KOMMENTTITAULUKKO Lausuntopyyntö esityksistä Suomen ilmatilarakenteeksi (TRAFI/11666/04.04.00.01/2012) Lausuntopyynnön liite Lausunnonantaja (nimi, organisaatio): Timo Latikka, Suomen Ilmailuliitto Dokumentti josta halutaan lausua (nimi, kohta / sivunumero) 51/550/2013 sivu 2 Continuous Descent Operation Continuous Climb Operation PBN konseptin soveltaminen CTR, TMA ja FIZ suunnittelussa Ilmatila 2012+ Operatiivinen konsepti sivu 8 kohta 3.5.3 yleisilmailu Kommentti Euroopan Parlamentin päätöslauselma 2008/2134 Yleisilmailun ja liikelentotoiminnan kestävä tulevaisuus edellyttää muun muassa, että toimintamalleissa ei voida lähteä siitä, että yksi ratkaisu sopisi kaikkiin tilanteisiin ja että esimerkit muualta maailmasta osoittavat, että yleisilmailua ja liikelentotoimintaa voi harjoittaa vilkkaassakin liikenneympäristössä, jos ilmatila ja menetelmät on suunniteltu tehokkaasti. Tämä tarkoittaa, että suunniteltu valvottu ilmatila tulee olla suhteessa toiminnan laajuuteen. Suomessa on vain yksi vilkas lentoasema, Helsinki-Vantaa. TMA:n laajentaminen samoilla suunnitteluperusteilla hiljaisemmilla kentillä on ylimitoitettua. Mittarilähestymismenetelmien odotuskuvioiden sijoittaminen TMA sisään kuluttaa kohtuuttomasti ilmatilaa ottaen huomioon sen, että Suomessa Helsinki-Vantaata lukuunottamatta odotuskuviossa lentäminen on erittäin harvinaista. Lisäksi odotuskuvioiden sijoittaminen TMA sisään lisää polttoaineenkulutusta, päästöjä ja ennenkaikkea lentomelua. Yleisilmailun tarpeita on tosiaan kartoitettu ja hieman huomioitukin. SIL on esittänyt, että TMA:t tulisi suunnitella siten, että alaraja olisi porrastettu ylemmäs etäisyyden kiitotiestä kasvaessa. SIL saaman vastauksen mukaan tämä ei ole järjestelmäkapasiteetin puolesta mahdollista. Käytännössä esitykseen saatiin sisällytettyä vain Porin ja Tampereen välinen FL65 ylärajainen käytävä. SIL huomauttaa, että vastaavia tarpeita on muuallakin ja että yhden sivurajan ulottaminen 1500 jalasta aina FL95 asti varaa huomattavan osan alailmatila, joka juuri on harrasteilmailun kannalta merkittävin osa. SIL katsoo, ettei tämä hyväksyntäesitys ole tältä osin Euroopan Parlamentin päätöslauselman 2008/2134 mukainen. Edelleen SIL muistuttaa, että järjestelmiä hankittaessa tällaiset tarpeet tulisi ottaa huomioon. Ehdotettu muutos / teksti Suunniteltu ilmatila tulee olla suhteessa toiminnan laajuuteen. TMA alaraja tulisi olla porrastettu ylemmäs suhteessa etäisyyteen kiitotiestä. EFTU TMA itäpuolen alaraja porrastettava, valvomatonta ulotettava FL65 asti lähemmäs Turkua EFUT TMA länsipuolen alaraja porrastettava, valvomatonta ulotettava FL65 asti lähemmäs Uttia EFTP TMA etelä- ja kaakkoispuolen alaraja porrastettava, valvomatonta ulotettava FL65 asti lähemmäs Tamperetta Page 1 of 6
51/550/2013 51/550/2013 51/550/2013 sivu 5 Kuopio TMA 51/550/2013 sivu 4 Halli CTR ja TMA EFTP CTR ja TMA Esitys ei ota kantaa siirtokorkeuteen. Euroopassa on käynnissä työ siirtokorkeuden harmonisoimiseksi. Suomen Ilmailuliitto on jo aiemmin eri yhteydessä ilmaissut kannattavansa nykyistä ylempiä siirtokorkeuksia. Nyt kun kokonaisrakennetta ollaan uudistamssa katsoo SIL, että siirtokorkeusasia olisi järkevää käsitellä samassa yhteydessä. C-luokan ilmatilaa porrastettuna FL95 alapuolella tulisi olla vain Helsinki-Vantaalla. E-luokan ilmatilan käyttöönotto helpottaisi merkittävästi yleisilmailun toimintaedellytyksiä, esimerkiksi hiljaisemmilla lentoasemilla sekä muidenkin lentoasemien TMA ulkoreunoilla. Ilmatilaluonnoksessa Kuopion TMA:n koko kasvaa ja koilisreuna tulee aivan Rautavaaran kentän tuntumaan vaikeuttaen toimintaa. Kuopion TMA:lla olevilla TRA-alueilla pitäisi pystyä lentämään purjelentoa. Suunniteltu ilmatila tulee olla suhteessa toiminnan laajuuteen. Hallissa ei ole ollut vuonna 2012 lainkaan kaupallisia lentoja. Ilmavoimien koelentotoimintakin on siirtymässä sieltä pois ja jäljelle jää vain lentokonetehtaan huoltotoimintaan liittyvät lennot sekä työkenttänä toimiminen. Tampereen lähi- ja lähestymisalueen ilmatilaluokka on esityksessä edelleen C vaikka muilla vastaavan liikenteen lentoasemilla, kuten esimerkiksi Turku, ilmatilaluokka on D. Laskeutumiset 2012 (lähde: Finavia): Turku Tampere - liikenneilmailu 5636 - liikenneilmailu 4393 - yleisilmailu 8491 - yleisilmailu 8255 - sotilasilmailu 216 - sotilasilmailu 4340 yhteensä 14343 yhteensä 16988 Lennoston poistuessa Tampereelta on molempien kenttien liikenne samalla tasolla. Tampere TMA ja MIL-CTA ovat olleet harrasteilmailijoiden keskuudessa tunnettuja siitä, että käytännössä selvityksen saamiseksi on edellytetty transponderia. Tähän on tietenkin osaltaan vaikuttanut ilmatilaluokkaa C koskeva porrastusvaatimus. Koska ilmatilaluokka D riittää vastaavilla liikennemäärillä muillakin Suomen kentillä, katsoo Suomen Ilmailuliitto että ilmatilaluokka D olisi täysin riittävä Tampereellakin ja helpottaisi merkittävästi harrasteilmailun lennonjohtoselvitysten saantia. Siirtokorkeus 10000ft tai enemmän C-luokan ilmatila FL95 alapuolella vain Helsinki-Vantaalla. Ilmatilaluokan E käyttöönotto. Kuopion TMA:n koillisnurkan rajamuutos helpottaisi päivittäistä purjelentotoimintaa selvityspyyntöjen ja pilvilentojen osalta. Asiaa on valmisteltu Kuopion lennonjohdon kanssa. Ilmatilaluokituksessa tulee huomioida pääsy TMA:lla oleville TRA-alueille ja EF TRA KU 02-04 tulisi voida varata. EFHA CTR ilmatilaluokka E EFHA TMA ilmatilaluokka E EFTP CTR ilmatilaluokka D EFTP TMA ilmatilaluokka D Page 2 of 6
Tampere TMA Turku TMA Utti TMA Finavia Täydennys 2 Liite 3 EFHK TMA ilmatilauudistuksessa sivu 2-3 Puolustusvoimien esitys vaara-alueiden päivittämiseksi 528/95.01/2013 EFTP TMA:ta ollaan kasvattamassa uudistuksessa kaakon ja etelän suuntaan. Ilmatilaluokan C porrastustarpeista johtuen selvitysten saanti ilman transponderia on käytännössä lähes mahdotonta. EFTU TMA:ta ollaan kasvattamassa uudistuksessa idän ja koillisen suuntaan huolimatta siitä, että idän suunnasta saapuva liikenne ohjataan TMA kaakkoisreunasta sisään eikä TMA:n itätai koillisreunassa ole TMA entry/exit pisteitä. Idästä tuleva liikenne on pääasiassa potkuriturbiinikoneita kun taas suihkukoneliikenne saapuu lännestä ja lounaasta. Turun itäpuolella oleva alue on harrasteilmailun ja erityisesti purjelennon kannalta erittäin merkittävä alue, sillä lähiympäristössä sijaitsee useita vilkaita lentokeskuksia, kuten Kiikala, Nummela, Oripää ja Räyskälä. Suunniteltu ilmatila tulee olla suhteessa toiminnan laajuuteen. Utissa on ollut vuonna 2012vain kaksi (2) kaupallista laskeutumista. Puolustusvoimien helikopteritoiminta on vilkasta, samoin ajoittain laskuvarjohyppytoiminta, mutta lähes kaikki toiminta tapahtuu hitailla ilma-aluksilla. EFUT TMA on esityksessä kasvamassa lännen ja etelän suuntaan vaikka liikenteellistä tarvetta ei ole. Utin länsipuolella oleva alue on harrasteilmailun ja erityisesti purjelennon kannalta erittäin merkittävä alue sillä välittömässä läheisyydessä on merkittäviä lentokeskuksia kuten Selänpää ja Kymi. Lisäksi aluetta on käytetty säännöllisesti kilpailutoiminnassa Vesivehmaan ja Räyskälän suunnasta FL65 alarajainen osa TMA:ta ei tule olla ympäri koko TMA ulkorajan vaan ainoastaan siellä missä on tarvetta. Lähestymisalue ulottuu 2500ft alarajalla erittäin kauas kentästä Miehittämättömien ilma-alusten toimintaa varten varatut alueet, joilla saa lentää / ei ole lupavaatimusta. SIL pitää esitystä hyvänä ja katsoo, että lentotoiminnan tueksi tulee julkaista menettely, mistä ilmatilan käyttäjä voi selvittää vaaraa aiheuttavan toiminnan laadun ja aktiivisuuden. Viitaten SIL aikaisempaan lausuntoon SIL katsoo ettei tällaisia alueita tule perustaa sulkemaan lentopaikkoja. 1) uudistuksessa EFTP TMA ei saisi ainakaan kasvaa kaakon ja etelän suunnassa. 2) EFTP TMA ilmatilaluokka D. 1a) EFTU TMA pohjois- ja itärajan pitäminen ennallaan tai vieminen lähemmäs lentoasemaa, tai 1b) EFTU TMA:n porrastaminen siten, että esimerkiksi FL65 alapuolella TMA olisi pienempi kuin esityksessä oleva, tai 1c) erikseen varattavan TRA tai purjelentoalueen perustaminen EFTU TMA:n itä- ja pohjoisosien sisään, yläraja FL65 ja 2) tarvittaessa EFTU rwy26 lähestymismenetelmien odotuskuvion sijoittaminen uudelleen 1) TMA:n korvaaminen FIZ:llä (RMZ) 2) TMA:n ilmatilaluokka E 3) CTR:n yläraja ja TMA/FIZ alaraja 3000ft) 4) EFUT TMA:n länsi- ja etelärajan pitäminen ennallaan tai vieminen lähemmäs lentoasemaa 5) EFUT TMA:n porrastaminen siten, että esimerkiksi FL65 alapuolella TMA olisi pienempi kuin esityksessä oleva 6) erikseen varattavan purjelentoalueen tai TRA perustaminen EFUT TMA:n länsiosan sisään, yläraja FL65 FL65 alarajainen osa TMA:ta ei tule olla ympäri koko TMA ulkorajan vaan ainoastaan siellä missä on tarvetta. Määriteltävä TMA:lle esimerkiksi 4500ft porras tai useampia portaita. Esimerkiksi radiotaajuus, jolla vaara-alueen varaajaan voi olla yhteydessä. D14 laajennukseksi esitetty lohko D14D ei tule ulottua Selänpään kentän päälle, laajennus tulisi suunnata itään. Page 3 of 6
Puolustusvoimien esitys vaara-alueiden päivittämiseksi 528/95.01/2013 ilmatilauudistuksessa sivu 2: TSA alueet julkaistaan myös valvomattomaan ilmatilaan erikseen määritettävillä korkeusrajoilla ilmatilauudistuksessa sivu 3: TSA ja Ilmatila 2012+ Operatiivinen konsepti sivu 10: alueiden käyttö- ja palvelunantoperiaatteet (TSA) ilmatilauudistuksessa sivu 3: TSA Viitaten SIL aikaisempaan lausuntoon SIL katsoo, että D61 laajennus aiheuttaa haittaa ja rajoituksia lentopaikkojen EFEU ja EFPI liikenteelle. Korkeusrajat ovat olennainen osa konseptia ja ne pitäisi käsitellä samalla. Mikäli TSA on kovaseinäinen, kuten on esitetty, on alaraja oltava korkealla tai ainakin varausmenettelyssä hoidettava asia niin, että pääsääntöisesti varataan TRA ja kesäkuukausina varausta ei uloteta valvomattomaan ilmatilaan sotaharjoituksia lukuunottamatta. Mikäli päädytään pehmeäseinäiseen TSA:aan, voi alaraja olla alempana. TSA varaus voidaan myöntää sotilas tai siviilikäyttöön siten, että toimintaa alueella valvoo taistelunjohtaja, lento osaston johtaja tai muu viranomaisen määrittelemä taho. SIL muistuttaa, että taistelunjohtajalla on käytössä primääritutkatieto, toisin kuin siviililennonjohtajalla. Siten sotilastoiminnalla on mahdollisuus havaita TSA alueella oleva muu toiminta. Näin ollen kovaseinäisyys ei ole välttämätöntä. Kovaseinäinen TSA aiheuttaa kohtuutonta haittaa harrasteilmailulle, varsinkin silloin kun varauksen alaraja on kovin matalalla Kovaseinäinen TSA-varaus matalalle ulottuessaan estää varauksen voimassa ollessa kaiken muun lentotoiminnan. Tämä koskee myös esimerkiksi palolentotoimintaa. Suomen kesässä saattaa mennä jopa viikkokausia, että päivittäin on lennettävä kaksi lentoa kullakin reitillä. Esimerkiksi. Sodankylän itäpuolen reitti on kokonaisuudessaan päivittäisen käytön alueen alla. Samoin on Jyväskylän pohjoinen ja Pirkkalan pohjoinen reitti. Kuopiossa > molemmat reitit IV:n päivittäisen käytön alla. Tämä koskee paitsi kulovalvontalentoja myös SAR-toimintaa sekä vaikkapa lääkärihelikoptereita. Esitetty lisäalue D61B ulottuu terävänä kiilana Köyliöön asti. SIL esittää että laajennuksesta jätettäisiin pois pohjoiskulma ja alueen pohjoisraja olisi kartalla alempana. Tarvittaessa aluetta voi suunnata enemmän länteen vesialueelle kuin esitettyyn suuntaan luoteeseen. Lisäksi alueen toiminta-ajat ja -korkeudet tulee olla sellaisia, ettei aluetta varata tarpeettomasti ja tätä pitää myös pystyä seuraamaan vuosi- ja kuukausitasolla läpinäkyvästi. Korkeusrajat määritettävä osana nyt käsiteltävää muutospakettia. Esim alaraja talvella 3000 ft ja kesällä FL95. 1)TSA-varausta ei uloteta valvomattomaan ilmatilaan 2) TSA pehmeäseinäinen eli sinne voi saada selvityksen. 3) Päivittäisen toiminnan TSA:ta ei varata huhti-elokuussa valvomattomaan ilmatilaan. 1)TSA-varausta ei uloteta valvomattomaan ilmatilaan 2) TSA pehmeäseinäinen eli sinne voi saada selvityksen. Page 4 of 6
ilmatilauudistuksessa sivu 3: TRA Finavia täydennys 2 Liite 7 (G-alueet) ilmatilauudistuksessa sivu ADIZ ja Ilmavoimat 2.9. esitys uudeksi ADIZ vyöhykkeeksi Trafin esityksessä nykyiset purjelentoalueet olisivat vastaisuudessa TRA-alueita, Finavian liitteessä 7 on edelleen G- alueet ja valmisteluvaiheen keskustelussa on ollut esillä mahdollisuus, että purjelentoalueista tulisi D- eli vaara-alueita. Esityskokonaisuus ei ole yksiselitteinen. Tarvittaessa mikä tahansa TRA-alue tulee olla varattavissa myös harrasteilmailukäyttöön. SIL katsoo, ettei esityksen mukaisia G-alueita tarvita. G-alueita tarvitaan vain: 1) Valvomattoman lentopaikan sijaitessa TMA:n alla, kuten esimerkiksi Nummela, Hyvinkää ja Piikajärvi 2) Pilvilentotoimintaa varten 3) Niillä lentopaikoilla, jotka ovat jäämässä Ilmavoimien päivittäisen toiminnan TSA harjoitusalueiden alle SIL elokuussa tekemä esitys ADIZ:n muuttamisesta Savonlinnan-Kiteen kohdalla näyttäisi olevan huomioitu. Esityksessä on Parikkalan kohdalla terävä kulma länteen, joka pitäisi oikaista Varauksen ollessa voimassa toimintamalli tulee olla sellainen, ettei selvitystä tarvita. Suomen Ilmailuliiton erilliset esitykset liitteinä. (1) Esitys Sodankylän purjelentoalueeksi (kuva ja koordinaattiluettelo) (2) Esitys Vesivehmaan purjelentoalueeksi (3) Esitys Räyskälän purjelentoalueeksi (4) Esitys Kymin purjelentoalueeksi (5) Esitys Kiteen purjelentoalueeksi (6) Oulun Ilmailukerhon esitys koskien Ahmosuota ja Pudasjärveä (7) Keski-Suomen Ilmailijoiden esitys koskien Leivonmäkeä, Naarajärveä ja Joroista. (8) Esitys Hyvinkään purjelentoalueeksi (9) Esitys Jämin purjelentoalueeksi (10) Esitys koskien Menkijärven purjelentoaluetta ja Alavuden laskuvarjohyppytoimintaa (11) Esitys Oripään purjelentoalueeksi (12) Esitys Piikajärven purjelentoalueeksi (13) Esitys Selänpään purjelentoalueeksi (14) Esitys Teiskon purjelentoalueeksi (15) Esitys Raahen purjelentoalueeksi (16) Esitys Immolan purjelentoalueeksi (17) Kuopion Ilmailuyhdistyksen, Ylä-Savon Ilmailijoiden ja Pyhäjokialueen Ilmailukerhon yhteinen esitys koskien Kuopio TMA:ta sekä Haapaveden, Iisalmen ja Rautavaaran purjelentoalueita (18) Esitys Nummelan purjelentoalueeksi Suomen Ilmailuliitto kiittää siitä, että sen elokuussa tekemä esitys on huomioitu. Parikkalan kohdalla oleva terävä kulma tulisi kuitenkin vielä oikaista. Page 5 of 6
Ilmavoimien esitys päivittäisiksi harjoitusalueiksi Ilmavoimien esitys päivittäisiksi harjoitusalueiksi sivu 7 Finavia täydennys 2 Liite 7 (G-alueet) Päivittäiset harjoitusalueet tulee näkyä 1:500.000 ilmailukartoissa, varsinkin kovaseinäiset alueet. Alue 5 (EF TS 11 G + EF TS 12 G) Esitetty päivittäisen toiminnan alue, varsinkin lohko TS/TR 11G sulkee tehokkaasti sen pohjois-eteläsuuntaisen liikenteen, mille on neuvoteltu EFTP ja EFPO väliin FL65 ylärajainen käytävä Liidin- ja laskuvarjohyppytoiminnan tarpeet ovat jääneet esityksessä vähälle huomiolle. Muutos esityksissä tulee muutama liidintoiminta-alue olemaan mukana lähinnä G alueiden laajennuksina. Laskuvarjohyppytoiminnan keskuksille tulee myös saattaa mahdollisuus harjoittaa toimintaansa mahdollisimman joustavasti. Toiminta nykyisellään tapahtuu jopa FL 160 saakka. Päivittäisen toiminnan alueet näkyviin 1:500.000 ilmailukarttaan Suomen ilmailuliitto esittää, että alue 5 olisi käytettävissä Ilmavoimien päivittäiseen harjoitustoimintaan vain lokakuun alusta maaliskuun loppuun. Laskuvarjohyppääjien vakinaisille toimintapaikoilla EFAL, EFLA, EFUT, EFMI, EFTU, EFVA, EFJY, EFKU, EFOU, EFKE, EFJM sekä leiripaikoille EFOP, EFPU, EFKO, EFPK, EFRH ja EFRY tulee taata mahdollisuus toimia riittävän korkealle. Muillakin lentopaikoilla voi olla tilapäisesti hyppytoimintaa. Page 6 of 6