Kauppa 2011 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2009 Jälleenvienti Venäjälle v. 2009; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; viihde-elektroniikan, atk-laitteiden ja kodinkoneiden jälleenviennissä erilaisia laskentatapoja) Milj. euroa 250 200 150 100 50 0 Henkilöautot Matkapuhelimet Radiot, televisiot ym. Atk-laitteet yms. Voiteluvalmisteet Lääkkeet Kotitalouskoneet Pakettiautot Sähkötyökalut Digitaalikamerat Helsinki 9.2.2011 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
JÄLLEENVIENTI VENÄJÄLLE ROMAHTI VUONNA 2009 Suomesta Venäjälle vietyjen, mutta muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden osuus viennistä Venäjälle jäi vuonna 2009 suunnilleen viidennekseen. Vielä vuonna 2008 jälleenviennin osuus nousi lähes kolmannekseen, mutta vuoden 2008 lopulla alkanut taantuma koetteli erityisen paljon tyypillisiä jälleenvientituotteita. Jälleenviennin arvo jäi selvästi alle miljardin euron, kun se vuonna 2008 kohosi yli kahteen miljardiin euroon. Henkilöautojen vienti putosi vuonna 2009 viidennekseen vuodesta 2008. Kotitalouskoneiden vienti jäi runsaaseen neljännekseen vuoden 2008 viennistä ja viihde-elektroniikan tuotteita vietiin puolet edellisvuotisesta. Myös matkapuhelimien välityskauppa Suomesta Venäjälle väheni huomattavasti. Jyrkästä laskusta huolimatta henkilöautot pysyivät tärkeimpänä jälleenvientitavarana. Niiden viennin arvo oli 234 milj. euroa eli lähes kuusi prosenttia koko viennistä Venäjälle. Hieman yli sadan miljoonan euron arvoisesta viihde-elektroniikan viennistä suurin osa oli jälleenvientiä. Todennäköistä on, että myös 163 milj. euron arvoisesta matkapuhelinviennistä huomattava osa oli muualla kuin Suomessa tuotettuja. Lisäksi 73 milj. euron arvoinen voiteluvalmistevienti ja suurin osa 82 milj. euron atk- yms. laitteiden viennistä oli jälleenvientiä. Jälleenvienti tavararyhmittäin Henkilöautoja vietiin Venäjälle 1,3 miljardin euron arvosta vuonna 2008, mutta vuonna 2009 viennin arvo putosi 234 milj. euroon. Vaikka Suomessa onkin autotuotantoa, nimike- ja hintavertailun perusteella Venäjälle viedyt henkilöautot voidaan laskea kokonaisuudessaan muualla kuin Suomessa valmistettujen autojen jälleenvienniksi. Venäjälle viedyistä tavarakuljetusautoista 22 milj. euron arvoinen pakettiautojen vienti oli varmuudella jälleenvientiä. Kuorma-autojen ja dumppereiden alkuperää ei sen sijaan voida määritellä, sillä kotimainen tuotanto oli kyllin suuri kattaakseen viennin. Matkapuhelimien vienti Venäjälle jäi vajaaseen kolmannekseen vuoden 2008 viennistä eli 163 milj. euroon. Matkapuhelimien kotimainen tuotanto ei ole julkinen tieto, joten jälleenviennin osuutta puhelinviennistä ei voida laskea. Suomeen tuotujen puhelimien määrä oli kuitenkin moninkertainen kotimaiseen kysyntään verrattuna, joten suurin osa tuonnista päätyi jälleenvientiin. On mahdollista, että kaikki Venäjälle viedyt puhelimet ovat olleet muualla valmistettuja, mutta ne voivat olla myös kotimaista tuotantoa. Suurin osa Venäjälle suuntautuneesta viihde-elektroniikan ja kotitalouskoneiden viennistä on jälleenvientiä. Viihde-elektroniikan tuotanto on niin vähäistä, että ainakin 80 % hieman yli sadan miljoonan euron viennistä oli jälleenvientiä. Kotitalouskoneiden viennissä jälleenviennin osuuden laskeminen on ongelmallisempaa. Suomessa tuotetaan joitakin kotitalouskoneita, mutta muutamia tärkeitä vientitavaroita (esim. mikroaaltouunit) ei tuoteta lainkaan. Tavarakohtaisen erittelyn perusteella voidaan arvioida, että vähintään 33 milj. euron osuus 48 milj. euron kotitalouskoneviennistä oli jälleenvientiä. Jälleenviedyt viihde-elektroniikan tuotteet ja kotitalouskoneet olivat peräisin useista EU-alueen ja Aasian maista. Atk-, kopio-, telekopio- yms. koneiden lähes 82 milj. euron arvoisesta viennistä Venäjälle osa oli aasialaista alkuperää. Kotimaassa on tosin jonkin verran atk-laitteiden tuotantoa, mutta ainakin 45 milj. euron vienti kuului nimikkeisiin, joissa kotimaista tuotantoa ei ole.
Erilaisten voiteluvalmisteiden viennin arvo vuonna 2009 oli 73 milj. euroa. Nämä valmisteet olivat suureksi osaksi peräisin Ranskasta, Saksasta ja Alankomaista. Kotimainen tuotanto oli hyvin vähäistä. Lääkevalmisteet kaksinkertaistivat osuutensa viennistä Venäjälle vuoteen 2008 verrattuna. Lääkevientiin sisältyy myös jälleenvientiä, mutta koska kotimainen tuotanto on merkittävää, jälleenviennin osuutta ei voi tarkasti määritellä. Varmuudella voidaan sanoa, että 53 milj. euron arvoinen hormonien ja alkaloidien vienti oli jälleenvientiä. Varmoina jälleenvientituotteina voidaan mainita myös sähkötyökalut (kuusi miljoonaa euroa) ja digitaalikamerat (viisi miljoonaa euroa). Monissa muissakin tavararyhmissä on mukana jälleenvientitavaroita. Tarkkaa tietoa näistä tavararyhmistä ei kuitenkaan saada. Ongelmana on yleensä se, että kyseisiä tuotteita sekä tuodaan ja viedään että tuotetaan Suomessa, jolloin jälleenvientiä ei voi erottaa. Muutamissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto ei ole julkinen tieto, joten viennin kotimaisuusastetta ei voida selvittää sen vuoksi. Ongelmallisia tuoteryhmiä ovat mm. monet kemian teollisuuden tuotteet, metallintyöstökoneet, elektroniikan komponentit sekä moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet. Nämä ongelmaryhmät eivät kuitenkaan nosta jälleenviennin osuutta kovin merkittävästi. Jos esim. metallintyöstökoneiden, elektroniikan komponenttien ja ajoneuvojen osien vienti olisi vuonna 2009 ollut kokonaisuudessaan muualla valmistettujen tavaroiden jälleenvientiä, jälleenviennin osuus Suomen viennistä Venäjälle olisi kasvanut 1,5 prosenttiyksikköä. Edellä mainittujen lukujen perusteella Venäjälle suuntautuneesta viennistä vuonna 2009 voidaan arvioida jälleenvienniksi ainakin seuraavat toimitukset: - henkilöautot 234 milj. euroa - matkapuhelimet enintään 163 milj. euroa - radiot, televisiot ym. 80-102 milj. euroa - atk-, kopio-, telekopio- yms. laitteet 45-82 milj. euroa - voiteluvalmisteet 73 milj. euroa - hormoni- ja alkaloidilääkkeet 53 milj. euroa - kotitalouskoneet 33-48 milj. euroa - pakettiautot 22 milj. euroa - sähkötyökalut 6 milj. euroa - digitaalikamerat 5 milj. euroa Jos tulkinnanvaraiset nimikkeet lasketaan täysimääräisesti jälleenvienniksi, jälleenviennin arvoksi kertyy 788 milj. euroa eli viidennes koko viennistä Venäjälle. Jos ongelmanimikkeiden vienti lasketaan mahdollisimman suurelta osin kotimaiseksi tuotannoksi, jälleenviennin arvo jää 526 milj. euroon eli 13 %:iin koko viennistä. Kun otetaan huomioon, että pienistä tavararyhmistä voi kertyä lisäksi muutamia kymmeniä miljoonia euroja jälleenvientiä, voidaan arvioida, että muualla tuotettujen tavaroiden osuus Suomen viennistä Venäjälle vuonna 2009 nousi enimmilläänkin vain jonkin verran yli viidenneksen ja jäi siten selvästi pienemmäksi kuin edellisinä vuosina. Lähteet: Tuonti- ja vientitiedot: Tullihallituksen ulkomaankauppatilasto Tuotantotiedot: Tilastokeskus, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Kotimaan myyntitilastot: KOTEK (Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n, Kodintekniikkaliitto ry:n ja alan merkittävien vähittäismyyjien yhteistyöfoorumi)
Liite 1. Suomen tuotanto ja vienti v. 2009; suuret tavararyhmät viennissä Venäjälle Tuotanto Vienti Venäjälle Ryhmän osuus Koko vienti Venäjän osuus Tavararyhmä Suomessa (1000 e) viennistä Venäjälle (1000 e) koko viennistä (1000 e) % % Paperi, kartonki, pahvi 8 365 482 363 324 (**) 9,0 6 452 701 5,6 Lääkkeet, seerumit, rokotteet 670 266 318 277 7,9 730 953 43,5 Henkilöautot 284 950 233 511 5,8 603 744 38,7 Öljytuotteet 658 488 (*) 191 667 4,8 1 648 051 11,6 Matkapuhelimet ei julkinen tieto 163 185 4,1 2 784 948 5,9 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet 1 383 111 160 660 4,0 1 527 733 10,5 Muovit alkumuodossa 479 962 (*) 139 460 (**) 3,5 663 907 21,0 Meijerituotteet 1 730 100 135 153 3,4 334 135 40,4 Rauta ja teräs 2 573 866 135 035 3,4 2 925 614 4,6 Värit, maalit, kitit yms. 649 358 127 600 (**) 3,2 419 555 30,4 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym. 23 240 102 450 2,5 134 167 76,4 Puhelin- ja radiolaitt. (paitsi matkapuh.) 83 131 (*) 88 573 2,2 1 347 011 6,6 Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet ja niiden osat 64 825 81 701 2,0 351 334 23,3 Voiteluvalmisteet 1 565 73 019 1,8 88 314 82,7 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym. 2 433 933 71 800 1,8 2 274 065 3,2 Paperiteollisuuskoneet 909 336 59 558 1,5 691 193 8,6 Kuivaus- ja kuumennuslaitteet 136 706 52 983 1,3 167 478 31,6 Kivennäisainesten käsittelykoneet 411 271 50 434 1,3 224 074 22,5 Sähkölanka ja -kaapeli 303 375 49 464 1,2 224 575 22,0 Painotuotteet 850 501 49 338 1,2 170 908 28,9 Kotitalouskoneet 141 930 48 185 1,2 145 136 33,2 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms. 917 121 44 957 1,1 563 408 8,0 Metallintyöstökoneet 98 556 36 410 0,9 205 020 17,8 Hanat ja venttiilit 340 035 35 066 0,9 346 966 10,1 Sähkökytkentälaitteet 503 328 35 000 0,9 503 375 7,0 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet 486 301 32 815 0,8 322 823 10,2 Puu ja puutavarat 2 956 040 31 890 0,8 1 607 930 2,0 Liha 819 223 31 599 0,8 110 725 28,5 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen 33 785 29 970 0,7 131 016 22,9 Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms. 1 103 351 29 771 0,7 192 768 15,4 Tehdasvalmisteiset rakennukset 582 830 29 086 0,7 150 142 19,4 Huonekalut 759 941 21 140 0,5 148 969 14,2 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat 256 401 20 473 (**) 0,5 111 540 18,4 Mäntä- ja dieselmoottorit 654 953 19 873 0,5 653 589 3,0 Lingot, suodatuslaitteet 428 770 18 588 0,5 204 110 9,1 Maa- ja metsätalouskoneet 309 069 18 322 0,5 178 376 10,3 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet 518 481 17 002 0,4 178 366 9,5 Alukset ja uivat rakenteet 1 665 499 16 009 0,4 1 522 447 1,1 Turkisnahat 89 428 15 831 0,4 250 314 6,3 Saha-, höylä- ym. työstökoneet 116 348 13 652 0,3 54 209 25,2 Suuret tavararyhmät yhteensä 3 192 831 79,3 31 345 689 10,2 Muu vienti 835 240 20,7 13 717 721 6,1 Koko vienti 4 028 071 100,0 45 063 410 8,9 (*) Osa tuotannosta ei ole julkista tietoa. (**) Muutamien paperi-, muovi-, väri- ja viljatuotteiden vienti ei ole julkista tietoa. Tuotantoluvut on koottu Tilastokeskuksen tuottamasta teollisuuden myydyn tuotannon tilastosta (PRODCOM-luokitus). Tuotantotilastossa on käytössä uusi PRODCOM2008-luokitus, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuotta 2008 aiempiin vuosiin. Turkisnahkojen myydyn tuotannon arvo perustuu Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton tietoihin.
Liite 2. Kauppa- ja tuotantotilastoissa käytetyt luokitukset Tärkeimmät vastaavat Tavararyhmä CN-tavaranimikkeet PRODCOM-tuotantonimikkeet Paperi, kartonki, pahvi 48010000-48239085 1712-1729 Lääkkeet, seerumit, rokotteet 30012010-30049099 211060-212021 Henkilöautot 87032110-87039090 291021-291024 Öljytuotteet 27101111-27101999 1920 (paitsi 19202959 ja 192041) Matkapuhelimet 85171200 263022 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet 84251100-84314980 2822 Muovit alkumuodossa 39011010-39140000 2016 Meijerituotteet 04011010-04069099 1051 Rauta ja teräs 72011011-73269098 2410-2434 Värit, maalit, kitit yms. 32011000-32159080 201221-24, 2030 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym. 851930-8522, 8527, 8528 (paitsi 852841, -51 ja -61) 264011-52 Puhelinlaitteet (paitsi matkapuhelimet) 851711, 85171800-85189000,85255000-85258019, 8526, 8529 2630, 265120, 4051 Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet 8443, 84713000-84719000, 84733020-84733080 2620 Voiteluvalmisteet 34031100-34039990 205941 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym. 85011010-85049099 2711 Paperiteollisuuskoneet 84391000-84419090 289511 Kuivaus- ja kuumennuslaitteet 8419 282511, 282960, 289931 Kivennäisainesten käsittelykoneet 84741000-84749090 289240, 289262, 3953 Sähkölanka ja -kaapeli 85441110-85447000 2732 Painotuotteet 49011000-49119900 1812 Kotitalouskoneet 8418, 84221100, 8450, 85081100, 8516 2751, 2752, 28942230, 28945210 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms. 39171010-39219090 2221 Metallintyöstökoneet 84541000-84669400 284112-284140 Hanat ja venttiilit 84811005-84819000 2814 Sähkökytkentälaitteet 85351000-85389099 271210-27124090 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet 38091010-38249098 2059 (paitsi 205941) Puu ja puutavarat 44011000-44219098 1610-162912 (paitsi 162320) Liha 02011000-02109990 1011-101313 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen 87041010-87049000 289229, 291041-42 Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms. 68010000-68159990 2361-2399 Tehdasvalmisteiset rakennukset 94060011-94060080 162320, 25111030, 399900 Huonekalut 94013010-94049090 31 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat 10011000-11090000 1061, 1106 Mäntä- ja dieselmoottorit 8407-8409 2811, 291011-13, 3999 Lingot, suodatuslaitteet 84211100-84219900 28251410-28291350, 289311, 289423, 32501380 Maa- ja metsätalouskoneet 84321010-84379000 283031-283094 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet 87060011-87089997 291044, 292010-2932 Alukset ja uivat rakenteet 89011010-89080000 3011-3012 Turkisnahat 43011000-43040000 1511, 142010, 13911920 Saha-, höylä- ym. työstökoneet 84651010-84659990 284912 Elektroniikan komponentit 85401111-85429000 2611, 2612 Alumiini ja alumiinitavarat 76011000-76169990 2442, 259212, 259912 Ajoneuvojen renkaat 40111000-40139000 2211 Sähkökäyttöiset käsityövälineet 84671110-84679900 2824
Liite 3. Jälleenviennin määrittely Vienti Venäjälle sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin. Transitoliikenne itään, erityisesti maantietransito, kasvoi nopeasti vuoden 2009 taantumaan asti, ja transitokuljetusten arvo on ollut moninkertainen verrattuna Suomen vientiin Venäjälle. Meri- ja rautatietransiton arvosta ei ole arviota, mutta pelkästään maantietransiton arvoksi arvioitiin 14,4 mrd. euroa vuonna 2009. Maantietransitosta pääosa koostuu kappaletavaroista, kuten henkilöautoista ja kodinkoneista. Meritse viedään lähinnä massatavaraa ja rautatietransitona mm. kemian teollisuuden tuotteita. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on Venäjän osalta vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. venäjänkielisillä käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CNtavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Tällainen jälleenvienti on Suomen ulkomaankaupassa varsin uusi ilmiö. Se alkoi muotoutua vasta 1990-luvulla Venäjän ja Baltian markkinoiden avautuessa. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida, mikä osuus kohdassa 3) määritellyllä viennillä on Suomen viennistä Venäjälle. Selvityksessä on käytetty hyväksi Suomen ulkomaankauppatilastojen lisäksi Tilastokeskuksen tuottamaa tilastoa teollisuuden myydystä tuotannosta (PRODCOMluokitus) sekä erilaisia teollisuuden ja kaupan alojen tuottamia myyntitilastoja. Kaikista tavararyhmistä myyntitilastoja ei ole ollut saatavilla (autojen myyntitilasto perustuu lähinnä rekisteröintiin kappaleittain; lääkkeiden myyntitilastossa hormoni- ym. lääkkeitä ei ole eroteltu; voiteluvalmisteiden ja käsityövälineiden myyntiä ei tilastoida). Näissä ongelmallisissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on kuitenkin ollut hyvin vähäistä, joten vienti on voitu päätellä jälleenvienniksi, vaikka kotimaan kysynnästä ei ole ollut tietoa.
Kauppa 2011 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2009 2011:M03 9.2.2011 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p. 040 332 1845 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi / Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) http://uljas.tulli.fi / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu 15-17 A PL 512 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax 020 492 1860 Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu 020 690 603 Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan 15-17 A PB 512 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax 020 492 1860 E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice 020 690 603 Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A P.O.Box 512 FI-00101 Helsinki Phone internat. + 358 9 6141 Fax + 358 20 492 1860 E-mail: statistics@tulli.fi Statistics service + 358 20 690 603