2 ET 3 250 80 280 84 315 87 87 86 86 62 62 67 355 87 87 85 88 90 64 64 72 400 86 86 85 88 93 65 65 78 65 450 89 89 86 89 96 70 70 80 500 88 88 86 89 98 72 71 83 71 560 93 93 87 90 102 75 75 74 630 94 94 87 90 105 68 78 80 710 90 90 88 91 91 74 84 800 89 89 88 91 94 75 74 900 95 95 92 95 83 82 1000 95 95 91 94 84 83 1120 95 95 91 94 1250 91 91 90 93 1400 92 92 90 93 * Epätarkkuus + 3dB Taulukko 3-5 Äänen painetaso Lp(A) (dba) MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 39 / 116

ÄÄNEN PAINETASO* Lp(A) (dba) (2/2) Aksiaalipuhaltimet teräskuvulla koko ES/H 1 EF/H 1 EF/H es.9-12 EB/H EFR/P 2 1 kanavoitu vain paineaukolla 560 101 630 104 710 107 800 95 900 96 96 96 99 98 1000 98 98 97 100 101 1120 99 99 97 100 104 1250 100 100 98 101 107 1400 101 101 98 101 109 1600 102 102 99 102 104 1800 104 104 99 102 2000 105 100 * Epätarkkuus + 3dB Taulukko 3-6 Äänen painetaso Lp(A) (dba) 2 kanavoitu vain paineaukolla ja maksimisynkronointinopeudella 3 kanavoitu vain imuaukolla ja maksimisynkronointinopeudella 40 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

4 KULJETUS, SIIRTÄMINEN JA VARASTOINTI Puhaltimen nostaminen ja siirtäminen voivat aiheuttaa vaaratilanteita läsnäoleville henkilöille. On tärkeää noudattaa FVI:n antamia ohjeita ja käyttää asianmukaisia apuvälineitä. 4.1 Nostaminen ja siirtäminen Puhallinta täytyy nostaa ja liikuttaa erittäin varovasti, välttäen siihen kohdistuvia iskuja, jotka voivat aiheuttaa häiriötä sen toiminnassa ja vaurioittaa sen pintakäsittelyä. Puhallinta saa nostaa vain osoitetuista nostokohdista, jolloin paino jakautuu tasaisesti. Nostokohdat on merkitty symbolilla. Käyttäjä on vastuussa apuvälineiden, köysien, liinojen tai kettinkien valinnasta ja soveltuvuudesta puhaltimen nostoon. Älä suorita nostamista tai siirtämistä muista kuin merkintäkyltillä ilmoitetuista alueista tai pisteistä. 4.2 Puhaltimen erillisten osien nostamista koskevat yleisvaroitukset Tietyt puhaltimen osat voidaan purkaa kuljetusta varten. Kaikki kuljettamiseen liittyvät toimenpiteet on annettava pätevien ammattilaisten tehtäväksi. Koneen erillisten tai irrotettujen osien liikuttamiseen tulee käyttää asianmukaisia välineitä. Liikuttamisessa on otettava huomion FVI:n antamat painoja koskevat ohjeet. Puhaltimen osien nostamiseen ei yleensä tarvita erikoisvälineitä. MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 41 / 116

4.3 Puhaltimien nostotapa 4.3.1 Aksiaalipuhaltimien nosto, sovite 1-9-12 Sovitteen 1 puhaltimet toimitetaan ilman moottoria, sovitteen 9 puhaltimet toimitetaan rungon tukeman moottorin kanssa, kun taas sovitteessa 12 moottori on kiinnitetty alustaan. Nostamiseen on käytettävä rakenteeseen tehtyjä reikiä (ks. Kuva 4-1, Kuva 4-2 ja Kuva 4-3) jotka sijaitsevat vastakkaisilla puolilla ja painopisteen yläpuolella ja jotka käyvät ilmi kyseisistä symboleista. Tässä tapauksessa on aiheellista käyttää kaksihaaraista kettinkiraksia, jonka valinnassa on otettava huomioon puhaltimen paino; käyttäjän tulee erityisesti varmistaa, että raksin suurin sallittu kuormitus (WLL) on yhtä suuri tai suurempi kuin nostettava kuorma. Useampihaaraisia (3 tai 4) rakseja, joista ei käytetä kaikkia siihen kuuluvia raksihaaroja, on käytettävä alemmalla kuormituksella (WLL) kuin raksiin on merkitty, standardissa UNI EN ISO 818-6 - A.1.3.7 ilmoitettujen seikkojen johdosta. Käyttämättömät raksihaarat on kerättävä yhteen ja kiinnitettävä, jotta ne eivät pääse heilumaan tai sotkeutumaan kuorman liikkeen aikana. Ennen jokaista käyttökertaa on tarkastettava, että raksissa ei näy merkkejä vaurioista tai kulumisesta. Raksin kiinnitysmenetelmänä on parasta käyttää suoraa haaraa. Tässä tapauksessa alakärjet tulevat suoraan kytkettäviksi kiinnityskohtiin. Koukut on valittava siten, että kuorma asettuu koukun keskiosaan eikä kärkeen. Koukkujen kärjet on lisäksi suunnattava ulospäin, ellei koukkuja ole nimenomaisesti suunniteltu muulla tavoin käytettäviksi. Ennen nostolaitteen käynnistämistä on hyvä varmistaa, että kuorma on vapaa liikkumaan, eli se ei ole kiinnitettynä mihinkään, eikä mikään estä siirtämistä. Ruumiinvammojen estämiseksi kädet ja muut ruumiinosat on hyvä pitää loitolla kettingeistä silloin kun ne ovat kireällä. Kun nostamiseen ollaan valmiita, on löysä osa kiristettävä ennen varsinaista siirtämistä. Kuormaa on nostettava hitaasti ja samalla on valvottava, että nostaminen sujuu turvallisesti ja aiottuun suuntaan. Nostotoimenpiteitä suunniteltaessa ja turvallisen työmenetelmän valinnassa on otettava huomioon standardi ISO 12480-1. Kuva 4-1 Aksiaalipuhaltimien nostoesimerkki, sovite 1 42 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

Kuva 4-2 EF-aksiaalipuhaltimien nostoesimerkki, sovite 9 Kuva 4-3 EB-aksiaalipuhaltimien nostoesimerkki, sovite 9 Kuva 4-4 Aksiaalipuhaltimien nostoesimerkki, sovite 12 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 43 / 116

4.3.2 Aksiaalipuhaltimien nosto, sovite 4. Sovitteen 4 puhaltimissa on siipipyörä kiinnitetty suoraan moottoriakseliin. Näiden puhaltimien nostoon on ehdottomasti käytettävä rakenteeseen tehtyjä reikiä (ks. Kuva 4-5), jotka sijaitsevat vastakkaisilla puolille ja painopisteen yläpuolella ja jotka käyvät ilmi kyseisistä symboleista. Noston suhteen ovat voimassa samat periaatteet kuin kappaleessa 4.3.1 on käsitelty. Kuva 4-5 EF-aksiaalipuhaltimien nostoesimerkki, sovite 4 Kuva 4-6 ES-aksiaalipuhaltimien nostoesimerkki, sovite 4 A 44 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

Kuva 4-7 ES-aksiaalipuhaltimien nostoesimerkki, sovite 4 B Puhaltimia ei saa missään tapauksessa nostaa moottorin rengaspulteista. 4.3.3 Aksiaalipuhaltimien nosto, sovite 8. Sovitteen 8 puhaltimissa moottori käyttää siipipyörää joustavan tai hammastetun liitoksen välillä. Niiden nostamiseen on ehdottomasti käytettävä rakenteeseen tehtyjä reikiä (ks. Kuva 4-8). Nostamista koskevat symbolit on sijoitettu rakenteen reikien läheisyyteen kohtaan, joka soveltuu parhaiten puhaltimen painon tasapainottamiseen. Nosto-ohjeiden suhteen ovat voimassa samat periaatteet kuin kappaleessa 4.3.1 on käsitelty. Kuva 4-8 Aksiaalipuhaltimien nostoesimerkki, sovite 8 Puhaltimia ei saa missään tapauksessa nostaa moottorin rengaspulteista. MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 45 / 116

4.3.4 Laatikkoon pakattujen puhaltimien nosto Laatikon massa ja painopiste on ilmoitettu pakkauksen ulkopinnalla. Laatikon nostokohdat trukilla tapahtuvaa nostamista varten on merkitty kahdella mustalla kolmiolla, joiden kärki osoittaa alaspäin. FVI huolehtii laatikon sisällä olevan puhaltimen ja sen osien tasapainoisuudesta kiinnittämällä ne pakkaukseen tukevilla kiinnikkeillä. Näin laatikon sisältö ei pääse yllättäen liikkumaan. Trukkikuljetuksen aikana on kuitenkin vaarana kuljetuslaitteen liikkeistä johtuva epävakaus tai vakauden menetys. Tämän riskin välttämiseksi on siirtämisen tapahduttava tasaisella pinnalla, jossa ei ole syvennyksiä tai epätasaisuuksia, jotka saattaisivat vaikuttaa trukki-kuorma-yhdistelmän vakauteen. Joka tapauksessa on trukin kuljettava mahdollisimman hitaasti ja kuorman tulee olla mahdollisimman alhaalla. Koska kuorman vakaus on varma silloin kun sen painopiste sijaitsee nostokohdan alapuolella ja sen pystysuoralla linjalla, on laatikkoa parempi nostaa nostoliinoilla ja/tai kettingeillä, mikäli mahdollista. Ennen nostamista on tarkastettava, että: nostolaitteiden kuormituskyky on kuormaan nähden riittävä kyseiset nostolaitteet ovat hyvässä kunnossa kiinnitystoimenpiteet on suoritettu asianmukaisesti ja turvallisesti nostokohta on sijoitettu kuorman painopisteen pystysuoralle linjalle kiinnityksen suorittanut työntekijä on poistunut nostoalueelta. Nostokohdan sijoittaminen sivuun kuorman pystysuorasta painopisteestä aiheuttaa nostohetkellä kuorman vaarallista huojumista. Kuorman nostamisen alussa on maasta irrottauduttava erittäin hitaasti, jotta mahdollinen huojuntaliike voitaisiin havaita heti. Jos maasta irtautumisen jälkeen on havaittavissa laajuudeltaan sellaisia huojuntaliikkeitä, että niistä saattaa aiheutua vaaroja ihmisille tai esineille kuorman siirtämisen aikana, on aiheellista odottaa, kunnes huojunta on laantunut ennen siirtämistoimien aloittamista. 46 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

Kuva 4-9 Laatikkoon pakattujen puhaltimien nostoesimerkki 4.4 Varastointi Puhallin on varastoinnin ajan suojattava ilmastotekijöiltä, kosteudelta ja pölyltä. Imu- ja paineaukot täytyy sulkea varastoinnin ajaksi. Suosittelemme puhaltimen kunnon säännöllistä tarkastusta ja siipipyörän kiertämistä manuaalisesti noin kerran kuukaudessa laakerien kunnon ylläpitämiseksi. MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 47 / 116

5 ASENNUS 5.1 Yleisohjeet Kaikki kokoamiseen liittyvät toimenpiteet on annettava pätevien ammattilaisten tehtäväksi. Puhaltimen osien kokoamiseen ei yleensä tarvita erikoisvälineitä. FVI toimittaa erityisohjeet sellaisten osien kokoamiseen, jotka vaativat erikoistoimenpiteitä. Puhallin ei tarvitse erityistä perustusta. Tasainen, puhaltimen kuormituksen ja sen normaalitoiminnan aikana muodostuvan tärinän kestävä betonialusta on riittävä. Puhaltimia suunnitellessaan ja rakentaessaan FVI kiinnittää erityistä huomiota tärinää aiheuttavien seikkojen eliminoimiseen. Asennuksen yhteydessä on käyttäjän ja/tai asentajan toteutettava kaikki toimenpiteet, joiden avulla koko järjestelmän (puhallin-kanavat) tärinä jää mahdollisimman pieneksi. On suositeltavaa käyttää tärinänvaimentimia ja joustavia liitoksia puhaltimen toiminnan aikana syntyvän tärinän minimoimiseksi. Alustan tulee olla vaakasuora ja tasainen, jotta tuet eivät väänny tai siirry pois paikaltaan: tarpeen vaatiessa perustan ja alustan väliin tulee sijoittaa metallilevyjä parhaan mahdollisen istuvuuden aikaansaamiseksi. Käytä merkittyjä kiinnityskohtia ja varmista että puhaltimen rakenne säilyy muuttumattomana pultteja kiristettäessä. Tukitason tulee olla riittävän jäykkä kestämään puhaltimen normaalin tärinän eikä se saa aiheuttaa rakenteellisia resonanssi-ilmiöitä. Mikäli puhallin asennetaan maahan nähden ylösnostettuihin rakenteisiin, on suositeltavaa tarkastaa kuinka rakenne suhtautuu tärinään. Puhaltimen asennusrakenteen teknisten ominaisuuksien määrittämisessä on kiinnitettävä huomiota seuraaviin parametreihin: puhaltimen staattinen kuormitus puhaltimen dynaaminen kuormitus painopisteen sijainti. Nämä tiedot löytyvät teknisistä tiedoista SCHT01, jotka on toimitettu tässä oppaassa kuvatun puhaltimen mukana tai sen kokoonpanopiirustuksissa. Samassa yhteydessä on ilmoitettu käytettävien vaimentimien ja tärinää estävien liitosten tekniset tiedot. FVI ei pidä teknisesti hyväksyttävänä rungon kiinnitystä hitsaamalla perustuslaattaan. Puhaltimen liitosputket täytyy tukea erikseen ja niiden täytyy sijaita akselin suuntaisesti imu- ja poistoaukkoihin nähden, jotta pulttien kiristys ei aiheuta niiden muodonmuutoksia. 48 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

Vain tehtävään perehtynyt, valtuutettu ja asianmukaisia välineitä käyttävä ammattilainen saa suorittaa asennustyöt. Asennuksen aikana täytyy varmistaa, että eri huoltotoimenpiteiden vaatimia minimietäisyyksiä ei muuteta. Suoraan puhaltimen imuun liitettyjen ilmavirran säätölaitteiden käyttö voi aiheuttaa toiminnan epävakaisuutta. 5.1.1 Minimietäisyydet Käytettävissä olevan tilan mukaan suosittelemme, (ilmavirran pääsyn helpottamiseksi imuaukkoon) imupuolen kanavan asentamista siten, että kanavan suora osuus imuaukolla on noin 2,5 kertaa puhaltimen pituus (ks. konekilvestä). Tulos jaettuna 1000:lla vastaa suositeltua pituutta (metreissä). Kuva 5-1 Minimietäisyydet imuputkistolla Jos puhallin asennetaan siten, että imuaukko on avoin, suosittelemme että vapaa tila aukon ja seinän tai muiden koneiden välillä tulee olla vähintään 1,5 kertaa puhaltimen koko (ks. konekilvestä). Tulos jaettuna 1000:lla vastaa vaadittua minimipituutta (metreissä). MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 49 / 116

Kuva 5-2 Minimietäisyydet vapaalla imulla 50 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

5.2 Aksiaalipuhaltimien asennus Seuraavassa näytetään aksiaalipuhaltimien tärkeimmät asennusvaiheet eri sovitteiden mukaisesti. 5.2.1 Aksiaalipuhaltimet, sovite 4 Kuva 5-3 Aksiaalipuhaltimen kokoonpano sovite 4 Vaihe Toimenpide Kuvaus 1 Moottorin sijoittaminen [1] Moottori tulee sijoittaa sille aiotulle perustalle kiristämättä kiinnityspultteja loppuun asti. 2 Siipipyörän [2] asennus moottoriakselille TÄRKEÄÄ: Tarpeen vaatiessa laske moottoriakselin läpimittaa, kunnes se saavuttaa nimellismittansa toleranssilla +0/+5 mikronia. Liian suuri välys aiheuttaa tärinää. Pakottamalla tehty kokoaminen aiheuttaa vääntymistä ja tärinää sekä vaikeuttaa siipipyörän irrottamista. Kun siipipyörä on asennettu moottoriakselin ulkonemaan ja päätylevy on kiinnitetty loppuun asti, on tarkastettava, että siipipyörän ja rungon (3) välinen välys pysyy vakiona koko ympärysmitan pituudelta. Mikäli näin ei ole, on moottorinkannattimen asentoa muutettava. 3 Moottorin kiinnitys Kiristä moottorin kiinnitysmutterit loppuun asti (ks. yksityiskohdat kappaleesta 10.1.1 ja 10.1.2). 4 Suojusten asentaminen [4] Suojaa kaikki liikkuvat osat niille tarkoitetuilla suojuksilla. Taulukko 5-1 Puhaltimen kokoamisjärjestys, sovite 4 (komponenttien tunnistaminen, ks. Kuva 5-3) MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 51 / 116

5.2.2 Aksiaalipuhaltimet, sovite 1 Kuva 5-4 Aksiaalipuhaltimen kokoonpano sovite 1 Vaihe Toimenpide Kuvaus 1 Tuen sijoittaminen [1] Tuki tulee sijoittaa sille aiotulle perustalle kiristämättä kiinnityspultteja loppuun asti. 2 Siipipyörän [2] asennus tukeen TÄRKEÄÄ: Tarpeen vaatiessa laske moottoriakselin läpimittaa, kunnes se saavuttaa nimellismittansa toleranssilla +0/+5 mikronia. Liian suuri välys aiheuttaa tärinää. Pakottamalla tehty kokoaminen aiheuttaa vääntymistä ja tärinää sekä vaikeuttaa siipipyörän irrottamista. Kun siipipyörä on asennettu moottoriakselin ulkonemaan ja päätylevy on kiinnitetty loppuun asti, on tarkastettava, että siipipyörän ja rungon (3) välinen välys pysyy vakiona koko ympärysmitan pituudelta. Mikäli näin ei ole, on tuen jalkojen alle sijoitettava välilevyjä. FVI:n hihnakäyttöisissä aksiaalipuhaltimissa on kaikissa yksiosainen ST-tyyppinen tuki vakioasennuksena (ks. kappale 9.1 ST-tuet vaihtoehdoissa A - AL - B - BL ). 3 Tuen kiinnitys Kiristä tuen kiinnitysmutterit loppuun asti (ks. yksityiskohdat kappaleesta 10.1.1 ja 10.2.1). 4 Suojusten asentaminen [4] Suojaa kaikki liikkuvat osat niille tarkoitetuilla suojuksilla. Taulukko 5-2 Puhaltimen kokoamisjärjestys, sovite 1 (komponenttien tunnistaminen, ks. Kuva 5-4) 52 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

5.2.3 Aksiaalipuhaltimet, sovite 9-12 Sovite 9 Sovite 12 Kuva 5-5 Aksiaalipuhaltimen kokoonpano sovite 9 ja 12 Kun kappaleessa 5.2.2 ilmoitetut vaiheet 1-2-3 on suoritettu, aloitetaan voimansiirron asentaminen. Vaihe Toimenpide Kuvaus 1 Rungon asentaminen Aseta runko alustan [5] päälle (vain vaihtoehdossa 12) 2 Moottorin asentaminen [1] Moottori on sijoitettava omalle alustalleen [2] jossa on vetotangot (SOVITE 9) tai alustan liukukappaleille [2] (SOVITE 12) kiristämättä kiinnityspultteja loppuun asti. 3 Hihnapyörien, kartioholkkien sekä V-hihnojen asennus [3] ja vastaavat kiristykset Hihnapyörien asennus tulee tehdä siten, että linjaus ja kiristys tulevat oikein suoritetuiksi. Tämän saavuttamiseksi voidaan muuttaa moottorin asentoa (ks. Kappale 5.3 ja 8.4, joissa kerrotaan hihnojen asentamisesta ja kiristämisestä). Kun oikea asento on löytynyt, moottorin kiristyspultit kiristetään loppuun asti. 4 Suojusten asentaminen (4) Suojaa kaikki liikkuvat osat niille tarkoitetuilla suojuksilla. Taulukko 5-3 Puhaltimen kokoamisjärjestys, sovite 1 (komponenttien tunnistaminen, ks. Kuva 5-5) MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 53 / 116

5.2.4 Aksiaalipuhaltimet, sovite 8 Kuva 5-6 Aksiaalipuhaltimen kokoonpano sovite 8 Kun kappaleessa 5.2.2 ilmoitetut vaiheet 1-2-3 on suoritettu, aloitetaan voimansiirron asentaminen. Vaihe Toimenpide Kuvaus 1 Rungon ja pohjan asentaminen [1] Sijoita runko ja pohja alustan [2] päälle. 2 Moottorin asentaminen [3] Moottori tulee sijoittaa pohjarakenteen päälle kiristämättä kiinnityspultteja loppuun asti. 3 Joustavan tai hammastetun liitoksen [4] asentaminen Liitoksen asentamisen yhteydessä on tarkastettava myös sen linjaus (ks. kappale 8.5). Tämä tehdään moottorin asentoa muuttamalla. Kun oikea asento on löytynyt, moottorin kiristyspultit kiristetään loppuun asti. 4 Suojusten asentaminen [5] Suojaa kaikki liikkuvat osat niille tarkoitetuilla suojuksilla. Taulukko 5-4 Puhaltimen kokoamisjärjestys, sovite 1 (komponenttien tunnistaminen, ks. Kuva 5-6) 54 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

5.3 Hihnakäytön asennus, säätö ja lopputarkistukset Jos puhaltimessa on V-hihna, voimansiirron asennus suoritetaan seuraavalla tavalla: Puhdista holkin kartiomaiset osat ja reikä huolellisesti ennen asennusta hihnapyörään. Aseta holkki hihnapyörään siten, että hihnapyörän kierteelliset reikäpuoliskot ovat holkin kierteettömien reikäpuoliskojen kohdalla. Ruuvaa kuusiokoloruuvit käsin kiristämättä. Sovita koko yksikkö akselille puhdistettuasi ensin akselin huolellisesti. Aseta hihnapyörät paikalleen ja tarkista niiden linjaus viivaimella. Kiinnitä kiristämällä ruuvit vuorotellen. Asenna hihnat. Älä kiristä hihnoja liikaa vivulla etteivät niiden vahvikesäikeet vahingoitu. Ennen hihnojen kiristämistä merkitse jokin tunnettu mitta (esim. 100 mm) hihnan kireälle puolelle. Kiristä sitten hihnat asteittain pyörittämällä voimansiirtoa (ks. kappale 8.4) kunnes hihna on venynyt seuraavien mittojen mukaisesti: 0,8 % tasainen kiristys; 1 % epätasainen kiristys. Hihnojen liiallinen kireys voi vahingoittaa laakereita ja rikkoa akselin. Jos käytössä on joustava kytkinkäyttö, linjaus tulee tarkistaa ennen käyttöönottoa, koska alusta on voinut vääntyä kuljetuksen aikana tai perustuksen pultteja kiristettäessä. MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 55 / 116

5.4 Sähkökytkentä Toimitettaessa puhallin on sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan direktiivin 2004/108/EY vaatimusten mukainen. Erityisesti valmistaja takaa sähkömoottorin olevan kyseisen direktiivin vaatimusten mukainen, mikäli se toimitetaan puhaltimen mukana. Asennuksesta vastaavan tahon vastuulla on varmistaa, että laitteisto, johon puhallin lisätään, on direktiivin vaatimusten mukainen. Siinä tapauksessa, että moottoria ei toimiteta puhaltimen mukana, vaan sen asentaa asiakas, on asiakkaan velvollisuutena varmistaa sen vastaavuus direktiivin vaatimusten suhteen. Puhaltimen sähkön syötön tulee olla riittävän iso. Vain ammattihenkilö saa suorittaa sähköliitännän. Asiakas on vastuussa sähköjärjestelmästä moottorin kytkentäkoteloon asti. Puhaltimen maadoitus täytyy tehdä ehdottoman turvallisissa olosuhteissa. Maadoitus täytyy tehdä asennusmaassa voimassa olevien määräysten mukaisesti ja ammattihenkilön on suoritettava sen tarkistus säännöllisesti. Suorita maadoitus ennen minkään muun kytkennän aloittamista. Tarkista, että kytkentäkaavio (ks. Kuva 5-7) vastaa virransyötön jännitettä. Yleensä standardisähkömoottorit toimivat molempiin pyörimissuuntiin. Pyörimissuunnan muuttamiseksi riittää kun vaihdat minkä tahansa kahden syöttökaapelin paikkaa keskenään kotelossa. Asentajan velvollisuuksiin kuuluu järjestää puhaltimen virransyöttö sellaiseksi, että se noudattaa standardin EN 60204-1 vaatimuksia. Erityisesti on sijoitettava turvakytkin puhaltimen lähelle niin, että huoltohenkilökunnalla on mahdollisuus valvoa puhaltimen sähkönsyöttöä suoraan. (ks. kohdat: 9.2.6.3 Turvakytkimet ja 10.7 Hätäpysäytyslaitteet EN 60204-1) Sähkölaitteiston suunnittelijan vastuulle kuuluu myös käynnistyslaitteiden, normaalisti käytettävien pysäytyslaitteiden sekä hätäpysäytyslaitteiden järjestäminen siten, että ne noudattavat KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY liitteen I vaatimuksia. On asiakkaan ja/tai sähköasentajan vastuulla mitoittaa ja valita puhaltimen sähkökytkentöihin tarvittavat kaapelit ja laitteet, asennetun moottorin ja sähkönsyötön mukaan. Sähkötyöt tulee suorittaa puhaltimen ollessa pysähdyksissä ja irrotettuna sähköverkosta. Ennen asennusta/käynnistystä täytyy tarkistaa, että sähkömoottorin arvokilvestä näkyvät ominaisuudet ovat sopivat kytkettävään sähköverkkoon. 56 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

Alla olevat tiedot ovat suuntaa antavia. Ks. moottorin valmistajan toimittamaa kytkentäkaaviota. Kolmivaihemoottori yksi nopeus Kolmivaihemoottori Yksi käämi Yksi jännite Kolmivaihemoottori Kaksi erillistä käämiä Yksi jännite Kolmioliitäntä Dahlander- tai PAM-moottorin liitäntä korkea nopeus Liitäntä korkealle nopeudelle Tähtiiitäntä Dahlander-liitäntä tai PAM alhaiselle nopeudelle Kuva 5-7 Moottorien sähköliitäntäkaavio yhdellä ja kahdella nopeudella Liitäntä alhaiselle nopeudelle Johtojen sijoittaminen on suoritettava siten, että ne eivät joudu kosketuksiin kulmien tai liikkuvien osien, etenkään siipipyörän kanssa. Jos runkoon joudutaan poraamaan läpivientiaukkoja, on aukkoihin laitettava tilanteen vaatimat suojukset (läpivientisuojukset). Näissä tapauksissa on otettava yhteyttä FVI:n tekniseen osastoon. Nämä varotoimet koskevat erityisesti tilanteita, joissa asennetaan ulkoinen kytkentäkotelo (EFsarja: ks. kuva 5-8). EFR-sarjan puhaltimiin FVI on jo asentanut ulkoisen kytkentäkotelon. Kuva 5-8 Esimerkki ulkoisen kytkentäkotelon sijoittamisesta MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 57 / 116

Johtoja suojaavan suojakuoren tyyppi on valittava puhaltimen kuljettaman ilmavirtauksen mukaan. Jos toisin ei ole ilmoitettu, FVI olettaa, että puhaltimen läpi kulkee puhdasta ilmaa. Sähkökytkentä ulkoiseen kytkentäkoteloon on tehtävä moottorin IP-luokituksen mukaisesti. 5.5 Kanavistoliitokset Puhaltimen kanavistoliitokset täytyy tehdä siten, että osat on linjattu oikein eikä kanavissa ole minkäänlaisia tiivisteiden tai letkujen aiheuttamia tukkeutumia. Kanavien painon ei tule kuormittaa puhallinta eikä putkiliitäntä saa aiheuttaa koneenosien muodonmuutoksia. Mahdolliset joustavat liitokset puhaltimen ja imuja/tai poistokanavien välillä on asennettava siten, että joustavat osat eivät joudu jännitykseen ja että kyseisten liitosten metallisten osien välille ei synny kontakteja (ks. kuva 5-9, josta käyvät ilmi asennuksen toleranssit). Teoreettinen Rinnakk. poistuminen linjasta Aksiaalipuristus Kulmitt. poistuminen linjasta Kuva 5-9 Joustavien liitosten asennuksen toleranssit Käytettävissä olevan tilan mukaan suosittelemme, (ilmavirran pääsyn helpottamiseksi imuaukkoon) imupuolen kanavan asentamista siten, että kanavan suora osuus imuaukolla on noin 2,5 kertaa puhaltimen pituus (ks. konekilvestä). Tulos jaettuna 1000:lla vastaa suositeltua pituutta (metreissä). Kuva 5-10 Minimietäisyydet imuputkistolla 58 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

6 KÄYNNISTYSTÄ ENNEN JA SEN JÄLKEEN SUORITETTAVAT TARKASTUKSET 6.1 Esitarkastukset Ensimmäistä käynnistystä ennen suoritettavat tarkistukset tulee tehdä vain puhaltimen ollessa pysähdyksissä ja irrotettuna energianlähteistä. Ensimmäisen käynnistyksen yhteydessä täytyy suorittaa tietyt esitarkastukset: Puhaltimen yhteensopivuus käyttötarkoituksen kanssa. Tarkista, että asentajan suorittaman voimansiirron ominaisuudet vastaavat voimansiirtokortin arvoja. Tarkista, että kaikki suojukset ovat paikallaan. Tarkista, että kaikki FVI:n asennettaviksi tarkoittamat pultit ovat paikallaan. Tarkista pulttien kireys (siipipyörä, laakerituet, perusta, mahdollinen voimansiirto). Tarkista puhaltimen ja moottorin laakerien voitelutilanne; tarpeen vaatiessa vaihda rasva (ks. luku 8 HUOLTO). Tarkista, että kaikki pyörivät osat pääsevät pyörimään vapaasti. Tarkista, ettei puhaltimen sisällä ole ylimääräisiä esineitä. Tarkista, että pyörimissuunta on oikea: hetkellinen virran kytkentä riittää osoittamaan, että pyörintäsuunta vastaa puhaltimen runkoon kiinnitetyn nuolen osoittamaa suuntaa. Muuta pyörintäsuuntaa tarvittaessa (ks. sähköliitäntä). FVI suosittelee kappaleessa 12.2 olevan tarkistuslistan käyttöä turvatarkastusten kirjaamiseen. Toimintakokeiluja ei saa tehdä ennen kuin tarkistuslistan tarkistukset on suoritettu (ks. kappale 12.2). Aksiaalipuhaltimet eivät saa koskaan toimia suuaukkojen ollessa täysin kiinni. 6.2 Puhaltimen käydessä tehtävät tarkastukset Tarkista, että virrankulutus ei ylitä moottorin kilvessä ilmoitettua arvoa. Jos näin käy, pysäytä puhallin välittömästi ja ota yhteys valmistajaan. Puhaltimen toiminta ei saa aiheuttaa liiallista tärinää tai epänormaalia melua. Tarkista puhaltimen ollessa pysähdyksissä, ettei laakerien lämpötila ylitä sallittuja rajoja (huonelämpötilan ollessa 20 C tukien lämpötila saa olla korkeintaan 70 C). Ensimmäisten tuntien aikana koneen käynnistyksestä lämpötila voi ylittää osoitetun arvon, laskien sitten käytön jatkuessa sallitulle lämpötilaalueelle. Mikäli laakerit ylikuumenevat epänormaalisti, ota yhteys FVI:n tekniseen palveluun. MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 59 / 116

Pysäytä puhallin ja irrota se energianlähteistä, kun se on ollut toiminnassa noin 3-4 tunnin ajan. Tarkista uudelleen pulttien kireys, laakerien lämpötila ja jos puhallin on hihnakäyttöinen, tarkista myös hihnojen lämpötila ja kireys. Tilauksesta voidaan FVI:n puhaltimet varustaa tuen laakerien tärinää ja/tai lämpötilaa mittaavilla antureilla (hihnakäyttöiset puhaltimet). Tässä tapauksessa FVI asentaa tärinäanturin laakeritukeen siipipyörän puolelle ja lämpötila-anturin käytön puolelle. Tärinän osalta turvallisten olosuhteiden tarkastuskriteeri noudattaa standardia ISO 14694:2003, jossa suositellaan mekaanisen tärinän osalta seuraavia rajoituksia (tärinän nopeus mm/s RMS) asennusolosuhteissa mitattuna: hälytys: 7.1 (jäykkä), 11.8 (joustava); hälytys: 9 (jäykkä), 12,5 (joustava). Yleisesti ottaen FVI pitää näitä rajoituksia hyväksyttävinä; poikkeuksena saattavat olla erityissovelluksia koskevat tilanteet. Mittauskohta ja suunta: puhaltimen laakerituissa tai moottorin kohdalla kohtisuoraan akselin suuntaan nähden, vaaka- tai pystysuuntaisella tasolla. Määritelmillä jäykkä ja joustava viitataan siihen seikkaan, että rakenteen ensimmäinen kriittinen nopeus on vastaavasti suurempi tai pienempi käyttönopeuteen verrattuna. Normaalisti FVI-puhaltimien rakenne on tämän määritelmän mukaan jäykkä. Käytettyjen vaimentimien tyyppi vaikuttaa ensimmäisen kriittisen nopeuden arvoon. Ympäristön lämpötilasta huolimatta laakerin ulkorenkaalta mitattavaa tukien lämpötilaa koskevat viitearvot ovat seuraavat: hälytys 100 C; pysäytys 120 C. 6.2.1 Suojusten silmämääräinen tarkistus Verkkosuojusten tarkistukseen pätevät seuraavat ohjeet: Sinkityksen syöpyminen tai himmentyminen Kiinnitysten/hitsausten irtoaminen Suojusten mahdollisen irtoamisen aiheuttama ääni Osiin kohdistuvat törmäykset ja pysyvät muodon muutokset. Lankojen rikkoutuminen Pulttien ruostuminen Kiinnityselementtien löystyminen Taivutettujen ja maalattujen peltisuojusten tarkistukseen pätevät seuraavat ohjeet: Maalauksen syöpyminen tai himmentyminen Kiinnitysten/hitsausten irtoaminen Suojusten mahdollisen irtoamisen aiheuttama ääni Osiin kohdistuvat törmäykset ja pysyvät muodon muutokset Suojusten mekaaninen muodon muutos tai rikkoutuminen 60 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

Murtumat Pulttien ruostuminen Kiinnityselementtien löystyminen Kaikki suojukset tulee tarkistaa kuukausittain, ja ne on vaihdettava tarvittaessa Epäselvissä tapauksissa tihennä tarkistusvälejä tai vaihda suojukset. 6.2.2 Ilmavirran kanssa kosketuksessa olevien osien tarkistus ja puhdistus Siipipyörän säännöllinen puhdistus auttaa välttämään puhaltimen aikana kerääntyneen pölyn aiheuttaman tärinän. Jos puhallinta käytetään vähäisenkin määrän pölyä sisältävän ilmavirran kuljetukseen, siipipyörän puhtauden ja kulumisen säännöllinen tarkastus on tarpeen. Siipipyörän osien kuluminen tai niihin kertynyt materiaali voi aiheuttaa epänormaalia tärinää puhaltimessa. 6.2.3 Siipipyörän ja rungon silmämääräinen tarkistus Siipien kunto tulee tarkistaa silmämääräisesti säännöllisin välein, koska niiden kuluminen voi aiheuttaa vaaratilanteen. Siipien irtoaminen tai rakenteen pettäminen voi aiheuttaa jopa kuolemanvaaran. Aksiaalipuhaltimia ei saa käyttää epäpuhtauksia sisältävän ilmavirran puhallukseen. Siipien ja rungon kuluminen on syytä tarkistaa taskulampun avulla. Pyöritä siipipyörää hitaasti niin että näet kaikki sen siivet. Siipien tulee olla täysin ehjät, niissä ei saa olla kulumia eikä niistä saa puuttua osia. Siipien ja rungon syöpyminen on osoitus syövyttävästä ja happamasta ympäristöstä, mikä voi aiheuttaa puhaltimen turvaosien toimivuuden heikkenemistä. Tätä ilmiötä ei saa aliarvioida. Se ei johdu pelkästään syövyttävistä aineista. Työstöjaksojen aikana tapahtuvien pysäytysten aikana voi tapahtua kondensaatiota, joka voi nopeuttaa kemiallista syöpymistä vaikuttaen materiaalien vahvuuteen ja heikentäen niiden kestävyyttä. MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 61 / 116

6.2.4 Mittojen tarkastukset TARKISTUSLISTA OSIEN MITTOJEN TARKASTUKSET TARKASTETTAVA ELEMENTTI TARKASTUSTYYPPI/- VÄLINE HYVÄKSYMISKRITEERI TULOS Siipipyörä: pinnalla esiintyvät naarmut tai urat Silmämääräinen tarkastus Ehjyys OK Kaapu: vaipan paksuus Mitat/Länkiharppi vastaava tai Paksuuden lasku alle 10 % alueella, jossa ei ole kulumia OK Imukartio: paksuus (mikäli sellainen on) Mitat/Työntömitta Paksuuden lasku alle 20 %, alueella, jossa ei ole kulumia tai jossa maali on ehjä OK Joustavat liittimet: kulumislevyjen paksuus (mikäli sellainen on) Mitat/Työntömitta Paksuuden lasku alle 20 %, alueella, jossa ei ole kulumia tai jossa maali on ehjä OK Hitsaukset (koko rakenne) Silmämääräinen tarkastus Ehjyys, ei murtumia OK Päivämäärä: Allekirjoitus: 62 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

7 AKSIAALIPUHALTIMIEN TOIMINTAHÄIRIÖT 7.1 Yleisimmät häiriöt Seuraavassa taulukossa on kuvattu yleisimmät toimintahäiriöt: ONGELMA SYY RATKAISU Virran kulutus on nimellistä arvoa alhaisempi Virran kulutus on nimellistä arvoa suurempi Riittämätön paine Pumppaava toiminta Tärinä Pyörimisnopeus on liian alhainen Siipipyörä on osittain tukossa Paine on huomattavasti nimellistä arvoa alhaisempi Ilmavirran tiheys alle oletusarvon Siipien virheellinen kaltevuus Pyörimisnopeus on liian korkea Paine on huomattavasti nimellistä arvoa suurempi Suuaukot tai putket osittain tukossa Ilman kierto vastakkaisessa suunnassa puhaltimen kiertoon nähden Ilmavirran tiheys ylittää oletusarvon Moottorin virransyötön jännite arvokilven arvoa alhaisempi Moottorin käämeissä vikaa Siipien virheellinen kaltevuus Pyörimisnopeus on liian alhainen Ilmavirran tiheys alle oletusarvon Ilmavirran määrä ylittää oletusarvon Ilmavirran epätasaisuus Rinnakkain toimivien puhaltimien tehon vaihtelu Imuaukon läheisyydessä ilman pyörre Pumppaava toiminta Rakenteelliset resonanssit tietyillä pyörimisnopeuksilla Siipipyörän osien kuluminen Siipipyörään kerääntynyt materiaalia Liikkuvien osien kosketus Laakereiden sisäiset viat Nosta pyörimisnopeutta Poista tukos Tarkista laitteen painearvo Tarkista ilmavirran tiheysarvo Lisää siipien kaltevuutta Laske pyörimisnopeutta Tarkista laitteen painearvo Poista tukos Tarkista säätöosien asento Tarkista minimietäisyydet (ks. Kappale 5.1.1) Tarkista ilmavirran tiheysarvo Tarkista moottorin virransyötön jännite Tarkista moottorin toiminta Laske siipien kaltevuutta Nosta pyörimisnopeutta Tarkista ilmavirran tiheysarvo Tarkista laitteen painearvo Tarkista toiminta-alue käyrältä Tarkista sovite Tarkista minimietäisyydet (ks. Kappale 5.1.1) Ks. edellinen kohta Pumppaava toiminta Vältä invertterin avulla käyttöä näillä nopeuksilla tai muuta järjestelmän taajuuksia Tarkista siipipyörä Tarkista siipipyörä Tarkista liikkuvien osien kiinnitys toisiinsa nähden Tarkista laakerien kunto MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 63 / 116

ONGELMA SYY RATKAISU Melu Laakereiden häiriöiden syy siipipyörän epätasapaino tai liiallinen hihnan kireys Liikkuvien osien kosketus Tärinä Pumppaava toiminta Moottorin sähkömagneettiset häiriöt Aukkoja tai teräviä kulmia Tarkista laakerien kunto Tarkista hihnojen kireys (ks. kappale 8.4) Tarkista liikkuvien osien kiinnitys toisiinsa nähden Ks. edellinen kohta Tärinä Ks. kohta Pumppaava toiminta Tarkista moottorin virransyöttö (invertteri) Tarkista kulmien pyöreys missä ilmavirran nopeus on suuri 64 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

8 HUOLTO Lue huolellisesti tämä luku ennen puhaltimen huoltotoimenpiteiden suorittamista. Näin varmistat työntekijöiden turvallisuuden ja suoritettujen toimenpiteiden luotettavuuden. Puhaltimen huollon turvasäännöt: Vain pätevä ammattihenkilö saa suorittaa huollon ja/tai voitelun, jonka tulee tapahtua voimassa olevien turvamääräysten ja direktiivien mukaisesti, käyttämällä työhön sopivia välineitä, työkaluja ja tuotteita. Huollon aikana käytettävän vaatetuksen tulee olla asianmukainen: tiukka haalari, turvakengät, väljiä ja roikkuvia vaatteita on ehdottomasti vältettävä. Suosittelemme rajoittamaan puhaltimen alueen huollon aikana ja asettamaan siihen huollosta ilmoittavan kyltin PUHALTIMEN HUOLTO. Kaikkien huoltotoimenpiteiden aikana puhallin täytyy kytkeä irti sähköverkosta. Varmista aina, että siipipyörä ja moottori ovat pysähtyneet ennen puhaltimen tai sen osien läheisyyteen menemistä tai tarkistusluukun avaamista. Kuumia ilmavirtoja käsittelevien puhaltimien kohdalla on odotettava kunnes puhallin jäähtyy ennen huoltotoimenpiteisiin ryhtymistä, jotta vältyttäisiin kontakteilta kuumien pintojen kanssa. Liikkuvia osia tai kanavoita huollettaessa täytyy lisäksi: irrottaa moottorin joustava liitos, jos sellainen on; irrottaa hihnapyörien hihnat, jos sellaiset on. Monivaihepuhaltimen käytössä täytyy sähkönsyöttö kytkeä irti monivaihepuhaltimesta kokonaan ja tarkistaa että siipipyörä on täysin pysähtynyt ennen minkäänlaisen huoltotoimenpiteen suorittamista. Huoltovastuuhenkilöllä täytyy olla koordinoitu huoltoryhmä, joka takaa myös henkilöiden turvallisuuden. Kaikkien huoltoa suorittavien henkilöiden tulee nähdä toisensa, jotta he voivat ilmoittaa mahdollisesta vaaratilanteesta toisilleen. Koneen erillisten tai irrotettavien osien liikuttamiseen tulee käyttää asianmukaisia kuljetus- ja nostovälineitä. Yleensä puhaltimen huoltoon ei tarvita erikoistyökaluja. Puhaltimen täydellinen säännöllinen huolto on tarpeellinen koneen normaalitoiminnalle ja työntekijän turvallisuudelle. MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 65 / 116

Huolto-ohjelman suunnittelun helpottamiseksi FVI on tehnyt (ks. kappale 12.3) kaavion, jossa luetellaan tarkistettavat osat ja tarkistusten väliajat. Säännöllinen puhdistus ja huolto sekä voitelu ovat välttämättömiä puhaltimen toiminnalle ja sen käyttöiän kestolle. 8.1 Laakereiden voitelu Tarkista laakereiden voiteluvälit ja noudata niitä. Hihnakäyttöisten puhaltimien laakeritukiin asennetut laakerit täytyy voidella määrätyin väliajoin ilmoitetulla rasvamäärällä. Tiedot löytyvät voimansiirron kortista, joka on puhaltimen mukana toimitetuissa asiakirjoissa, mikäli puhallin on toimitettu voimansiirrolla varustettuna. Jos puhallin on toimitettu SOVITEna 1 (paljas akseli, ei voimansiirtoa), on asianmukainen voiteluväli tarkastettava taulukosta 8-2. Voitele suositellulla, tai vastaavalla rasvalla. Voiteluvälejä täytyy tiivistää, jos puhallinta käytetään runsaasti pölyä sisältävässä, kosteassa, kuumassa tai syövyttävässä ympäristössä, joka ylittää yli 40 %:lla voimansiirron kilvessä ilmoitetun arvon, työolojen ankaruuden mukaan. Liiallinen voiteluaineen määrä aiheuttaa laakereiden ylikuumenemisen: vältä laakeritukien täyttämistä sallitun määrän ylittävällä rasvamäärällä. Ellei toisin ole ilmoitettu, FVI-puhaltimien laakerien ensimmäiseen voiteluun käytetty rasva on: SHELL ALBIDA GREASE RL2 litiumsaippuapohjainen, tippumispiste 260 ºC:ssa (IP 132/ ASTM D566) ja saavutettu imeytyminen 25 ºC:ssa 0,1 mm ( IP50/ ASTM D217) 265 295. Kinemaattinen viskositeetti (IP 71/ ASTM D445) : 40 ºC:ssa, 100 cst ; 100 ºC:ssa, 11,3 cst. Rasvat, joilla on vastaavat ominaisuudet: S.R.I. GREASE 2 ALETIUM GREASE 2 MOBIPLEX 47 RUBENS GP GREASE CERAN WR 2 CASTROL SUPER GREASE 2 66 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

Tukityyppi Rasvan määrä ensimmäisellä täytöllä (g) SN 507 50 SN 508 60 SN 509 65 SN 510 75 SN 511 100 SN 512 150 SN 513 180 SN 516 280 SN 517 330 SN 518 430 SN 520 630 SN 522 850 SN 524 1000 SN 526 1100 SN 528 1400 SN 530 1700 ST Täytä laakeri kokonaan mutta tuen tyhjä tila vain osittain Taulukko 8-1 Laakereiden ensimmäisen täyttökerran rasvamäärä laakerituilla varustetuissa puhaltimissa Yleensä moottoreissa, kokoon 160 saakka, on valmiiksi kestovoidellut laakerit, joten voitelua ei tarvitse tehdä. Tarkista moottorin valmistajan ilmoittamat voiteluvälit ja noudata niitä. Joka tapauksessa laakerit kannattaa vaihtaa säännöllisin väliajoin. Niiden tyyppi on ilmoitettu moottorin kilvessä. Moottorin laakerien voiteluun täytyy käyttää moottorin valmistajan suosittelemaa rasvaa. MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 67 / 116

Tukityyppi Laakerityyppi (Hihnapyöräpuoli) Pyörimisnopeus (kierr./min) Pyörimisnopeus (kierr./min) 1060 1500 2120 3000 4250 Laakerityyppi Rasvamäärä (Hihnapyörän (grammaa) vastakkainen 1060 1500 2120 3000 4250 Voiteluväli tunneissa puoli) Voiteluväli tunneissa Rasvamäärä (grammaa) ST 47 A-AL 6204 Z 12500 8000 6300 4000 3150 4 6204 Z 12500 8000 6300 4000 3150 4 ST 62 A-AL 6305 Z 11200 7100 5600 3550 2800 5 6305 Z 11200 7100 5600 3550 2800 5 ST 80 A-AL 6307 Z 10000 6300 5000 3150 2500 7 6307 Z 10000 6300 5000 3150 2500 7 ST 90 A-AL 6308 Z 9000 5600 4500 2800 2240 9 6308 Z 9000 5600 4500 2800 2240 9 ST 90 B-BL NU 308 ECP 4500 2800 2250 1400 1120 9 6308 Z 9000 5600 4500 2800 2240 9 ST 100 A-AL 6309 Z 8000 5000 4000 2500 2000 11 6309 Z 8000 5000 4000 2500 2000 11 ST 100 B-BL NU 309 ECP 4000 2500 2000 1250 1000 11 6309 Z 8000 5000 4000 2500 2000 11 ST 110 A-AL 6310 Z 7100 4500 3550 2240 1800 14 6310 Z 7100 4500 3550 2250 1800 14 ST 110 B-BL NU 310 ECP 3550 2250 1800 1120 900 14 6310 Z 7100 4500 3550 2250 1800 14 ST 120 A-AL 6311 Z 6300 4000 3150 2000 1600 18 6311 Z 6300 4000 3150 2000 1600 18 ST 120 B-BL NU 311 ECP 3150 2000 1600 1000-18 6311 Z 6300 4000 3150 2000 1600 18 ST 130 A-AL 6312 Z 5600 3550 2800 1800-22 6312 Z 5600 3550 2800 1800-22 ST 130 B-BL NU 312 ECP 2800 1800 1400 900-22 6312 Z 5600 3550 2800 1800-22 ST 150 A-AL 6314 Z 5000 3150 2500 1600-28 6314 Z 5000 3150 2500 1600-28 ST 150 B-BL NU 314 ECP 2500 1600 1250 800-28 6314 Z 5000 3150 2500 1600-28 ST 180 A-AL 6317 4500 2800 2240 1400-36 6317 Z 4500 2800 2240 1400-36 ST 180 B-BL NU 317 ECP 2250 1400 1120 - - 36 6317 Z 4500 2800 2240 1400-36 ST 200 A-AL 6319 4000 2500 2000 - - 45 6319 Z 4000 2500 2000 - - 45 ST 200 B-BL NU 319 ECP 2000 1250 1000 - - 45 6319 Z 4000 2500 2000 - - 45 Tukityyppi Laakerityyppi (Hihnapyöräpuoli) Pyörimisnopeus (kierr./min) Pyörimisnopeus (kierr./min) 750 1060 1500 2120 3000 Laakerityyppi Rasvamäärä (hihnapyörän (grammaa) vastakkainen 750 1060 1500 2120 3000 Voiteluväli tunneissa puoli) Voiteluväli tunneissa Rasvamäärä (grammaa) SN 507 B-BL 22207 EK 4000 2500 1600 1000 670 6 22207 EK 4000 2500 1600 1000 670 6 SN 508 B-BL 22208 EK 3750 2360 1500 950 600 7 22208 EK 3750 2360 1500 950 600 7 SN 509 B-BL 22209 EK 3550 2250 1400 900 560 9 22209 EK 3550 2250 1400 900 560 9 SN 509 C-CR-CS 22209 EK 3550 2250 1400 900 560 9 2209 EK 7100 4500 2800 1800 1120 9 SN 510 B-BL 22210 EK 3350 2120 1320 850 530 11 22210 EK 3350 2120 1320 850 530 11 SN 510 C-CR-CS 22210 EK 3350 2120 1320 850 530 11 2210 EK 6700 4250 2650 1700 1060 11 SN 511 C-CR-CS 22211 EK 3150 2000 1250 800 500 13 2211 EK 6300 4000 2500 1600 1000 13 SN 512 B-BL 22212 EK 3000 1900 1180 750 475 18 22212 EK 3000 1900 1180 750 475 18 SN 512 C-CR-CS 22212 EK 3000 1900 1180 750 475 18 2212 EK 6000 3750 2360 1500 950 18 SN 513 B-BL 22213 EK 2800 1800 1120 710 450 22 22213 EK 2800 1800 1120 710 450 22 SN 513 C-CR-CS 22213 EK 2800 1800 1120 710 450 22 2213 EK 5600 3550 2210 1400 900 22 SN 516 B-BL 22216 EK 2500 1600 1000 630-28 22216 EK 2500 1600 1000 630-28 SN 516 C-CR-CS 22216 EK 2500 1600 1000 630-28 2216 EK 5000 3150 2000 1250-28 SN 517 C-CR-CS 22217 EK 2360 1500 950 600-32 2217 EK 4750 3000 1900 1180-32 SN 518 B-BL 22218 EK 2250 1400 900 560-34 22218 EK 2250 1400 900 560-34 SN 518 C-CL-CR- CRL-CS-CSL 22218 EK 2250 1400 900 560-34 2218 EK 4500 2800 1800 1120-34 SN 520 B-BL-C 22220 EK 2000 1250 800 - - 40 22220 EK 2000 1250 800 - - 40 SN 522 B-BL-C 22222 EK 1800 1120 710 - - 50 22222 EK 1800 1120 710 - - 50 SN 524 B-BL-C 22224 EK 1600 1000 630 - - 60 22224 EK 1600 1000 630 - - 60 SN 526 C 22226 EK 1500 950 600 - - 70 22226 EK 1500 950 600 - - 70 SN 528 B-BL-C 22228 CCK/W33 1320 850 - - - 80 22228 CCK/W33 1320 850 - - - 80 SN 530 C 22230 CCK/W33 1180 750 - - - 90 22230 CCK/W33 1180 750 - - - 90 HUOM: Voiteluvälit on laskettu SKF:n laakereiden huolto-oppaan käyrän mukaan, ulkorenkaan lämpötilan ollessa 70 astetta. Voiteluaineen määrät grammoina SKF-standardien mukaan. Taulukko 8-2 Voiteluvälit ja rasvan määrä puhaltimien kierrosluvun mukaan 68 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

8.2 Pallomaisten rullalaakereiden tarkistus Ennen laakerin asennusta täytyy mitata sisäinen säteisvälys ylimmän rullan päältä rakotulkilla (Ks. Kuva 8-1). Asennettaessa tulee tarkistaa useita kertoja alimman rullan alle jäävän sisäisen välyksen pieneneminen. Asennus on oikein, kun sisäinen välys ja jäljelle jäävä minimivälys vastaavat taulukkoa 8-3. Rullalaakeri Säteisvälyksen alentaminen (mm) Min välys asennuksen jälkeen (mm) Nimellisvälys Välys C3 22209 EK 0.025 0.030 0.020 0.030 22210 EK 0.025 0.030 0.020 0.030 22212 EK 0.030 0.040 0.025 0.035 22214 EK 0.040 0.050 0.025 0.040 22215 EK 0.040 0.050 0.025 0.040 22216 EK 0.040 0.050 0.025 0.040 22218 EK 0.045 0.060 0.035 0.050 22220 EK 0.045 0.060 0.035 0.050 22222 EK 0.050 0.070 0.050 0.065 22224 EK 0.050 0.070 0.050 0.065 22228 CCK/W33 0.065 0.090 0.055 0.080 22230 CCK/W33 0.075 0.100 0.055 0.090 Taulukko 8-3 Laakereiden säteisvälyksen tarkistus Kosketuspinta Kuva 8-1 Laakereiden säteisvälyksen tarkistus MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 69 / 116

8.3 Pallomaisten kuulalaakereiden tarkistus Asennus on oikein, kun vääntömomentti, akselin siirto ja jäljelle jäävä minimivälys vastaavat taulukossa 8-4 ilmoitettuja arvoja. Pallomainen kuulalaakeri Kiristyskulma (astetta)* Akselin siirto s (mm) Min välys asennuksen jälkeen (mm) Nimellisvälys Välys C3 2207 EK 70 0,30 0.010 0.020 2208 EK 70 0,30 0.010 0.020 2209 EK 80 0,35 0.015 0.025 2210 EK 80 0,35 0.015 0.025 2211 EK 75 0,40 0.015 0.030 2212 EK 75 0,40 0.015 0.030 2213 EK 80 0,40 0.015 0.030 2215 EK 85 0,45 0.020 0.040 2216 EK 85 0,45 0.020 0.040 2217 K 110 0,60 0.020 0.040 2218 K 110 0,60 0.020 0.040 laakereiden C3 arvot ovat keskimäärin 15-20 astetta korkeammat Taulukko 8-4 Kuulalaakereiden vääntömomentti, akselin siirto ja jäljelle jäävä minimivälys Kuva 8-2 Laakereiden aksiaalinen välys 70 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

8.4 Hihnojen kireys ja puhdistus V-hihnojen yksinkertaistettu kiristystapa on seuraava: Taulukko 8-5 ilmoittaa profiilityypin ja pienemmän hihnapyörän halkaisijan perusteella jokaisen hihnan kuormitusarvon P. Samasta taulukosta saadaan myös L-arvo. Kaavasta: Lasketaan L e arvo, jossa: LxI L e 100 L e = hihnan painuma [mm] mitattuna hihnapyörien akselivälin keskeltä l L = painuma akselivälin jokaista 100 mm kohti l = akseliväli [mm] Kohdistamalla kuormitus P kohtisuoraan osuutta (kuva 8-3) vasten, on voimansiirron kiristyttävä kunnes saadaan laskettu painumasyvyys L e. I I/2 L e Kuva 8-3 Hihnojen kireyden tarkistus Profiili Kuormitus hihnaa kohti P (N) Pienemmän hihnapyörän halk. d (mm) Painuma akselivälin jokaista 100 mm kohti L SPZ 25 SPA 50 SPB 75 SPC 125 63 71 75 90 95 125 yli 125 100 140 150 200 Yli 200 160 224 236 355 yli 355 224 250 265 355 400 560 yli 560 2.45 2.20 2.05 1.90 2.75 2.55 2.45 2.55 2.22 2.10 2.55 2.20 2.00 1.90 Taulukko 8-5 Hihnojen kiristys: kuormituskoe ja painuma MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 71 / 116

Tarkista hihnojen kireys ainakin ensimmäisten 8 tunnin jälkeen. Tee sitä seuraavat tarkastukset huoltoohjelman mukaisesti (ks. kappale 12.3). Vaihda hihnat kun ne ovat niin kuluneet, että voimansiirto ei toimi kunnolla, liian alhaisesta esikuormitusarvosta tai yli 4 5 %:n liukumasta johtuen. Hihnojen kuluminen riippuu useista tekijöistä, kuten ympäristöstä, toimintatunneista, käynnistysten määrästä ja tyypistä. Standardi V-hihnojen valmistajat suosittelevat alle 80 C lämpötilaa. Mikäli lämpötila on korkeampi, vaaditaan erikoishihnoja. Likaisia hihnoja ei saa puhdistaa liuotinaineilla, kuten bensiinillä, bentseenillä, tärpätillä tms. tai hankaavilla tai kulmikkailla välineillä. Suosittelemme alkoholin ja glyseriinin sekoituksen käyttöä suhteessa 1:10. FVI:n puhaltimiin asennetuissa voimansiirroissa on kaksi tai useampi hihna. Yhden tai useamman hihnan rikkoutuessa suositellaan kaikkien hihnojen vaihtamista. 8.5 Joustavat kytkimet Tarkista puhaltimen käyttöolosuhteiden mukaisesti mutta kuitenkin säännöllisesti akselin välys S, kulmalinjaus A max -A min ja rinnakkainen linjaus R (kuva 8-4, kuva 8-5, kuva 8-6). Tarkista napojen kunto ja voitele aina 3000 työtunnin välein käyttäen suositeltuja voiteluaineita ilmoitetun määrän verran (ks. Taulukko 8-6). A max R S A min Kuva 8-4 Aksiaalinen välys Kuva 8-5 Kytkimen kulmapoikkeama Kuva 8-6 Kytkimen rinnakkaispoikkeama 72 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

Tyyppi S min [mm] A max -A min asennuksessa max [mm] A max -A min toiminnassa max [mm] R max [mm] Nopeus max [rpm] Voiteluaine [kg] BT4 2 0.15 0.15 0.15 5000 - Suositeltu voiteluaine BT6 2 0.20 0.20 0.20 5000 - BT10 2 0.20 0.20 0.20 5000 - BT15 2 0.20 0.20 0.20 5000 - BT22 2 0.20 0.20 0.20 5000 - BT30 2 0.25 0.25 0.25 5000 - BT40 2 0.25 0.25 0.25 5000 - Eivät tarvitse voitelua BT55 2 0.30 0.30 0.30 4900 - BT85 2 0.30 0.30 0.30 4300 - BT135 2 0.35 0.35 0.35 3700 - BT200 2 0.40 0.40 0.40 3400 - BT300 3 0.45 0.45 0.45 3000-1020/2020 5.33 0,08 0.25 0.30 4500 0.027 Agip 1030/2030 5.03 0,08 0.30 0.30 4500 0.04 1040/2040 5.36 0,08 0.33 0.30 4500 0.054 1050/2050 5.38 0,10 0.41 0.41 4500 0.073 1060/2060 6.55 0,13 0.46 0.41 4350 0.090 1070/2070 6.58 0,13 0.51 0.41 4125 0.110 1080/2080 7.32 0,15 0.61 0.41 3600 0.170 1090/2090 7.26 0,18 0.71 0.41 3600 0.25 1100/2100 10.9 0,20 0.84 0.51 2440 0.430 1110/2110 10.9 0,23 0.91 0.51 2250 0.510 1120/2120 14.2 0,25 1.02 0.56 2025 0.740 1130/2130 14 0,30 1.19 0.56 1800 0.910 1140/2140 15.5 0,33 1.35 0.56 1650 1.140 * Oppaan sisältämien taulukkojen tiedot on otettu suoraan valmistajien teknisistä oppaista. FI FIN 360 Amoco Amolith grease # 2 Chevron USA Chevron Dura-Lith EP2 Gulf Gulf crown grease # 2 Esso Italia Shield 2500 Mobil Mobilux EP 11 Shell Italia Cardium Compound Texaco Starplex HD 2 Valvoline Val-Lith EP Taulukko 8-6 Kytkennän joustavien liitosten tekniset ominaisuudet MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 73 / 116

8.6 Suodattimet ja paineenosoittimet Jos puhallin on varustettu imuilman suodattimilla, on ne puhdistettava säännöllisesti, jotta virtausmäärä ei alenisi, mikä puolestaan laskisi puhaltimen suorituskykyä. Tarkastus ja mahdollinen puhdistus voidaan suorittaa ennalta määrätyin aikavälein; siitä huolimatta on suositeltavaa käyttää paine-eron osoitinta suodattimen aiheuttaman paine-eron valvomiseen. Se ei saa olla suurempi kuin 400 Pa. Painearvoa 400 Pa ei saa ylittää, jotta suodatin ei vahingoittuisi, minkä seurauksena puhallin puolestaan imisi sisään kyseistä materiaalia. 8.7 Joustavat liittimet kanaviston ja puhaltimen väliin Puhaltimen ja imu- ja/tai poistokanavien väliin sijoitetuista joustavista liitoksista on tarkastettava silmämääräisesti, että niissä ei näy repeämiä tai joustavien osien irtautumisia. Siinä tapauksessa, että niitä on purettava laitteiston ja/tai puhaltimen huollon suorittamista varten, on uudelleen asentaminen suoritettava noudattaen ensimmäistä kokoamis-/asennuskertaa varten annettuja varotoimia (ks. kappale 5.5). 8.8 Ilmavirran kanssa kosketuksessa olevien osien tarkistus ja puhdistus Siipipyörän säännöllinen puhdistus auttaa välttämään puhaltimen aikana kerääntyneen pölyn aiheuttaman tärinän. Jos puhallinta käytetään vähäisenkin määrän pölyä sisältävän ilmavirran kuljetukseen, siipipyörän puhtauden ja kulumisen säännöllinen tarkastus on tarpeen. Siipipyörän osien kuluminen, tai niihin kertynyt materiaali voi aiheuttaa epänormaalia tärinää puhaltimessa. Jos osat ovat liian kuluneita, siipipyörä täytyy vaihtaa (ota yhteys FVI:n tekniseen palveluun). Tarvitessanne lisätietoja tai halutessanne tehdä muutoksia tuotteisiimme pyydämme ottamaan yhteyttä hyvissä ajoin FVI:n tekniseen osastoon. Ilmoita tässä yhteydessä koneen tyyppi ja sarjanumero, jotka käyvät ilmi koneen kilvestä. 74 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

9 TEKNISET TAULUKOT 9.1 ST laakerituet vaihtoehdoissa A AL B - BL Jäähdytyskiekko VENTOLINA DI RAFF. PER lämpötiloille TEMP. ARIA 60 300 C 60300 C Vaihtoehdot ESEC. AL-BL AL-BL ØS ØD G ØD = F1 U = L F C F A Vaihtoehdot ESEC. A-B A-B G C F A L L Z INGRASSATORE Rasvausnippa UNI UNI 7663 7663 TIPO Tyyppi A A Q V H NxO I R E B Ph9 Kuva 9-1 STlaakerituet vaihtoehdoissa A AL B - BL TUKI MITAT mm PAINO TYYPPI A B C D J6 E F F1 G H I L NxO PxQ R S U V Z kg ST 47 A ST 47 AL 342 369 135 161 19 100 50.5 77.5 40 40 37.5 40 10x15 6x6 21.5 112 30 M6 16 5 5.05 ST 62 A ST 62 AL 422 454 160 210 24 125 56 88 45 55 40 50 13x18 8x7 27 112 40 M8 18 9.6 9.7 ST 80 A ST 80 AL 575 615 200 308 28 155 73.5 113.5 55 70 50 60 15x20 8x7 31 140 50 M10 21 18 18.3 ST 90 A-B ST 90 AL-BL 615 655 200 308 38 155 73.5 113.5 55 70 50 80 15x20 10x8 41 140 60 M12 21 20 20.4 ST 100 A-B ST 100 AL-BL 753 793 230 378 42 175 77.5 117.5 65 80 60 110 18x25 12x8 45 160 80 M16 24 33 33.5 ST 110 A-B ST 110 AL-BL 753 793 230 378 48 175 77.5 117.5 65 80 60 110 18x25 14x9 51.5 160 80 M16 24 34 34.6 ST 120 A-B ST 120 AL-BL 823 883 260 423 48 200 90 150 80 95 65 110 20x30 14x9 51.5 200 90 M16 26 53 54 ST 130 A-B ST 130 AL-BL 823 883 260 423 55 200 90 150 80 95 65 110 20x30 16x10 59 200 90 M20 26 54 55.3 ST 150 A-B ST 150 AL-BL 974 1034 290 470 65 210 112 172 90 105 80 140 22x35 18x11 69 250 120 M20 27 100 101.8 ST 180 A-B ST 180 AL-BL 1095 1165 340 520 80 260 117.5 187.5 90 125 100 170 25x35 22x14 85 315 140 M20 32 150 153 ST 200 A-B 1164 ST 200 AL-BL 1234 370 564 90 290 130 200 100 140 105 170 25x35 25x14 95 315 140 M20 35 * RAKENTEELLINEN TOTEUTUS A-tyyppi: lyhyt akseli, kuulalaakerit -- AL-tyyppi: pitkä akseli, kuulalaakerit B-tyyppi: lyhyt akseli, kuulalaakeri pyörivällä puolella, rullalaakeri voimansiirtopuolella. BL-tyyppi: pitkä akseli, kuulalaakeri pyörivällä puolella, rullalaakeri voimansiirtopuolella. Taulukko 9-1 ST laakerituet vaihtoehdoissa A AL B - BL 260 264 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 75 / 116

9.2 Laakerituilla varustettuihin puhaltimiin asennetut vakiotuet ja -laakerit TUKI LAAKERIT EF-sarjalle (ei rasvata) LAAKERIT EB-sarjalle KOKO ST 47 A 19 6204-2RSH 6204-Z (Välys C3) ST 62 A 24 6305-2RS1 6305-Z (Välys C3) ST 80 A 28 6307-2RS1 6307-Z (Välys C3) ST 90 A38 6308-2RS1 6308-Z (Välys C3) ST 100 A 42 6309-2RS1 6309-Z (Välys C3) ST 110 A 48 6310-2RS1 6310-Z (Välys C3) ST 120 A 48 6311-2RS1 6311-Z (Välys C3) ST 130 A 55 6312-2RS1 6312-Z (Välys C3) 314/l 354/H 404/G 454/H 504/G 564/H 634/G 714/H 804/G 904/l 904/H 1004/H 1004/K 1124/G 1124/H 1255/F 1254/H 1406/E 1404/H ST 150 A 65 6314-2RS1 6314-Z (Välys C3) 1604/H ST 180 A 80 6317-2RS1 6317-Z (Välys C3) 1804/H ST 200 A 90 6319-2RS1 6319-Z (Välys C3) 2004/H Taulukko 9-2 Laakerituilla varustettuihin puhaltimiin asennetut vakiotuet ja -laakerit 76 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

10 TÄRKEIMPIEN OSIEN PURKAMINEN JA UUDELLEENASENTAMINEN Vain tehtävään perehtynyt ja valtuutettu ammattilainen saa suorittaa purku-, asennus- ja kokoonpanotyöt Purku ja asennus täytyy suorittaa: Puhaltimen ollessa täysin pysähtynyt (siipipyörä ei liiku); katkaise virta turvakytkimestä ja lukitse se. Avaimen tulee olla huoltovastuuhenkilön hallussa. Sen jälkeen kun työympäristöön on kerätty kaikki tarvittavat välineet ja kaikki muut, toimenpiteitä mahdollisesti vaarallisesti häiritsevät työt on keskeytetty. Kaikki uudelleen asennettavat osat on puhdistettu, niiden rasva on poistettu, tai ne on voideltu, kukin käyttötarkoituksensa mukaan. 10.1 Puhaltimen siipipyörä teräskuvulla Siipipyörää tulee liikuttaa varovasti, välttäen törmäyksiä, jotka voivat saattaa sen epätasapainoon, tai aiheuttaa muodonmuutoksia. 10.1.1 Siipipyörän asennus 1.- Aseta siipipyörä (1) alustalle moottorin läheisyyteen (2) pultit jo löysästi paikallaan (kuva 1): pidä siipipyörä kohollaan nostovälineiden avulla (3) (kuva 2), siirrä se moottorin lähelle ja aseta moottorin akseli (4) kuvun kartion muotoiseen reikään (5) (kuva 3). Tarkista, että kuvun maalattu puoli on vastakkaisella puolella moottoriin nähden. 2 1 Kuva 1 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 77 / 116

3 Kuva 2 4 5 Kuva 3 2.- Aseta kartionmuotoinen holkki (6) siipipyörän reiän ja moottorin akselin väliin (kuva 4): Koska sekä kuvun reikä että holkin ulkopinta (pienempi halkaisija on moottorin puolella) ovat kartion muotoiset, holkin asetus paikalleen onnistuu vain yhdessä suunnassa. Toimenpiteen helpottamiseksi suurenna holkin reikää työntämällä sopiva työkalu (7) holkin rakoon (kuva 5). 6 7 Kuva 4 78 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

Kuva 5 Varmista, että holkki on työnnetty perille saakka moottorin akseliin. Kuvun navassa on merkki (8) jonka täytyy asennuksen jälkeen olla holkin akseliraon kohdalla (9) (kuva 6). Tämä on ehdottoman tärkeää siipipyörän tasapainotukselle. 9 8 Kuva 6 3.- Asenna siipipyörän kiinnityslevy (10) (kuva 7): aseta levyn KIERTEETTÖMÄT reiät kuvun kierteitettyjen reikien kohdalle. Käytä kuvun kahta kiinnitysruuvia (11) ja joustavia levyjä holkin kiinnitykseen kupuun. Ruuvit täytyy ruuvata kiinni vuorotellen. Ruuvit täytyy kiristää ehdottomasti oppaassa Varoitukset ja käyttöohjeet ilmoitettuun vääntömomenttiin. Tarkista, että kun määrätty vääntömomentti on saavutettu, levy ei ole kiinni siipipyörän navassa, vaan jää siitä hieman erilleen (kuva 8). 11 10 Kuva 7 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 79 / 116

Kuva 8 4.- Kiinnitä keskellä oleva ruuvi moottorin akseliin. aseta siipipyörän kiinnitysruuvi (12) ja sen joustava levy levyn ei-kierteitettyyn reikään ja kiinnitä se moottoriakseliin (kuva 9). Kiristä ruuvi kunnes taulukossa 12-1 ilmoitettu vääntömomentti saavutetaan. Huomaa, että levyn 4 kierteitettyä reikää jäävät käyttämättömiksi. Niitä käytetään vain siipipyörän purkamisen yhteydessä. 12 Kuva 9 5.- Tarkista siipipyörän ja rungon välys. Asennuksen päätyttyä tarkista siipipyörän keskitys runkoon nähden. Siirrä tarvittaessa moottoria, tai säädä moottorin kannatinta. Kun siipipyörä on keskitetty, kiristä kaikki perustan ja moottorin kiinnitysruuvit taulukon 12-1 vääntömomenttien mukaan. 80 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

10.1.2 Siipipyörän purkaminen 1.- Irrota molemmat kuvun ruuvit (kuva 10). Kuva 10 2.- Siipipyörän irrottaminen: käytä juuri irrottamiasi kuvun ruuveja (myös kahta lisäruuvia voidaan käyttää, jos saatavilla). Nämä ruuvataan vuorotellen neljään levyn kierteitettyyn reikään. Ruuvaamalla ruuvit siipipyörä työntyy moottoriin päin ja irtoaa holkista. Keskimmäisen ruuvin (siipipyörän kiinnitysruuvi) tulee olla kiristettynä paikallaan (kuva 11, 12 ja 13). Kuva 11 Kuva 12 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 81 / 116

Kuva 13 3.- Varmista siipipyörä sopivilla nostolaitteilla (kuva 14). Kuva 14 82 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

4.- Irrota siipipyörän kiinnitysruuvi ja irrota levy (kuva 15 ja 16). Kuva 15 Kuva 16 5.- Irrota holkki (kuva 17); aseta työkalu holkin rakoon toimenpiteen helpottamiseksi. Kuva 17 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 83 / 116

6.- Nosta siipipyörää ja ota se pois paikaltaan (kuva 18). Varo, että siipipyörän siivet eivät pääse vahingoittumaan tai vääntymään. Kuva 18 10.1.3 Siipien kaltevuuden säätö Kaltevuuden muuttaminen voi saattaa siipipyörän epätasapainoon. Siipipyörän tasapaino on tarkastettava siipien kaltevuuden muutoksen jälkeen jotta kulman muutoksen aiheuttama epänormaali tärinä estetään. Kaltevuuden lisääminen aiheuttaa suuremman virran kulutuksen. Varmista, ettei asennettua tehoa ylitetä. Tarkista ettei muutos ylitä sallittuja rajoja puhaltimen tiedoista. Tämä toimenpide voidaan suorittaa siipipyörän ollessa asennettuna puhaltimeen. Löysää jokaisen siiven neljä kiinnitysruuvia (kuva 10.1) irrottamatta niitä. Pyöritä siipeä muuttaen sen kaltevuutta. Alkuperäiskulma on merkitty siipeen sen pohjan ja kuvun väliseen renkaaseen. Käytä tarvittaessa mukana olevaa G1-mallista kulmamittaria, tai muuta sopivaa välinettä. Kiristä siiven neljä kiinnitysruuvia vastakkaisesti pareittain kunnes taulukon 12-2 mukainen vääntömomentti on saavutettu. Kuva 10.1 Teräskuvulla varustettujen siipipyörien siipien kallistuksen säätö 84 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

10.2 Puhaltimen siipipyörä alumiinikuvulla Siipipyörää tulee liikuttaa varovasti, välttäen törmäyksiä jotka voivat saattaa sen epätasapainoon, tai aiheuttaa muodon muutoksia. 10.2.1 Siipipyörän asennus 1.- Tarpeen vaatiessa laske moottoriakselin läpimittaa, kunnes se saavuttaa nimellismittansa toleranssilla +0/+5 mikronia. Pidä siipipyörä kohollaan nostovälineiden avulla, siirrä se moottorin lähelle ja aseta moottoriakseli (kuva 19) kuvun navan reikään. Moottorin akseli Kuva 19 2.- Etsi sellainen kulma, että pystyt asettamaan akselin kielekkeen navan uraan (kuva 20), työnnä siipipyörää kunnes se on kytketty moottoriakseliin. Napaan saadun poistokanavan täytyy olla akselin vapaassa päässä (kuva 21). Kuva 20 Poistokanava Kuva 21 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 85 / 116

3.- Aseta levyllä varustettu kierretanko, välikappale ja mutteri siipipyörän navan reikään ja ruuvaa se moottoriakseliin (kuva 22). Pyöritä mutteria sopivalla avaimella kunnes siipipyörä on paikallaan moottoriakselin päällä (kuva 23). Kuva 22 Kuva 23 4.- Kierrä ja irrota kierretanko, levy, välikappale ja mutteri (kuva 24). Kuva 24 86 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

5.- Aseta siipipyörän kiinnitysruuvi ja sen joustava levy levyn keskellä olevaan kierteittämättömään reikään ja kiinnitä se moottoriakseliin (kuva 25). Kiinnitysruuvi Joustava levy Levy Kuva 25 6.- Kiristä ruuvi kunnes taulukossa 12.1 osoitettu vääntömomentti saavutetaan (kuva 26). Kuva 26 7.- Pyöritä siipipyörää käsin, tarkista sen keskitys runkoon nähden. Siirrä tarvittaessa moottoria, tai säädä moottorin kannatinta. Kun siipipyörä on keskitetty, kiristä kaikki perustan ja moottorin kiinnitysruuvit taulukon 12.1 vääntömomenttien mukaan (kuva 27). Kuva 27 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 87 / 116

10.2.2 Siipipyörän purkaminen 1.- Siipipyörää tulee kannatella sopivilla nostolaitteilla. 2.- Irrota siipipyörän keskimmäinen kiinnitysruuvi (kuva 28). Kuva 28 3.- Kohdista irrottimen kierretangon kärki ja kiinnitä sen sivupidikkeet siipipyörän navan poistokanavaan (kuva 29). Kuva 29 4.- Kierrä irrottimen vipua irrottaaksesi siipipyörän (kuva 30). 5.- Nosta siipipyörää ja ota se pois paikaltaan. Kuva 30 88 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

10.2.3 Siipien kaltevuuden säätö Kaltevuuden muuttaminen voi saattaa siipipyörän epätasapainoon. Siipipyörän tasapaino on tarkastettava siipien kaltevuuden muutoksen jälkeen, mikäli kulman muutoksen aiheuttamaa epänormaalia tärinää havaitaan. Kaltevuuden lisääminen aiheuttaa suuremman virrankulutuksen. Varmista, ettei asennettua tehoa ylitetä. Tarkista ettei muutos ylitä sallittuja rajoja puhaltimen tiedoista. Tämän toimenpiteen helpottamiseksi siipipyörä tulee irrottaa akselilta (ks. edellä olevat kappaleet 10.2.1 ja 10.2.2). Löysää kuvun puoliskojen kiinnitysmutterit 2 irrottamatta niitä. Pyöritä siipiä muuttaen kulman halutun mukaiseksi. Tarkista, että kaikkien siipien kaltevuus on sama. Kiristä uudelleen kuvun puoliskojen kiinnitysmutterit 2 (kuva 31) kunnes taulukossa 12-1 osoitettu vastustusluokan 8.8 vääntömomentti saavutetaan. Käytä kierteitysjarrua. 1) Siipi 2) Kuvun puolisko 3) Kiinnitysruuvi 4) Kiinnitysmutteri Kuva 31 Kuva 10.2 Siipien lukitus MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 89 / 116

10.3 Hihnojen vaihto 10.3.1 Hihnapyörien asennus ja irrotus 1.- Tarkasta moottorin akselin ja voimansiirtoakselin samansuuntaisuus. 2.- Puhdista kartio-osat ja holkin reikä huolellisesti ennen kuin laitat holkin (kuva 32) hihnapyörään. Kuva 32 3.- Aseta holkki hihnapyörän reikään. Tarkista että hihnapyörän kierteitetyt reikäpuoliskot ovat holkin kierteittämättömien reikäpuoliskojen kohdalla (kuva 32). Näitä reikiä voi olla 2 tai 3 (kuva 10.3), kuten voidaan nähdä taulukosta 9.1, hihnapyörän koosta riippuen. Kuva 10.3 Hihnapyörän reiät 4.- Ruuvaa kuusiokoloruuvit käsin ja kiristämättä (kuva 33). Kuva 33 90 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

5.- Tarkasta, että akselin pinta on puhdas ja laita kiila sille tarkoitettuun paikkaan (kuva 34). Kuva 34 6.- Laita holkki-ruuvit-hihnapyörä-yhdistelmä moottorin akseliin siten, että kiila löytää paikkansa vastaavassa holkin reikään tehdyssä urassa. Mikäli tarpeen, laajenna holkin reikää laittamalla sopiva työväline holkin rakoon (kuvat 35 ja 36). Kuva 35 Kuva 36 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 91 / 116

7.- Tarkasta aina, että kiilan ja vastaavan uran välillä on sopivasti välystä (kuva 37). Välys Kuva 37 8.- Toista toimenpiteet kohdasta 2 kohtaan 7 hihnapyörän voimansiirtoakseliin asentamisen yhteydessä. 9.- Käytä hihnapyörien linjauksen tarkastamiseen sopivan pituista litteää tankoa (kuva 38). Käytä hihnapyörien aksiaaliseen siirtämiseen ja linjauksen korjaamiseen kumivasaraa (kuva 39). Kuva 38 Kuva 39 10.- Korjaa linjausvirhe moottorin asentoa korjaamalla (Kuva 10.4 ja 10.5). Muutos Muutos Kuva 10.4 Käytön kulmapoikkeama Kuva 10.5 Käytön rinnakkaispoikkeama 92 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

11.- Kiristä vuorotellen hihnapyörien ruuvit (kuva 40) kunnes saavutetaan vääntömomentti, joka on ilmoitettu taulukossa 10-1. Kuva 40 12.- Tarkasta uudelleen, että hihnapyörien linjaus on oikein. Huonosti suoritetusta linjauksesta seuraa hihnojen epänormaalia kulumista ja niihin kohdistuvan kitkan lisääntymistä, voimansiirron energiankulutuksen nousua sekä meluisuutta ja tärinää, jotka puolestaan aiheuttavat voimansiirron käyttöiän lyhenemistä. Yleisesti ottaen V-hihnoja käyttävien voimansiirtojen hihnapyörien linjauksen toleranssi ei saa olla korkeampi kuin 0,5 astetta tai 5 mm per 500 mm:n keskiöväliä kohden (kuvat 10.4 ja 10.5). Hihnapyörien purkaminen: avaa kiinnitykseen käytetyt ruuvit ja laita niistä yksi tai kaksi vapaisiin reikiin ruuvaten loppuun asti kunnes holkki vapautuu. MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 93 / 116

Tyyppi Pituus [mm] Holkki Maks. läpimitta [mm] LKM Withworth Pituus [mm] Ruuvit Kuusiokolo avain Vääntömomentti [Nm] 1008 (25.20) 22,3 35 2 1/4 13 3 5,5 1108 (28.20) 22,3 38 2 1/4 13 3 5,5 1210 (30.25) 25,4 47 2 3/8 16 5 20 1215 (30.40) 38,1 47 2 3/8 16 5 20 1310 (35.25) 25,4 52 2 3/8 16 5 20 1610 (40.25) 25,4 57 2 3/8 16 5 20 1615 (40.40) 38,1 57 2 3/8 16 5 20 2012 (50.30) 31,8 70 2 7/16 22 5 20 2517 (65.45) 44,5 85 2 1/2 25 6 50 3020 (75.50) 50,8 108 2 5/8 32 8 90 3030 (75.75) 76,2 108 2 5/8 32 8 90 3535 (90.90) 88,9 127 3 1/2 38 10 115 4040 (100.100) 101,6 146 3 5/8 44 14 170 4545 (115.115) 114,3 162 3 3/4 51 14 195 5050 (125.125) 127 178 3 7/8 57 17 275 Taulukko 10-1 Vääntömomentti 94 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

10.3.2 Hihnojen asennus ja irrotus 1.- Kun hihnapyörien linjaus on todettu asianmukaiseksi, voidaan ryhtyä hihnojen asennukseen. Tämän toimenpiteen suorittamisessa ei saa käyttää työkaluja, joilla hihnat pakotetaan hihnapyöriin (kuva 41, 42 ja 43). Tarpeen vaatiessa voidaan sen sijaan vähentää hihnapyörien keskusten etäisyyttä moottoria lähentämällä. Kuva 41 Kuva 42 2.- Tarkasta hihnojen kireys. Tämän toimenpiteen suorittamista varten lue tämän käsikirjan kappale 8.4. Kuva 43 3.- Jos hihnojen kireys osoittautuu riittämättömäksi, on kireyttä lisättävä moottoria siirtämällä: MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 95 / 116

Vaihtoehdon 9 puhaltimissa (moottori sivutuen päällä) moottorin perustaa siirretään vetotangoista (kuva 44). Vetotanko Kuva 44 Vaihtoehdon 12 puhaltimissa (moottori perustan päällä) on tarpeen höllentää hieman moottoria perustaan kiinnittäviä pultteja ja siirtää sitä sivuilla olevista vetotangoista. Lopuksi kiinnityspultit kiristetään uudelleen (kuva 45). Moottorin kiinnityspultit Vetotanko Kuva 45 4. Tarkasta hihnapyörien linjaus uudelleen. 5.- Asenna voimansiirron suojus paikalleen. Ensimmäisten 8 käyttötunnin jälkeen on puhallin pysäytettävä ja on tarkastettava, että hihnapyörien kiinnitysruuvit ovat edelleen tiukasti kiinni paikallaan. 6.- Hihnat irrotetaan toistamalla edellä mainitut toimenpiteet päinvastaisessa järjestyksessä. 96 / 116 MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013

10.4 Akselin ja laakerin vaihto yhtenäispesälaakerointiin 10.4.1 Akselin ja laakerin purkaminen yhtenäispesälaakeroinnista Kaikki seuraavassa luetellut toimenpiteet tulee suorittaa täysin puhtaassa ympäristössä. Tuen sisään ei saa päästä mitään ylimääräistä. FVI:n hihnakäyttöisten puhaltimien yksiosaiset laakerituet (kuva 46) ovat kahdentyyppisiä riippuen siitä onko laakeri asennettu hihnapyörän vai kytkimen yhteyteen (voimansiirron puoli LP): Kuva 46.- Yksiosainen tuki ST A -tyyppinen tuki, jossa on jäykkä kuulalaakeri voimansiirtopuolella (kuva 10.6). ST B -tyyppinen tuki, jossa on jäykkä rullalaakeri voimansiirtopuolella (kuva 10.7). Akseliin on rei'itetty CR sille puolelle, jossa on rullalaakeri. Kummankin tyyppisissä tuissa on kuulalaakeri siipipyörän puolella (LG). Siipipyörän puoli (LG) ST A -tyyppinen tuki Kuula-/kuulalaakerit Hihnapyörän puoli (LP) Kuva 10.6 Yksiosainen tuki ST A säteiskuulalaakerilla sekä siipipyörän että voimansiirron puolella MVA 02 tark. 1 - tammikuu 2013 97 / 116